Talouspolitiikan tavoitteena on oltava hyvinvoinnin kasvattaminen ja sen oikeudenmukainen jakautuminen sekä hyvinvointivaltion turvaaminen. Vakaa, eheä ja turvallinen yhteiskunta tarjoaa parhaat edellytykset myös taloudelliselle menestykselle.
Aktiivinen talous- ja elinkeinopolitiikka, järjestäytyneet työmarkkinat, hyvinvoivat työntekijät, tarkoituksenmukainen sääntely ja toimiva markkinatalous ovat Suomen talouden perusta. Markkinataloudessa yhteiskunnan on määriteltävä puitteet, joissa markkinat toimivat aidossa kilpailussa huomioiden ihmisoikeudet ja maapallon kantokyvyn. Julkisen vallan vastuu korostuu toiminnoissa, jotka ovat yhteiskunnan kannalta kriittisiä ja joissa markkinat eivät toimi yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti.
Hyvinvointivaltion palveluilla on merkittävä rooli Suomen kilpailukyvyn varmistamisessa. Jokaisen mahdollisuus kouluttautua lähtökohdista riippumatta on osaamisemme kivijalka. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä aktiivinen elämäntapa ovat tärkeitä keinoja huolehtia kaikenikäisistä. Riittävät ja ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään, ja edistävät ikääntyvien toimintakykyä työelämän jälkeen. Muun merkityksensä lisäksi varhaiskasvatus ja hoiva- ja sosiaalipalvelut mahdollistavat paremmin lapsiperheellisten osallistumisen työelämään. Koulutus- ja palvelujärjestelmien kohdalla on huolehdittava siitä, että suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset palvelut säilyvät toimivina ja laadukkaina koko maassa. Julkinen infrastruktuuri luo perustan työvoiman liikkuvuudelle, yritysten sijoittumiselle ja alueiden elinvoimalle.
Valtion omistajapolitiikan on oltava aktiivista ja samalla pitkäjänteistä. Jokaisen valtionyhtiön on edistettävä taloudellisesti kannattavaa toimintaa ja työntekijöiden laajoja oikeuksia sekä kannettava ympäristövastuuta jokapäiväisessä liiketoiminnassaan. Yritysvastuu ei voi olla erillinen osa liiketoimintaa, vaan sen on oltava osa kaikkea tekemistä. Yritysten on kannettava yhteiskuntavastuunsa. Valtion yhtiösalkussa on oltava monenlaisia yrityksiä, mutta valtion on myös jatkuvasti arvioitava omistustensa tarkoituksenmukaisuutta. Osa yhtiöistä toteuttaa jatkossakin erityistehtäviä, kun taas osassa valtio voi toimia ankkuriomistajana ja kestävän kasvun kiihdyttäjänä. Omistajapolitiikassa on sitouduttava hyvään hallintotapaan, läpinäkyvyyteen ja vastuulliseen päätöksentekoon.
Yksityisellä omistajuudella ja yrittäjyydellä on tärkeä rooli niin yhteiskunnassa kuin kestävän talouskasvun luomisessa. Yritykset ja yrittäjät ovat tulevaisuuden elinvoiman ja työpaikkojen luomisen kannalta merkittävässä asemassa. Markkinataloudessa yrityksillä on keskinäisen kilpailun ja voitontavoittelun vuoksi kannustimia kehittää uusia innovaatioita, toimintatapoja ja tuotteita. Tämä vauhdittaa tuottavuuden ja talouden kestävää kasvua sekä mahdollistaa ja kannustaa yrityksiä uuden luomiseen.
Ihmisten ostovoiman myönteinen kehitys lisää vapautta ja luottamusta sekä mahdollistaa kestävän kasvun. Se turvataan järjestäytyneillä työmarkkinoilla tapahtuvalla sopimisella. Ostovoiman kehitystä on lisäksi tuettava oikeudenmukaisella vero- ja sosiaalipolitiikalla.
Globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat lähtökohtaisesti myönteisiä ja taloudellista hyvinvointia lisääviä ilmiöitä. Niiden hyötyjen on jakauduttava oikeudenmukaisella, eettisellä ja ympäristövastuullisella tavalla työntekijöiden, yritysten ja kansalaisten kesken. Ihminen on aina asetettava markkinoiden edelle.