Demokratiaa, ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja oikeusvaltiota ei saa koskaan pitää itsestäänselvyytenä. Näemme esimerkkejä maailmalta maista, joissa demokratiakehitys on kääntynyt taaksepäin. Populistiset liikkeet saavat voimansa ihmisten kokemasta epätasa-arvosta, osattomuudesta ja turvattomuuden tunteesta ja ovat eri puolilla maailmaa olleet valmiita nakertamaan demokratian ja oikeusvaltion rakenteita siellä, missä ne ovat olleet heikosti suojattuja.
Pyrkimykset heikentää perus- ja ihmisoikeuksia on torjuttava. Jokaiselle kuuluva jakamaton ihmisarvo on peruskivi, jonka päälle koko pohjoismainen hyvinvointivaltio rakentuu. Suomessa on huolehdittava siitä, että demokratian perusteet ja oikeusvaltion keskeiset rakenteet ovat kriisinkestäviä, eikä niitä voida murentaa sen enempää ulkoa kuin sisältä käsin. Vaalien ja muiden demokratian keskeisten rakenteiden luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä on korostetusti huolehdittava. Vaalijärjestelmän uskottavuuden horjuttaminen disinformaation keinoin ei ole vain teoreettinen uhka, vaan toimintatapa, josta on yhä enemmän esimerkkejä maailmalta.
Perustuslaki on Suomen valtiojärjestelmän kantava perusta. Perustuslainmukaisuuden valvonta perustuu Suomessa ennen kaikkea eduskunnan perustuslakivaliokunnan ennakkovalvonnan varaan. Järjestelmä on palvellut Suomea hyvin, mutta se on samalla haavoittuva. Samalla kun perustuslakivaliokunnan epäpoliittisuutta on turvattava, on sen suorittamaa ennakkovalvontaa syytä täydentää vahvemmalla perustuslainmukaisuuden jälkivalvonnalla. Jälkivalvontaa tuomioistuimissa on vahvistettava laajentamalla niiden mahdollisuutta soveltaa suoraan perustuslakia silloin, kun tavallisen lain soveltaminen olisi ristiriidassa perustuslain kanssa. Tuomioistuinten ja muiden oikeudenkäytön keskeisten toimijoiden riippumattomuuden takeet on kirjattava perustuslakiin, jotta niitä ei voida muuttaa eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä.
Kaikilla on oltava tarvittaessa mahdollisuus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin. Tuomioistuinlaitoksen sekä muiden oikeudenhoidon keskeisten toimijoiden toimintaa on sekä resursoitava että tehostettava niin, että oikeudenkäyntien kestot saadaan kohtuulliselle tasolle. Oikeudenhoidon voimavarat on ohjattava mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön esimerkiksi lisäämällä mahdollisuuksia käsittelyyn syytetyn poisjäämisestä huolimatta, ottamalla käyttöön pikakäsittelyitä pienemmissä asioissa sekä lisäämällä tuomioistuinten mahdollisuuksia hylätä ilmeisen perusteettomia kanteita tai väitteitä ja rajata turhaa todistelua. Oikeudenkäyntien kulujärjestelmää on kehitettävä niin, että jokaisella on mahdollisuus hakea oikeutta ilman kohtuutonta riskiä. Tätä voidaan edistää esimerkiksi rajoittamalla tarvittaessa voittaneen osapuolen sellaisten kulujen määrää, jotka voidaan määrätä hävinneen osapuolen kannettavaksi. Mahdollisuudet lautamiesjärjestelmästä luopumiseen on selvitettävä.
Lainsäädännön laatuun on kiinnitettävä huomiota. Lainvalmistelussa on sitouduttava tietopohjaisuuteen ja riittävän ajan ja tilan antamiseen virkavalmistelulle. Riittäviä lausuntoaikoja on kunnioitettava lakeja valmisteltaessa. Lainsäädännössä ja kaikessa virkakielessä on kiinnitettävä huomiota hyvään ja selkeään kielenkäyttöön.
Kriittinen ja moninäkökulmainen julkinen keskustelu on toimivan kansanvallan edellytys. Vapaa lehdistö ja media ovat keskeinen osa toimivaa demokratiaa. Tosiasiapohjainen, alan yhteisiin periaatteisiin sitoutunut tiedonvälitys tarvitsee tukea, jotta journalismin välttämätön panos demokratialle ja kansalliselle keskustelulle suomen ja ruotsin kielillä säilyy ja tiedon saatavuus ja saavutettavuus taataan. Lainsäädännön on tuettava journalistisen ja digitaalisen median moniäänisyyttä.
Nykyinen huomiohakuista klikkiotsikkojournalismia ruokkiva markkinaympäristö muodostaa uhan asiapohjaiselle ja totuuteen tiedonvälitykselle. Tekoälyn käytön lisääntyessä on tuettava selkeiden eettisten pelisääntöjen muodostumista, jottei journalismin luotettavuus tai uskottavuus vaarannu. Disinformaation levittämisen tavat ja välineet kehittyvät koko ajan tehokkaammiksi ja hienostuneemmiksi. Siksi sitä vastaan on toimittava niin kansallisesti kuin EU:n tasolla. Yleisradiolla on merkittävä rooli Suomen kriisivalmiuden ja kriittisen medialukutaidon ylläpitämisessä sekä sivistyksen edistäjänä. Sen edellytyksistä toimia kattavana, riippumattomana julkisomisteisena mediana on huolehdittava.
Identiteettivarkauden käsitettä on laajennettava kattamaan tilanteet, joissa toisen henkilön identiteettiä valheellisesti käyttämällä pyritään esimerkiksi vaikuttamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.