Puoluekokous pitää talous- ja velkaneuvontaa tärkeänä toimintana vaikeuksissa olevien ihmisten elämänhallinnan tukemisessa ja edellyttää, että sen saatavuus on varmistettava tasapuolisesti koko maassa.
Sama kuin puoluehallituksen esitys.
Puoluekokous pitää talous- ja velkaneuvontaa tärkeänä toimintana vaikeuksissa olevien ihmisten elämänhallinnan tukemisessa ja edellyttää, että sen saatavuus on varmistettava tasapuolisesti koko maassa.
Aloitteessa esitetään, että talous- ja velkaneuvonta tulee jatkossakin säilyttää kuntien toimintona.
Talous- ja velkaneuvonnan siirto oikeusaputoimistojen yhteyteen oli listattuna 26.11.2013 julkistetussa valtiovarainministeriön johdolla tapahtuneessa virkamiesvalmistelussa. Siinä yhteydessä mahdollista siirtoa perusteltiin kansalaisten yhdenvertaisella kohtelulla jatkossa.
Talous- ja velkaneuvonnan menoihin vuodelle 2013 on valtion talousarviossa varattuna 5,2 miljoonaa euroa, mikä on noin 60 % kokonaiskustannuksista. Osa kunnista osallistuu kustannusten kattamiseen yhteensä noin 3,5 miljoonalla eurolla, eli noin 40 %:lla. Mikäli talous- ja velkaneuvonta siirrettäisiin valtiolle, sen yhteydessä tulisi valtion määrärahoja tähän tarkoitukseen lisätä.
Kara- ja Viherkallion Sos.-dem. Kilta ry:n aloite
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti viitisen vuotta sitten selvitysmiehen tekemään kokonaisarvioin talous- ja velkaneuvonnan toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Yhtenä lähtökohtana kehittämiselle tuli olla neuvonnan yhdistäminen johonkin olemassa olevaan järjestelmään. Selvitysmies Kirsti Rissanen ehdottikin talous- ja velkaneuvonnan siirtämistä oikeusaputoimistojen alaisuuteen ja resurssien lisäämistä 45 työntekijällä. Viidessä vuodessa siirtoa ei ole saatu toteutettua oikeusministeriön ollessa haluton ottamaan tehtävää vastaan. Rahaa ei ole löytynyt edes nykytason turvaamiseen saati toimintaedellytysten parantamiseen.
Rissanen ehdottaa myös, että valtion tulisi edelleenkin tehdä sopimuksia neuvonnan järjestämisestä kuntien niin halutessa.
Ylijohtaja Päivi Laajalan johdolla valmisteltu Toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi vuosina 2014–2017 sisältää talous- ja velkaneuvonnan siirron oikeusaputoimistoihin vuoden 2015 alusta. Tällä hetkellä palvelu on järjestetty valtion ja kunnan välisin sopimuksin. Kunnat ovat vapaaehtoisesti kattaneet palvelun kustannuksista yli 40 % rahamäärän ollessa 3-3,5 miljoonaa euroa. Toimintaohjelman ehdotusten toteuttaminen tarkoittaisi pahimmillaan resurssien leikkaamista kuntien rahoitusosuuden verran eli henkilöstöresurssien vähentymistä 40 %. Tällä hetkellä neuvojia on noin 130.
Katsomme, ettei siirtoa valtion oikeusaputoimistoihin tule toteuttaa, sillä toimintaympäristö on ehtinyt viidessä vuodessa muuttua.
Selvitysmiehen raportissa 8/2009 siirtoa oikeusavun yhteyteen on perusteltu talous- ja velkaneuvonnan tasapuolisella saatavuudella ja suurempien yksiköiden tarpeella. Tämän argumentin pohja on kuitenkin hajoamassa kuntarakennelain edellyttämien kuntaliitosten vuoksi. Kuntien yhdistäminen mahdollistaa suuremmat toimintayksiköt, vähentää haavoittuvuutta ja tarjoaa paremmat edellytykset neuvojien kaipaamaan asiantuntevaan esimiestukeen. Pienissä oikeusaputoimistoissa neuvojat saattaisivat myös kokea yksinjäämisen tunnetta elämähallintaongelmissa tuskailevan asiakaskunnan kanssa.
Valtiovarainministeriön raportissa 2/2012 on ykskantaan todettu, että ”tuntuisi johdonmukaiselta siirtää talous- ja velkaneuvonta valtiolle, koska oikeusapu, kuluttajaneuvonta ja edunvalvontakin on siirretty sinne”. Asiaa ei perustella mitenkään muutoin, ei esim. asiakaskunnan tarpeilla. Nämä työt ovat sisällöltään kuitenkin täysin erilaisia. Talous- ja velkaneuvonta perustuu vuosia kestäviin asiakassuhteisiin, henkilökohtaisiin tapaamisiin ja asiakkaiden oppimisprosessien ohjaamiseen. Aikojen saatossa valtiolle siirtyminen saattaisi johtaa palveluiden yksityistämiseen ja kilpailutukseen, kuten edunvalvonnan kanssa on käynyt. Alkuperäinen toive palveluiden yhdenmukaisuudesta voi tätä kautta rapautua.
Nykyään ylivelkaantuneita pystytään yhä harvemmin auttamaan pelkillä juridisilla keinoilla velkaantumisen taustalla. Vain viidennekselle asiakkaista haetaan velkajärjestelyä käräjäoikeudelta. Monet tutkimukset osoittavat ylivelkaantumisen yhdistyvän laaja-alaisiin elämänhallintaongelmiin. Asiakkaat tarvitsevat yhtä aikaa monia kunnan sosiaali- ja terveyspalveluita. Tehokkaimmin myönteisiä vaikutuksia saadaan aikaan kun talous- ja velkaneuvonta on samassa organisaatiossa kuin muutkin asiakkaan tarvitsemat rinnakkaispalvelut.
Samaan aikaan kun asiakaskunta on muuttunut moniongelmaiseksi, se on myös nuorentunut. Esim. Espoon velkaneuvonnan asiakkaista runsas viidennes on alle 30-vuotiaita, eli he kuuluvat nuorisolain piiriin. Kunnan järjestämä sosiaalinen luototus on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi nuorten velkaongelmia helpottamaan. Espoossa luoton saajista noin 35 % on alle 30-vuotiaita.
Sosiaalinen luototus on organisoitu kunnissa yleensä talous- ja velkaneuvonnan yhteyteen, koska luottoa haetaan eniten velkojen järjestelyyn. Sosiaalista luottoa ei kaikissa kunnissa ole, mutta sen laajentamista ministerit esittävät usein ylivelkaantumisen ratkaisuksi. Talous- ja velkaneuvojien siirto valtiolle haittaisi sosiaalisen luoton laajentumista ja hajauttaisi samaa asiakaskuntaa palvelevat työntekijät kahteen organisaatioon. Siitä seuraisi uusia ja korkeita raja-aitoja yhteiskuntaan, jossa yhä enemmän kaivataan yhden luukun palveluita.
Kunta tarjoaa kehittämiseen joustavan työympäristön aikakauden haasteiden ja asiakaskunnan muutoksia seuraten. Luultavaa on, että oikeusaputoimistossa työote kapenisi juridiseksi, eikä työn kehittäminen olisi mahdollista eri toimijoiden kesken.
Marraskuussa 2013 julkaistiin ehdotus yksityishenkilön velkajärjestelylain tarkistamiseksi. Talous- ja velkaneuvonnan työmäärä ja resurssien tarve kasvaa lakiuudistuksen myötä, koska neuvonnalle on esitetty uusia tehtäviä, esim. maksuohjelmien laadinta ja nykyisten yrittäjien avustaminen velkojen järjestelyssä.
Kara- ja Viherkallion Sos.-dem. Kilta ry esittää, että
SDP vastustaa talous- ja velkaneuvonnan siirtoa valtion oikeusaputoimistoihin.
Mikäli palvelu kuitenkin siirretään oikeusaputoimistoihin, SDP valvoo, ettei siirtoa toteuteta nykyistä pienemmillä resursseilla.
SDP valvoo, että resursseja lisätään yksityishenkilön velkajärjestelylain tuoman lisätyön mukaisesti.
SDP huolehtii, että kunnat voivat halutessaan edelleenkin jatkaa palvelun tuottamista nykyisellä tavalla eli valtion ja kunnan välisillä sopimuksilla.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 160
Tammikuu 2017
Talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen vaihtelee tällä hetkellä paljon. Kunnat ovat yhdistäneet palveluitaan, koska tällä tavalla niiden järjestämisestä on voitu saada säästöjä. Tällöin kuitenkin etäisyydet palveluihin ovat kasvaneet. Valtio on kattanut vuosina 2010-2013 velkaneuvonnan kuluista noin 66 %.
Talous- ja velkaneuvonnan nykytilannetta ja järjestämisvaihtoja selvittämään asetettu työryhmä esitti talous- ja velkaneuvonnan siirtämistä kunnilta oikeusaputoimistoille. Siirto mahdollistaisi yhtenäisen toimintamallin ja yhdenvertaiset palvelut kaikkialla Suomessa.
Keskustelussa aluehallintouudistuksesta on esitetty, että valtio ottaisi selkeästi rahoitusvastuun itselleen ja osoittaisi talous- ja velkaneuvonnan palvelut maakuntien järjestämisvastuulle. Tällä hetkellä tilanne on auki.
SDP on korostanut kannanotoissaan talous- ja velkaneuvonnan merkitystä ja painottanut, että palvelun saatavuus tulee turvata yhdenvertaisesti koko maassa.