Kodin on oltava kaikille turvallinen paikka. Pitkistä etäisyyksistä, harvasta asutuksesta ja palveluiden keskittymisestä huolimatta jokaisen kodin on oltava avun saavutettavissa. On tärkeää turvata valtion turvallisuusviranomaisten läsnäolo kaikkialla maassa, mutta samalla jokaisen on hyvä varautua itse arjen häiriötilanteisiin, esimerkiksi kotivarasta huolehtimalla.
Väkivallaton elämä on jokaisen ihmisoikeus sukupuolesta ja iästä riippumatta. Lähisuhdeväkivalta on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, johon on puututtava tiukasti. Suomessa naiset kokevat miehiä enemmän lähisuhdeväkivaltaa, ja se on luonteeltaan vakavampaa ja toistuvampaa, mutta myös miesten kohtaama lähisuhdeväkivalta on tunnistettava, jotta ilmiötä vastaan kyetään täysimääräisesti toimimaan. Päihteillä on suuri rooli lähisuhdeväkivallassa ja alkoholipolitiikan tehtyjen muutosten vaikutuksia on seurattava.
Lähisuhdeväkivallan vähentäminen edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä, johon vaaditaan niin valtion turvallisuusviranomaisten, oikeuslaitoksen, kuntien ja hyvinvointialueiden kuin järjestöjen yhteistyötä. Tämän yhteistyön kehittämiseksi edistetään lähisuhdeväkivaltasurmiin keskittyvän tutkimusyksikön perustamista. Turvakotien ja lähisuhdeväkivallan uhrien matalan kynnyksen palveluiden riittävyydestä tulee huolehtia takaamalla toiminnan edellyttämät resurssit. Lisäksi on parannettava turvakotipaikkojen alueellista kattavuutta ja saavutettavuutta niin, että jokainen saa apua ja oikeutta riippumatta asuinpaikasta. Oikeusjärjestelmällä on oltava riittävät keinot uhrien turvallisuuden ja oikeuksien suojelemiseen. Istanbulin sopimus on toimeenpantava täysimääräisesti, ja Suomessa on edistettävä pakottavan kontrollin kriminalisointia, jotta voidaan puuttua johdonmukaiseen fyysisen tai henkisen väkivallan kautta tapahtuvaan alistamiseen ja toimintavapauden rajoittamiseen.
Jokaisella lapsella on oikeus fyysisesti ja henkisesti turvalliseen oppimisympäristöön. Kouluilla ja opetuksen järjestäjillä on oltava käytössään tarvittavat keinot ylläpitää järjestystä ja torjua niin kiusaamista kuin muuta väkivaltaa. Koulujen henkilökuntaa on koulutettava tunnistamaan kiusaamis- ja väkivaltatilanteita sekä toimimaan niissä. Koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan on puututtava moniammatillisesti koulutuksen saaneiden ammattilaisten toimesta. Perusopetuslakiin on säädettävä nykyistä työnantajan työsuojeluvelvoitetta vastaava ehdoton velvollisuus koulutuksen järjestäjälle ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin väkivallan, kiusaamisen tai muiden sellaisten tilanteiden ja olosuhteiden poistamiseksi, jotka vaarantavat koulua käyvän lapsen terveyttä ja turvallisuutta. Koulupoliisitoimintaa on kehitettävä luontevaksi osaksi kaikkien koulujen arkea.
Työpaikkojen on oltava turvallisia kaikille. Tämä tarkoittaa fyysistä ja henkistä työsuojelua, häirintään ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumista sekä työhön perustuvan hyväksikäytön ja väärinkäytösten aktiivista torjumista. Työssään usein väkivaltaa ja vaaratilanteita kohtaavilla ammattiryhmillä on oltava riittävällä tavalla korotettu lainsuoja.
Syrjintä ja rasismi ovat ihmisoikeusloukkauksia ja niitä vastaan on toimittava aktiivisesti. Ne loukkaavat vakavasti niiden kohteeksi joutuvia ihmisiä ja vaikuttavat merkittävästi arjen turvallisuuteen. Syrjintäkokemukset voivat estää täysimääräisen osallistumisen yhteiskuntaan, ja syrjäytymisellä voi olla pitkäaikaisia seurauksia. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet on turvattava, eikä minkäänlaista sukupuoleen, sukupuolen ilmaisuun tai seksuaalisuuteen liittyvää syrjintää tule hyväksyä. Itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista on tuettava lainsäädännön keinoin. Aborttioikeus tulee turvata ja tavoitteena on sen kirjaaminen perustuslakiin tulevaisuudessa.
Panetteleva ja solvaava vihapuhe vaikuttaa jo itsessään turvallisuuden tunteeseen, mutta sillä on myös laajempia turvallisuusvaikutuksia. Vihapuhe on omiaan yllyttämään ja johtamaan väkivaltaan. Ihmisryhmien epäinhimillistäminen madaltaa kynnystä väkivaltaan tai syrjivään kohteluun. Lisäksi muuhun digitaalisessa ympäristössä tapahtuvaan kiusaamiseen ja häirintään on kyettävä puuttumaan. Henkilöiden maalittaminen verkossa on kriminalisoitava. Samoin on varmistettava, että lainsäädäntö tarjoaa riittävän tehokkaat keinot puuttua esimerkiksi tekoälyllä luotuihin todellisia ihmisiä loukkaavasti tai huijaustarkoituksessa esittäviin kuviin.