Valtion sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen edellyttää turvallisuudesta vastaavien viranomaisten toimintakyvyn turvaamista kaikissa tilanteissa. Riittävällä tavalla resursoitu viranomaistoiminta on välttämätöntä, jotta turvallisuuden tasa-arvo yhteiskunnassa voi toteutua. Turvallisuusviranomaisten kyky toimia niin normaaliaikoina kuin erilaisissa poikkeus- ja kriisitilanteissa on varmistettava. Turvallisuusympäristön muutos korostaa sitä, että viranomaisten toimintavalmiutta on kehitettävä ja henkilöstöresurssien sekä muiden resurssien on oltava riittävällä tasolla.
Samaan aikaan taloudellisen niukkuuden oloissa on varmistettava, että olemassa olevat resurssit käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Vaikka suomalainen viranomaistoiminta on yleisesti tehokasta, on silti oltava jatkuva valmius toiminnan kriittiseen tarkasteluun ja ennakkoluulottomaan kehittämiseen, erityisesti teknologiaa hyödyntämällä sekä viranomaisten tarkoituksenmukaista yhteistyötä lisäämällä.
Lainsäädännön on mahdollistettava viranomaisille tarkoituksenmukaiset keinot oman toimintansa hoitamiseen, ja viranomaistoiminnan ylisääntelyä on varottava. Viranomaisten tiedonsaantia ja viranomaisten välistä tietojen vaihtoa on lisättävä tarkoituksenmukaisesti. Tietosuojalainsäädännön ei tule rajoittaa viranomaisten välistä tietojen vaihtoa periaatteellisista tai säädösteknisistä syistä, vaan silloin, kun on osoitettavissa todellisia ja painavia yksilön tietosuojaan liittyviä intressejä. Viranomaisten toimivaltuudet on aina punnittava tarkkaan yksilön oikeusturvaa ja perusoikeuksia vasten, ja lainvalvojia on valvottava.
Ihmisten luottamuksella viranomaisia kohtaan on suuri rooli turvallisuuden ylläpitämisessä, ja on ensiarvoisen tärkeää huolehtia korkeasta luottamuksen tasosta. Avainasemassa ovat viranomaistoiminnan laatu, läpinäkyvyys ja julkisuus sekä toisaalta valmius tunnistaa ja torjua tarkoituksellisia yrityksiä horjuttaa kansalaisten luottamusta viranomaisiin ja yhteiskunnan instituutioihin. Viranomaistoiminnan riippumaton laillisuusvalvonta ja oikeusturvan takeista huolehtiminen on keskeinen osa luottamuksen ylläpitämistä. Turvallisuusviranomaisten yhteistyö niin muiden viranomaisten kuin esimerkiksi kolmannen sektorin kanssa vahvistaa yhteyksiä kaikkialle yhteiskuntaan. Kolmannen sektorin ja järjestökentän toimintaedellytykset on turvattava osana sisäisen turvallisuuden ja varautumisen vahvistamista.
Viranomaistoiminnan korkea laatu on Suomessa ollut sidoksissa viranomaistyötä tekevien hyvään koulutukseen ja osaamiseen. On huolehdittava siitä, että jatkossakin työ turvallisuusviranomaisissa on mielekästä ja houkuttelevaa, jotta näihin tehtäviin riittää kyvykkäitä ja soveltuvia hakijoita. Osaavan, riittävän henkilöstön saatavuus tulevaisuudessa on turvattava riittävillä koulutusmäärillä.
Erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja kriisistä saadut opit korostavat pelastustoimen tehtävien tärkeyttä paitsi normaaliaikoina myös poikkeusoloissa. Pelastustoimen ja väestönsuojelun palvelut ovat hyvinvointialueiden vastuulla, ja niihin vaikuttaa hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne. Pelastustoimen toimintaedellytykset on turvattava ja pelastustoimen rahoitus varmistettava pitkäjänteisesti tasolla, joka mahdollistaa riittävän henkilöstömäärän, turvalliset työolosuhteet sekä asianmukaisen kaluston ja infrastruktuurin kaikille hyvinvointialueille. Yhteistyön valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa on varautumisessa ja väestönsuojelussa oltava kunnossa, ja toimintamallien on oltava selkeitä. Sopimuspalokunnilla on tärkeä rooli niin turvallisuutemme vahvistajana kuin myös esimerkiksi nuorten harrastustoiminnan muotona. Sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä on vahvistettava, sillä niiden toiminta on tärkeä osa pelastustoimintaa erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Öljyntorjuntavalmiutta on vahvistettava lisääntyneiden riskien vuoksi.