Yritykset tarvitsevat pitkäjänteistä ja ennustettavaa päätöksentekoa. Suomessa ja Euroopan unionissa on edistettävä vakautta, sääntelyn johdonmukaisuutta ja investointeja sekä tuottavuutta tukevaa politiikkaa. Poliittisen ja yhteiskunnallisen vakauden säilyttäminen on Suomen keskeinen kilpailuetu.
Toimivat markkinat edellyttävät reilua kilpailua ja yritysten yhteiskuntavastuuta. Haluamme vahvistaa aitoa kilpailua, torjua harmaata taloutta ja varmistaa, että kaikki toimijat kantavat yhteiskuntavastuunsa ja noudattavat suomalaisten työmarkkinoiden hyviä käytänteitä. Lisäksi on huolehdittava siitä, että järjestöt tai pienet ja keskisuuret yritykset eivät jää suurten varjoon julkisissa hankinnoissa eikä markkinoilla tapahdu liiallista keskittymistä.
Ympäröivän maailman voimakas muutos, Suomen talouden pitkittynyt heikko kehitys, kapeasta elinkeinorakenteesta johtuva haavoittuvuus ja yritysten vähäinen kasvuhakuisuus edellyttävät entistä voimakkaampaa elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaa. Sen ytimessä on vakaa ja suotuisa toimintaympäristö, panostukset tuottavuuden parantamiseen ja korkeaan arvonlisään sekä strategiset investoinnit. Tarvitsemme lisää vientiä ja kansainvälistymistä yhä laajemmalta joukolta yrityksiä ja yhä useammilta toimialoilta.
Tavoitteena on oltava, että Suomi erottautuu verrokkimaihin nähden houkuttelevana ympäristönä toimia, investoida ja kasvaa. Tärkeää on turvata osaajien saatavuus, logistinen saavutettavuus kaikissa olosuhteissa, vahva ja moderni infrastruktuuri sekä nopea ja ennakoitava lupajärjestelmä. Vihreän siirtymän ja digitaalisen murroksen investointeja on tuettava Suomessa, sillä ne vahvistavat alueiden elinvoimaa ja luovat uusia työpaikkoja. Julkisen vallan tehtävänä on mahdollistaa ja vauhdittaa muutosta.
Pienten ja keskisuurten yritysten kasvumahdollisuuksia on parannettava. Laajentamiseen ja kansainvälistymiseen on oltava saatavilla kotimaista rahoitusta. Riskipääomarahoituksen saatavuutta on helpotettava, jotta rahoitusta olisi kattavasti ja kilpailukykyisesti saatavilla. Institutionaalisille sijoittajille on luotava puitteet osallistua vahvemmin yritysten varhaisen vaiheen rahoituskierroksiin. Lisäksi tätä voidaan tukea verotuksen keinoin.
Valtion omistajapolitiikalla on tuettava Suomen teollista ja teknologista uudistumista. Valtion on toimittava aktiivisena ja vastuullisena omistajana siten, että kansainvälistymisvaiheessa olevat lupaavat kotimaiset kasvuyritykset saavat paremmat mahdollisuudet kasvaa, investoida ja luoda työtä Suomeen.
Korkeatasoinen koulutusjärjestelmä, osaavat työntekijät, tutkimus, tuotekehitys, datan hallinta ja innovaatiot muodostavat yrityksille kilpailuedun. Haluamme vahvistaa yritysten, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä sekä kannustaa yrityksiä investoimaan innovaatiotoimintaan, tuotekehitykseen, digitalisaatioon ja vihreään siirtymään. Suomen on panostettava rohkeasti tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan ja huolehdittava, että vuodelle 2030 asetettu tavoite T&K-panostuksista (4 % bruttokansantuotteesta) saavutetaan ja sen jälkeen taso vähintään säilytetään.
Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella on merkittävä rooli yksityisten investointien käynnistäjänä sekä vivuttajana. Julkisen tutkimus-, kehitys-, innovaatio- sekä opintoihin suunnatun rahoituksen on jakauduttava tasapainoisesti pitkäjänteisen ja korkeatasoisen perustutkimuksen sekä laajasti yrityksiä ja yhteiskuntaa palvelevan soveltavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan välille. On varmistettava, että uusin tutkimustieto karttuu ja että se tuottaa nopeasti hyödynnettäviä ja leviäviä innovaatioita.
Yrityksissä oleva innovaatiopotentiaali on saatava paremmin esiin, ja maamme parhaat ideat on saatava hyödynnettyä. Innovaatioiden mahdollistamiseksi on tuettava vahvasti ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhankkeita. Aluekehitysrahoitusta on käytettävä innovaatiotoiminnan tukemiseen alueilla, joilla julkista T&K-rahoitusta on ollut vähemmän, ja edellytyksiä kilpailtuun tutkimus- ja kehitysrahoitukseen on myös parannettava sitä kautta. TKI-rahoituksen ehtoja on uudistettava niin, että rahoitusta on saatavissa nykyistä laajemmin myös palveluliiketoiminnan kehittämisen innovaatioihin.
Toimivista kulkuyhteyksistä maakuntakeskuksiin on huolehdittava, sillä alueelliset kuljetukset ja liikenneyhteydet ovat olennaisia Suomen teollisuuden kilpailukyvyn ja kestävän kasvun kannalta. Ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yhteishankintakoulutusten resursseja on voitava ohjata alueille, joissa investointien onnistuminen riippuu osaavan työvoiman saatavuudesta.
Suomen ja suomalaisten yritysten menestymisen kannalta myös Euroopan unionin on toimittava nykyistä paremmin. Koko unionin sekä jäsenmaiden kilpailukyvystä on huolehdittava. Euroopan on nojattava korkeaan osaamiseen, toimivaan infraan ja veropolitiikkaan, jossa myös yritykset osallistuvat oikeudenmukaisella tavalla hyvinvoinnin rakentamiseen. Eurooppalaisen talouspolitiikan on taattava vakautta markkinoille ja yritysten investointien rahoitukseen.
Kilpailukyvyn ja suvereniteetin vahvistamiseksi EU:n sisä- ja pääomamarkkinoita on kehitettävä. EU:lle kehittyvä uusi teollisuuspolitiikka on Euroopan ja Suomen etu, mikäli se perustuu parhaisiin ratkaisuihin, huomioi markkinoiden toimivuuden, kohdentuu uudistaviin toimiin ja vahvistaa EU-jäsenvaltioiden rajat ylittävää yhteistyötä.
Digitaalisen ja vihreän siirtymän on oltava EU:n kilpailukyvyn kärkiä. Vihreä siirtymä on EU:lle mahdollisuus hyödyntää sen vahvuuksia ja kilpailuetuja, eikä sitä pidä nähdä uhkana eurooppalaiselle teollisuudelle. Fiksulla ja kestävällä sääntelyllä voidaan tukea innovaatioiden skaalautumista ja niihin perustuvaa kasvua.
Kannatamme vahvaa EU-tason kauppapolitiikkaa, joka perustuu sääntöihin, kestävyyteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Suomen on aktiivisesti puolustettava monenkeskistä kauppajärjestelmää ja pyrittävä purkamaan kaupan esteitä erityisesti korkean osaamisen, vihreän siirtymän ja digitaalisen talouden aloilla. Viennin kasvattamiseksi on tarkasteltava nykyisten järjestelmien toimivuutta ja vahvistettava niiden resursseja, tuettava pk-yritysten kansainvälistymistä ja varmistettava, että suomalaiset yritykset voivat hyötyä EU:n ja muiden kumppaneiden solmimista kauppasopimuksista. Kauppapolitiikan on tuettava kestävää kehitystä ja reilua kilpailua globaaleilla markkinoilla.
Lääkealan toimintaedellytyksiä on EU:ssa vahvistettava lääkkeiden raaka-aineiden, uusien lääkkeiden tutkimuksen, lääkehuollon toimivuuden ja omavaraisuuden osalta. Tietosuojan merkitys on huomioitava lääkkeitä kehitettäessä. Lääkkeiden toimituskatkokset lisääntyvät globaalisti. Tämä on riski, mutta samalla myös mahdollisuus suomalaiselle elinkeinopolitiikalle. Suomessa on aktiivisesti tuettava lääketuotannon kasvattamista sekä maan oman huoltovarmuuden varmistamiseksi että viennin kasvattamiseksi.
EU-alueen oman puolustusteollisuuden ja sen sisämarkkinoiden kehittäminen on tärkeää eurooppalaisen kasvun, omavaraisuuden ja turvallisuuden aikaansaamiseksi. Puolustusmenoja on suunnattava nykyistä enemmän Euroopan unionissa ja Suomessa toimiviin yrityksiin. Nykyisin EU:n kasvavat puolustusmenot kanavoituvat pitkälti Yhdysvaltoihin. Siviili- ja sotilaskäyttöä hyödyntävät kaksikäyttöteknologian mahdollisuudet on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Suhtaudumme avoimesti EU-tason rahoitusratkaisuihin puolustusta ja turvallisuutta vahvistettaessa. Jokaisen mahdollisen uuden rahoitusvälineen osalta on varmistettava, että se on Suomen kannalta perusteltu ja että vastuista vastaa kukin jäsenmaa itse.
EU ja Suomi tarvitsevat eri alojen huippuosaajia pärjätäkseen kansainvälisessä yhteistyössä ja kilpailussa. Euroopalla on valtavat mahdollisuudet kasvaa entistä merkittävämmäksi toimijaksi tutkimuksessa. Kieli- ja kulttuuriosaaminen tukee osaajien liikkuvuutta, tutkimusyhteistyötä ja Euroopan sisämarkkinoiden toimivuutta. Suomen on aktiivisesti hyödynnettävä korkeatasoista kielitaito-osaamistaan ja kaksikielisyyttään tässä työssä.
EU:n yhteisen talouspolitiikan ohjauksen tehtävä on tukea hyvinvointia. Euroopan talouspolitiikan säännöt auttavat eri tilanteissa olevia jäsenmaita talouden vahvistamisessa. Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden on vahvistettava julkista taloutta ja painettava julkisen talouden alijäämiä alaspäin. EU:n on yhteisesti vahvistettava turvallisuutta, jatkettava Ukrainan tukemista ja edistettävä vihreän siirtymän investointeja. Ensisijainen keino näiden rahoittamiseksi on EU:n omien varojen kehittäminen. Osana varojen kehittämistä EU:n on lisättävä yhteisiä investointeja korkean teknologian kehitykseen vastauksena globaaliin kilpailuun ja oman autonomian kehittämiseen. Euroopan on houkuteltava vihreitä investointeja kokoamalla jäsenmaiden voimat yhteen yhteiseksi EU:n kilpailukykyrahastoksi. Yhteisen eurooppalaisen investointeja tukevan rahaston perustaminen tarkoittaa siirtymistä pois epäterveestä jäsenmaiden valtiontukikilpailusta.
Kansainvälisessä kilpailussa on varmistettava, että markkinoilla pärjäävät aidosti innovatiiviset ja kestävästi toimivat yritykset. Kilpailuetua ei saa hakea ihmisoikeuksia, työehtoja tai ympäristönormeja polkemalla. EU:n on edellytettävä yrityksiltä ihmisoikeuksien ja kansainvälisten ympäristöstandardien noudattamista koko arvoketjussa. Vahvasta eurooppalaisesta yritysvastuulainsäädännöstä on huolehdittava.
Euroopan sisämarkkina on maailman suurin, ja sen on toimittava reilusti ja saumattomasti uudessa digitaalisessa maailmassa. Kuluttajien ja yritysten oikeuksista ei tule tinkiä. Sääntelyssä on löydettävä terve tasapaino kuluttajan ja ympäristön turvan sekä kestävää kasvua ruokkivien vapauksien välillä.
Uudet kumppanuudet ja sopimukset sekä ennen muuta kansainvälisten sopimusten kunnioittaminen ja instituutioiden toiminnan turvaaminen ovat perusta niin EU:n menestykselle kuin maailmanlaajuiselle turvallisuudelle.
Suomen ja Euroopan talouden mahdollisuuksia ovat investoinnit inhimilliseen pääomaan, innovaatioiden synnyttäminen ja murroksessa olevan maailman haasteiden ratkominen.