SDP on vaikeassa taloustilanteessa kyennyt toiminnallaan varmistamaan kuntapalvelujen laadun ja saatavuuden kohtuullisella kuntaverotuksella.
Puoluekokous edellyttää, että hallituksen rakenneohjelman toimeenpanossa on varmistettava kuntatalouden vahvistuminen yhdellä miljardilla eurolla valtion toimenpitein vuoteen 2017 mennessä. Puoluekokous on huolissaan peruspalvelujen valtion rahoitusosuuden alenemisesta jo alle 30 %:n.
Puoluekokous myös edellyttää, että puoluehallitus käynnistää selvityksen kuntien tulopohjan laajentamisesta.
SDP on vaikeassa taloustilanteessa kyennyt toiminnallaan varmistamaan kuntapalvelujen laadun ja saatavuuden kohtuullisella kuntaverotuksella.
Puoluekokous edellyttää, että hallituksen rakenneohjelman toimeenpanossa on varmistettava kuntatalouden vahvistuminen yhdellä miljardilla eurolla valtion toimenpitein vuoteen 2017 mennessä. Puoluekokous on huolissaan peruspalvelujen valtion rahoitusosuuden alenemisesta jo alle 30 %:n.
Puoluekokous myös edellyttää, että puoluehallitus käynnistää selvityksen kuntien tulopohjan laajentamisesta.
SDP on vaikeassa taloustilanteessa kyennyt toiminnallaan varmistamaan kuntapalvelujen laadun ja saatavuuden kohtuullisella kuntaverotuksella.
Puoluekokous edellyttää, että hallituksen rakenneohjelman toimeenpanossa on varmistettava kuntatalouden vahvistuminen yhdellä miljardilla eurolla valtion toimenpitein vuoteen 2017 mennessä.
Puoluekokous myös edellyttää, että puoluehallitus käynnistää selvityksen kuntien tulopohjan laajentamisesta.
Lausunto aloitteisiin 118-119
Aloitteissa kannetaan huolta kuntien kyvystä turvata kuntapalvelut jatkossa erityisesti nyt, kun kuntien valtionosuuksiin on kohdistettu suuret leikkaukset. Valtio-kuntasuhdetta on kehitettävä niin, että kuntien taakkaa helpotetaan. Pääomatulojen verotus esitetään tuloutettavaksi tulonsaajan kotikunnalle.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on noin 9,5 miljardia euroa. Tästä noin puolet kohdistuu kuntien vastuulla olevien palveluiden rahoittamiseen. Kuntien rahoituksen saaminen kestävälle uralle on keskeistä koko julkisen talouden kestävyydelle sekä Suomen kansainväliselle luottoluokitukselle.
Suomen talouden kehitys on ollut olennaisesti heikompaa kuin mitä hallitusohjelmassa kesäkuussa 2011 arvioitiin. Jotta hallituksen tavoitteet valtion velkasuhteen kääntämisestä alenevalle uralle ja valtion talouden alijäämän pitämisestä yhdessä prosenttiyksikössä suhteessa kansantuotteeseen voidaan toteuttaa, hallitus on joutunut voimakkaasti tasapainottamaan julkista taloutta.
Tässä kokonaisuudessa kunnilla on merkittävä osuus ja kuntapäättäjät kantavatkin huomattavan osan julkisen talouden tasapainottamisesta.
Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanossa kuntataloutta tasapainotetaan kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Tästä yksi miljardi kootaan valtion toimenpitein kuntien tehtäviä ja velvoitteita keventämällä. Kuntien omin toimenpitein ja verotuksellisin keinoin kootaan toinen miljardi. Pidemmällä aikavälillä kuntapalvelujen tuottavuutta kehitetään merkittävästi.
Hallitus on myös päättänyt, että se pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että se päättää samalla vastaavansuuruisista tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta.
Kuntatalouden ohjausjärjestelmä uudistetaan niin, että uusi ohjausjärjestelmä on pitkäjänteisyytensä ja sitovuutensa osalta verrattavissa nykyiseen valtiontalouden kehysmenettelyyn. Uudella järjestelmällä varmistetaan, että kuntien tehtävät ja velvoitteet ovat johdonmukaisia kuntatalouden tasapainon kanssa.
Uudessa järjestelmässä kuntatalousohjelma sovittaa yhteen kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niiden rahoituksen. Kuntien ja valtion välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa siirrytään vuosittaiseen menettelyyn. Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan yhteyteen perustettu jaosto arvioi valtion kunnille säätämiin tehtäviin ja velvoitteisiin liittyvien kustannuslaskelmien luotettavuutta.
Kuntataloudenkin ratkaisee viime kädessä kasvu ja työllisyys. Kuntien rahoituspohjan tulee tulevaisuudessa olla sellainen, että se kannustaa nykyistä voimakkaammin työpaikkojen luomiseen ja alueellisten kasvuedellytysten tukemiseen kuntien välisen kilpailun sijaan. Tältä pohjalta on kehitettävä niin kuntien valtionosuusjärjestelmää kuin kuntien verotulopohjaa.
Kunnilla tulee olla nykyistä laajempi veropohja, jotta veronkorotuspaineet eivät kohdistu pelkästään kunnallisveroon.
Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite
Maan hallitus sopi 2013 budjettiriihessään maan talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen kuromiseksi erityisestä rakenneuudistusohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on saada työllisyys, talouskasvu ja julkisten palvelujen tuottavuus nousuun. Uudistukset ovat kokonaisuus, jonka täytäntöönpanon nähdään paikkaavan kestävyysvajeen.
Julkisen talouden tasapainottamisen on laskettu edellyttävän kahden miljardin euron säästöjä. Kokonaisuudesta puolet on arvioitu saatavan kuntien omilla toimenpiteillä – palvelujen leikkauksilla ja verojen korottamisella. Miljardi euroa niin ikään pitäisi saada kasaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä kriittisesti tarkastelemalla ja normistoa purkamalla tai sitä höllentämällä. Ministeriöt ovat esityksissään pyrkineet löytämään keinoja edellisen tehtävän toteuttamiseksi käytännössä. Hallituksen rakenneohjelman linjaukset tulevien vuosien osalta sisällytetään kevään 2014 annettavaan määrärahakehykseen. Edelleen esitetyn mukaisesti hallitus arvioi sovittujen toimenpiteiden riittävyyttä kestävyysvajeen kuromisen kannalta ja käynnistää tarvittaessa lisätoimenpiteiden suunnittelun.
Jyväskylän Työväenyhdistys on aiemmin kiinnittänyt huomiota kuntia velvoittavien tehtävien lisäämiseen ilman riittävää taloudellista kompensointia näiden vastuiden täyttämiseksi käytännössä. Kunnat joutuvat tulevina vuosina kiristämään kunnallisverotusta toteutetuista, omista säästöistä ja tehostamistoimista huolimatta ja toisaalta valtionosuusleikkausten myötä. Kunnallisveron luonteesta johtuen negatiivinen tasaverokehitys kiihtyy. Esitämme huolemme nyt käynnissä olevan julkisen talouden rakenteellisen tasapainotusohjelman suunnitteluun kuntien tehtävien karsinnan osalta. Mikäli tässä tärkeässä tehtävässä ei onnistuta, paine kohdentaa leikkauksia yhä kasvavissa määrin kuntien valtionosuuksiin kasvaa. Samaan aikaan hallitus on hyväksynyt uusia velvoitteita kunnille. Tämä ns. kaksoisrasitus on kuntien nykyisen taloudellisen tilanteen huomioiden ja kuntalaisten palvelujen turvaamisen näkökulmasta kohtuuton.
Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP tulee edustajiensa kautta turvaamaan kuntien toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa. Julkisen talouden tasapainottamisurakka ei saa jäädä yksin kuntien harteille, joiden lainankantokyky ja veronkantomahdollisuus eivät pitkään kestä enää lisävelvoitteita. Valmisteilla oleva ”rakennepakettia” tulee valmistella tiiviissä yhteydessä valtionosuusuudistukseen, ei siitä irrallaan.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 158
Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite
Sosialidemokraatit ajoivat aikanaan eduskunnassa voimakkaasti peruskoulu-uudistusta, kansanterveyslakia ja lasten päivähoitolakia. Käytännön toteuttaminen annettiin kuntien hoidettavaksi. Se toi paineita kuntatalouteen, vaikka valtio olikin mukana rahoituksessa.
Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää, että
SDP toimisi niin, että eduskunta säätäessään rahoitusta vaativia lakeja ottaisi huomioon niiden vaikutuksen kuntatalouteen. Yhteistyötä kuntien kanssa tulisi tiivistää, koska kuntiin kohdistuvat taloudelliset velvoitteet ovat jatkuvassa kasvussa. Kuntien verotuloja voidaan lisätä säätämällä eduskunnassa laki pääomatulojen verottamisesta tulonsaajan kotikunnalle. Näin kunta saisi lisää verotuloja palvelujen järjestämiseen.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 158
Tammikuu 2017
Kuntalain uudistuksessa alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä on tiukennettu niin, että alijäämä tulee kattaa määräajassa eikä kattamista voida enää siirtää erillisellä toimenpideohjelmalla katettavaksi taloussuunnitelmavuosien yli. Samalla erillisestä toimenpideohjelmasta on luovuttu ja yksilöidyt tasapainottamistoimenpiteet hyväksytään jatkossa taloussuunnitelmassa. Uudistettu kuntatalouden tarkastelu antaa aikaisempaa paremmat edellytykset arvioida kuntien tehtävien ja niiden rahoituksen tasapainoa.
Sipilän hallitus on laatinut kuntatalousohjelman koko hallituskaudelle 2016–2019. Hallitus on syksyn 2015 julkisen talouden suunnitelmassa asettanut julkisen talouden suunnitelmaa koskevan asetuksen mukaisesti myös kuntataloudelle tasapainotavoit-teen. Tavoitteen mukaan kuntatalouden alijäämä saa olla korkeintaan ½ prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2019.
Rahoitusasematavoitteen saavuttamisen tukemiseksi hallitus on asettanut kuntatalouden sitovan euromääräisen menorajoitteen, jolla rajoitetaan valtion toimenpiteistä kuntatalouden toimintamenoihin aiheutuvaa painetta. Hallitus on päättänyt, että sen toimenpiteiden nettovaikutus on vuonna 2019 vähintään 540 milj. euroa kuntatalouden toimintamenoja alentava verrattuna hallitusohjelman pohjana olleeseen niin sanottuun tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Menorajoitteen toteutumista seurataan vuosittaisissa julkisen talouden suunnitelman tarkistuksissa.
Osana valtiontalouden säästöjä kuntataloudesta oli tavoitteena löytää miljardin euron säästöt. Edellinen hallitus ei onnistunut tässä tehtävässä. Sipilän hallitus on ilmoittanut löytäneensä n. 400 miljoonan euron säästöt ja laajentavansa jatkosäästöjen hakemista muuhun julkiseen talouteen. Merkittävä osa Sipilän hallituksen löytämistä säästöistä on vielä hyvin yleisellä tasolla esitettynä ja niiden toteuttamista voidaan pitää ainakin osin hyvin epätodennäköisenä.
Sipilän hallitus on pyrkinyt vahvistamaan kuntien taloutta mm. korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen ylärajaa sekä rajaamalla subjektiivista päivähoito-oikeutta ja kasvattamalla varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Kunnat ovat hyödyntäneet näitä mahdollisuuksia hyvin vaihtelevasti.
Sote-uudistus haastaa toteutuessaan kuntatalouden. Silloin merkittävä osa kunnan tehtävistä siirtyisi maakunnalle. Samalla rahoitus muuttuisi radikaalisti.
Vuonna 2016 solmitun kilpailukykysopimuksen vaikutuksista kuntatalouteen on esitetty monenlaisia arvioita. Hallitus on ilmoittanut sitoutuneensa siihen, että kilpailukykysopimus ei saa heikentää kuntataloutta. Mikäli hallituksen kuntatalouden tasapainottamistavoitteesta ollaan poikkeamassa, hallitus on sitoutunut korjaaviin toimiin. Arvioidessaan kuntatalouden tasapainottumista keväällä 2017 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä hallitus on ilmoittanut tarkastelevansa erityisesti kilpailukyky-sopimuksen ja vuoden 2017 budjetin vaikutuksia kuntatalouteen.