Muuttuneen turvallisuusympäristön myötä Euroopassa on alettu varustautua Venäjän kasvavaa uhkaa vastaan. Yhteisesti on tunnistettu, että Euroopan on kannettava laajemmin vastuuta omasta puolustuksestaan ja turvallisuudestaan. Euroopassa on oltava turvallista elää, tehdä työtä ja kasvattaa perhettä. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen murrokseen vaikuttaa erityisesti Yhdysvaltojen poliittinen muutos, joka näkyy selvästi maan kansallisessa turvallisuusstrategiassa. Sen myötä suhtautuminen Eurooppaan ja liittolaismaihin on aiempaa kielteisempi.
Euroopassa on kehitettävä sotilaallista suorituskykyä ja liikkuvuutta sekä kasvatettava omaa puolustusteollista tuotantoa merkittävästi ja nopeasti. Näin voidaan vähentää haitallista riippuvuutta muun muassa Yhdysvaltojen aseteollisuudesta. Suomen puolustusteollisuuden osaaminen hyödyttää Eurooppaa. Samalla infrastruktuuri-investoinneissa on huomioitava kaksikäyttöisyys, joka hyödyttää puolustusteollisuuden lisäksi myös arkista infraa. Euroopan unionin tavoitteena on strateginen autonomia, mutta tie siihen on pitkä. Siksi transatlanttisesta kumppanuudesta huolehtiminen on Euroopalle tärkeää. Suomen vahva ja perinteinen puolustusteollisuus voi hyötyä Euroopan kasvavista puolustusmäärärahoista.
EU-yhteistyötä on syvennettävä kriisinkestävyyden ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi. Kasvavia puolustusmäärärahoja sekä EU:n uutta puolustusrahoitusta on kohdennettava teknologisiin innovaatioihin.
Naton ja EU:n roolit Euroopan turvallisuuden takaajina täydentävät toisiaan. Nato ja EU ovat strategisia kumppaneita. Siinä missä Naton vastuulla on sen jäsenmaiden yhteinen sotilaallinen puolustus ja pelote, EU:ssa tehdään paljon jäsenmaiden laaja-alaisen turvallisuuden tuottamiseksi.
Suomen etu on pyrkiä edistämään Naton yhteisen pelotteen ja puolustuksen vahvistamista erityisesti lähialueillamme, Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella. Samalla Suomen on laaja-alaisesti ylläpidettävä ja kehitettävä kumppanuuksia puolustussektorilla niin kahden- kuin monenvälisesti. Samalla kun Suomen on ylläpidettävä riittävää varautumista kriisitilanteisiin, on toimittava aktiivisesti sen eteen, että kriisit ja konfliktit voidaan ennalta ehkäistä.
Suomen kansallista puolustusta on kehitettävä osana Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta. On olennaista varmistaa, että kriisi- ja konfliktitilanteissa Suomea voidaan puolustaa uskottavasti ja laaja-alaisesti. Tähän sisältyy sodankäynnin muutokseen vastaaminen kehittämällä uusia sotilaallisia suorituskykyjä Ukrainan sodan ja muiden konfliktien oppeja hyödyntäen.
Arktisen alueen merkitys on alati kasvamassa maailmanpolitiikassa. Alueeseen kohdistuva kiinnostus kasvaa johtuen muun muassa suurvaltaintresseistä, alueen mittavista luonnonvaroista, avautuvista merireiteistä, turvallisuuspolitiikasta, alkuperäiskansojen asemasta sekä ilmastonmuutoksesta. Alueen merkitys globaalin ilmastonmuutoksen näkökulmasta on keskeinen.
Arktisen alueen hallinta kuuluu kahdeksalle arktiselle valtiolle, mikä antaa Suomelle erinomaisen vaikutusmahdollisuuden yhtenä arktisena valtiona ja alueen keskeisimmän yhteistyöformaatin, Arktisen neuvoston, pysyvänä jäsenenä. Koska arktisen politiikan merkitys kasvaa, Suomen arktisen politiikan strategia on viipymättä päivitettävä, ja Arktinen neuvottelukunta on nimitettävä uudelleen.
Suomen ja Ruotsin liityttyä Natoon liittokunnan arktinen ulottuvuus on kasvanut merkittävästi sekä luonut Atlantilta arktiselle alueelle ja Itämerelle ulottuvan toiminta-alueen. Muutos vahvistaa liittokunnan pelotetta ja puolustusta sekä tasapainottaa Venäjän sotilaallista voimaa Pohjois-Euroopassa. Pohjoismaat tuovat liittokuntaan arktista erityisosaamista sekä kehittävät sitä aktiivisesti koko alueen turvallisuuden takaamiseksi.
Ukrainan turvallisuus on koko Euroopan turvallisuuden kannalta keskeinen. Ukrainalla on oikeus valita sen turvallisuutta parhaiten palveleva ratkaisu, mukaan lukien Ukrainan jäsenyys Euroopan unionissa ja Natossa. Naton on syytä jatkaa avointen ovien politiikkaansa. Ukrainan sodan oppeja on hyödynnettävä, kun vahvistetaan eurooppalaista puolustusta. Modernin sodankäynnin tarpeisiin vastaamiseksi ja resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi on edistettävä puolustusteknologioiden kehittämistä yhteistyössä Euroopan unionin ja Naton toimenpiteiden kautta. Kansallisesti on lisättävä osaamistamme sekä vahvistettava koordinaatiota alan toimijoiden kesken.
Suomessa on varmistettava jatkuva parlamentaarinen keskustelu siitä, miten puolustuspolitiikkaa tehdään, ja on sitouduttava puolustusinvestointien pitkäjänteisyyden takaamiseen. Yleistä asevelvollisuutta tulee kehittää kohti sukupuolineutraalia asevelvollisuutta. Kaikkien sukupuolien osaaminen ja osallistuminen maanpuolustukseen on tärkeää sekä tasa-arvon että yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. SDP on sitoutunut tasa-arvon edistämiseen ja maanpuolustusjärjestelmän kehittämiseen. Puolustusmenoja kasvatettaessa on samalla pystyttävä huolehtimaan ihmisten arjen turvallisuudesta ja tärkeiden palveluiden jatkuvuudesta tulevaisuudessa. Samalla on huomioitava asevelvollisten taloudellisen aseman vahvistaminen sekä huolehdittava Puolustusvoimien riittävistä henkilöstöresursseista sekä henkilöstön jaksamisesta.
Kotimaisessa Natoa koskevassa päätöksenteossa on tärkeää varmistaa eduskunnan, valtioneuvoston ja tasavallan presidentin yhteistyön saumattomuus. Parlamentaarisessa demokratiassa on keskeistä turvata eduskunnan oikea-aikainen tiedonsaanti, jotta eduskunnalla on käytössään kaikki päätöksentekoa koskeva tarpeellinen tieto. Tätä korostaa eduskunnan asema ylimpänä valtioelimenä sekä se, että sodasta ja rauhasta päätetään eduskunnan suostumuksella.
Valmiuksia vastata erilaisiin hybridiuhkiin on kehitettävä sekä kansallisesti että EU:ssa ja Natossa. Kyberturvallisuuden vahvistaminen on avainasemassa yhteiskunnan turvallisuuden takaamisessa teknologian painoarvon lisääntyessä. Viranomaisilla on oltava riittävä kyky ja valtuudet havaita ja ennakoida hybridiuhkia ja sabotaasiriskejä sekä reagoida niihin.
Tiedustelulainsäädännön ajantasaisuutta ja käyttökelpoisuutta on jatkuvasti seurattava pitäen samalla huolta siitä, että tiedustelutoimintaa valvotaan ja kontrolloidaan riittävästi. Sabotaasiriskin osalta on tärkeää kehittää ja ylläpitää yhteiskunnan resilienssiä sekä ylläpitää luottamusta ja torjua huhuja avoimella tiedottamisella. Kansalaisten ja kotitalouksien varautumisesta ja valmiudesta toimia mahdollisissa kriisitilanteissa on huolehdittava koulutuksella ja riittävän selkeillä ohjeilla.
Rajaturvallisuuden painoarvo on kasvanut merkittävästi geopoliittisen tilanteen muutosten myötä. Välineellistettyä maahantuloa käyttävän hybridivaikuttamiseen reagoiminen on vaikeaa, mutta välttämätöntä, että Suomi kykenee vastaamaan siihen tarvittaessa. Itärajan rajanylityspaikkojen sulkeminen on mahdollistettu vuonna 2022 säädetyllä rajavartiolain muutoksella. Tilanteen kriisiytymisen varalta on säädetty määräaikaisena voimassa oleva rajaturvallisuuslaki. Rajaturvallisuuslaissa on tunnistettu ristiriitaisuuksia Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa ja Suomen tulee aina eurooppalaisessa yhteistyössä pyrkiä edistämään sellaisia tehokkaita tapoja vastata hybridivaikuttamiseen ja välineellistettyyn maahantuloon, joka purkaisi näitä ristiriitoja. Niin kauan kuin tällaisia ei ole käytettävissä, on rajaturvallisuuslain voimassaoloa perusteltua jatkaa. Myös jatkossa Suomen on kyettävä turvaamaan rajojensa turvallisuus ja vastaamaan välineellistettyä maahantuloa käyttävään painostamiseen ja vaikuttamiseen.
Rajavartiolaitoksen monialaisen tehtäväkentän merkitys on korostunut viime vuosien nopeasti eskaloituneissa tilanteissa rajalla. Rajaturvallisuuslain mahdolliseen käyttöönottoon valmistautuminen on ollut Rajavartiolaitokselle merkittävä ponnistus. On ensiarvoisen tärkeää turvata Rajavartiolaitoksen kyky hoitaa akuutteja tilanteita rajalla ja toimia tehokkaasti ihmiskaupan ja laittoman maahanmuuton torjunnassa.