Puoluekokous pitää tärkeänä, että puolue jatkuvasti perusteellisesti arvioi Euroopan unionin kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Kansanäänestys voi tulla kysymykseen silloin, mikäli tulee esityksiä sopimusmuutoksiksi, jotka olennaisesti muuttaisivat niitä perusteita, joiden vallitessa Suomi on liittynyt Euroopan Unioniin. Puoluekokous pitää yleisen EU-tietouden lisäämistä erittäin tärkeänä, jotta ihmiset tuntevat päätöksenteon tasot.
Puoluekokous pitää tärkeänä, että puolue jatkuvasti perusteellisesti arvioi Euroopan unionin kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Kansanäänestys voi tulla kysymykseen silloin, mikäli tulee esityksiä sopimusmuutoksiksi, jotka olennaisesti muuttaisivat niitä perusteita, joiden vallitessa Suomi on liittynyt Euroopan Unioniin. Puoluekokous pitää yleisen EU-tietouden lisäämistä erittäin tärkeänä, jotta ihmiset tuntevat päätöksenteon tasot.
Beslutsförslag
Partikongressen anser att det är viktigt att partiet kontinuerligt och grundligt granskar frågor i anslutning till utvecklande av Europeiska unionen, men ser inga motiveringar till att föra beslutsfattandet till folkomröstningar.
Puoluekokous pitää tärkeänä, että puolue jatkuvasti perusteellisesti arvioi Euroopan unionin kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, mutta ei näe perusteita päätöksenteon viemiseen kansanäänestyksiin.
Partistyrelsens utlåtande
I motionen föreslås olika utredningsmetoder för att utveckla Europeiska unionen och de borde leda till beslutsfattande i direkta folkomröstningar.
SDP har traditionellt förespråkat en parlamentarisk representativ demokrati. Folket uttrycker sin vilja i riksdagsval och de valda riksdagsledamöterna bär ansvar för beslut. Medborgarna tar ställning till den förda politiken i nästa val. Parti har inte stött folkomröstningar, förutom i undantagsfall. Sådana var förbudslagen år 1931, där det var frågan om en personlig angelägenhet och folkomröstningen om Finlands medlemskap i Europeiska unionen år 1994, då det handlade om att lösa frågan om medlemskap i övernationellt beslutsfattande. I samband med den senare omröstningen var det uttryckligen inte frågan om att fortsätta med medlemsomröstningar om hur EU ska utvecklas, som Danmark har gjort.
Finlands parlamentariska förfaringssätt erbjuder effektiva möjligheter att demokratiskt styra regeringens verksamhet i Europeiska unionen. Medborgarna kan även uttrycka sin åsikt till EU:s utveckling i Europaparlamentsvalet.
Aloitteessa esitetään erilaisia Euroopan unionin kehittämiseen liittyviä selvitysmenettelyjä, joiden tulisi johtaa päätöksentekoon suorissa kansanvaaleissa.
SDP on perinteisesti ollut parlamentaarisen, edustuksellisen demokratian kannalla. Kansa ilmaisee tahtonsa eduskuntavaaleissa ja valitut kansanedustajat kantavat vastuun päätöksistä. Kansalaiset ottavat kantaa harjoitettuun politiikkaan seuraavissa vaaleissa. Kansanäänestyksiä puolue ei ole kannattanut paitsi äärimmäisissä poikkeustapauksissa. Sellaisia olivat vuonna 1931 kieltolaki, jossa kysymys oli ihmisten henkilökohtaisista asioista ja vuoden 1994 kansanäänestys Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa, jolloin yhdellä kertaa ratkaistiin kysymys liittymisestä ylikansalliseen päätöksentekoon. Jälkimmäisen yhteydessä ei nimenomaisesti ollut tarkoitus jatkaa Tanskan tapaan kansanäänestyksiä EUn kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä.
Suomen parlamentaarinen menettely tarjoaa tehokkaat mahdollisuudet demokraattisesti ohjata hallituksen toimintaa Euroopan unionissa. Kansalaiset voivat ilmaista kantansa EUn kehittämiseen myös Euroopan parlamentin vaaleissa.
Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:s medlem Thomas Wallgrens motion
Den Europeiska unionen lider av ett dramatiskt demokratunderskott. Det står nu fullt klart att den Europeiska unionen inte kan lyckas som ett demokratiskt samarbetsorgan som kan ge goda svar på vår tids stora utmaningar regionalt och globalt om inte Unionen demokratiseras. Demokratibristen gäller t.ex., men inte enbart, maktfördelningen inom den ekonomiska politiken.
Enligt Lissabonfördraget bestämmer EU:s medlemsländer över sina nationella budgeter. Under de senaste åren har medlemsländernas finanspolitiska autonomi dock i betydande utsträckning blivit kringskuren av nya bestämmelser inom EUs ramverk och av nya internationella avtal som är nära anslutna till EU-integrationen. Detta har lett till en växande oklarhet, juridiskt och politiskt, om vem som bestämmer om medlemsländernas ekonomi. Det är ett stort problem för demokratin i Finland och Europa att de beslut som lett till att makten i finanspolitiken allt mer centraliserats ofta har fattats i stor hast och med bristfällande öppenhet och tid för offentlig kritik och utvärdering. Det demokratiska mandatet för förändringarna har därför förblivit svagt eller obefintligt. Följden är alltså att de politiska systemen i Finland och i den Europeiska Unionen driver mot en allt djupare legitimitetskris.
Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:s medlem Thomas Wallgren föreslår, att
kongressen besluter att SDP gör vissa strategiska demokratiseringsförslag till den centrala grunden för sin EU-politik och tillsätter en arbetsgrupp som i nära samarbete med partiets ledning och medlemmar, nationellt och internationellt verkar för att främja dessa. Lämpliga förslag är t. ex. följande. (Förslagen måste givetvis preciseras och utvecklas medan arbetet fortskrider.)
1. SDP verkar för att Finland och alla andra länder som är med i euro-samarbetet ordnar en folkomröstning där medborgarna får välja mellan två Ja-alternativ. Enligt det ena alternativet säger man Ja till att medlemländerna utan risk för sanktioner från EU eller andra länder fritt kan bestämma över sin budget. Enligt det andra alternativet säger man Ja till att medlemsländerna kan bli föremål för sanktioner från EU om de i sin budget bryter mot EU:s eller euro-ländernas gemensamma finanspolitiska regler.
2. SDP verkar för att medborgarna i Finland och i alla andra länder som är medlemmar av den Europeiska Unionen i fria val får välja representanter till ett konvent som har i uppdrag att inom två år föreslå två alternativa nya grundfördrag för EU. Enligt det ena alternativet utvecklas EU till en förbundsstat med gemensam penning- och budgetpolitik. Enligt det andra alternativet utvecklas EU till en federation i vilken alla länder fritt kan välja de samarbetsområden och organ man deltar i samt bestämma om sitt lands villkor för medverkan. Konventets resultat underställs folkomröstningar i medlemsländerna och det framtida EU grundas på nytt på basen av resultaten av dem.
3. SDP verkar för att Finland och socialdemokraternas samarbetsorgan i Europa parlamentet och Europa i enlighet med förslag av Hannes Swoboda, David Cameron och många andra skrider till snabba åtgärder för att säkerställa att maktfördelningen – den sk. kompetensfördelningen – mellan Finland och den Europeiska Unionen har medborgarnas explicita stöd. Lättast går detta att åstadkomma genom en folkomröstning med ett flertal alternativ men också andra möjligheter kan finnas.
Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n jäsen Thomas Wallgrenin aloite
Euroopan unioni kärsii dramaattisesta demokratiavajeesta. On selvää, ettei Euroopan unioni voi onnistua demokraattisena yhteistyöelimenä ja vastata aikamme suuriin haasteisiin alueellisesti ja globaalisti, ellei unionia demokratisoida. Demokratiavaje koskee esimerkiksi, mutta ei pelkästään, talouspolitiikan vallanjakoa.
Lissabon sopimuksen mukaan EU:n kansallisvaltiot päättävät kansallisista budjeteistaan. Viime vuosina jäsenmaiden finanssipoliittista itsemääräämistä on kuitenkin merkittävästi rajoitettu uusien EU:n raamisopimuksia koskevien päätösten sekä EU:n integraatioon liittyvien kansainvälisten sopimusten myötä. Tämä on johtanut kasvavaan epäselvyyteen juridisesti ja poliittisesti, siitä kuka päättää jäsenmaiden taloudesta.
On suuri ongelma Suomen ja Euroopan demokratialle, että finanssipolitiikan keskittämiseen johtaneet päätökset on usein tehty kiireessä sekä puutteellisesti avoimuuden, julkisen kritiikin ja arvioinnin kannalta. Muutosten demokraattinen mandaatti on siksi jäänyt heikoksi tai olemattomaksi. Tästä seuraa, että Suomen ja Euroopan unionin poliittiset järjestelmät ajautuvat yhä syvemmän legitimiteettikriisin partaalle.
Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n jäsen Thomas Wallgren esittää, että
puoluekokous päättää, että SDP tekee muutamista strategista demokratisointiesityksistä perustan EU-politiikalleen ja perustaa työryhmän, joka edistää näitä tavoitteita kansallisesti ja kansainvälisesti läheisessä yhteistyössä puoluejohdon ja jäsenten kanssa. Esimerkiksi seuraavat esitykset ovat perusteltuja. (Esityksiä pitää luonnollisesti tarkentaa ja kehittää työn kuluessa.)
1. SDP toimii sen puolesta, että Suomi ja muut euro-yhteistyössä mukana olevat maat järjestävät kansanäänestyksen, jossa kansalaiset saavat valita kahden Kyllä-vaihtoehdon välillä. Yhden vaihtoehdon mukaan sanotaan Kyllä sille, että jäsenmaat voivat päättää budjetistaan ilman pelkoa EU:n tai muiden maiden sanktioista. Toisen vaihtoehdon mukaan sanotaan Kyllä sille, että jäsenmaat voivat joutua EU:n sanktioiden kohteeksi, jos ne budjeteissaan rikkovat EU:n tai euromaiden yhteisiä finanssipoliittisia sääntöjä.
2. SDP toimii sen puolesta, että Suomen kansalaiset ja muiden EU-maiden kansalaiset saavat vapaissa vaaleissa valita edustajia konventtiin, jonka tehtävänä on kahden vuoden aikana esittää kaksi vaihtoehtoa EU:n uudeksi perussopimukseksi. Yhden vaihtoehdon mukaan EU kehittyy liittovaltioksi yhteisine raha- ja budjettipolitiikkoineen. Toisen vaihtoehdon mukaan EU kehittyy federaatioksi, jossa kaikki jäsenmaat voivat valita vapaasti ne yhteistyöalueet ja -elimet, joihin he haluavat osallistua sekä päättää maansa ehdoista ja osallistumisesta. Konventin tulos alistetaan jäsenäänestyksille jäsenmaissa ja tulevaisuuden EU perustetaan uudestaan niiden pohjalta.
3. SDP toimii sen puolesta, että Suomi ja sosialidemokraattien yhteistyöelin Euroopan parlamentissa ja Euroopassa ryhtyy nopeisiin toimenpiteisiin sen turvaamiseksi, että Suomen ja Euroopan unionin vallanjaolla (ns. kompetenssin jaolla) on kansalaisten yksiselitteinen tuki, kuten Hannes Swoboda, David Cameron ja monet muut ovat esittäneet. Helpoiten tämä onnistuu järjestämällä kansanäänestyksen, jossa on monia vaihtoehtoja, mutta myös muita mahdollisia etenemisteitä voi olla.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 182
Tammikuu 2017
Euroopan unionin kehittämiseen liittyviä kysymyksiä arvioidaan suuren valiokunnan sosialidemokraattisten jäsenten kokouksissa viikoittain. Merkitykseltään erityisen suuria kokonaisuuksia käsitellään perusteellisesti puolueen Eurooppa-työryhmässä, joka on kokouksissaan kuullut runsaasti asiantuntijoita yhteiskunnan eri aloilta ja käynyt hedelmällistä keskustelua unionin kehittämisen päälinjoista. Euroopan talous- ja rahaliiton kehittäminen, vapaakauppasopimukset ja muuttoliike ovat olleet eräitä viime vuosien suurista kokonaisuuksista.
Eurooppa-työryhmä työsti syksyllä 2015 taustapaperin Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämisestä, jonka linjauksia suuren valiokunnan sd-edustajat hyödynsivät asian eduskuntakäsittelyssä. Sosialidemokraatit painottivat, että on keskeistä löytää tasapaino kansallisen päätäntävallan ja keskitetyn päätöksenteon välille ja vetää rajat yhteisvastuulle ja kansalliselle vastuulle. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että Euroopan vakausmekanismia ja yhteistä kriisinratkaisurahastoa koskevat sopimukset sisällytettäisiin EU-lainsäädäntökehykseen, jotta valta ja vastuu yhdistyvät selkeästi toisiinsa. Kritiikkiä esitettiin suunnitelmista luoda päällekkäisiä rakenteita, jotka lisäisivät raportoinnin byrokratiaa ja saattaisivat tavoitteille päinvastaisesti hämärtää päätösprosessia ja heikentää legitimiteettiä. Sosialidemokraatit ovat painottaneet poliittista vastuullisuutta, ja sitä, että on syytä selkiyttää ja tehdä nykyistä näkyvämmäksi se tapa, jolla hallituksen nimeämät asiantuntijat arvioivat finanssipolitiikkaa. Tämä parantaisi myös kansalaiskeskustelun edellytyksiä.
Sosialidemokraatit ovat kannattaneet komission esitystä jäsenvaltioiden aikaisempaa vahvemmasta yhteistyöstä työmarkkinajärjestöjen kanssa kansallisten uudistus- ja vakausohjelmien valmistelussa. Sosialidemokraatit ovat esittäneet, että Suomessa tulisi käynnistää alkuvuodesta parlamentaarinen vuoropuhelu talouspolitiikasta työmarkkinajärjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kuntien kanssa ja hyödyntää sen antia tavoitteista päätettäessä. Suuren valiokunnan sd-edustajat käyvät parhaillaan dialogia siitä, miten kansalaiskeskustelua ohjausjaksosta ja yhteisestä talouspolitiikasta voisi edistää.
Vaikka Suomen parlamentaarinen menettely tarjoaa tehokkaat mahdollisuudet demokraattisesti ohjata hallituksen toimintaa Euroopan unionissa, edellä mainituilla toimilla on pyritty siihen, että keskustelu EU:n kehittämisestä laajenisi entistä enemmän myös eduskunnan ulkopuolelle. EU-yhteistyö on puolueelle tärkeää, ja sosialidemokraatit ovat peräänkuuluttaneet Suomen eurooppalaiseen vaikuttamiseen aloitteellisuutta.