Järjestötoiminta on edelleen aktiivista Suomessa, ja sen edellytyksistä on pidettävä huolta. On varmistettava, että kansalaisyhteiskunta pysyy elävänä ja toimintakykyisenä. Suomalaisille on tärkeää osallistua vapaaehtoistoimintaan, ja siihen halutaan osallistua kasvokkain. Eniten kasvokkaista kohtaamista eri ikäryhmistä kaipaavat nuoret. Järjestötoiminnassa on kannustettava ylisukupolviseen yhteistyöhön, jotta järjestökenttä pysyy toimivana, aktiivisena ja kehittyvänä.
Kansalaisjärjestöjen työ täydentää julkista sektoria ja ne ovat kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion tärkeitä kumppaneita. Järjestöjen työ lisää ihmisten hyvinvointia ja säästää merkittävästi yhteiskunnan varoja. kun ongelmia ehkäistään ajoissa. Järjestöt tekevät ennaltaehkäisevää, rinnalla kulkevaa ja korjaavaa työtä. Samalla niiden asiantuntijuuteen ja kansalaistoimintaan perustuva toiminta rakentaa luottamusta ja osallisuutta.
Kansalaisjärjestöt tuovat ihmisten äänen, tutkitun tiedon ja arjen kokemukset mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Julkisen vallan on tuettava järjestöjen toimintaedellytyksiä ja tunnistettava niiden rooli sosiaalisena investointina osana toimivaa demokratiaa ja kestävää hyvinvointivaltiota. Kolmannen sektorin toteuttamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja kansanterveystyön rahoitukseen on kiinnitettävä huomiota pitkällä aikavälillä, ja rahoituksen taso on suhteutettava haittoihin nykyistä paremmin. Järjestötoiminnan toimintaedellytykset valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti on turvattava.
Riittävällä ja pitkäjänteisellä julkisella rahoituksella varmistamme, että jatkossakin kansalaisjärjestöillä, oppilaitoksilla ja yhteisöillä on mahdollisuus ohjata vapaaehtoisia toiminnassaan. Vapaaehtoistoiminta ei synny itsestään, vaan se vaatii ammattimaista koordinointia ja resursseja. Kokemusasiantuntijoiden rooli järjestötoiminnassa on merkittävä. Jatkossa on tärkeää kehittää kokemusasiantuntijoiden käyttöä, koulutusta ja roolien monipuolistamista entistä systemaattisemmin. Järjestöt ovat julkisen sektorin kumppaneita, jotka vahvistavat osallisuutta, ehkäisevät syrjäytymistä ja edistävät hyvinvointia kaikkialla Suomessa. Vapaaehtoistoiminta voi tuoda merkittäviä säästöjä julkiselle sektorille.
On huolehdittava siitä, että tilat, joissa harjoitetaan vapaaehtoistoimintaa, kuten sosiaali- ja terveysalan, nuoriso-, seura- ja opiskelijatoimintaa, sijaitsevat lähellä ihmisiä ja että niiden käyttö on maksutonta tai mahdollisimman edullista.