nro | Aloitteet |
---|---|
102 | Korkeakoulukonsernien muodostaminen |
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen samalla kuitenkin todeten, että aloitteessa esitetty korkeakoulutusmalli on kannatettava, mutta se ei välttämättä sovellu kaikille korkeakouluille. Korkeakoulujärjestelmää tulee kehittää korkeakoulujen omat tarpeet ja yhteiskuntapoliittiset ulottuvuudet huomioiden.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen samalla kuitenkin todeten, että aloitteessa esitetty korkeakoulutusmalli on kannatettava, mutta se ei välttämättä sovellu kaikille korkeakouluille. Korkeakoulujärjestelmää tulee kehittää korkeakoulujen omat tarpeet ja yhteiskuntapoliittiset ulottuvuudet huomioiden.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen samalla kuitenkin todeten, että aloitteessa esitetty korkeakoulutusmalli on kannatettava, mutta se ei välttämättä sovellu kaikille korkeakouluille.
Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta esittää, että korkeakoulupoliittiseksi tavoitteeksi otetaan se, että ammattikorkeakoulut siirtyvät osaksi korkeakoulukonserneja, kuten suunnitelmissa aloitteen mukaan esimerkiksi Tampereella ja Rovaniemellä.
Kuten aloitteessakin todetaan, niin näyttää siltä, että osassa maata luodaan korkeakoulukonserneja, joissa ammattikorkeakoulu tulee yliopiston omistukseen. Tämä ei kuitenkaan ole ratkaisu kaikkialla ja on myös huomioitava, että osalla ammattikorkeakouluista ei ole luontevaa yliopistopohjaista omistajakonsernia sen takia, että paikkakunnalla ei ole ylipistoa tai ammattikorkeakoulu toimii monella paikkakunnalla ympäri maan.
SDP on suhtautunut positiivisesti korkeakoulujen omista tarpeista lähteviin yhdistymisprosesseihin myös korkeakoulusektorien rajat ylittäen. Rakenteellinen kehittäminen kuitenkin niin, että meillä olisi tulevaisuudessa vain yhdenlaisia korkeakouluja, ei ole itseisarvo. SDP näkemys on ollut, että tulevaisuudessa voi olla nykyisenlaisia yliopistoja, ammattikorkeakouluja kuten myös näiden yhteenliittymiä.
Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry
Yliopistoihin kohdistuu tällä hetkellä valtavasti odotuksia tietointensiivisen palvelutalouden innovaatiomyllyinä. Monet vaativat päättäväistä resurssien keskittämistä vain sellaisille tieteenaloille, joilla on välitöntä taloudellista hyödynnettävyyttä. Yliopistoilla on kuitenkin innovaatiojärjestelmää laajempi sivistystehtävä. Korkeimman opetuksen keinoin on kyettävä huolehtimaan siitä, että Suomessa on pienestä väestöpohjasta huolimatta riittävä tieteellinen ”lukutaito” myös niillä tieteenaloilla, joiden kansainväliseen kärkeen maastamme ei riitä tutkijoita ja opettajia. On selvää, että tämä edellyttää yliopistokentän sisällöllisestä moninaisuudesta ja monipuolisuudesta huolehtimista.
Ei sen sijaan ole lainkaan selvää, että korkeimman opetuksen ja tutkimuksen rakenteiden pitäisi antaa muuttua kovinkaan moninaisiksi. Viime vuosina ammattikorkeakoulut ovat vahvistaneet kehitys- ja tutkimusosaamistaan, ja näyttää siltä, että niiden piirissä olisi halua myös avata polkuja selvemmin tieteellisen tutkimuksen suuntaan mm. osallistumalla kilpaillun tutkimusrahoituksen hakuihin. Ei kuitenkaan ole järkevää käyttää resursseja siihen, että ammattikorkeakouluista rakennetaan jonkinlaisia puoliyliopistoja. Vielä vähemmän mieltä olisi siinä, että osa yliopistoista keskittyisi vain alempiin tutkintoihin ja tohtorintutkinnot rajattaisiin vain tietyille yliopistoille.
Tampereella ja Rovaniemellä tekeillä olevissa rakenteellisen kehittämisen hankkeissa todennäköinen lopputulos on, että kunnallisesti omistettujen ammattikorkeakoulujen enemmistöomistus siirtyy asianomaisen yliopiston haltuun. Tämä on järkevä ratkaisu, joka mahdollistaa sekä toimintojen rationalisoinnin että eri koulutustavoitteiden tarkoituksenmukaisen organisoimisen korkeakoulukonsernina.
Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry esittää, että
puolueen korkeakoulupoliittiseksi tavoitteeksi otetaan, että ammattikorkeakoulut siirtyvät osaksi korkeakoulukonserneja, joissa ne täydentävät käytäntöpainotteisina ja soveltavina opetuksen ja tutkimuksen yksiköinä yliopistojen opetusta ja tutkimusta.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 203