EU on arvoyhteisö, joka perustuu ihmisarvon ja -oikeuksien kunnioittamiseen sekä demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen, vapauteen, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon. Unionin toiminnan on oltava linjassa taloudellisen, sosiaalisen, ekologisesti ja kulttuurillisesti kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. EU:n oikeutus nojaa toimivaan ja kehittyvään kansanvaltaan, joka tuottaa hyvinvointia Euroopalle ja maailmalle. Suomen paikka on EU:n eturivissä rakentamassa vahvempaa Eurooppaa, joka investoi tulevaisuuteen ja osaamiseen, tiivistää jäsenmaiden välistä yhteistyötä, vahvistaa turvallisuutta ja puolustaa sääntöpohjaista maailmanjärjestystä. Moninapaisessa maailmanjärjestyksessä Euroopan on tehtävä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Euroopan on oltava aktiivinen niin arktisessa yhteistyössä kuin globaalissa etelässä sekä transatlanttisissa suhteissa ja Aasian ja Oseanian suuntaan. Muuttuvassa maailmassa Euroopan on oltava rohkeasti ja itsenäisesti uudistaja ja suunnannäyttäjä.
Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen on oltava ehdoton peruste EU:n myöntämälle rahoitukselle, ja yhteisiä arvoja rikkovien maiden seuraamusten on oltava selvästi nykyistä vaikuttavampia ja rikkoville maille koituvia seuraamuksia on tehostettava. Läheisyysperiaatteen mukaisesti päätöksenteon on ohjauduttava parhaan toimivuuden mukaan.
Unionin yhtenäisyyden kannalta sen sosiaalisella ulottuvuudella ja oikeuksilla on tärkeä merkitys. Eriarvoisuutta ja köyhyyttä on vähennettävä, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on edistettävä, ja muun muassa aborttioikeus on turvattava koko Euroopassa. Unionin on tärkeä vahvistaa kestävää talouskasvua, sisämarkkinoita ja kilpailukykyä, mutta ei työntekijöiden oikeuksia ja hyvinvointivaltion perusteita heikentämällä. Kaikilla Euroopassa työskentelevillä on oltava oikeus ihmisarvoiseen työhön, työehtoihin ja työsuojeluun sekä riittävään toimeentuloon. EU-tasolla on edistettävä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja vahvistettava työelämän tasa-arvoa. Vihreä ja digitaalinen siirtymä on toteutettava sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Työelämän muuttuessa EU-kansalaisia on tuettava uudelleenkouluttautumisessa.
Laadukas ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä on perusta myös talouskehitykselle, minkä vuoksi Euroopan maiden korkeakoulujärjestelmien yhtenäistämiseen tähtäävää Bolognan prosessia on jatkettava. Opiskelijavaihtoja ja -liikkuvuutta sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa on lisättävä, ja näihin EU:n ohjelmiin on panostettava. Korkeakoulujen yhteistyötä Euroopassa on vahvistettavana, jotta Eurooppa pärjää tutkimustoiminnassa Yhdysvaltojen ja myös tutkimustoiminnassa nopeasti vahvistuvan Kiinan kanssa.
Suomen on edistettävä EU:ssa hiilineutraaliutta ja luontokadon torjuntaa. Maatalouden tukijärjestelmää on uudelleenarvioitava sen varmistamiseksi, että viljelijällä on kannusteet tehdä ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja, ja samalla on huomioitava EU:n laajenemiskehitys ja kansalliseen huoltovarmuuteen liittyvät tekijät. EU:n maataloustukia tulee kohdistaa tehokkaasti. Unionin yhteisiä resursseja on kohdistettava strategisesti merkittäville sektoreille.
Kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä on erityisesti Suomen kaltaiselle pienelle maalle elintärkeä maailmassa, jota määrittää ympäristön kestävyyden, talouden ja turvallisuuden peruuttamaton keskinäisriippuvuus. Kansallisen turvallisuutemme ja hyvinvointimme näkökulmasta on keskeistä, että voimme luottaa yhteisesti sovittuihin sääntöihin. Määräenemmistöpäätöksentekoa on laajennettava muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä perusoikeuksien ja oikeusvaltiokysymysten osalta, jotta yksittäiset jäsenmaat eivät voi estää yhteisten päätösten syntyä.
Euroopan unioni on perustettu rauhan aatteelle. Kansainvälinen yhteistyö rakentuu rauhan periaatteille ja kansainvälisille instituutioille, ja sen tavoitteena on edistää kaikkia osapuolia hyödyttäviä ratkaisuja. Pyrkimyksenä on edistää rauhaa ja turvallisuutta sekä globaalia kestävää kehitystä ja luoda taloudellisen kestävän kasvun avulla hyvinvointia. Euroopan on kyettävä löytämään oma paikkansa sillanrakentajana ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen ylläpitäjänä sekä vapaan ja oikeudenmukaisen markkinatalouden edistäjänä. Sisäisesti vahva ja yhtenäinen unioni on vaikuttava ja luotettava yhteistyökumppani. Euroopan kestävä ja edistyksellinen tulevaisuus rakentuu maltillisten poliittisten liikkeiden kautta. Ääriliikkeiden ei pidä antaa sanella Euroopan tulevaisuutta.
Euroopan turvallisuutta ja vakautta sekä sääntöpohjaisen järjestelmän vahvistumista lisää pitkällä aikavälillä EU:n laajentuminen, sillä se edistää muun muassa demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien sekä työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisen leviämistä, taloudellisten uudistusten tekemistä sekä korruption kitkemistä. Samalla se estää valtioiden ajautumista esimerkiksi Venäjän etupiiriin. Suomen on omalla toiminnallaan edistettävä ja tuettava EU:n laajenemista kestävällä tavalla sekä EU:n itsensä uudistamista. EU-jäsenyyden kriteereistä on pidettävä kiinni, erityisesti koskien korruption vähentämistä sekä nykyisissä että tulevissa jäsenmaissa.
EU:n on tuettava ehdokasmaita jäsenyyskriteerien täyttämisessä ja valmistautumisessa unioniin liittymiseen. Ehdokasmaiden on oltava sitoutuneita uudistuksiin ja jäsenyysprosessiin. Myös unionin on oltava valmis laajentumiseen, mikä tarkoittaa laajentumisen vaikutusten arvioimista EU:n eri politiikan alojen, kuten maatalous- ja koheesiopolitiikan, sekä päätöksenteon ja budjetin osalta. Yhtä tärkeää on, että jäsenmaat noudattavat unioniin liityttyään yhteisiä sääntöjä ja toimivat unionin arvojen mukaisesti.
Muiden käynnissä olevien laajentumisprosessien lisäksi EU on käynnistänyt viralliset jäsenyysneuvottelut Ukrainan kanssa. Ukrainan EU-jäsenyysprosessia on edistettävä Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi. Suomen on osaltaan tuettava Ukrainaa, jotta se pystyy täyttämään jäsenyyden kriteerit, mukaan lukien korruption kitkeminen pois yhteiskunnasta sekä toimivan ja vapaan kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. On välttämätöntä sovittaa EU:n laajentuminen yhteen unionin keskeisten periaatteiden kanssa ja huomioida ratkaisujen vaikutukset muiden maiden jäsenyyspyrkimyksiin sekä jäsenyysprosessin uskottavuuteen.
Verkostoitunut globaali talous on luonut joukon yksityisiä yrityksiä, jotka ovat taloudelliselta mittakaavaltaan rinnasteisia valtioihin. Nämä yritykset toimivat usein tosiasiallisissa monopoliasemissa ja kykenevät vaikuttamaan merkittävästi niin informaatioympäristöön kuin eri maiden politiikkaan. Suomen on osana Euroopan unionia huolehdittava siitä, että yritykset ovat demokraattisen sääntelyn ja kontrollin piirissä koostaan riippumatta.
Euroopan vahvuus on osaaminen aina korkean jalostusasteen osaamisesta maailmanluokan tieteellisiin innovaatioihin. Euroopan on oltava edelläkävijä, joka houkuttelee eri alojen osaajia puoleensa. EU:n datastrategia ja tekoälyasetus muokkaavat suomalaisten yritysten toimintaympäristöä. Kvanttiteknologia, 6G ja datatalous tarjoavat Suomelle mahdollisuuden profiloitua korkean teknologian osaajana, ja meidän on huolehdittava siitä, että EU:ssa tehtävät ratkaisut tukevat Suomen vahvuuksia. Globaali valtakamppailu korostaa tarvetta eurooppalaiselle teknologiselle omavaraisuudelle. Euroopan unionin on vahvistettava asemaansa kriittisten raaka-aineiden suhteen oman turvallisuutensa vahvistamiseksi.
EU:n on vahvistettava digitaalista suvereniteettiaan. Alustayhtiöt on velvoitettava torjumaan disinformaatiota ja ihmisoikeuksia loukkaavaa sisältöä, ja rikkomuksista on seurattava käyttörajoituksia tai toimintakielto EU:n alueella. Sosiaalisen median algoritmit, big data ja yleistyvä tekoälyn käyttö mahdollistavat haitallisen mielipidevaikuttamisen, johon on puututtava EU-tasolla. Verkkoalustojen vastuuta vahingollisesta sisällöstä on vahvistettava. Sosiaalisen median ansaintalogiikkaan on kyettävä puuttumaan silloin, kun se perustuu suurelta osin vastakkainasettelun rakentamiselle. Suomen ja EU:n tavoitteena on luoda eurooppalainen ikärajatodennusjärjestelmä. Suomen on toimittava asiassa edelläkävijänä ja edistettävä tavoitteiden toteutumista EU-tasolla. Vastuu ikärajojen valvomisesta on oltava alustalla itsellään.