| nro | Aloitteet |
|---|---|
| 205 | Puoluerahoitus 2010-luvulle |
Puoluekokous on sitä mieltä, että puoluetuen käyttö puolueen sisällä tapahtuu puolueen omien päätösten, yleisohjelman ja sääntöjen pohjalta. Puoluekokous kannustaa puoluehallitusta muuttamaan puoluerahoituslainsäädäntöä tähän suuntaan.
Puoluekokous on sitä mieltä, että puoluetuen käyttö puolueen sisällä tapahtuu puolueen omien päätösten, yleisohjelman ja sääntöjen pohjalta. Puoluekokous kannustaa puoluehallitusta muuttamaan puoluerahoituslainsäädäntöä tähän suuntaan.
Puoluekokous on sitä mieltä, että puoluetuen käyttö puolueen sisällä tapahtuu puolueen omien päätösten, yleisohjelman ja sääntöjen pohjalta. Puoluekokous kannustaa puoluehallitusta muuttamaan puoluerahoituslainsäädäntöä tähän suuntaan.
Aloitteessa esitetään, että puolue edistäisi valtion antaman puoluetuen perusteiden muuttamista siten, että naistoiminnan erillisen tukemisen sijasta kohdennettaisiin osa puoluetuesta sukupuolineutraaliin tasa-arvotyöhön.
Puoluetuki on ollut käytössä vuodesta 1968 alkaen. Puoluetuen käyttötarkoitusta on avustusten jaossa vuosien mittaan valtion toimesta ohjattu määrittämällä, millaiseen käyttöön sitä on ainakin ohjattava.
Puoluetuen yleinen käyttötarkoitus on eduskuntapuolueiden tukeminen puolueiden yleisohjelman ja sääntöjen mukaiseen toimintaan. Selkeästi poisrajattu käyttökohde ovat riskisijoittaminen.
Valtio määritti aikanaan, että puoluetuesta tulee käyttää määräosa piirijärjestöjen, naistoiminnan ja kv-toiminnan tukemiseen. 2000-luvun alkuvuosina kv-toiminnan määräosa poistettiin, koska katsottiin, että on kunkin puolueen oma asia, miten kv-toiminta eri puolueissa järjestetään.
Puoluetoiminnan järjestämistä säätelevät useat eri lait sekä myös erillinen puoluelaki ja lait puolue- ja vaalirahoituksen julkisuudesta. Puolueiden taloudenpito on kansalaisjärjestöistämme julkisinta. Kansanvallan ytimessä olevina organisaatioina puolueiden autonomia tulisi olla mahdollisimman laaja.
Lahden Sos. Dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Maria Rytkönen, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsen Timo Kontio, Nummenmäen Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsen Petra Peltonen, Vaasan Työväenyhdistys ry:n jäsen Matias Mäkynen ja Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsen Kaisa Penny
Sosialidemokratian keskeinen arvo on ihmisten kaikkinainen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Ihmisiä ei saa ilman eri perusteita asettaa keskenään eriarvoiseen asemaan. Tasa-arvo on SDP:n historian aikana edennyt yhteiskunnassamme merkittävissä määrin, ja suurelti siitä on kiittäminen tätä kyseistä puoluetta.
Tasa-arvoa ei ole vielä saavutettu. Sukupuolten väliset erot vaikuttavat edelleen yhteiskunnassamme, mutta kategorisesti ei voida todeta, että miessukupuoli on naissukupuolta määräävämpi. Myöskään dikotominen jaottelu ei ota huomioon sukupuolten moninaisuutta, joka on tieteellinen tosiasia. Tasa-arvokeskustelussa on otettu huimia harppauksia nykyisen puoluejärjestelmän perustan luomisen jälkeen. Siksi järjestelmä on uskallettava haastaa.
Puolueiden saamat valtionavut ovat puoluetoiminnan kannalta keskeisiä. Jäsenmaksuilla ja muilla rahavirroilla katetaan osa toimintakuluista, mutta tosiasiallisesti ilman julkista puoluetukea SDP:n järjestökoneisto ei kykenisi toimimaan. Helsingin puoluekokous päätti vuonna 2012, että puoluetuen käytön puolueen sisällä pitäisi tapahtua mahdollisimman laajasti puolueen omien päätösten, yleisohjelman ja sääntöjen pohjalta. Näin ei kuitenkaan tapahdu.
Vaikka valtaosa julkisesta tuesta on puolueiden käytettävissä oman harkintavallan rajoissa, on osa suoraan korvamerkittyä piirien ja naisten poliittiseen toimintaan. Tälle on omat, erityisesti historialliset perusteensa. Suoraan naistoimintaan kohdennettu raha on tuottanut merkittävissä määrin yhteiskunnassa naisten toimintaedellytysten ja vallan lisääntymistä, mikä on ollut toivottua. Nykyään ajan voi kuitenkin katsoa ajaneen tällaisen jaottelun ohitse.
Nykyään erityisesti naistoimintaan merkittyä tukea ei voi kritiikittömästi pitää perusteltuna. Oikeudenmukaisempaa olisi, että raha kohdennettaisiin tasa-arvotyöhön määrittelemättä etukäteen sen sukupuolista kohdentumista. Tämä myös vastaisi tosiasiallisesti nykyistä paremmin Helsingin puoluekokouksen päätöksen henkeä.
DemFem-verkoston puolesta esitämme, että
Suomessa puoluerahoitus muutetaan sukupuolineutraaliksi ja naistoimintaan kohdennettu tuki osoitetaan puolueiden tasa-arvotyöhön ilman sukupuolikohdennuksia.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 352
Heinäkuu 2020
Asia oli esillä hallitusohjelmaneuvotteluissa 2019, mutta ei aiheuttanut jatkotoimenpiteitä.