Puoluekokous yhtyy aloitteeseen lupalakimiesjärjestelmän hyötyjen ja haittojen selvittämisestä ja toimii lainsäädännön muuttamiseksi, mikäli järjestelmä osoittautuu selvityksessä epätarkoituksenmukaiseksi.
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen lupalakimiesjärjestelmän hyötyjen ja haittojen selvittämisestä ja toimii lainsäädännön muuttamiseksi, mikäli järjestelmä osoittautuu selvityksessä epätarkoituksenmukaiseksi.
Aloitteessa esitetään, että SDP arvioi uuden lupalakimiesjärjestelmän hyödyt ja haitat, ja toimii lainsäädännön muuttamiseksi, mikäli järjestelmä osoittautuu selvityksessä epätarkoituksenmukaiseksi. SDP:llä ei ole olemassa aiempia puoluekokouspäätöksiä asiasta.
Vuoden 2013 alusta voimaan tulleen lain myötä oikeudenkäyntiasiamiehenä saa toimia vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Lupajärjestelmän ulkopuolelle on rajattu asianosaiseen työ- tai virkasuhteessa olevat oikeudenkäyntiasiamiehet, esimerkiksi yrityksen lakimies, joka ajaa työnantajansa juttua. Lisäksi ulkopuolelle on rajattu työmarkkinajärjestöjen palveluksessa olevat lakimiehet näiden toimiessa oikeudenkäyntiasiamiehinä palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa. Eräiden riidattomien asioiden osalta ei uuden lain myötä jatkossakaan edellytetä lupaa.
Lupahakemuksen käsittelystä peritään kertaluonteinen hakemusmaksu, joka vastaa julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävää maksua. Lisäksi vuosittain peritään luvan haltijalta valvontamaksu, jonka suuruus on 350 euroa. Asianajajatutkinnon suorittaminen kursseineen maksaa tällä hetkellä yhteensä 1 500 euroa. Vastavalmistuneelle juristille asianajajatutkinnon suorittaminen on selkeästi nopein tapa saavuttaa lupa. Asianajajatutkintoon voi nykyään ilmoittautua jo oikeusnotaarin tutkinnon suorittanut henkilö, ja täten lupaa voi hakea heti oikeustieteen maisteriksi valmistuttuaan. Vastavalmistunut, asianajajaksi pyrkivä oikeustieteen maisteri maksaa luvastaan siis noin 2000 euroa.
Lupaa hakevalta henkilöltä edellytetään, että hän on suorittanut Suomessa oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon. Vastaava ulkomainen oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto hyväksytään, jos se on hakemuksesta Opetushallituksen päätöksellä Suomessa tunnustettu. Lisäksi edellytetään riittävää perehtyneisyyttä oikeudenkäyntiasia-miehen ja -avustajan tehtävään.
Riittävä perehtyneisyys voidaan saavuttaa joko suorittamalla asianajajista annetussa laissa tarkoitettu asianajajatutkinto, suorittamalla tuomioistuinharjoittelu (auskultointi) tai toimimalla vähintään vuoden ajan syyttäjän tehtävissä tai hankkimalla muuta työkokemusta valmistumisen jälkeen, kuten toimimalla vähintään vuoden ajan sellaisessa tehtävässä, joka perehdyttää oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan toimeen. Tällainen tehtävä voi olla esimerkiksi niin sanotun avustavan lakimiehen työ asianajo- tai lakiasiaintoimistossa silloin, kun siihen kuuluu säännönmukaisesti oikeudenkäyntiasioissa avustamista. Edellytyksen täyttymisen voi osoittaa esimerkiksi yksilöidyn työtodistuksen avulla. Myös esimerkiksi pankissa, vakuutusyhtiössä, työmarkkinajärjestössä ym. tehtävissä, joihin sisältyy säännönmukaisesti oikeudenkäyntiasioissa avustamista tai asiakkaiden toimeksiantojen hoitamista, hankittu työkokemus voidaan (ainakin osin) lukea hyväksi vaadittuun työkokemukseen.
Järjestelmän tarkoituksena on luoda valvontajärjestelmä valvomaan oikeudessa esiintyvien asiamiesten ja oikeudenkäyntiavustajien toimintaa. Asianajajista tehdään vuosittain noin 400–500 kantelua, joten on tarkoituksenmukaista, että myös lakimiesavustajien toiminnasta tulisi olla mahdollisuus kannella. Lupalakimiesjärjestelmä mahdollistaa tämän.
Lupalakimiesjärjestelmä jättää kuitenkin vastaamatta joihinkin kysymyksiin kuten minkälaisen työkokemuksen lopulta lasketaan perehdyttävän oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan toimeen; miten raja vedetään sen suhteen, onko kyse avustamisesta työ- tai virkasuhteessa; ja joutuuko esimerkiksi perhevapaalle tai pitkälle sairauslomalle jäävä maksamaan valvontamaksun luvan säilyttääkseen. Lisäksi järjestelmän käyttöönotolla voi olla vaikutuksia myös nuorten lakimiesten työllistymiseen erityisesti pienissä ja keskisuurissa asianajotoimistoissa. Näihin asioihin on myös Suomen lakimiesliitto kiinnittänyt huomiota.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
Lupalakimiesjärjestelmää koskeva laki astui voimaan 1.1.2013. Lain astuttua voimaan oikeudenkäyntiasiamiehenä yleisissä tuomioistuimissa, kuten käräjä-, hovi- ja korkein oikeus, voi toimia vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.
Aikaisemmin sääntely oli väljempää. Joidenkin yksittäistapaustenkin kautta syntyi käsitys, että oikeudessa esiintymistä pitäisi tiukasti rajoittaa ja säännellä. Tarkoitus oli turvata tasalaatuiset palvelut kaikille tarvitseville. Tämä tarkoitus oli sinänsä hyvä, mutta lopputulos näyttäytyy ongelmallisena.
Luvan saamisen edellytyksenä on oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittamisen lisäksi riittävä perehtyneisyys oikeudenkäyntiavustajan ja –asiamiehen tehtäviin. Käytännössä saavutettavin tapa nuorelle lakimiehelle perehtyneisyyden osoittamiseen on maksullisen asianajajatutkinnon suorittaminen.
Kyse on merkittävästä maksutaakasta vastavalmistuneelle lakimiehelle. Hyödyt ovat kyseenalaisia. Voidaankin pohtia onko uudistuksessa ollut pohjimmiltaan kyse halusta rajoittaa alalla toimivien henkilöiden määrää yleisen edun vastaisesti. Järjestelmä vaikeuttaa merkittävästi myös yrittäjäksi ryhtymistä. Kilpailun rajoittaminen ei taas ole asiakkaan – vaikkapa yksittäisen kansalaisen – etu.
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että
SDP arvioi, mitä hyötyjä ja haittoja lakiluvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista on aiheuttanut palveluiden saatavuuteen ja hintaan sekä alalla toimimisen edellytyksiin. SDP toimii lainsäädännön muuttamiseksi, jos se osoittautuu selvitystyön perusteella tarpeelliseksi.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 189
Tammikuu 2017
Lupalakimiesjärjestelmä tuli voimaan vuonna 2013 ja vuoden 2014 alussa muilla kuin asianajajilla ja julkisilla oikeusavustajilla on tullut olla lupa oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimiseen.
Lupalakimiesjärjestelmä on ollut toiminnassa vielä suhteellisen vähän aikaa eikä sen toimintaa ja vaikutuksia ole vielä systemaattisesti selvitetty.