Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen demokratian vahvistamisesta ja pitää mahdollisena Ruotsin kaltaisen puoliavoimen listavaalin kokeilemista vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleissa. Puoliavoimessa vaalitavassa puolue päättää listan ehdokkaiden järjestyksestä, mutta mikäli kyllin moni äänestäjä antaa yksittäiselle ehdokkaalle etusijaäänen, hän nousee listan kärkeen. Myös puolueen listan äänestäminen sellaisenaan on mahdollista, ilman yksittäisen ehdokkaan äänestämistä. Suomessa tulee tehdä laaja-alainen selvitys kaikkien vaalien vaalitavoista.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen demokratian vahvistamisesta ja pitää mahdollisena Ruotsin kaltaisen puoliavoimen listavaalin kokeilemista vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleissa. Puoliavoimessa vaalitavassa puolue päättää listan ehdokkaiden järjestyksestä, mutta mikäli kyllin moni äänestäjä antaa yksittäiselle ehdokkaalle etusijaäänen, hän nousee listan kärkeen. Myös puolueen listan äänestäminen sellaisenaan on mahdollista, ilman yksittäisen ehdokkaan äänestämistä. Suomessa tulee tehdä laaja-alainen selvitys kaikkien vaalien vaalitavoista.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen demokratian ja äänestysaktiivisuuden vahvistamisesta ja pitää mahdollisena Ruotsin kaltaiseen puoliavoimeen listavaaliin siirtymistä. Nykyisessä vaalitavassa korostuvat henkilökysymykset jopa vaaliteemojen ja vaaleissa käsiteltävien asiakysymysten kustannuksella. SDP:n on jatkossakin osallistuttava julkiseen keskusteluun demokratian vahvistamiseksi. Viimeaikaisen selvityksen valossa listavaaleihin siirtyminen aloitteessa esitetyllä tavalla ei kuitenkaan välttämättä edistäisi aloitteessa esille tuotuja tavoitteita äänestysaktiivisuuden kasvattamisesta.
Aloitteessa esitetään, että Suomessa siirrytään europarlamenttivaalien osalta suljettuun tai Ruotsin mallin kaltaiseen puoliavoimeen listavaaliin.
Puoluekokous on viimeksi vuosina 2002, 2005 ja 2010 käsitellyt listavaaleja. Vuoden 2002 puoluekokous linjasi, että listavaalin käyttöönottoa tulee harkita henkilövaalin vaihtoehtona, kun vaalilainsäädäntöä kehitetään. Vuonna 2005 puoluekokous totesi, että Kansanvalta 2007 -toimikunnan suositusten mukaisesti on selvitettävä kunnallishallintoon soveltuvaa pormestarimallia ja pitkien listojen käyttöönottoa Euroopan Parlamentin vaaleissa. Vuoden 2010 puoluekokous totesi, että äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi tulisi pikaisesti selvittää ja tehdä ehdotukset erilaisten vaalijärjestelmien (listavaalit) sekä vaalipiirijaon vaikutuksista äänestysaktiivisuuteen sekä puolue- ja ehdokasvalintaan.
SDP totesi omassa lausunnossaan 20.10.2005 Kansanvalta 2007 -toimikunnan mietinnöstä: ”Europarlamenttivaalien ongelmaksi ovat nousseet valtavan suuriksi kasvaneet kampanjakulut. On tärkeää, että jo seuraavissa europarlamenttivaaleissa otettaisiin käyttöön vaalialueisiin pohjautuva vaalijärjestelmä. Samassa yhteydessä tulisi pohtia myös listavaalin käyttöönottoa europarlamenttivaaleissa sekä europarlamentti- ja muiden vaalien osalta mahdollisuutta säätää vaalirahoituksen katosta.”
SDP on puolueena suhtautunut lähtökohtaisesti myönteisesti listavaaleihin niin eduskunta- kuin europarlamenttivaaleissa. Listavaalien käyttämistä on perusteltu muun muassa ehdokkaiden rahoituksen tarpeen vähentymisellä sekä vaalien merkityksellä erilaisten puolueiden, ideologioiden ja ajatusten välisenä kamppailuna demokratian hengen mukaisesti.
Kalevi Sorsa –säätiön tekemän selvityksen mukaan lähestulkoon puolet suomalaisista pitää tärkeämpänä ehdokkaan kuin puolueen valintaa. Selvityksen mukaan mahdollisuus äänestää sekä puoluetta että ehdokasta tai ainoastaan puoluetta äänestäjän niin halutessa johtaisi suurempaan äänestysaktiivisuuteen, mutta toisaalta ero on hyvin pieni ja äänestysaktiivisuuteen vaikuttaa moni muukin tekijä. Tutkimuksen tekijä Krister Lundell kuitenkin arvioi, että siirtyminen ainoastaan puolueen äänestämiseen tai muuhun järjestelmään, jossa puolueen ehdokasjärjestyksellä on merkitystä, johtaisi oletettavasti äänestysaktiivisuuden alenemiseen entisestään.
Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsen Sanna Marinin aloite
Suomessa on siirryttävä europarlamenttivaalien osalta suljettuun tai Ruotsin mallin kaltaiseen puoliavoimeen listavaaliin. Pitkiin listoihin perustuva vaali on perusteltua etenkin eurovaaleissa, jossa vaalipiirinä on koko maa ja, jossa yksittäisiltä ehdokkailta vaaditaan kohtuuttoman paljon vaalityön osalta.
Europarlamentissa kuten eduskunnassakin politiikkaa tehdään puolueryhmittäin, ei maittain tai vaalipiireittäin. Listavaali kohdistaisi huomion puolueiden vaaliteemoihin ja vaaleissa käsiteltäviin asiakysymyksiin. Eri puolueiden vaihtoehdot tulisivat äänestäjille selkeämmin esiin kun vaaleissa keskityttäisiin näiden vertailuun.
Nykyisessä henkilövaalissa korostuu liiaksi yksittäisten vaalikampanjoiden budjetti ja ehdokkaiden medianäkyvyys. Vaalit vaativatkin kohtuuttomasti rahallisia ja ajallisia panostuksia yksittäisiltä ehdokkailta.
Listavaalissa puolueet päättävät paitsi ehdokaslistasta myös listalla olevien ehdokkaiden järjestyksestä. Listan kokoonpanosta voitaisiin päättää joko suoralla jäsenvaalilla tai puoluevaltuuston kokouksessa. Mikäli päätösvalta on puoluevaltuustolla, on tätä ennen järjestettävä ehdokkaista neuvoa antava jäsenäänestys.
Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsen Sanna Marin esittää, että
puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan siten, että Suomessa siirrytään europarlamenttivaalien osalta suljettuun tai Ruotsin mallin kaltaiseen puoliavoimeen listavaaliin jo vuoden 2019 vaaleissa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 187
Tammikuu 2017
Listavaalien käyttöönotosta Europarlamentin vaaleissa on käyty julkista keskustelua. Seuraavat Europarlamentin vaalit ovat 2019. Toistaiseksi Suomessa ei ole ryhdytty toimiin puoluekokouksen päätöksen mukaisen laaja-alaisen selvityksen tekemiseksi kaikista vaalitavoista.