Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että laadukas lastensuojelutyö ja ehkäisevät perhepalvelut ovat hyvinvointitaloutta eli kansantaloudellinen ja inhimillinen investointi.

Puoluekokous painottaa myös kolmannen sektorin merkittävää panosta ennaltaehkäisevän työn tekijänä ja lasten ja nuorten kasvun tukena.

On tärkeä kyetä osoittamaan ehkäisevän työn kustannuksia pitkällä aikavälillä alentava merkitys myös taloudellisin laskelmin.

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että laadukas lastensuojelutyö ja ehkäisevät perhepalvelut ovat hyvinvointitaloutta eli kansantaloudellinen ja inhimillinen investointi.

Puoluekokous painottaa myös kolmannen sektorin merkittävää panosta ennaltaehkäisevän työn tekijänä ja lasten ja nuorten kasvun tukena.

Aloitteessa esitetään muun muassa, että ehkäisevän lastensuojelutyön tarve tunnistetaan ja moniammatillista yhteistyötä kehitetään.

Suomessa lastensuojelun paineet ovat kovat. Lastensuojelun tarpeeseen vaikutetaan laaja-alaisella perhepolitiikalla ja riittävästi resursoiduilla peruspalveluilla. Lastensuojelussa on painotettava viranomaisten välistä ja lapsen edusta lähtevää yhteistyötä, jolla vahvistetaan osallisuutta ja ehkäistään syrjäytymistä.

Lastensuojelun yhtenä tavoitteena on lapsen kehityksen kannalta tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuus ja turvaaminen. Jokainen lapsi ansaitsee pysyvän ja luottamukseen perustuvan kiintymyssuhteen turvalliseen aikuiseen. Kaikilla lapsilla on oltava oikeus elää mahdollisimman perheenomaista arkea, joka tukee hänen kasvuaan ja kehitystään.

YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on ensimmäisenä otettava huomioon lapsen etu. Samalla on kunnioitettava lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvattamisessa. Lasten ja nuorten palveluissa ammattilaisten on tiedostettava sekä oma vastuunsa lapsen hyvinvoinnista että velvollisuutensa tukea vanhemmuutta.

Lastensuojelun työntekijäresurssien lisääminen on välttämätöntä. Perheiden oikea-aikainen tukeminen on pitkällä tähtäimellä hyvinvointi-investointi, joka on kansantaloudellisesti kannattava ja inhimillisesti oikein. Lastensuojelun avohuollossa saisi olla korkeintaan 30 lasta työntekijää kohden ja yhdellä perhetyöntekijällä korkeintaan 10–15 perhettä.

Kuntien on tiedotettava aktiivisesti alueensa lastensuojelu- ja ehkäisevän perhetyön palveluista. Toimiva palvelujärjestelmä ja tieto palveluista luovat turvaa ja luottamusta silloinkin, kun palveluille ei ole tarvetta. Tiedotus auttaa palvelujen oikea-aikaisessa kohdentamisessa.

Lisäksi on hyvä huomata, että viime vuosina useissa suurissa kaupungeissa huostaanottojen määrät ovat laskeneet. Tähän on vaikutettu muun muassa ehkäisevän perhetyön lisäämisellä.

Sosiaalialan työmarkkinoilla työvoiman kysyntä kasvaa. Kyse on sekä palvelutarpeiden kasvusta ja muutoksesta että nyt työmarkkinoilla olevan henkilöstön eläköitymisestä. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön koulutukseen ja kokemukseen perustuva ammattiosaaminen tulee hyödyntää täysimääräisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennetta tulisi selkeyttää, ja moniammatillista työnjakoa lisätä.

Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on tehtävä ratkaisuja myös koulutukseen. Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen resursseista ja laadusta on huolehdittava. Sosiaalityön koulutusmääriä yliopistoissa on lisättävä ja samalla luotava selkeä ja yhtenäinen koulutuspolku sosionomista sosiaalityöntekijäksi.

71 Lisää resursseja lastensuojeluun

Nuorten Kotkain Keskusliitto - Unga Örnars Centralförbund NKK ry:n aloite

Huostaan otettujen lasten määrä kasvaa vuosi vuodelta. Perheiden pahoinvointi lisääntyy hoitoon osoitettujen resurssien yhä kutistuessa. Kuntien tiukka talouspaine johtaa päätöksiin, joissa pyritään säästämään rahaa. Päätökset maksavat kohtuuttomasti asiakkaalle, eli lapselle.

Lapsi- ja nuorisojärjestöjen työ osana ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä on tunnustettava. Vaikka järjestöt voivat tukea lasta merkittävästi kasvuntiellä, ei toiminnalla kuitenkaan korvata huostaan otettujen lasten tarvitsemaa ammattiapua tai lastensuojelupalveluiden tarvetta lapsille ja heidän perheilleen.

Ennaltaehkäisevällä perhetyöllä on merkitystä. Kun huonovointisen perheen asioihin ei kyetä puuttumaan varhaisessa vaiheessa, joudutaan siirtymään huostaanottojärjestelyihin. Äärimmäisen kriisitilanteen jälkeen oikeanlaisen avun suunnittelu ja organisointi niin, että se yhtä aikaa auttaa sekä lapsia että vanhempia, on lähes mahdotonta. Edessä on koko perhettä koskeva laaja-alainen ja moniammatillinen korjaavan työn asiakassuhde.  Asiakkaan siirtyessä korjaavan työn puolelle kulujen kasvu kunnan ja valtion taloudelle kasvaa moninkertaisesti.

Korjaava lastensuojelutyö on mitättömästi resursoitu. On laskettu, että yksi sosiaalityöntekijä voi hoitaa yhtäaikaisesti kahtakymmentäviittä asiakassuhdetta. Todellisuus on kuitenkin monessa kunnassa se, että yhden sosiaalityöntekijän vastuulla on yli sata lapsiasiakasta eli nelinkertainen työmäärä. Liiallinen työmäärä kostautuu asioiden käsittelyssä: tapauksiin perehdytään huonosti ja asiakkaiden tarpeita ei tunnisteta, koska sosiaalitoimella ei ole aikaa seurata reaaliajassa asiakkaiden tilanteiden edistymistä. Tyypillistä on myös käsittelyaikojen venyminen, jolloin se suurimmassa osassa tapauksia johtaa asiakkaan tilanteen radikaaliin muutokseen.

Nuorten Kotkain Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry esittää, että

SDP toimii sen puolesta, että ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön tarve tunnistetaan ja moniammatillista yhteistyötä valtion, kuntien sekä kolmannen sektorin kanssa kehitetään.

SDP tukee tavoitetta, jonka mukaan ennaltaehkäisevällä lastensuojelulla on jokaisen kunnan talousarviossa oma kustannuspaikka ja selvästi osoitettuja resursseja.

SDP toimii keskustelun edelläkävijänä ja mahdollisen lainsäädännön uudistamisen puolestapuhujana.

SDP ottaa vahvasti kantaa sosionomi (amk) muuntokoulutuksen koulutuspaikkojen lisäämisen puolesta sekä tukee tarvittavia muutoksia, joilla voidaan purkaa lastensuojelutyöhön kohdistuvia paineita.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 100

  • Tammikuu 2017

    Sosiaalialaa kuormittavat muun muassa kasvavat asiakasmäärät, sekä erilaisten ongelmien kasaantuminen samoille asiakkaille ja asiakasperheille. Tähän voidaan vaikuttaa vahvistamalla peruspalveluiden oikea-aikaisuutta ja varmistamalla palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus.

     

    Vaikka lastensuojelun mitoitukseen vaikuttaa lasten, nuorten ja perheiden tilanne, on selvää, että nykyinen mitoitus, paikoin jopa 100 lasta/työntekijä, on kohtuuton. Asenteet uusia velvollisuuksia ja säätelyä kohtaan ovat kuitenkin tiukentuneet merkittävästi. SDP on kyseenalaistanut tällaisen ajattelun istuvuuden sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jossa säätelyllä pidetään huolta potilasturvallisuudesta ja asiakkaiden oikeusturvasta.

     

    Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistus toi kunnille tiukan velvoitteen järjestää palveluja peruspalvelujen kautta. Käytäntö on osoittanut, ettei toivomustyyppinen sääntely, jossa suositellaan ehkäisevien toimenpiteiden ensisijaisuutta, toimi käytännössä. Lakiuudistuksen yhteydessä lastensuojelun resursseja lisättiin.

     

    Lastensuojelun asiakasmääriin sosiaalihuoltolaki vaikuttaa sitä kautta, että yleisiin sosiaalihuollon palveluihin siirrettiin aiempaa suurempi vastuu lapsen kokonaisvaltaisen palveluntarpeen selvittämisestä. Kuitenkin jos lapsen palveluntarpeen selvityksen kuluessa käy ilmi, että tarvitaan lastensuojelun palveluja, siirrettään asiakkuus luonnollisesti lastensuojelulle, jolloin myös lapsen omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän henkilön on oltava sosiaalityöntekijä.


Kommentoi

Tietosuoja