Elämme parhaillaan tekoälyn tuomaa viidettä teollista vallankumousta. Murroskohdat painottavat osaamiseen panostamisen tärkeyttä. Työntekijöiltä vaaditaan yhä monipuolisempia digitaalisia taitoja. Ihmisten henkisiä valmiuksia ja taloudellista turvaa on tuettava muutosten keskellä. Vain kaikkien voimavarat turvaamalla voi murroksesta syntyä nykyistä enemmän hyvinvointia tuottava yhteiskunta. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että yhteiskunnan digitalisoituessa ja palvelujärjestelmien muuttuessa eriarvoisuus ja syrjäytyminen eivät lisäänny.
Tekoälyn käyttö arjessa korostaa tarvetta läpinäkyvyydelle ja digilukutaidolle. Digitaaliseen lukutaitoon on panostettava varhaisessa iässä, jotta kyky vastustaa disinformaatiota vahvistuu. Kansalaisten, etenkin iäkkäiden ja heikommassa asemassa olevien, digitaitojen omaksumista on tuettava ja sähköiseen asiointiin on tarjottava neuvontaa. Tekoälyn ja digitalisaation aiheuttamaa eriarvoisuutta tulee purkaa panostamalla saavutettavuuteen, esteettömyyteen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin.
Tekoälyn yleistyminen voi johtaa työttömyyden merkittävään kasvuun ja työelämän murros voi olla hyvin nopea ja laaja-alainen. Muutos koskee todennäköisesti myös sellaisia ammatteja, jotka ovat aiemmin olleet suojattuja työelämän rakennemuutoksilta. Suomalaisen yhteiskunnan on kyettävä vastaamaan teknologisen kehityksen luomiin haasteisiin myös työmarkkinoilla. Jotta Suomi ja suomalaiset selviävät teknologisen murroksen tuomista haasteista ja murroksen luomat mahdollisuudet voidaan hyödyntää, on politiikassa priorisoitava koulutusta ja osaamisen päivittämistä sekä kiinnitettävä erityistä huomiota työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen.
Kansalaisten luottamuksesta digitaalisiin palveluihin ja datan hallintaan on huolehdittava. Tekoälyn kehittämisessä on korostettava eettisyyttä, läpinäkyvyyttä ja inhimillisiä arvoja, ja tekoälyn käytön lisääntyessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tasa-arvon toteutumiseen ja syrjinnän ehkäisemiseen. Kansalaisten tietosuojaa ja oman datan hallintaa on vahvistettava. Tekoälyn nopea kehitys lisää riskiä yksityisyyden loukkauksille, identiteettivarkauksille, valevideoille ja muulle hyväksikäytölle. Lainsäädännön on pystyttävä Suomessa ja EU-tasolla vastaamaan ajantasaisesti datan väärinkäytöksiin ja sääntelemään digitaalista yritystoimintaa. Kansalaisilla on oltava oikeus tietää, miten heidän tietojaan käytetään ja milloin he asioivat tekoälyjärjestelmän kanssa. Suomen tulee olla edelläkävijä tekoälyn eettisyyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Kansainvälinen verkkokauppa ja tekoälyyn perustuvat palvelut lisäävät kuluttajien altistumista epäselville vastuusuhteille. Kuluttajan on usein vaikea saada oikeutta EU:n ulkopuolisissa ostoissa. Suurten verkkokauppa-alustojen vastuuta tuotteistaan on lisättävä EU-tasolla. Tekoälyjärjestelmien virheisiin ja syrjiviin käytäntöihin on luotava toimiva valitusmekanismi.
Tekoälyagenttien yleistyessä julkisella sektorilla on huolehdittava siitä, että päätöksenteko säilyy julkisen vallan käsissä ja että päätöksenteon läpinäkyvyys ja kansalaisten oikeusturva eivät heikenny. Tavoitteena on reaaliaikainen hallinto, joka rakentuu kansalaisten elämäntilanteiden ympärille ja tekee yhteiskunnan päätöksenteosta ajantasaisempaa hyödyntämällä vanhojen tilastojen sijaan uusinta tietoa.
Kansallisesti kriittiset julkiset data-aineistot ja tietokannat on säilytettävä Suomessa tai EU:ssa, ja viranomaisdatan on oltava suomalaisissa palvelimissa turvallisuus- ja liiketoimintasyistä. Julkisen sektorin on pyrittävä lähtökohtaisesti käyttämään digitaalisia palveluita, joissa tietoja hallinnoidaan, tallennetaan ja käsitellään EU:ssa ja EU:n oikeusjärjestelmän alaisuudessa. Julkiset hankinnat on toteutettava siten, että kansalaisten henkilötiedot kuuluvat EU:n tietosuojalainsäädännön ja oikeusturvan piiriin. Näin vahvistetaan yksityisyyden suojaa, digitaalista suvereniteettia sekä Euroopan omaa teknologista kehityskykyä.