Nähtävissä olevassa tulevaisuudessa Suomi ja muut pienet sekä keskisuuretkin maat joutuvat toimimaan maailmassa, jossa ei ole samalla tavoin ennustettavaa sääntöpohjaista maailmanjärjestystä, johon olemme tottuneet toisen maailmansodan ja kylmän sodan päättymisen jälkeen. Venäjän laiton hyökkäysota Ukrainaan on tästä esimerkkinä. Samoin sääntöpohjaisuutta murtavat Yhdysvaltain toimet Lähi-Idässä, interventiot Karibialla ja uhkailut liittolaisiaan kohtaan muun muassa Grönlannissa.
Sääntöpohjaisuudesta ollaan siirtymässä kohti strategista kilpailua taloudessa, teknologiassa, raaka-aineissa ja turvallisuudessa. Suomelle tämä tarkoittaa sitä, että liikkumavara kapenee ja meidän on huolellisesti valittava kumppanimme kansainvälissä suhteissamme. Jäsenyytemme EU:ssa ja Natossa ovat ulkosuhteidemme pohja, mutta poliittisen vaikuttamisemme takaamiseksi ja taloudellisen kehityksemme turvaamiseksi tarvitsemme lisäksi muita, uusiakin liittolaisuuksia.
Tulevaisuudessa juuri EU:n strategisen autonomian vahvistaminen on olennaista, mutta samalla on syytä pitää keskeiset kansainvälisen sopimisen instituutiot toimintakykyisinä, kuten esimerkiksi YK ja sen erityisjärjestöt sekä Maailman kauppajärjestö WTO.
SDP:llä ja sen veljespuolueilla on paljon annettavaa maailmanjärjestyksen uudelleenmuotoutumisessa. SDP:llä on ollut keskeinen asema esimerkiksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa konfliktien sovittelussa, kriisinhallinnassa sekä liennytyksessä.
Globaalin sääntöpohjaisuuden ytimeen tulee kuulua edelleen työvoiman suojelu ja säällisten työolojen edistäminen, eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen, jota YK:n kestävän kehityksen strategia tukee. Sama koskee ilmastotoimia, joiden suhteen Euroopan on osoitettava johtajuutta. Lisäksi on haettava kumppanuutta niiden maiden kanssa, jotka ovat näihin tavoitteisiin sitoutuneita.
Kansainvälisen työväenliikkeen keskeiset arvot, kuten tasa-arvo, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus sekä rauhan ja yhteistyön maailma, voivat murtaa nyt syntyneitä blokkeja ja vastakkainasettelua. Maailman varallisuuserojen hallitsemattomaan kasvuun tulee puuttua esimerkiksi pääomaliikkeiden verottamisella ja kansainvälisten teknologiajättien toiminnan sääntelyllä eriarvoisuuden vähentämiseksi. Kokonaisturvallisuudessa juuri pohjoismaisen hyvinvointivaltioajattelun keskeisten periaatteiden tulee kulkea rinnakkain puolustuksellisten valmiuksien turvaamisen kanssa.
Suomen on ulkopolitiikallaan vahvistettava ja kehitettävä sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää sekä vaikutettava aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä, myös Yhdistyneissä kansakunnissa.
YK:n rooli on nykyisessä maailmanpoliittisessa asetelmassa vaikea ja sen kyky päätösten tekoon ja toimeenpanoon heikko. Tarve YK:n uudistuksille on välttämätön. Suomen on vaikutettava YK:n uudistamistyöhön ja edistettävä Suomelle tärkeiden arvojen toteutumista. Suomen ja Euroopan unionin on edistettävä esimerkiksi yleiskokouksen ja pääsihteerin toimivaltuuksia vahvistamalla, sekä YK:n turvallisuusneuvoston uudistamista ja demokratisointia. Turvallisuusneuvoston asemaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden takaajana on vahvistettava sen toimintatapoja uudistamalla, ja neuvostoa on uudistettava sen edustavuuden ja legitimiteetin lisäämiseksi siten, että neuvoston kokoonpanoa laajennetaan sekä uusilla pysyvillä että vaihtuvilla jäsenillä ilman veto-oikeuksia. Tavoitteena on veto-oikeuden käytön rajaaminen. Globaalin etelän maiden sisällyttämistä pysyvien jäsenten kokoonpanoon on edistettävä ja maanosia edustavien yhteistyöjärjestöjen roolia on vahvistettava.
Suomen kampanja YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosille 2029–2030 vaatii sitoutumista ja yhteistyötä yli hallituskausien. Sen onnistuminen edellyttää, että Suomi pitää kiinni arvoistaan ja säilyttää uskottavan roolin kansainvälisessä politiikassa sekä demokratia- ja rauhantyössä. Lisäksi on tärkeää, että Suomi tukee johdonmukaisesti monenvälistä järjestelmää ja kansainvälistä oikeutta.
Tavoitteiden saavuttamiseksi Suomen on pyrittävä entistä aktiivisempaan yhteistyöhön Pohjoismaiden ja muiden samanmielisten maaryhmittymien kanssa. Suomen on voimallisesti edistettävä YK-järjestelmää, joka pystyy tehokkaasti edistämään rauhaa, turvallisuutta, kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti. SDP toimii sen puolesta, että kansainvälinen sosialidemokraattinen liike valmistelee oman ehdotuksensa monenkeskisen maailmanjärjestyksen uudistamiseksi.
Suomen on puolustettava ja tuettava YK-järjestöjä, joiden toimintaedellytykset ovat vaakalaudalla Yhdysvaltojen ja monien muiden valtioiden, Suomi mukaan lukien, leikattua kehitysyhteistyörahoitustaan merkittävästi. YK-järjestöt ovat keskeisessä roolissa esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämisen, tasa-arvon, seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien sekä oikeudenmukaisen ja syrjimättömän työelämän ja vapaan kaupan edistämisessä. Rahoitusleikkaukset merkitsevät vaikeuksia kestävälle kehitykselle, globaalin pohjoisen ja etelän suhteille sekä maailman monenkeskiselle järjestelmälle. Kehitysyhteistyön rahoitusta on mahdollisuuksien mukaan lisättävä pitkällä aikavälillä viime vuosien leikkausten jälkeen.
Suomen ulko-, YK- ja EU-politiikan keskiössä on vaikuttaminen Agenda2030-jälkeiseen aikaan sekä tavoitteisiin. Tavoitteena on oltava, että eri kansainväliset instituutiot rakentavat yhdessä entistä tehokkaampaa, oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää talousjärjestelmää. Maailmassa tarvitaan vahvempia sopimuksia ja käytäntöjä, reilumpaa ja sitovampaa kauppapolitiikkaa sekä YK:n kestävän kehityksen rahoituskehikon nykyistä sitovampaa toteutusta.
Pitkäjänteinen ja molemminpuolinen tuloksellinen yhteistyö globaalin etelän maiden kanssa ja niiden kehityksen tukeminen edellyttävät sitoutumista kehityspolitiikkaan ja sen pitkäaikaisiin tavoitteisiin. Kehitysyhteistyö on tehokasta ja pitkäjänteistä turvallisuuspolitiikkaa. Erityisesti globaaliin taloudelliseen eriarvoisuuteen on puututtava tehokkaammin. Suomen Afrikka-strategia on pidettävä ajanmukaisena, ja sitä on toimeenpantava tavoitteellisesti. Tavoitteena on oltava tasavertainen kumppanuus Euroopan ja Afrikan välillä.
Suomen on huolehdittava vastuustaan kansainvälisten sitoumusten mukaisesti köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisestä sekä varmistettava kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten mahdollisuudet toimia aktiivisesti näiden tavoitteiden puolesta. Suomen tulee sitoutua kehitysrahoituksen kasvattamiseen pitkäjänteisesti. SDP toimii realistisen, parlamentaarisesti sovitun suunnitelman laatimiseksi, joka mahdollistaa nousun kohti 0,7 % bktl-osuuden tasoa.
Konfliktit ja kriisit ovat uhka tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutumiselle sekä turvallisuudelle. Naisten ja tyttöjen asemaa sekä heidän ihmisoikeuksiensa toteutumista on tuettava ja edistettävä. Naisia ja tyttöjä on kunnioitettava aktiivisina toimijoina rauhanprosesseissa ja turvallisuuden tuottajina, jo ennen konfliktien syntyä. Suomen on harjoitettava feminististä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jossa ihmisoikeudet, naisten itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa sekä naisiin kohdistuvan väkivallan estäminen ovat keskiössä.
Suomen ulkopolitiikassa on tärkeää edistää rauhanvälitystä ja rauhanrakentamista. Diplomatian, humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhantyön yhteensovittaminen on tärkeää kestävän vakauden ja rauhan rakentamiseksi. Kestävää rauhaa voidaan rakentaa takaamalla kansalaisyhteiskunnan ja eri toimijoiden osallistuminen rauhanprosesseihin. Eettiset periaatteet ja tasa-arvon edistämisen huomioivaa koulutusvientiä voidaan tarjota kehitysyhteistyön muotona. Demokratia ja ihmisten osallisuus yhteiskuntaan tukevat rauhaa, joten Suomen kannattaa eri keinoin tukea demokratian vahvistumista maailmassa. Suomen tulee johdonmukaisesti tuomita valtiot, jotka järjestelmällisesti rikkovat ihmisoikeuksia, käyttävät väkivaltaa omia kansalaisiaan vastaan ja tukahduttavat rauhanomaisia mielenosoituksia. Suomen on tuettava demokratiaa, kansalaisyhteiskuntaa ja ihmisoikeuksia myös Lähi-idässä kuten Iranissa, missä ihmiset ovat nousseet vaatimaan vapautta, tasa-arvoa ja oikeutta osallistua oman yhteiskuntansa rakentamiseen. Suomen on tunnustettava Palestiinan valtio, edistettävä kahden valtion mallin toteutumista Israelin ja Palestiinan välillä, tuomittava terrorismi ja edistettävä Israelin saattamista vastuuseen sotarikoksista ja palestiinalaisten kohtelusta sekä tuettava Lähi-idän vakautta ja konfliktien ratkaisua yhteistoiminnassa Euroopan unionin ja liittolaismaiden kanssa.
Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan on vastuun kantamista kansainvälisestä rauhasta ja vakaudesta. Kansainvälistä kriisinhallintaa toteutetaan YK:n, Naton, EU:n ja ETYJ:n kautta. Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan on kehitettävä.