Turvallinen elämä vahvassa Suomessa (esitys puoluekokoukselle)

Asia sisällöllisesti tärkeä. Tätä lisätään jäljempänä osioon, jossa käsitellään oikeuspolitiikka yksityiskohtaisemmin.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – Toimitettu erillinen liite -Väkivallattomuus on tärkeä teema, mutta sisällöllisesti on osa turvallisuutta, eikä ihan rinnastu muihin tässä lueteltuihin teemoihin.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. – hylätään. Turvallisuusuhat ja kansalaisten huoli omasta turvallisuudestaan eivät poistu, vaikka emme niitä mainitsisi. Koko kappaleen tarkoitus on pyrkiä pois vastakkainasettelusta turvallisuuden ja oikeusvaltion välillä ja korostaa, että turvallisuus on juuri oikeusvaltion keskeinen pilari.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Hylätään.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. – Muutosehdotus perusteltu ja lausetta näiltä osin muutettu.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. – Tätä huomioitu osion muokkauksessa. 

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Tärkeä huomio. Otettu mukaan pohjaan jonkin verran muokattuna.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. – Tämä huomio oikeuspoliitikan mainitsemisesta turvallisuuspolitiikan rinnalla toistuu ja on useissa kohdin oikea. Kuitenkin juuri tässä asiayhteydessä näkisin oikeuspoliitikan osana laajempaa turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta enemmän kuin omana siihen rinnasteisena osa-alueenaan.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä –  Toimitettu erillinen liite – Muutettu eka virke muotoon
” Yksilön turvallisuus on ennen kaikkea hänen jokapäiväisen elinympäristönsä turvallisuutta.  ”

Sisäisen turvallisuuden työryhmä –  Toimitettu erillinen liite – Jossa muutettu eka virke muotoon” Yksilön turvallisuus on ennen kaikkea hänen jokapäiväisen elinympäristönsä turvallisuutta.  ”

Sisäisen turvallisuuden työryhmä: Vaikka ihan tärkeä kysymys, niin en tiedä onko meillä valmiutta ottaa tähän kantaa. Kuuluisi ehkä myös enemmän joko sote-osioon tai oikeuspoliittisella puolelle.  

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite, jossa muokkauksissa huomioitu tässä kohti moniammatillinen tuki ja tiedonkulku.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Lisätty huomio lasten elinympäristön turvallisuudesta myös laajemmin.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Muutosehdotuksen sisällössä paljon hyvää asiaa. Tästä otettu liitteeseen osa ja yhdistetty muista kommenteista tulleisiin sisältöihin. 

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite, jossa mukana tässä ehdotettu lisäys.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Ihmiskaupasta lisätty toiseen osioon, muilta osin hylätään.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Liitteeseen otettu tiivistettynä tästä ja aikaisemmista kommenteista mm. poikkihallinnollisuus sekä tarve sitoutua pitkäjänteiseen ja määrätietoiseen työhön. Rakennelaki ei ole terminä sillä tavalla vakiintunut, että sitä voisi nähdäkseni käyttää ilman sen tarkempaa avaamista. Säätäisin tämän konkretiatason vaaliohjelmaan. Pitäisin painopisteen enemmän tavoitteissa enkä tässä lähtisi paaluttamaan pitääkö näitä toteuttaa jollain tietyllä tavalla (esim. järjestöjen kautta).

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Hylätään. Istanbulin sopimuksen toimeenpaneminen täysimääräisesti sisältää toimien resursoinnin.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Hyvä kääntää katsantokanta positiiviseksi. Liitteessä hiukan tiivistetty.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite, jossa useita kommentteja yhdistelemällä tukevoitettu rasismia käsittelevää osaa.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Havainto ”innostaa” sanan ongelmallisuudesta oikea. ”Yllyttää” voisi olla kielellisesti luontevin.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Tämä huomioitu tekstissä.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite, jossa otettu tätä tiivistettynä mukaan.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite, jossa tämän ja muutamien muiden kommenttien pohjalta tuotu enemmän esiin viranomaisvaltuuksien ja oikeusturvan ja valvonnan tasapainoa.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Hylätään. Kokemukset toisista maista viittaavat siihen, että erityisesti ulkomaalaistaustaisten katujengirikollisuudessa paljon merkitystä on sillä, että viranomaisten eivät peräänny eivätkä jätä jengeille tilaa täytettäväksi.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite, johon otettu tämä mukaan.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Tämän ja muutamien muiden kommenttien pohjalta korostettu ennaltaehkäisyn ensisijaisuutta ja perheiden tukemista sekä poikkihallinnollista yhteistyötä. Poistoesitys hylätään.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Tämä perusteltu lisäys.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite, jossa huomioitu tämä lisäys.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Liitteeseen otettu tämän ja muutaman muuan kommentin pohjalta tekstiä siitä, että rangaistuksen uhka ei saa muodostua esteeksi hoitoon hakeutumiselle.

Työperäisellä maahanmuutolla on oma osionsa luvussa 2.

EU ja jäsenvaltio eivät ole tässä mielessä ihan rinnasteisia, koska EU ei ole suvereeni, vaan saa toimivaltansa valtioilta. Pitäisin siksi tässä fokuksen Suomessa.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Tämän ja muutaman muun kommentin pohjalta lisätty kappale disinformaatiosta ja verkkoalustojen vastuusta sekä sosiaalisen median algoritmeista.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Tätä ja muita samansuuntaisia kommentteja huomioitu kotoutumista koskevassa osiossa. 

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite, jossa huomioitu tämä muutos.

Ehdotus on kuvaus nykytilanteesta. Muuttoliike pyritään ohjaamaan käyttämään laillisia maahantuloreittejä ja Eurooppaan haluavia hakemaan oleskelulupaa lähtömaastaan. Mutta koska halukkaita Eurooppaan tulijoita on niin paljon enemmän kuin mitä tänne tullaan missään realistisessa skenaariossa ottamaan, eivät nämä reitit ole koskaan käytössä kuin pienelle osalle halukkaista. Kappaleen idea on että koska nykysysteemi on niin hirvittävän huono, tulee sitä pyrkiä kehittämään.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Tämä tärkeä nosto, joka huomioitu muokkauksissa.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Sanoitusta pehmennetty. 

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – hylätään. Koulussa tapahtuneita rikoksia koskien ei ole poikkeusäännöksiä, vaan niitä käsitellään samalla tavalla kuin muuallakin tapahtuneita rikoksia.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite,

Sisäisen turvallisuuden työryhmä –  Aiheellinen huomio, mutta esitetään otettavaksi huomioon kv-osiossa. Tämän kappaleen tarkoitus olla lyhyt kuvaus Suomen välittömästä turvallisuusympäristöstä.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. – Päihteiden merkitys sosiaalisten ongelmien aiheuttajan lisätty uudessa muotoilussa. Samalla tässä aiheellista pitää varsin yleisellä tasolla jos päihdepolitiikasta on oma osionsa.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Eri kommenttien pohjalta tukevoitettu ja laajennettu rasismia koskevaa osiota

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – Hylätään. Tekijän ja uhrin läheinen suhde ja ennen kaikkea mahdollinen riippuvuus- tai alistussuhde voidaan ottaa rangaistuksen mittaamisessa huomioon erityisesti sen lisätessä uhri haavoittuvuutta. Tämä sinänsä vastaa Istanbulin sopimuksen vaatimusta asiasta, mutta tästä varmasti myös johdonmukaisempaa oikeuskäytäntöä olisi hyvä saada. Sen sijaan tekijän ja uhrin läheinen suhde ei nähdäkseni ole sellainen rikoslain 6 luvun 5 §:ssä tarkoitettuihin koventamisperusteisiin rinnasteinen yleinen tekijän syyllisyyttä lisäävä tekijä, että sen voisi lisätä yleiseksi kaikkiin rikoksiin sovellettavaksi rangaistuksen koventamisperusteeksi.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Turvallisemmat väylät turvapaikanhakuun tarkoittaisivat jonkinlaista kiintiöpakolaisuudelle rinnakkaista järjestelmää. Tällaiselle vaikea löytää perusteltua käyttöalaa suhteessa kiintiöpakolaisuuteen. Poikkeuksena mahdollisesti ennalta tunnistetuille yksittäisille poliittisille aktivisteille tai vastaaville henkilöille myönnettävät humanitäärisen viisumit.  
 

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Tässä kohti ei nähdä realistisena eikä perusteltuna.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Tärkeä aihe, mutta tulee käsitellyksi kotouttamisosiossa. Otettu tämän ja parin muun kommentin pohjalta tuohon osioon lisää tekstiä aiheesta.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Lisätty tämän ja muiden kommentteja pohjalta tekstiä.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Aloite esitetään hylättäväksi. Oikeudenkäynnit käydään joka tapauksessa suomeksi tai ruotsiksi. Tarvittaessa on käytettävissä tulkkipalveluita. Oikeusavustajat varmasti pääasiassa kykenevät kommunikoimaan englanniksi, mutta muille kielillä palvelun tarjoamiseen ei tällä hetkellä ole tiukkoja resursseja perusteltua käyttää.

Sisäisen turvallisuuden työryhmä – kokonaisuus 4.1- 47.4 Suojattu: Turvallinen elämä vahvassa Suomessa (Työryhmä 2)
4.1 Johdanto
Suomen turvallisuusympäristö on ollut nopeassa muutoksessa viimeiset vuodet. Venäjän Euroopassa aloittama laiton hyökkäyssota sekä siitä seuranneet geopoliittiset jännitteet ovat luoneet uusia uhkia ja riskejä. USA:n roolin on muuttunut hyvin nopeasti tavalla, joka edellyttää Euroopalta täysin uudenlaista kykyä ottaa vastuuta omasta turvallisuudestaan. Kansainvälinen tilanne on myös muutoin murroksessa ja edelleen on olemassa ilmeinen riski epävakauden lisääntymisestä. Ilmastonmuutos ja luontokato lisäävät kriisien uhkaa. Muutosten keskellä tarvitaan kykyä sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön, jossa erilaiset turvallisuusuhkat kietoutuvat erottamattomasti yhteen.
Turvallisuus yhteiskunnallisena ilmiönä on ymmärrettävä laajasti, niin että se kattaa fyysisen turvallisuuden lisäksi esimerkiksi taloudellisen, sosiaalisen, terveydellisen ja ympäristöllisen ulottuvuuden. Pelkkä fyysinen turvallisuus ilman kokemusta toimijuudesta, osallisuudesta ja perusoikeuksin turvatusta yksilönvapaudesta on vain kriisitilanteen turvallisuutta. Oikeusvaltiossa yksilön turvallisuutta ja yksilön oikeuksia ei pohjimmiltaan voi erottaa toisistaan.  Tällainen laaja turvallisuus syntyy ihmisten luottamuksesta yhteiskuntaan ja toisiin ihmisiin, osallisuuden kokemuksesta, elämän hallinnasta ja ennustettavuudesta sekä oikeudenmukaisuuden kokemuksesta. Sivistynyt, osaava ja kriittisesti ajatteleva kansa on vaikeampi horjuttaa niin ulkoa kuin sisältä.Länsimaissa autoritääriset ja populistiset suuntaukset haastavat demokraattisen oikeusvaltion perusteita paljolti juuri turvallisuusuhkiin perustuvalla retoriikalla. Siksi demokraattisen oikeusvaltion paras puolustus on osoittaa, että se asettaa kansalaistensa turvallisuuden hyvin korkeaksi prioriteetiksi ja kykenee tuottamaan turvallisuutta laajemmin ja kestävämmin kuin mikään muu malli. Valtion sisäisen turvallisuuden tehokas ylläpito edellyttää ymmärrystä siitä, että turvallisuutta luodaan tehokkaimmin ennaltaehkäisemällä uhkien syntymistä ja puuttumalla havaittuihin ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Samalla turvallisuusviranomaisten toiminta ja rikosoikeudelliset seuraamukset ovat välttämättömiä perälautoja, joiden kautta vastataan jo aktualisoituneisiin turvallisuushaasteisiin. Moninaiset keinot muodostavat tasapainoisen, laaja-alaisen ja toisiaan täydentävän jatkumon. Oikea tasapaino ja valmius käyttää koko keinovalikoimaa ovat onnistuneen sisäisen turvallisuuden politiikan edellytyksiä. Riittävillä rikosoikeudellisilla seuraamuksilla osoitetaan julkisen vallan asettavan asianmukaisen hinnan kansalaisten turvallisuutta ja oikeuksia vastaan hyökkäämiselle. Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa, että hänen toimiessaan itse oikein julkinen valta on vastaavasti hänen puolellaan suojaamassa häntä ja hänen oikeuksiaan.
 
4.2 Yhteiskunnallinen eheys ja oikeudenmukaisuus luovat turvallisuutta
 
Suomen vakaus on pitkään nojannut vahvaan yhteiskunnalliseen eheyteen: yhteenkuuluvuuteen, luottamukseen ja kykyyn toimia yhdessä. Kun ihmiset kokevat oikeudenmukaisuutta, osallisuutta ja luottamusta sekä toisiinsa että instituutioihin, he ovat valmiimpia noudattamaan yhteisiä sääntöjä ja toimimaan yhteisen hyvän eteen. Yhtenäinen yhteiskunta on myös vahva ja kriisinkestävä.
Eriarvoisuuden kokemukset sekä taloudellisten ja sosiaalisten erojen kasvu ovat vastaavasti omiaan heikentämään yhteiskunnan eheyttä. Syrjäytyminen ja eriytyminen luovat yhteiskuntaan raja-aitoja, joiden yli luottamus ei yllä.  Päihteiden aiheuttamat haitat kasaantuvat yhteen muiden sosiaalisten ongelmien kanssa ja altistavat sekä rikosten tekemiselle että uhriksi joutumiselle. Erityinen riskiryhmä ovat nuoret miehet, jotka eivät löydä paikkaansa yhteiskunnassa. Siksi sosiaalisten ongelmien ehkäisy ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen ovat keskeinen osa turvallisuuden ylläpitämistä. Yhteiskunnan yhtenäisyyttä haastetaan tällä hetkellä monesta suunnasta. Erityisesti Venäjän informaatiovaikuttamiseen kuuluu keskeisenä osana pyrkimys heikentää länsimaita luomalla ja vahvistamalla sisäisiä jakolinjoja ja kylvämällä epäluottamusta yhteiskunnan instituutioihin. Nykyinen oikeistopopulismin aalto rakentaa toimintansa juuri sisäisen polarisaation lietsomisen ympärille.  Sosiaalisen median algoritmien merkitys polarisaation lisääntymisessä on myös tunnistettava ja erityisesti nuorten altistumista vahingollisille sisällöille on voitava rajoittaa. Polarisaation vahvistuminen seurauksineen onkin yksi merkittävimpiä turvallisuusuhkia.
Yhteiskunnan yhtenäisyyttä voidaan suojella varmistamalla, että kaikki pidetään mukana ja ketään ei jätetä yhteiskunnan ulkopuolelle. Oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen vahvistava koheesiota ja on siksi mitä tehokkainta turvallisuuspolitiikkaa. Luottamus rakentaminen edellyttää myös vahvaa moraalista esimerkkiä johtavilta yhteiskunnan toimijoilta. Poliitikkojen ja puolueiden tulee toimia avoimesti ja vastuullisesti tavoilla, jotka vahvistavat kansalaisten luottamusta, edistävät rakentavaa vuoropuhelua ja purkavat raja-aitoja.
4.3 Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään
Turvallisuus on ihmisen perustavimpia tarpeita ja sen takaaminen on yksi julkisen vallan ydintehtävistä. Yksilön turvallisuus on ennen kaikkea hänen jokapäiväisen elinympäristönsä turvallisuutta.  
Kodin on oltava kaikille turvallinen paikka. Pitkät etäisyydet, harva asutus ja palveluiden keskittyminen edellyttävät luovat haasteen sille, että jokainen koti on tarvittaessa avun saavutettavissa. On tärkeää turvata valtion turvallisuusviranomaisten läsnäolo kaikkialla maassa. Lähisuhdeväkivalta on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, johon on kyettävä puuttumaan tiukasti. Väkivallaton elämä on jokaisen ihmisoikeus sukupuolesta ja iästä riippumatta. Suomessa naiset kokevat enemmän lähisuhdeväkivaltaa ja se on luonteeltaan vakavampaa ja toistuvampaa, mutta myös miesten kohtaaman lähisuhdeväkivalta tulee tunnistaa, jotta ilmiötä vastaan kyetään täysimääräisesti toimimaan.
Lähisuhdeväkivallan vähentäminen edellyttää määrätietoisia ja pitkäjänteisiä työtä, jossa kohtaavat niin valtion turvallisuusviranomaiset ja oikeuslaitos, lähisuhdeväkivallan ehkäisemisestä vastaavat kunnat ja hyvinvointialueet kuin väkivaltatyötä tekevät järjestöt. Turvakotien ja lähisuhdeväkivallan uhrien matalan kynnyksen palveluiden riittävyydestä on huolehdittava niin, että jokaisella on oikeus saada apua ja oikeutta riippumatta asuinpaikasta. Samalla oikeusjärjestelmällä on oltava riittävät keinot uhrien turvallisuuden ja heidän oikeuksiensa suojelemiseen. Istanbulin sopimus on toimeenpantava täysimääräisesti ja Suomen on otettava käyttöön pakottavan kontrollin kriminalisointi, jotta voidaan puuttua johdonmukaiseen fyysisen tai henkisen väkivallan kautta tapahtuvaan alistamiseen ja toimintavapauden rajoittamiseen.
Koulujen tulee tarjota turvallisen oppimisympäristön. Kouluilla ja opetuksen järjestäjillä on oltava käytössään tarvittavat keinot ylläpitää järjestystä ja torjua niin kiusaamista kuin muuta väkivaltaa. Jokaisella lapsella on subjektiivinen oikeus fyysisesti ja henkisesti turvalliseen oppimisympäristöön.  Perusopetuslakiin tulee säätää nykyistä työnantajan työsuojeluvelvoitetta vastaava ehdoton velvollisuus koulutuksen järjestäjälle ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin väkivallan, kiusaamisen tai muiden sellaisten tilanteiden ja olosuhteiden poistamiseksi, jotka vaarantavat koulua käyvän lapsen terveyttä ja turvallisuutta.   Työpaikkojen tulee olla turvallisia kaikille. Tämä tarkoittaa fyysistä ja henkistä työsuojelua, häirintään ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumista sekä kaikkinaisen työhön perustuvan hyväksikäytön ja väärinkäytösten aktiivista torjumista. Työssään usein väkivaltaa ja vaaratilanteita kohtaavilla ammattiryhmillä esimerkiksi sote-alalla tulee olla riittävällä tavalla korotettu lainsuoja.
 
Syrjintä ja rasismi ovat ilmiöitä, joita ei voida hyväksyä. Ne loukkaavat vakavasti niiden kohteeksi joutuvia ihmisiä ja vaikuttavat merkittävästi arjen turvallisuuteen. Syrjintäkokemukset voivat estää täysimääräistä osallistumista yhteiskuntaan ja aiheuttaa syrjäytymistä tavoilla, joilla on pitkäaikaisia seurauksia. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet on turvattava eikä minkäänlaista sukupuoleen, sukupuolen ilmaisuun tai seksuaalisuuteen liittyvää syrjintää tule hyväksyä. Lainsäädännöllä tuetaan itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista.
Panetteleva ja solvaava vihapuhe vaikuttaa jo itsessään turvallisuuden tunteeseen, mutta sillä voi olla myös laajempia turvallisuusvaikutuksia. Verkon vihapuhe on maailmalla yllyttänyt lukuisiin vakaviin väkivaltarikoksiin. Ihmisryhmien epäinhimillistäminen on omiaan madaltamaan kynnystä väkivaltaan tai syrjivään kohteluun. Myös muuhun digitaalisessa ympäristössä tapahtuvaan häirintään on kyettävä puuttumaan. Henkilöiden maalittaminen verkossa tulee kriminalisoida. Samoin on varmistettava, että lainsäädäntö tarjoaa riittävän tehokkaat keinot puuttua esimerkiksi tekoälyllä luotuihin todellisia ihmisiä loukkaavasti tai huijaustarkoituksessa esittäviin kuviin.
4.4 Rikollisuuteen on puututtava oikein keinoin
Suomessa on meneillään järjestäytyneen rikollisuuden suhteen murrosaika, jossa uudet entistä vaarallisemmat ja väkivaltaisemmat toimijat pyrkivät levittäytymään Suomeen. Tämän kehityksen torjuminen on ensiarvoisen tärkeää. Suomen on asetettava kansalliseksi tavoitteeksi, että olemme järjestäytyneelle rikollisuudelle Euroopan vaikein ja vihamielisin toimintaympäristö. Tämän tulee olla koko yhteiskunnan yhteinen projekti, jossa eri viranomaisten yhteistyöhön ja saumattomaan tiedonkulkuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Turvallisuusviranomaisilla on oltava riittävät valtuudet ja keinot tehtävien hoitamiseen samalla huolehtien kuitenkin tehokkaista oikeusturvatakeista ja viranomaistoiminnan valvonnasta. Rikollisuuden tehokas torjunta edellyttää turvallisuus- ja oikeusviranomaisten riittävää perusrahoitusta siten, että kaikki viranomaiset esitutkinnasta, syyteharkintaan, tuomioistuinten toimintaan ja rikosseuraamusten toteuttamiseen ovat asianmukaisesti resursoitujaRikollisorganisaatiossa toimimista rangaistuksen koventamisperusteena on vahvistettava niin, että järjestäytyneen rikollisuuden rangaistuksia kyetään koventamaan riippumatta yleisen rangaistustason kehityksestä. Järjestäytyneen rikollisuuden pyrkiessä levittäytymään myös yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteisiin, on järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ymmärrettävä kokonaisuutena, johon kuuluvat myös esimerkiksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastainen työ sekä tehokas puuttuminen ihmiskauppaan ja työperäiseen hyväksikäyttöön.  Katujengit ovat Suomessa vielä suhteellisen uusi ilmiö. Meneillään olevaan kehitykseen liittyy merkittävä vaara katujengi-ilmiön laajentumisesta ja sulautumisesta ammattimaiseen rikollisuuteen. Ilmiötä ruokkii osaltaan ruotsalaisten katujengien pyrkimys levittäytyä Suomeen. Tämän kehityksen torjumiseksi katujengirikollisuuteen pitää puuttua suurella päättäväisyydellä ja olla valmis käyttämään laajasti tarvittavia keinoja ja resursseja ilmiön torjumiseksi. Alle 15-vuotiaan käyttäminen rikoksen tekijänä tätä vanhempien puolesta säädetään rangaistuksen koventamisperusteeksi rikokseen yllyttänyttä tuomittaessa. Samalla katujengit ovat vain pienehkö osa nuorten rikollisuudesta. Kokonaisuutena rikoksiin syyllistyvien nuorten osuus Suomessa on pienentynyt. On kuitenkin huolestuttavaa, että ne, jotka rikoksiin syyllistyvät, tekevät aikaisempaa enemmän ja aikaisempaa vakavampia rikoksia. Nuorten syrjäytymiseen, rikollisuuteen ja väkivaltaan voidaan puuttua moniammatillisella yhteistyöllä niin, että keinovalikoima ulottuu aina perheiden ennaltaehkäisevästä tukemisesta riittäviin rikosoikeudellisiin rangaistuksiin. Nuorten rikollisuuden osalta ennaltaehkäisyn ja tukemisen tulee korostetusti olla ensisijaisia tavoitteita suhteessa rankaisemiseen. Ennaltaehkäisevin toimin ja oireilevia nuoria auttamalla edistetään sitä, ettei arjen turvattomuus muutu jengiytymisen ja rikollisuuden kasvualustaksi. Rajojen asettaminen viime kädessä yhteiskunnan toimesta on välttämätöntä ja luo turvallisuutta myös nuorelle itselleen. Rikoskierteeseen ajautuneiden alaikäisten auttamiseksi Suomessa tulee ottaa käyttöön myös suljetut lastensuojelulaitokset. Nuorisorangaistuksen käyttöä on lisättävä ja alle 18-vuotiaalle rikoksesta tuomittavaan ehdonalaiseen vankeuteen tulee aina liittää myös tukitoimia, joihin on velvollisuus osallistua. Olennaista on, että yhteiskunta ei koskaan saa näyttää heikolta tai jäädä keinottomaksi. Samalla rajoittavia toimenpiteitä on tasapainotettava tuella ja hoitotyöllä, jossa  vahvistetaan nuoren omaa toimijuutta ja annetaan hänelle valmiuksia selviytyä osana yhteiskuntaa.Erityisen tärkeää on suojella haavoittuvassa asemassa olevia nuoria itseään heihin kohdistuvalta rikollisuudelta ja hyväksikäytöltä. Lapsilla ja nuorilla on oikeus turvalliseen elinympäristöön ja nuorten rikosten luoma turvattomuus koskettaa ensisijaisesti juuri toisia lapsia ja nuoria. 
Huumerikollisuus aiheuttaa laajasti sosiaalisia ongelmia ja turvattomuutta. Huumeiden kauppa kytkeytyy vahvasti järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan ja myös katujengeihin. Samalla huumeet ovat ennen kaikkea kansanterveydellinen ja sosiaalinen ongelma, jota ei voida hoitaa vain rikosoikeuden keinoin, vaan tarvitaan ehkäisevään päihdetyöhön panostamista, oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja moniammatillista tukea. Huumeiden käytön vähentämiseen tulee pyrkiä aktiivisesti, ennakkoluulottomasti ja tutkittuun tietoon perustuen. Matalan kynnyksen palvelut turvataan huolehtien samalle siitä, ettei rangaistusuhka rajoita huumeiden käyttäjien pääsyä ja hakeutumista sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Hoitoon pääsyä ja korvaushoitojen saatavuutta tulee johdonmukaisesti lisätä ja erityisesti alaikäisten ja raskaana oleville päihteiden käyttäjille kohdistettua kokonaisvaltaista tukea on vahvistettava.Turvallisuusviranomaisilla ja oikeusjärjestelmällä pitää olla riittävät keino suojata kansalaisia huumerikollisuuden aiheuttamilta uhilta ja häiriöiltä silloin, kun niiden aiheuttamat ongelmat työntyvät ihmisten elämänpiiriin. Kansalaisten kotirauha tulee turvata esimerkiksi mahdollistamalla huumekauppaan käytettyjen asunto-osakkeiden vuokrasopimusten nopeutettu purkaminen sekä tarvittaessa niiden ottaminen nopeutetusti joko taloyhtiön tai viranomaisten haltuun.Kaikkein törkeimmillä väkivaltarikoksilla on määräänsä nähden suuri vaikutus kansalaisten turvallisuuden tunteeseen. Kaikkein vaarallisimpien väkivaltarikollisten eristämistä tulee tehostaa.  Törkeän väkivaltarikoksen uusimisen tulee merkittävästi korottaa tuomittavaa rangaistusta. Samalla on lisättävä mielentilatutkimusten käyttöä niin, ettei vankiloissa ole sellaisia vankeja, jotka kuuluisivat hoitoon. Vakaviin rikoksiin syyllistyneiden vapautuessa vankilasta on huolehdittava riittävästä seurannasta ja tuesta sisältäen tarvittaessa avohoidon toimenpiteitä.Kyber- ja tietoturvauhat sekä verkossa tapahtuva häirintä, uhkailu ja ahdistelu ovat merkitykseltään kasvava tekijä turvallisuuden ylläpitämisessä. Yhteiskunnan toimiessa yhä vahvemmin digitaalisesti, syntyy myös uusia haavoittuvuuksia, joita voivat käyttää hyväkseen niin rikolliset kuin vihamieliset valtiolliset toimijat. Luottamuksen ylläpito ja vahvistaminen digitaalisiin palveluihin ja datan hallintaan on keskeistä. Suomen vahvasta kansallisesta kyberturvallisuusosaamisesta on huolehdittava, sillä se on tärkeä osa huoltovarmuuden ylläpitämistä. Suomen vankilajärjestelmän kapasiteetti alkaa olla liian pieni suhteessa vankimäärään ja järjestelmä kärsii epätarkoituksenmukaisesta rakenteesta. Tämä ruokkii ongelmia, jos esimerkiksi vankeja ei kyetä sijoittamaan tarkoituksenmukaisesti huomioiden heidän vaarallisuutensa tai jengiyhteytensä. Vankilajärjestelmän osalta on ryhdyttävä pitkäjänteiseen uudistustyöhön, jota ohjaa puhtaasti kriminaalipoliittinen tarkoituksenmukaisuus. Aluepolitiikan tekeminen vankiloilla lopetetaan pysyvästi. Suomen vankiloissa olevien ulkomaisten vankien siirtämistä kotimaansa vankiloihin tehostetaan mahdollisimman paljon ja heidät pyritään sijoittamaan erilleen muista vangeista niin, etteivät he verkostoidu suomalaisten rikollisten kanssa.
 
4.5 Viranomaisten toimintakyky on turvattava
[HUOM. KAPPALE TÄYDENTYY]Valtion sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen edellyttää turvallisuudesta vastaavien viranomaisten toimintakyvyn turvaamista kaikissa tilanteissa. Riittävällä tavalla resursoitu viranomaistoiminta on välttämätöntä, jotta turvallisuuden tasa-arvo yhteiskunnassa voi toteutua. Samaan aikaan taloudellisen niukkuuden oloissa on varmistettava, että olemassa olevista resursseista saadaan kaikki irti mahdollisimman hyvin. Vaikka suomalainen viranomaistoiminta on yleisesti tehokasta, pitää silti olla jatkuva valmius toiminnan kriittiseen tarkasteluun ja ennakkoluulottomaan kehittämiseen.  Lainsäädännön on mahdollistettava viranomaisille tarkoituksenmukaiset keinot oman toimintansa hoitamiseen ja viranomaistoiminnan ylisääntelyä on varottava. Viranomaisten tiedonsaantia ja viranomaisten välistä tietojen vaihtoa on lisättävä tarkoituksenmukaisesti. Tietosuojalainsäädännön ei tule rajoittaa viranomaisten tietojen vaihtoa periaatteellisista tai säädösteknisistä syistä vaan silloin, kun on osoitettavissa todellisia ja painavia yksilön tietosuojaan liittyviä intressejä. Viranomaisten toimivaltuudet on kuitenkin aina punnittava tarkkaan yksilön oikeusturvaa ja perusoikeuksia vasten ja myös valvojia on valvottava.Viranomaisia kohtaan tunnetulla luottamuksella on suuri rooli turvallisuuden ylläpitämisessä ja on ensiarvoisen tärkeää huolehtia korkeasta luottamuksen tasosta. Avainasemassa ovat viranomaistoiminnan laatu, läpinäkyvyys ja julkisuus sekä toisaalta valmius tunnistaa ja torjua tarkoituksellisia yrityksiä horjuttaa kansalaisten luottamusta viranomaisiin ja yhteiskunnan instituutioihin. Turvallisuusviranomaisten yhteistyö niin muiden viranomaisten kuin esimerkiksi kolmannen sektorin kanssa vahvistaa yhteyksiä kaikkialle yhteiskuntaan. 
Viranomaistoiminnan korkea laatu on Suomessa ollut sidoksissa viranomaistyötä tekevien hyvään koulutukseen ja osaamiseen. On huolehdittava, että jatkossakin työ turvallisuusviranomaisissa on mielekästä ja houkuttelevaa, jotta näihin tehtäviin riittää kyvykkäitä ja soveltuvia hakijoita.
Pelastustoimen toimintaedellytykset koko maassa on varmistettava ja alueellisten laitosten ja sopimuspalokuntien toimintaa on nykyistä paremmin kyettävä suunnittelemaan ja koordinoimaan yhtenä kansalaisia palvelevana kokonaisuutena.  Niiden toimintaedellytyksiä on vahvistettava. Öljyntorjuntavalmiutta on vahvistettava lisääntyneiden riskien vuoksi.Pelastustoimi on yhteiskunnan kriittinen turvallisuuspalvelu, jonka toimintakyky edellyttää valtakunnallisesti turvattuja resursseja, riittävää henkilöstöä ja pitkäjänteistä rahoitusta kaikissa olosuhteissa. Pelastustoimen toimintaedellytykset koko maassa on varmistettava ja alueellisten laitosten ja sopimuspalokuntien toimintaa on nykyistä paremmin kyettävä suunnittelemaan ja koordinoimaan yhtenä kansalaisia palvelevana kokonaisuutena. Ukrainan sodan opit huomiodaan pelastustoimen varautumisessa. Öljyntorjuntavalmiutta on vahvistettava lisääntyneiden riskien vuoksi.
 
4.6 Demokraattisen oikeusvaltion rakenteista on huolehdittava
 
Demokratiaa, ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja oikeusvaltiota ei saa koskaan pitää itsestäänselvyytenä. Pyrkimykset heikentää perus- ja ihmisoikeuksia on torjuttava. Suomessa on huolehdittava siitä, että demokratian perusteet ja oikeusvaltion keskeiset rakenteet ovat kriisinkestäviä, eikä niitä voida murentaa sen enempää ulkoa kuin sisältä käsin. Vaalien ja muiden demokratian keskeisten rakenteiden luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä on korostetusti huolehdittava. Vaalijärjestelmän uskottavuuden horjuttaminen disinformaation keinoin ei ole vain teoreettinen uhka, vaan toimintatapa, josta on yhä enemmän valitettavia esimerkkejä maailmalta. Perustuslainmukaisuuden valvonta perustuu Suomessa ennen kaikkea eduskunnan perustuslakivaliokunnan ennakkovalvonnan varaan. Järjestelmä on palvellut Suomea hyvin, mutta on myös haavoittuva. Samalla kun perustuslakivaliokunnan epäpoliittisuutta on turvattava, on sen suorittamaa ennakkovalvontaa syytä täydentää vahvemmalla perustuslainmukaisuuden jälkivalvonnalla. Jälkivalvontaa tuomioistuimissa on tarve vahvistaa laajentamalla niiden mahdollisuutta soveltaa suoraan perustuslakia silloin kun tavallisen lain soveltaminen olisi ristiriidassa perustuslain kanssa. Tuomioistuinten ja muiden oikeudenkäytön keskeisten toimijoiden riippumattomuuden takeet on kirjattava perustuslakiin, jotta niitä ei voi muuttaa eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä. Verkostoitunut globaali talous on luonut joukon yksityisiä yrityksiä, jotka ovat taloudelliselta mittakaavaltaan rinnasteisia valtioihin. Nämä yritykset toimivat usein tosiasiallisissa monopoliasemissa ja kykenevät vaikuttamaan merkittävästi niin informaatioympäristöön kuin eri maiden politiikkaan. Suomen on osana Euroopan Unionia huolehdittava, että yritykset ovat demokraattisen sääntelyn ja kontrollin piirissä koostaan riippumatta.
Vapaa lehdistö ja media on keskeinen osa toimivaa demokratiaa. Tosiasiapohjainen, alan yhteisiin periaatteisiin sitoutunut tiedonvälitys tarvitsee tukea, jotta journalismin välttämätön panos demokratialle ja kansalliselle keskustelulle suomen ja ruotsin kielillä säilyy ja tiedon saatavuus ja saavutettavuus taataan. Lainsäädännön on tuettava journalistisen ja digitaalisen median moniäänisyyttä. Samalla on tunnistettava se vaara, jonka nykyinen huomiohakuista klikkiotsikkojournalismia ruokkiva markkinaympäristön voi muodostaa pyrkimykselle tiedonvälityksen totuudellisuuteen ja asiapohjaisuuteen. Tekoälyn käytön lisääntyessä on tuettava selkeiden eettisten pelisääntöjen muodostumista, ettei journalismin luotettavuus tai uskottavuus vaarannu. Yleisradiolla on merkittävä rooli Suomen kriisivalmiuden ylläpitämisessä ja kriittisin medialukutaidon ylläpitämisessä. Sen edellytyksistä toimia kattavana, riippumattomana julkisomisteisena mediana huolehditaan.
Disinformaation levittämisen tavat ja välineet kehittyvät koko ajan tehokkaammiksi ja hienostuneemmiksi. Disinformaatiota vastaan on toimittava niin kansallisesti kuin EU:n tasolla. Verkkoalustojen vastuuta vahingollisesta sisällöstä vahvistetaan. Sosiaalisen median ansaintalogiikkaan pitää kyetä puuttumaan silloin kun se perustuu suurelta osin polarisaation rakentamiselle. Suomi edistää sosiaalisen mediaan ikärajoja koko EU-alueella niin, että vastuu ikärajojen valvomisesta olisi lakisääteisesti alustalla itsellään. Identiteettivarkauden käsitettä laajennetaan kattamaan sellaiset tilanteet, joissa jonkun henkilön identiteettiä valheellisesti käyttämällä pyritään esimerkiksi vaikuttamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Oikeudenkäyntien kestot ja kustannukset kohtuulliselle tasolle. 
Oikeudenhoidon palveluiden on oltava kaikkien saatavilla. Tuomioistuinlaitoksen sekä muiden oikeudenhoidon keskeisten toimijoiden toimintaa tulee sekä resursoida että tehostaa niin, että oikeudenkäyntien kestot saadaan kohtuulliselle tasolle. Oikeudenhoidon voimavarat tulee ohjata mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön esimerkiksi lisäämällä mahdollisuuksia käsittelyyn syytetyn poisjäämisestä huolimatta ja ottamalla käyttöön pikakäsittelyitä pienemmissä asioissa sekä lisäämällä tuomioistuinten mahdollisuuksia hylätä ilmeisen perusteettomia kanteita tai väitteitä ja rajata turhaa todistelua. Oikeudenkäyntien kulujärjestelmää on kehitettävä niin, että jokaisella on mahdollisuus hakea oikeutta ilman kohtuutonta riskiä. Tätä voidaan edistää esimerkiksi tarvittaessa rajoittamalla niiden voittaneen osapuolet kulujen määrää, jotka voidaan määrätä hävinneen osapuolen kannettavaksi. Mahdollisuudet lautamiesjärjestelmästä luopumiseen selvitetään.
4.7 Tavoitteena oikeudenmukainen, inhimillinen ja hallittu maahanmuutto
Maahanmuuttopolitiikan on oltava inhimillistä, pitkäjänteistä ja ennakoivaa sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja toimivaan lainsäädäntöön perustuvaa. Suomeen suuntautuvan maahanmuuton tulee olla hallittua, oikeudenmukaista ja yhteiskunnallisesti kestävää.
Yhteiskunnallinen kestävyys edellyttää, että maahanmuuton vaikutuksia yhteiskunnassa arvioidaan kokonaisuutena osana maahanmuuttopolitiikkaa koskevia päätöksiä ja maahanmuuttopolitiisen linjan tulee tukea yhteiskunnan vakautta ja turvallisuutta.
Oikeudenmukaisuus tarkoittaa kohtuullisuutta, syrjimättömyyttä ja yhdenvertaista kohtelua ja sitä, että oleskeluluvan saaneiden on päästävä kaikin tavoin yhdenvertaisina toimijoina osaksi yhteiskuntaa. Kokemus oikeudenmukaisuudesta antaa Suomeen saapuvalle parhaat lähtökohdat rakentaa omaa elämäänsä uudessa kotimaassaan. Suomen on oltava tänne muuttaville maa, joka uskaltaa vaatia, mutta myös vastapainoksi antaa paljon.  Oikeudenmukaisuus tarkoittaa myös sitä, että jos oleskelulupaan ei ole perusteita, henkilö poistuu maasta ja tarvittaessa hänet voidaan myös poistaa viranomaistoimin kuitenkin Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden mukaista palautuskieltoa noudattaen. Toimivat palautukset ovat välttämätön osa maahanmuuttojärjestelmää. Maassa ilman oleskelulupaa oleskelevien poistamista voidaan tehostaa erityisesti EU-maiden keskinäisellä yhteistyöllä.
Suomeen muutetaan niin työn, opiskelun tai perheen vuoksi kuin myös humanitäärisistä syistä, eikä eri maahanmuuton muotoja ole yleensä perusteltua yrittää käsitellä samoilla työkaluilla, vaan jokaisella maahanmuuton muodolla on omat tavoitteensa ja tarkoituksensa.  Humanitäärisen maahanmuuton osalta Suomen pitää olla aktiivisesti kehittämässä Euroopan yhteistä parempaa pakolaispolitiikkaa, joka perustuu yhteiskunnalliseen kestävyyteen ja humanitääriseen vaikuttavuuteen. Pakolaistilannetta on myös Euroopan oman edun kannalta lähestyttävä kokonaisuutena ja Euroopan pakolaispolitiikan ytimessä tulee olla globaalin pakolaistilanteen hallinta ja helpottaminen sen sijaan, että vain reagoidaan Euroopan rajoille saapuviin turvapaikanhakijoihin. Samalla Euroopan tulee aktiivisesti tukea pakolaisten lähtömaita ja ehkäistä kriisien syntyä. Kansainvälisten pakolaisten suuri enemmistö on ja tulee olemaan muualla kuin Euroopassa. Nykyinen spontaaniin rajojen yli pyrkimiseen perustuva turvapaikkapolitiikka ei juurikaan valikoi ihmisiä suojelun tarpeen tai hädänalaisuuden perusteella, vaan neljä viidestä perusteettomankin hakemuksen jättäneestä lopulta jää Eurooppaan. Vastaavasti vaarallinen matka Eurooppaan tappaa vuosittain tuhansia ihmisiä ja pitää huolen, etteivät haavoittuvimmassa asemassa olevat koskaan pääse turvapaikkaa hakemaan.
Kiintiöpakolaisuuden kaltaiset järjestelmät tarjoavat vaikuttavamman ja hallitumman tavan kohdentaa suojelu niille haavoittuvimmassa asemassa oleville, joille Eurooppaan pääsemisestä on eniten humanitääristä hyötyä. Suomen tulee aktiivisesti vaikuttaa Euroopan pakolaispolitiikan kehittämiseen niin, että kansainvälistä suojelua voisi hakea ja hakemuksen perusteita tutkia mahdollisimman lähellä lähtöalueita ja kiintiöpakolaisuuden kaltaiset hallitut ja perustellulla tavalla valikoivat järjestelmät olisivat pääasiallinen tapa saada suojelua Euroopasta. Humanitäärisesti kaikkein vaikuttavinta työtä on työ sen eteen, että köyhimmissä maissa olevien pakolaisten tilannetta saadaan parannettua. Tämä edellyttää Euroopalta nykyistä laajempaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Pelkän perinteisen kehitysyhteistyön sijasta tai lisäksi, Euroopalla pitää olla valmius tarjota erilaisia etuja ja yhteistyötä näille maille vastineeksi siitä, että pakolaisille tarjotaan maissa laajemmat oikeudet. Tämä tulee olla osa Euroopan unionin strategisen autonomian pyrkimystä entistä vastavuoroisimpien kansainvälisten kumppanuuksien rakentamiseen globaalin etelän maiden kanssa.
4
4.8 Vahva ja laajentuva EU tuo turvaa
Euroopan unioni on Suomelle tärkeä yhteisö. Jaamme yhteisen arvopohjan ja käymme kauppaa yhteisillä sisämarkkinoilla. EU on meille myös keskeinen ulkopoliittinen vaikutuskanava.
1
EU on arvoyhteisö, joka perustuu ihmisarvon ja -oikeuksien kunnioittamiseen sekä demokratiaan, oikeusvaltion, vapauden ja tasa-arvon arvoille. Muuttuvassa maailmassa Euroopan tulee olla uudistaja ja suunnannäyttäjä.
4
Unionin yhtenäisyyden kannalta sen sosiaalisella ulottuvuudella on tärkeä merkitys. Eriarvoisuutta ja köyhyyttä on vähennettävä, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on edistettävä. EU:ssa on tärkeää vahvistaa talouskasvua ja kilpailukykyä, mutta ei työntekijöiden oikeuksia ja hyvinvointivaltion perusteita heikentämällä. Vihreä ja digitaalinen siirtymä on toteutettava sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Laadukas ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä on perusta myös talouskehitykselle. Työelämän muuttuessa on kansalaisia tuettava uudelleenkouluttautumisessa. Sosiaaliturva ja työelämän oikeudenmukaiset säännöt on turvattava.  
13
Kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä on erityisesti Suomen kaltaiselle pienelle maalle elintärkeä maailmassa, jota määrittää ympäristön kestävyyden, talouden ja turvallisuuden peruuttamaton keskinäisriippuvuus. On kansallisen turvallisuutemme ja hyvinvointimme näkökulmasta keskeistä, että voimme luottaa yhteisesti sovittuihin sääntöihin ja siihen, että myös muut toimivat niiden mukaisesti. Suomen tavoitteena ja intresseissä on lisääntyvän voimankäytön sijasta olla rakentamassa rauhan maailmaa.
3
Euroopan unioni on perustettu rauhan aatteelle. Sen pyrkimyksenä on edistää rauhaa ja turvallisuutta sekä globaalia kestävää kehitystä ja luoda taloudellisen kasvun avulla hyvinvointia. Euroopan on kyettävä löytämään oma paikkansa sillanrakentajana ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen ylläpitäjänä sekä vapaan ja oikeudenmukaisen markkinatalouden edistäjänä. Euroopan vaikutusvallan kasvua on edistettävä. Sisäisesti vahva ja yhtenäinen unioni on vaikuttava ja houkutteleva yhteistyökumppani myös ulospäin. Euroopan kestävä ja edistyksellinen tulevaisuus rakentuu maltillisten poliittisten liikkeiden kautta. Ääriliikkeiden ei pidä antaa sanella Euroopan tulevaisuutta. 
2
Euroopan turvallisuutta ja vakautta samoin kuin sääntöpohjaisen järjestelmän vahvistumista lisää pitkällä aikavälillä EU:n laajentuminen, sillä se edistää muun muassa demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kunnioittamisen leviämistä, taloudellisten uudistusten tekemistä sekä korruption kitkemistä. Samalla se estää näiden valtioiden joutumista esimerkiksi Venäjän etupiiriin. Suomen tulee omalla toiminnallaan edistää ja tukea EU:n laajenemista kestävällä tavalla ja EU:n itsensä uudistamista. EU-jäsenyyden kriteereistä on pidettävä kiinni. Yhtä tärkeää on, että liityttyään unioniin, jäsenmaat noudattavat yhteisiä sääntöjä ja toimivat unionin arvojen mukaisesti.
EU:n on osaltaan tuettava ehdokasmaita jäsenyyskriteerien täyttämisessä ja valmistautumisessa unioniin liittymisessä. Ehdokasmaiden tulee olla sitoutuneita uudistuksiin ja jäsenyysprosessiin. Myös unionin on oltava valmis laajentumiseen, mikä tarkoittaa laajentumisen vaikutusten arvioimista EU:n eri politiikan aloihin kuten maatalous- ja koheesiopolitiikkaan, päätöksentekoon ja budjettiin.   
Muiden käynnissä olevien laajentumisprosessien lisäksi EU on käynnistänyt viralliset jäsenyysneuvottelut Ukrainan kanssa. Ukrainan EU-jäsenyysprosessia tulee edistää Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi. Suomen tulee osaltaan tukea Ukrainaa, jotta se pystyy täyttämään jäsenyyden kriteerit.  
1
Moninapaisessa maailmassa Euroopan on tehtävä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Euroopan on oltava aktiivinen niin arktisessa yhteistyössä kuin globaalissa etelässä sekä transatlanttisissa suhteissa ja Aasian ja Oseanian suuntaan. 
Euroopan vahvuus on osaaminen aina korkean jalostusasteen osaamisesta maailman luokan tieteellisiin innovaatioihin. Meidän on huolehdittava, että Eurooppa houkuttelee eri alojen osaajia puoleensa. EU:n datastrategia ja tekoälyasetus muokkaavat suomalaisten yritysten toimintaympäristöä. Kvanttiteknologia, 6G ja datatalous tarjoavat Suomelle mahdollisuuden profiloitua korkean teknologian osaajana. Globaali valtakamppailu korostaa tarvetta eurooppalaiselle teknologiselle omavaraisuudelle.
1
4.9 Pohjoismaisen yhteistyön merkitys on korostunut
Pohjoismainen yhteistyö on Suomelle ja suomalaisille entistä tärkeämpää. Pohjoismaat ovat taloudellisesti, poliittisesti ja kulttuurisesti yhä syvenevän yhdentymisen ja lähentymisen vaiheessa. Viimeisin ratkaiseva muutos tapahtui turvallisuuspolitiikassa Suomen ja Ruotsin liityttyä Natoon. Meillä on yhteinen intressi pitää Pohjola turvallisena ja Itämeri rauhan merenä.
2
Pohjoismainen yhteistyö tarvitsee edelleen vahvaa uutta luovaa kehittämistä. Jaamme useita yhteiskunnallisia haasteita ja taloutemme ja yhteiskuntiemme rakenne, pohjoismainen hyvinvointivaltio, on jatkuvan haastamisen kohteena. Voimme oppia toisiltamme ja löytää käytännön arjen tasolla etuja kansalliselle ja kuluttajille. Voimme riittävän tehokkaalla ajantasaisella pohjoismaisella yhteistyöllä ennalta ehkäistä ongelmien, kuten rikollisuuden leviämistä maiden rajojen yli.
2
Meillä on yhdessä toimien huomattavasti enemmän potentiaalia myös taloudellisen kasvun luomisessa.  Investoinnit vihreään siirtymään voivat tulevaisuudessa tarjota yhä enemmän globaalimarkkinoilla pohjoismaisille vientiyrityksille. Yhdessä yrityksemme voivat tuotantoketjussa saumattomasti toimiessaan tarjota enemmän kuin muut. Tämä tulee erityisesti esille, kun on tarve tarjota mm. suurille yhteisöasiakkaalle ja kuluttajille kokonaisratkaisuja uuteen teknologiaan siirryttäessä. Globaalimarkkinoilla voimme tulevaisuudessa hyötyä toisistamme kumppaneina enemmän kuin kilpailijoina.
1
Liikenneyhteyksiä Pohjoismaiden välillä on kehitettävä logistiikan ja huoltovarmuuden parantamiseksi.
1
4.10 Vahvistetaan YK:ta ja kestävää, oikeudenmukaista maailmaa
Yhdistyneiden kansakuntien rooli on nykyisessä maailmanpoliittisessa asetelmassa vaikea ja sen kyky päätösten tekoon ja toimeenpanoon heikko. Tarve YK:n uudistuksille on välttämätön.
Suomen tulee vaikuttaa YK:n uudistamistyöhön ja edistää Suomelle tärkeiden arvojen toteutumista. Tämä edellyttää aktiivisuutta ja aloitteellisuutta YK:n kehittämiseen tähtäävien aloitteiden ja niiden toimeenpanon edistämisessä. Tavoitteena on löytää vastauksia siihen, miten YK pystyy sopeutumaan ollakseen ketterämpi, integroituneempi ja paremmin varustautunut vastaamaan nykypäivän monimutkaisiin globaaleihin haasteisiin resurssien ollessa yhä rajallisemmat. Suomen ja Euroopan unionin tulee pyrkiä edistämään myös esimerkiksi turvallisuusneuvoston uudistamista ja niin kutsutun globaalin etelän maiden sisällyttämistä pysyvien jäsenten kokoonpanoon.
4
Suomen tulee puolustaa ja tukea YK-järjestöjä, joiden toimintaedellytykset ovat vaakalaudalla Yhdysvaltojen ja monien muiden valtioiden, Suomi mukaan lukien, leikattua kehitysyhteistyörahoitustaan merkittävästi. YK-järjestöt ovat keskeisessä roolissa esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämisen, tasa-arvon, seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien sekä oikeudenmukaisen, vapaan kaupan kaltaisten tavoitteiden edistämisessä. Rahoitusleikkaukset merkitsevät vaikeuksia kestävälle kehitykselle, mutta myös globaalin pohjoisen ja etelän suhteiden lisäksi maailman monenkeskiselle järjestelmälle.
1
Suomen näkökulmasta on keskeistä pyrkiä vaikuttamaan aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä, myös YK:ssa.
Lisäksi Suomen tulee myötävaikuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden jälkeisen asialistan laatimiseen maailmassa. osana YK-politiikkaansa ja YK:n uudistamista, monenkeskisiä ulkosuhteitaan sekä EU-politiikkaansa. Tavoitteena tulee olla, että eri kansainväliset instituutiot toimivat yhteen rakentaen entistä tehokkaampaa, oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää talousjärjestelmää. Maailmassa tarvitaan vahvempia sopimuksia ja käytäntöjä, reilumpaa ja sitovampaa kauppapolitiikkaa sekä YK:n kestävän kehityksen rahoituskehikon nykyistä sitovampaa ja painokkaampaa toteutusta.
1
Suomen ja EU:n on vahvistettava ja luotava lisää suhteita globaaliin etelään, edistettävä ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiokehitystä, lisättävä kehittyvien maiden mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen päätöksentekoon sekä edistettävä ilmastorahoituksen kanavoimista kehittyville maille, jotka myös kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten. Samalla on pystyttävä puuttumaan taloudelliseen eriarvoisuuteen maailmassa.
2
Vaikutusvallan kasvattaminen globaalissa etelässä edellyttää myös sitoutumista kehityspolitiikkaan ja kehityspolitiikan pitkäaikaisiin tavoitteisiin, mukaan lukien YK:n tavoitteeseen kehitysyhteistyörahoituksen tasosta. Kehitysyhteistyö on turvallisuuspolitiikkaa, joka on sekä tehokasta että pitkävaikutteista.
3
Suomen ulkopolitiikassa tärkeää edistää rauhanvälitystä ja rauhanrakentamista. Kestävän vakauden ja rauhanrakentamisen kannalta on tärkeä yhteensovittaa humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö ja rauhantyö. Kestävää rauhaa voidaan rakentaa takaamalla kansalaisyhteiskunnan ja eri toimijoiden osallistuminen rauhanprosesseihin. 
2
Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan on vastuun kantamista kansainvälisestä rauhasta ja vakaudesta. Kansainvälistä kriisinhallintaa toteutetaan YK:n, Naton, EU:n ja ETYJ:n puitteissa. Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan tulee kehittää.
4.11 Kehitetään puolustuskykyä ja varaudutaan hybridivaikuttamiseen
1
Muuttuneen turvallisuusympäristön myötä erityisesti Euroopassa on alettu varustautua Venäjän kasvavaa uhkaa vastaan. Yhteisesti on tunnistettu, että Euroopan tulee kantaa laajemmin vastuuta omasta puolustuksestaan ja turvallisuudestaan. Meidän on huolehdittava, että Euroopassa on turvallista elää, tehdä työtä ja kasvattaa perhettä. 
2
Euroopassa on kehitettävä sotilaallisia suorituskykyjä sekä kasvatettava puolustusteollista tuotantoa merkittävästi ja nopeasti. Euroopan unionin tavoitteena on strateginen autonomia, mutta tie siihen on pitkä. Siksi transatlanttisesta kumppanuudesta huolehtiminen on Euroopalle tärkeää.
1
EU-yhteistyötä tulee syventää kriisinkestävyyden ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi.
Kasvavia puolustusmäärärahoja sekä EU:n uutta puolustusrahoitusta on kohdennettava teknologisiin innovaatioihin, kuten kvanttiteknologiaan.
2
Naton ja EU:n roolit Euroopan turvallisuuden takaajina täydentävät toisiaan. Nato ja EU ovat strategisia kumppaneita. Siinä missä Naton vastuulla on jäsenmaidensa yhteinen sotilaallinen puolustus ja pelote, EU:n puitteissa tehdään paljon jäsenmaiden laaja-alaisen turvallisuuden tuottamiseksi. 
1
Suomen etu on pyrkiä edistämään Naton yhteisen pelotteen ja puolustuksen vahvistamista erityisesti lähialueillamme, Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella. Samalla Suomen tulee ylläpitää ja kehittää laaja-alaisesti kumppanuuksia niin kahden- kuin monenvälisesti puolustussektorilla. Suomen kansallista puolustusta on kehitettävä osana Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta.
1
Ukrainan turvallisuus on koko Euroopan turvallisuuden kannalta keskeinen. Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi meidän tulee tukea Ukrainaa sen tiellä kohti Nato-jäsenyyttä. Ukrainan sodan oppeja tulee hyödyntää, kun vahvistetaan eurooppalaista puolustusta. Modernin sodankäynnin tarpeisiin vastaamiseksi ja resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi meidän tulee edistää muun muassa droonikyvykkyyksien kehittämistä yhteistyössä Euroopan unionin ja Naton toimenpiteiden kautta. Kansallisesti meidän tulee lisätä osaamistamme sekä vahvistaa koordinaatiota alan toimijoiden kesken.
3
Kansallisesti Suomessa tulee käynnistää parlamentaarinen prosessi sen käsittelylle, mitä puolustuksessa tulevina vuosina tarvitaan ja miten nämä tarpeet rahoitetaan. Jotta voidaan varmistaa puolustusinvestointien pitkäjänteisyys sekä yhteiskunnallinen kestävyys yli vaalikausien, eduskuntapuolueilla tulee olla näistä kysymyksistä yhteinen näkemys, johon kaikki voivat sitoutua. Puolustusmenoja kasvatettaessa on samalla pystyttävä huolehtimaan ihmisten arjen turvallisuudesta ja tärkeiden palveluiden jatkuvuudesta myös tulevaisuudessa.
3
Kotimaisessa Natoa koskevassa päätöksenteossa on tärkeää varmistaa eduskunnan, valtioneuvoston ja tasavallan presidentin yhteistyön saumattomuus. Parlamentaarisessa demokratiassa on keskeistä turvata eduskunnan oikea-aikainen tiedonsaanti, jotta eduskunnalla on käytössään kaikki päätöksentekoa koskeva tarpeellinen tieto. Tätä korostaa eduskunnan asema ylimpänä valtioelimenä sekä se, että sodasta ja rauhasta päätetään eduskunnan suostumuksella.
2
Meidän tulee kehittää sekä kansallisesti että EU:n ja Naton puitteissa valmiuksia vastata erilaisiin hybridiuhkiin. Teknologian painoarvon lisääntyessä myös kyberturvallisuuden vahvistaminen on avainasemassa yhteiskunnan turvallisuuden näkökulmasta. 
Viranomaisilla oltava riittävä kyky ja valtuudet havaita ja ennakoida hybridiuhkia ja sabotaasiriskejä sekä reagoida niihin. Suomen on panostettava kvantinkestävään salaukseen ja hybridipuolustuksen kehittämiseen. 
1
Tiedustelulainsäädännön ajantasaisuutta ja käyttökelpoisuutta on jatkuvasti seurattava pitäen samalla huolta tiedustelutoiminnan valvonnasta ja kontrollista. Sabotaasiriskin osalta on tärkeää kehittää ja ylläpitää yhteiskunnan resilienssiä sekä ylläpitää luottamusta ja torjua huhuja avoimella tiedottamisella. Kansalaisten ja kotitalouksien varautumisesta ja valmiudesta toimia mahdollisissa kriisitilanteissa on huolehdittava koulutuksella ja riittävän selkeillä ohjeilla.    
2
 Rajaturvallisuuden painoarvo on geopoliittisen tilanteen muutosten myötä kasvanut merkittävästi. Välineellistettyä maahantuloa käyttävään hybridivaikuttamiseen reagoiminen on vaikeaa, mutta on välttämätöntä, että Suomi siihen kykenee tarvittaessa vastaamaan. Nykyinen rajaturvallisuuslaki on Suomen ja suomalaisten turvallisuuden kannalta perusteltu. Rajaturvallisuuslaissa on tunnistettu joitain ristiriitaisuuksia Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa, mutta ongelmallisempaa olisi, jos Suomi joutuisi tunnustamaan olevansa avuton hybridivaikuttamistilanteessa ja luovuttamaan Venäjälle päätösvallan siitä, keitä Suomen alueelle tulee. Lakia säädettäessä oli perusteltua minimoida ristiriitaisuudet ja hyväksyä lainsäädäntö, joka auttaa Suomea ehkäisemään uhkien toteutumista. Myös jatkossa Suomen tulee kyetä turvamaan rajojensa turvallisuus ja vastaamaan välineellistettyä maahantuloa käyttävään painostamiseen ja vaikuttamiseen.   
6
Rajavartiolaitoksen monialaisen tehtäväkentän merkitys on korostunut viime vuosien nopeasti eskaloituneissa tilanteissa rajalla. Rajaturvallisuuslain mahdolliseen käyttöönottoon valmistautuminen on ollut rajavartiolaitokselle merkittävä ponnistus. On ensiarvoisen tärkeää turvata Rajavartiolaitoksen kyky jatkossakin hoitaa paitsi akuutteja tilanteita rajalla, mutta myös esimerkiksi toimia tehokkaasti ihmiskaupan ja laittoman maahanmuuton torjunnassa.
4.12 Huoltovarmuudesta ei pidä tinkiä
2
Toimivasta infrasta ja monipuolisista liikenneyhteyksistä ja niiden toimivuudesta on huolehdittava Suomen huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Tarvitsemme myös yhteispohjoismaalaisia liikenteen ja logistiikan ratkaisuja, joilla huoltovarmuutta ja poikittaisliikennettä parannetaan.
4
Suomen ulkomaankauppa kulkee 95-prosenttisesti merikuljetuksina. Sähköisen navigoinnin häiriöt ja hybridivaikuttaminen luovat tarpeen vahvistaa digitaalista huoltovarmuutta ja paikannusjärjestelmien kyberturvaa.  Erilaisia ja uusia huoltovarmuusreittejä tarkastellessa on myös huomioitava laajemmin Suomen rajojen ulkopuolinen tilanne. Monella reitillä on jo nyt kapasiteettiongelmia tai geopoliittisia uhkia, joihin emme kansallisesti voi vaikuttaa.
Poikkeusolojen kuljetusjärjestelmä perustuu normaaliolojen järjestelmään kaluston, infrastruktuurin ja henkilöstön osalta. Pelkästään poikkeusoloja varten varatut resurssit muuttuvat herkästi toimimattomiksi ja ovat ratkaisuina kansantaloudellisesti kalliita. Kaupankäynti on globaalia liiketoimintaa ja yritysten toimitusketjut vaativat kansainvälistä verkostoa. Itämeren kohonneiden uhkien lisäksi useilla kansainvälisten merikuljetusreittien kapeikoilla on uhkatilanteita, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia taloudelle maailmanlaajuisessakin mitassa.
Huoltovarmuusreittien kehittämisessä on otettava huomioon se, että merikuljetusten varassa oleminen sisältää merkittäviä riskejä. Vaihtoehtoisia yhteyksiä muun muassa Ruotsiin ja Norjaan on kehitettävä riskien vähentämiseksi. Sotilaallisten konfliktien lisäksi on huomioitava suuronnettomuusriskit sekä ilmaston lämpenemisen myötä sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen.
2
4.13 Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen lisää turvallisuutta
3
Luonnon vahvistaminen tulee nähdä koko yhteiskuntaa palvelevana asiana. Luonnon heikko tila johtaa myös hauraaseen yhteiskuntaan ja horjuttaa turvallisuutta. Siksi Suomen tulee olla sitoutunut luonnon tilaa vahvistaviin toimiin. Pidämme tärkeänä planetaarisen hyvinvoinnin ajatusta koko yhteiskunnan kehittämisessä. Ihmisen terveys ja hyvinvointi ovat erottamattomasti sidoksissa planeetan ja sen ekosysteemien tilaan.
2
Ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalla on huolehdittava myös luontokadon pysäyttämisestä. Lajien ja luonnon moninaisuus ovat kriittisen tärkeitä koko ekosysteemin toiminnan näkökulmasta. Ensisijaista on pyrkiä toteuttamaan toimia, joilla samanaikaisesti sekä torjutaan luontokatoa että vahvistetaan hiilinieluja tai vähennetään päästöjä.
5
Hiilinielujen vahvistaminen on olennainen osa työssä kohti ilmastokestävää yhteiskuntaa. Metsäpolitiikan tavoitteena tulee olla kestävä ja nykyistä monipuolisempi metsänhoito ja hiilinielujen ja varastojen vahvistaminen. Metsien käsittelyssä tulee siirtyä kohti tutkittuun tietoon perustuvaa, metsien kasvua tukevaa, luonnon monimuotoisuutta edistävää ja hiilinieluja lisäävää kasvatusta.
2
Tavoitteena tulee olla, että hiilinielut kasvavat ja luonnon monimuotoisuus turvataan samalla, kun puuta käytetään entistä korkeamman jalostusarvon tuotteisiin.  Metsänhoidossa on otettava entistä enemmän käyttöön metsän jatkuvan kasvatuksen menetelmiä, joilla vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta ja turvataan metsän kasvu pitkällä tähtäimellä. Metsän kestävän kasvun turvaaminen on myös suomalaisen metsätalouden etu. Polttoon perustuvan energiatuotannon verotukia tulee maltillistaa pitkäjänteisellä ja kestävällä ohjelmalla, joka koskee kaikkea polttoa.
2
Vaikuttava keino luonnontilan parantamisessa on luontoarvoltaan arvokkaiden suojeltavien metsä- ja vesistöalueiden määrän lisääminen. Tavoitteena pitää olla maankäytön ohjaaminen tehokkaammaksi ja luontoarvot paremmin huomioivaksi. Tässä yksi keino on maankäytön muutosmaksun käyttöönotto, mikä koskisi tilanteita, joissa metsämaata otetaan muuhun käyttöön. Maankäytössä tulee tavoitella sellaista tilannetta, jossa poliittisin keinoin ohjataan taloudellista toimintaa niille alueille, joissa se on kustannuksesta huolimatta taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi voimalarakentamista olisi viisasta ohjata metsistä esimerkiksi jouto- ja kitumaille. 
5
Yksi keino luontokadon torjunnassa on ekologinen kompensaatio, jonka käyttöä tulisi laajentaa velvoittavaksi. Ekologisen kompensaation keinoin voidaan markkinaehtoisesti ohjata toimijoita välttämään luonnon tilan heikentämistä, sekä toisaalta kompensoida luontohaittaa silloin, kun sitä aiheutuu toiminnasta vaikutusten minimoimisesta huolimatta. Erityisesti kuntia tulisi kannustaa ekologisen kompensaation hyödyntämiseen.
6
Suomen tulee tähdätä luonnonarvomarkkinoiden edelläkävijäksi. Luonnonarvomarkkinat luovat taloudellisen kannustimen luonnonsuojelulle ja ennallistamiselle.
1
Luonnon monimuotoisuus on kytköksissä talouteen, turvallisuuteen ja koko yhteiskunnan kestävään kehitykseen. Jos emme pysty torjumaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, joudumme jatkuvaan kierteeseen yhä kasvavien ympäristöllisesti ja taloudellisesti haitallisten kehityskulkujen kanssa. Ihmiskunnan on tehtävä kaikkensa, jotta suunta saadaan käännettyä.
2
Samalla kun ilmastonmuutosta hillitseviä toimia jatketaan, Suomen on panostettava ilmastoturvallisuuteen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja siitä johtuviin haittoihin varautuminen edellyttävät kansallisia ja kansainvälisiä toimia, joilla vastataan alueellisiin ja rajat ylittäviin vaikutuksiin sekä varaudutaan esimerkiksi sään ääri-ilmiöihin ja merenpinnan nousuun. Varautumisessa on kyettävä ennakoimaan muuttuvia olosuhteita ja vahvistettava yhteiskunnan eri osa-alueiden sietokykyä. Kaikessa päätöksenteossa on tukeuduttava tutkittuun tietoon ja siksi tiedepaneelien riippumaton asema ja rahoitus on turvattava.
1
4.14 Toimiva maatalous lisää kokonaisturvallisuutta
1
Vahva maatalous on Suomen tukijalka. Työ maatalouden kannattavuuden parantamiseksi parantaa myös kokonaisturvallisuuttamme. Maatalouspolitiikan ytimenä on edelleen ja jatkossakin ruoantuotanto, ja tämän tulee näkyä maataloustukien kohdentamisessa nykyistä paremmin. Riippuvuuden vähentäminen fossiilisista ja ulkomaisista tuotantopanoksista lisää maatalouden huoltovarmuutta. 
4
Tavoitteenamme on vahvistaa kotimaista, kannattavaa ja kestävää maataloutta. Haluamme varmistaa kotimaisen ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn sekä edistää niiden kehittymistä vahvaksi vientialaksi. Ruokavienti vaatii sitoutumista ennakoivaan ja pitkäjänteiseen työhön, luo kannattavuutta ja työpaikkoja.
3
TKI-toiminta ja uusien ruoantuotantoteknologioiden kehittäminen osana koko ruokajärjestelmää on keskeistä. Kiertotalouden ratkaisut täytyy ottaa keinovalikoimaan laajasti mm. ravinnekierrätyksen alalla samalla huoltovarmuutta parantaen. Olennaista on, että samaan aikaan ruoantuotannon markkinalähtöisyyttä, arvonlisää sekä tukipolitiikkaa kehitetään.
4
Maatalouden päästöjen vähentämiseen pitää luoda mahdollisuudet ja kannusteet. Päästöjen vähentämistä voidaan tehdä kestävällä tavalla ilman, että vaarannetaan kansallista ruokaomavaraisuutta. Muita tehokkaita päästövähennystoimia maataloudessa olisivat nestemäisiä polttoaineita hyödyntävien laitteiden, koneiden ja prosessien energiatehokkuuden kehittäminen. Myös paremmat viljelykäytännöt voivat vähentää päästöjä ja vesistöjä kuormittavia ravinteita. 
2
Tällä hetkellä maatalous on yksi suurimpia Itämeren rehevöitymiseen vaikuttavia tekijöitä Suomessa. Myrkylliset sinilevälautat kuuluvat rehevöitymisen näkyvimpiin vaikutuksiin. Suomen on pystyttävä parantamaan maailman saastuneimman meren, eli Itämeren, tilaa vähentämällä rannikkovesiin päätyvää ravinnekuormaa. Tässä työssä tärkeää on varmistaa erityisesti jätevedenpuhdistamojen tehokas työ typen poistamiseksi. Maa- ja metsätaloudesta vesiin valuvia ravinteita voidaan vähentää esimerkiksi perustamalla kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä sekä peltojen pitäminen kasvipeitteisinä ympäri vuoden. 
2
Kotimaisen kestävästi tuotetun ja kalastetun kalan käyttöä ja saatavuutta kotimaan markkinoille on lisättävä ja vahvistettava kalastus- että kalanviljelyammattitaitoa ja osaamista Suomessa. Suljetun kierron kasvatusta ja ravinteiden kierrätystä on lisättävä ja pilotointia edistettävä.
1
Aurinkoenergia on olennainen osa puhtaan energian kokonaisuutta, mutta sen sijoittaminen ei saa vaarantaa Suomen huoltovarmuutta tai luonnon monimuotoisuutta. Viljelykäytössä olevat pellot ovat keskeisiä kotimaisen ruoantuotannon turvaamisessa. Kestävä energiasiirtymä edellyttää maankäytön suunnittelua, joka turvaa sekä kotimaisen ruoantuotannon että luonnon monimuotoisuuden pitkällä aikavälillä.
1
Suomeen on rakennettava kestävä ruokajärjestelmä. Sekä terveyspoliittisista että eettisistä syistä on kannustettava kestävästi tuotettujen kasviperäisten tuotteiden käytön lisäämiseen kuluttajainformaation ja valistuksen keinoin sekä käyttäytymismuutoksia tukemalla. Julkisissa ruokahankinnoissa tulee tukea ilmastoystävällistä ruokaa ja lisätä kasvipainotteisuutta. Hankinnoissa on suosittava kotimaista, luomua ja lähiruokaa sekä mahdollisimman lyhyttä ruokaketjua.