Ilmastonmuutoksen torjuminen ja luontokadon pysäyttäminen ovat koko maapallon ja ihmiskunnan keskeisimpiä haasteita. Suomen on pidettävä tiukasti kiinni ilmastotavoitteista ja vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta sekä tähdättävä pian kohti hiilinegatiivisuutta. Tämä on tehtävä ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävästi sekä ihmisiä osallistavasti.
Vaikuttava ja kansainvälisiä sitoumuksia kunnioittava ilmasto- ja luontopolitiikka on edellytys Suomen ja Euroopan kestävyydelle, omavaraisuudelle ja taloudelliselle menestykselle. Johdonmukainen ja pitkäjänteinen tavoitteiden asettaminen luo kysyntää uudelle osaamiselle sekä avaa ovia suomalaisille yrityksille. Suomen on suunnattava ilmastopolitiikkansa vaikuttavien ja kestävää kasvua tukevien ratkaisujen toteuttamiseen. Ennakoitava politiikka mahdollistaa yritysten investoinnit ja kestävän kasvun, vähentää tuontiriippuvuutta sekä tukee turvallisemman Euroopan rakentamista.
Siirtymä kestävään yhteiskuntaan ja talouden uudistumiseen ei tapahdu vain markkinoilla. Politiikan on vauhditettava muutosta lainsäädännön, verotuksen ja strategisten linjausten avulla, mutta käytännön ratkaisut syntyvät pitkälti markkinoilla: yritykset kehittävät uusia tuotteita ja palveluita, ja kansalaiset tekevät valintoja, jotka ohjaavat kysyntää. Päästöjen vähentämisessä toimivaksi osoittautunutta päästökauppajärjestelmää on laajennettava.
Puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus sekä siirtoinfra on varmistettava joka puolelle Suomea, myös alueille, joissa tuulivoiman rakentaminen on puolustus- tai tutkasyistä rajoitetumpaa. Tämä on välttämätöntä, jotta sekä vihreän siirtymän investoinneista että niistä koituvasta kestävästä kasvusta voidaan hyötyä koko Suomessa.
Hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttaminen edellyttää kiertotalousmallin omaksumista. Luonnonvarojen ylikuluttamisesta on päästävä kohti niiden kierrättämistä ja kokonaiskulutuksen vähentämistä. Kiertotalous edistää resurssien tehokasta käyttöä ja luo uusia elinkeinomahdollisuuksia. Yhteiskunnassa on luotava taloudelliset kannusteet kiertotalouden vahvistamiseksi. Strategista omavaraisuutta vahvistavia investointeja kiertotalouteen, fossiilisten raaka-aineiden tai energialähteiden korvaamiseen ja energiatehokkuuteen voidaan tukea esimerkiksi verotuksen keinoin.
Siirtymä kiertotalouteen edellyttää, että materiaalit, tuotteet ja resurssit pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään, tuotteiden elinkaaret ovat pitkiä, arvoverkot luodaan uudestaan sekä edistetään entistä älykkäämpien kierrätysjärjestelmien rakentamista. Neitseellisen raaka-aineen käytön ei tulisi olla uusiokäyttöä edullisempaa.
Ympäristön, ilmaston ja ihmisoikeuksien sekä tuoteturvallisuuden kannalta kyseenalaista krääsätaloutta on hillittävä niin kotimaisin kuin eurooppalaisin keinoin. Markkinavalvontaa on vahvistettava, ja ympäristömaksut on ulotettava myös ulkomaisiin verkkokauppoihin.
Vaikka Pariisin sopimuksen tavoite maapallon lämpötilan rajaamisesta 1,5 asteeseen on yhä vaikeampi saavuttaa, siitä ei tule luopua. Päästöjen vähentämisen lisäksi hiilidioksidia on poistettava ilmakehästä luonnollisilla ja teknologisilla ratkaisuilla. Hiilensidonnan ja -varastoinnin tehostamisessa tarvitaan uusia keinoja ja taloudellisia kannusteita. Suomen on panostettava teknologisten hiilinielujen käyttöönottoon, mutta ne eivät saa syrjäyttää muita toimia eivätkä hidastaa Suomen ilmastotavoitteessa edistymistä.
Teknologiset hiilensidontaratkaisut, kuten hiilidioksidin suora talteenotto ilmasta ja biohiilen pysyvä varastointi, tarjoavat keinon vahvistaa hiilinieluja, kunhan teollisen mittakaavan investointeja vauhditetaan EU-tason lainsäädännöllä, kansallisilla strategioilla ja julkisella tuella. Hiilidioksidin talteenoton, varastoinnin ja hyötykäytön ottaminen mukaan Suomen ilmastopolitiikkaan ei ole vain tekninen ratkaisu – sen on oltava strateginen valinta, joka määrittää Suomen aseman ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Suomen on oltava edelläkävijä hiilen talteenotossa ja hyödyntämisessä.
Suomen on oltava puhtaan energian edelläkävijä. Puhtaasta ja toimitusvarmasta sähköstä ja lämmöstä on tehtävä selkäranka tulevaisuuden energiajärjestelmälle, Tarvitsemme lisää päästötöntä sähköä ja toimivat sähköverkot. Suomen sähköjärjestelmän kehittämisen tulee turvata teollisuudelle riittävä, kilpailukykyinen ja toimitusvarma sähkönsaanti. Polttoon perustuvasta energiantuotannosta on luovuttava laajassa mittakaavassa riittävän pitkillä siirtymäajoilla huomioiden kuitenkin sähkö- ja lämpöjärjestelmien huipputehon sekä säätö- ja varavoiman tarpeen.
Suomalaisten vientiyritysten kilpailuetu on, että ne ovat investoineet prosessi- ja resurssitehokkuuteen sekä digitalisaatioon. Yritysten uudistuminen vaatii tutkimusta, kehitystä ja teknologioiden hyödyntämistä, minkä vuoksi yksityisten T&K-investointien riittävä taso on varmistettava. T&K-panostuksia on myös kohdistettava tutkimuksen lisäksi demonstraatiohankkeisiin. Kasvun on oltava kestävää, ja materiaalien kiertoa on tehostettava. Kun yritykset sopeuttavat toimintansa vihreän siirtymän vaatimuksiin, se luo uusia vientimarkkinoita esimerkiksi energiateknologioiden, akkuteollisuuden, vetyteknologioiden ja puupohjaisten materiaalien osalta.
Suomen vahvuuksiin kuuluu vahva metsäteollisuus ja -osaaminen. On tärkeää, että tätä osaamista kehitetään, jotta suomalaiset yritykset voivat olla entistä korkeamman jalostusarvon tuotteiden edelläkävijöitä maailmassa samalla kun metsänhoito perustuu tutkittuun tietoon, vahvistaa hiilinieluja ja turvaa luonnon monimuotoisuuden.
Euroopan on oltava edelläkävijä vihreän siirtymän innovaatioissa. Myös kestävää kasvua on rakennettava uuteen talouteen nojaten. Kauppasopimuksissa on kunnioitettava kestävän kehityksen periaatteita, eikä Euroopan taloudellista hyötyä tule hakea kumppanimaan ihmisten tai ympäristön kustannuksella. Puhdas, innovaatioihin ja korkeaan osaamiseen rakentuva teollisuuspolitiikka johtaa uutta teollista vallankumousta, jossa teknologiakehitys synnyttää tuottavuutta kestävästi ja lisää hyvinvointia.