Laadukkaat ja riittävät palvelut, viihtyisä ja esteetön asuinympäristö, toimiva liikenne ja reilu työelämä ovat hyvän arjen rakennuspalikoita. Turvattu toimeentulo ja hyvä koulutus tukevat hyvinvointia ja hyvää elämää. Jokaisella suomalaisella on oltava mahdollisuus elää itsensä näköistä elämää ja hyvää arkea eri puolilla Suomea.
Kaksikielisyys on Suomen vahvuus, joka tukee työllisyyttä, yritystoimintaa ja alueellista elinvoimaa. Suomessa on oikeus saada palveluita, elää ja vaikuttaa suomen ja ruotsin kielillä. Palveluiden saatavuudesta on huolehdittava. Lisäksi Suomi on sitoutunut turvaamaan saamenkielisten ihmisten oikeuden kehittää ja ylläpitää kieltään ja kulttuuriaan. Kansalliskielten asemaa on parannettava ja Suomen on toimittava alkuperäiskansojen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi.
Hyvinvointi rakentuu varhaisesta tuesta, yhdenvertaisista ja sujuvista peruspalveluista ja siitä, että apua on saatavilla oikeaan aikaan. Hyvinvointi- ja terveyseroja on kavennettava tavoitteellisesti, minkä vuoksi tarvitaan sosiaali-, terveys-, koulutus- ja työllisyyspalveluiden toimivaa yhteistyötä. Terveyserojen kaventaminen edellyttää myös ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja vaikuttavuuteen nojaavaa päihde- ja rahapelipolitiikkaa, koska näiden haitat kasautuvat sosioekonomisesti epätasaisesti ja ovat merkittävä syy terveyserojen säilymiseen ja kasvamiseen. Sosiaaliturvaa on kehitettävä vastaamaan uudenlaisiin tarpeisiin nykyistä paremmin.
Yhteiskunnan muutokset lisäävät elämän epävarmuutta, joten ihmisten mielenterveyttä ja työn muutokseen sopeutumista on tuettava. Jokaisella on oltava mahdollisuus kehittää ja ylläpitää osaamistaan, sillä se luo turvaa muutoksen keskellä. Koulutustasosta huolehtiminen on koko yhteiskunnan kannalta keskeistä, sillä tällä hetkellä koulutustason lasku suhteessa muihin OECD-maihin uhkaa koko hyvinvointivaltion perustaa. Osaamisesta onkin rakennettava Suomen tärkein kilpailuvaltti.
3.1 Huolehditaan nopeasta hoitoon pääsystä ja toimivista palveluista
Suomalaisten perinteisesti korkea luottamus julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin on viime vuosina heikentynyt. Luottamus on palautettava ennalleen pitämällä sosiaali- ja terveydenhuoltoa politiikan painopisteenä.
Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava riittäviä, oikein mitoitettuja, oikea-aikaisia ja laadukkaita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla asuinpaikasta tai hyvinvointialueen taloustilanteesta riippumatta ja hoitoa on saatava, kun sitä tarvitsee. Julkisten palveluiden on turvattava ihmisen perusoikeudet ja itsenäisen elämän edellytykset.
Julkisessa perusterveydenhuollossa on parannettava hoidon saatavuutta ja hoidon jatkuvuutta. Siksi on puututtava rakenteisiin, joiden kautta resurssit kohdentuvat tarpeeseen nähden epätasa-arvoisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluiden painopistettä on siirrettävä raskaasta erikoissairaanhoidosta ennaltaehkäisevään tukeen sekä helposti saavutettaviin perustason palveluihin.
Hoitoon on päästävä kahdessa viikossa, ja pidemmän aikavälin tavoitteena on oltava tätä nopeampi hoitoon pääsy. Hoito on järjestettävä omalääkäri- ja omahoitajamallilla. Sen avulla nopeutetaan hoitoon pääsyä ja parannetaan hoidon jatkuvuutta sekä mahdollistetaan joustava ja asiakaslähtöinen asiointi. Fyysisen hoitokontaktin ohella on kehitettävä helppokäyttöisiä etäpalveluita, joilla voidaan täydentää palveluverkkoa ja helpottaa saavutettavuutta. Hoidon lisäksi on kehitettävä palveluohjausta. Integroimalla tarkoituksenmukaiset erikoissairaanhoidon palvelut perustason hoitoon vähennetään tarvetta lähettää potilaita erikoissairaanhoitoon ja sujuvoitetaan hoitoa. Myös suunterveydenhuollossa hoitoon pääsyä on parannettava, ja pidemmällä aikavälillä on tavoiteltava tiukempaa hoitotakuuta.
Hoidon sujuvuuden varmistamiseksi on huolehdittava siitä, että potilas voi asioida suomeksi tai ruotsiksi koko hoitoprosessin ajan. Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten oikeuksien toteutuminen on osa laadukasta ja yhdenvertaista terveydenhuoltoa.
Alueellisia ja ihmisryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja on vähennettävä. Pienituloisilla ja työelämän ulkopuolella olevilla on yli viisi kertaa enemmän menetettyjä elinvuosia kuin hyvätuloisilla. Terveyden tasa-arvon saavuttamiseksi sukupuolten väliset erot on otettava nykyistä paremmin huomioon.
Terveydenhuollossa esiintyvä sukupuolivinouma heikentää tyttöjen ja naisten hoitoa ja johtaa viivästyneisiin diagnooseihin, tehottomiin hoitoihin sekä ongelmiin hoidon saatavuudessa. Perusterveydenhuollossa on vahvistettava gynekologista osaamista, synnyttäneiden palveluita, vaihdevuosioireiden hoitoa sekä keskenmenon kohdanneiden tukea. Alle 25-vuotiaille nuorille on turvattava maksuton ehkäisy osana laadukkaita seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita. Lapsettomuushoitojen saatavuutta ja saavutettavuutta on lisättävä. Hedelmöityshoitojen on oltava yhdenvertaisesti saatavilla kaikille perhemuodoille, ja julkisen sektorin hedelmöityshoitoihin on lisättävä resursseja. Ei-kaupallinen sijaissynnytys on sallittava kaikille perhemuodoille.
Miesten lyhyempi elinajanodote ja myöhempi hoitoon hakeutuminen edellyttävät kohdennettuja toimia, joilla tuetaan muun muassa mielenterveyttä ja sairauksien varhaista toteamista sekä terveellisiä elintapoja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestettävä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Rahoituksen on perustuttava verorahoitukseen tai lakisääteiseen sosiaalivakuutukseen, ja asiakasmaksujen on oltava kohtuulliset. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten, avoterveydenhuollon hoitajavastaanottojen ja neuvolapalveluiden on oltava maksuttomia.
Asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi palveluiden käytölle, ja siksi maksukatot on yhtenäistettävä ja yhdistettävä yhdeksi kokonaisuudeksi. Terveydenhuollon maksukaton eli asiakasmaksujen vuosiomavastuun seurantavelvollisuus on siirrettävä hyvinvointialueille. Lisäksi on vahvistettava asiakasta suojaavia mekanismeja velkaantumisen ehkäisemiseksi sekä kevennettävä maksujen perimättä jättämisen tai alentamisen käytäntöjä, kuten tasamaksujen huojennuksia.
Työterveyshuollon painopisteen on oltava työperäisten sairauksien ehkäisyssä ja terveellisten työolosuhteiden edistämisessä. Työterveyshuollon kustannusten ja sisällön läpinäkyvyyttä on lisättävä, ja tavoitteena on oltava palveluiden vaikuttavuus. Työterveyshuollon sairaanhoidon kytkemistä osaksi julkista perusterveydenhuoltoa esimerkiksi omalääkäri-hoitajamallin avulla on selvitettävä. Lisäksi hyvinvointialueiden, työterveyshuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluita on kehitettävä sujuvaksi, toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi. Yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamien sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtävä on täydentää julkista palvelutuotantoa. Yksityisten terveyspalveluiden KELA-korvausjärjestelmää on arvioitava huolellisesti osana kokonaisvaltaista sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämistä.
Kolmas sektori tekee tärkeää täydentävää työtä sosiaali- ja terveydenhuollon tukena. Järjestöt ja seurakunnat toimivat usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien parissa, joita julkinen sektori ei tavoita, ja ne toimivat usein julkista sektoria joustavammin. Järjestöissä yhdistyy ammattilaisten, vertaistukijoiden ja vapaaehtoisten osaaminen. Sote-järjestöjen toimintaedellytyksiä on parannettava. Valtionavustusta saavat järjestöt raportoivat toiminnastaan, sen tuloksista ja vaikutuksista. Toimintaa tuettaessa on samalla arvioitava toimintaa ja kehitettävä sen vaikuttavuutta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteina on palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja kustannusten hillintä. Uudistusta on jatkettava määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Hyvinvointialueille on annettava palveluiden kehittämisen ja uudistamisen rauha, jotta hyväksi todetut käytänteet, innovaatiot ja uudet toimintatavat saadaan nykyistä tehokkaammin käyttöön. Palvelu- ja hoitoprosesseja on uudistettava ja tehostettava, jotta saadaan aikaan vaikuttavia palveluita ja hoitoa. On varmistettava, että ihmisten oikeus riittäviin, yhdenvertaisiin sote-palveluihin toteutuu.
Rakenneuudistuksen jälkeen on kiinnitettävä huomiota järjestelmän tavoitteisiin, toimintaperiaatteisiin ja palveluvalikoimaan. Rahoitusjärjestelmää on arvioitava tutkittuun tietoon pohjautuen, nopeita muutoksia välttäen ja huolehtien siitä, että sosiaalipalveluiden tarve tunnistetaan kriteeristössä riittävän hyvin. Sairaaloiden valmiuksia ja työnjakoja on kehitettävä. Ympärivuorokautinen päivystysvalmius on turvattava koko maassa, ja perusterveydenhuollon aukioloaikoja on lisättävä.
Digitalisaation lisääntyvä hyödyntäminen, eri palveluiden toimiva integraatio, väestön etnisen ja kulttuurisen moninaisuuden huomioiminen sekä yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ovat välttämättömiä keinoja muutosten tasapainoisessa ohjaamisessa. Digitaalista yhdenvertaisuutta ja osallisuutta on tuettava kaikissa väestöryhmissä.
Hyvinvointialueilla käynnissä olevaa digitaalisen asioinnin palveluiden laajentamista on edistettävä, ja samalla on huolehdittava erityisesti heikommassa asemassa olevien palveluiden tasa-arvoisesta saavutettavuudesta. Myös asiakaslähtöisiä puhelinasiointiin ja paikan päällä asiointiin perustuvia yhteydenottotapoja on tärkeää kehittää. Digitaalisen asioinnin osalta on asetettava kansallisia tavoitteita palveluvalikoimalle ja yhteydenoton viiveelle. Nopean vastausajan chat-palveluiden saatavuus ei vielä kata koko maata, ja tällaiset uudet yhteydenottotavat olisi huomioitava nykyistä paremmin hoitotakuulainsäädännössä.
Hyvinvointialueita on ohjattava ottamaan käyttöön vaikuttavaksi osoittautuneita toimia, ja tarvittaessa myös sääntelyä on muutettava toiminnan sujuvoittamiseksi. Samoin tekoälyä on hyödynnettävä diagnostiikassa ja potilaskirjauksissa työn sujuvoittamiseksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin parhaaksi sekä talouden kestävyyden varmistamiseksi monikanavarahoitus on arvioitava uudelleen. Sote-järjestelmää on järkevöitettävä, ja on laadittava suunnitelma kohti tehokkaampia ja vaikuttavampia sosiaali- ja terveyspalveluita. Tavoitteena on luoda Suomeen yhtenäinen potilastieto- ja diagnoosien kirjaamisjärjestelmä, jossa hyödynnetään vahvasti myös tekoälyä.
Laadukkaat palvelut perustuvat riittävien resurssien lisäksi koulutettuun ja osaavaan henkilöstöön, jolla on mahdollisuus työskennellä motivoituneena hyvin johdetuissa organisaatioissa. Henkilöstö on avainasemassa palvelujärjestelmän toimivuudessa ja kehityksessä.
Ammattien houkuttelevuus, laadukas koulutus ja monipuoliset uramahdollisuudet on turvattava. Alan työolosuhteet ja -hyvinvointi on otettava nykyistä vahvemmin huomioon.
Sosiaali- ja terveydenhoidon koulutusmäärät on suunniteltava pitkäjänteisesti, ja kielitaitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Teknologiaa on kehitettävä ja käytettävä vaikuttavasti ja tarpeenmukaisesti hoidon, hoivan ja avunsaannin sujuvoittamiseksi ja asiakkaiden parhaaksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtaakan keventämistä on edistettävä vähentämällä vähähyötyistä tai tarpeetonta työtä. Hoito- ja palveluprosesseja on kehitettävä tukemaan osaltaan työhyvinvointia ja kustannusvaikuttavuutta. Tietojärjestelmien on vähennettävä työntekijöiden työkuormaa ja vapautettava aikaa ihmisten kohtaamiseen ja parempaan palveluun. Ilman hyvinvoivaa ja motivoitunutta henkilöstöä ei ole toimivia palveluita.
3.2 Tehdään yhdessä läsnäololoikka – oikea-aikaista tukea kaikissa elämänvaiheissa
Digiloikan jälkeen tarvitsemme läsnäololoikan – paluun ihmisten väliseen aitoon kohtaamiseen. Osallisuutta ja läsnäoloa sekä ihmisten välitöntä vuorovaikutusta on vahvistettava kaikissa elämänvaiheissa. Terveellisiin elintapoihin, liikuntaan, toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä ennaltaehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin on panostettava koko ihmisen elämänkaaren ajan. Mielenterveys- ja tunnetaidot osana varhaiskasvatusta ja kouluopetusta tukevat lasten ja nuorten kasvua ja henkistä kriisinsietokykyä.
Palveluiden esteettömyyteen ja saavutettavuuteen on kiinnitettävä huomiota päätöksenteon eri tasoilla, ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä on rakennettava mahdollisimman toimivaksi ja helppokäyttöiseksi. Julkisten palveluiden saavutettavuus on turvattava myös heille, jotka eivät käytä sähköpostia tai puhelinta. Asiakkaiden erityispiirteet, kuten ikä, vammaisuus, kulttuurinen tausta ja monikielisyys, on otettava palveluissa huomioon.
Vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta on huolehdittava YK:n vammaissopimuksen mukaisesti. Palveluita on kehitettävä eri vammaisryhmien tarpeiden mukaisesti. Sekä yleis- että erityispalveluiden taso ja saatavuus on varmistettava. Vammaispalvelulain toimeenpanon ohjaukselle ja seurannalle on varattava riittävät resurssit. Vammaisten tulkkauspalvelun ongelmiin on puututtava, ja vammaisvaikutusten arvioinnin on oltava läpileikkaava osa lainsäädäntövalmistelua.
Julkisissa palveluissa on huomioitava sukupuoli ja sen moninaisuus. Suomen on tunnustettava kolmas juridinen sukupuoli. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden yhdenvertaisuuden on toteuduttava kaikilla elämänalueilla, ja jokaiselle on taattava oikeus elää omana itsenään ilman syrjintää tai pelkoa. Julkisella sektorilla on parannettava työntekijöiden valmiuksia kohdata asiakkaat yhdenvertaisesti, tunnistaa erilaisten taustojen ja elämäntilanteiden vaikutukset sekä toimia sensitiivisesti ja syrjimättömästi.
Lapsi- ja perhepolitiikan on oltava vastuullista ja pitkäjänteistä. Tavoitteena on oltava lasten, nuorten ja perheiden eriarvoisuuden vähentäminen. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja turvallisuus ovat koko yhteiskunnan hyvinvoinnin mittareita. Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten tyytyväisyys, hyvinvointi ja tulevaisuudenusko ovat heikentyneet selvästi. Nuorten toiveikkuuden vahvistaminen on nostettava poliittiseksi painopisteeksi. Nuorten tulevaisuudenusko on palautettava. Päättäjillä on erityinen vastuu siitä, viestiikö yhteiskunta nuorille toivoa, luottamusta ja kaikkien hyväksymistä.
Yhteiskunnan on oltava lapsi- ja perhemyönteinen kaikille perhemuodosta riippumatta. Lainsäädännön on tunnistettava perheiden moninaisuus ja mahdollistettava juridinen vanhemmuus useammalle kuin kahdelle vanhemmalle. Onnistunut lapsi- ja perhepolitiikka luo yhteiskuntaa, jossa lapsien hankkiminen koetaan myönteisenä ja tavoiteltavana asiana. Sujuva arki, työn ja perheen yhteensovittaminen sekä riittävät ja toimivat palvelut ja tukimuodot kannustavat perheiden perustamiseen. Perheellistymistä ja syntyvyyttä on tuettava vahvistamalla tasa-arvoa, vähentämällä epävarmuutta ja kehittämällä palveluita vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeita. Kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa on jatkettava lasten oikeuksien edistämiseksi, perhepolitiikan vahvistamiseksi ja lasten huono-osaisuuden vähentämiseksi. Päätöksenteossa on huomioitava päätösten vaikutuksia lapsiin nykyistä laajemmin.
Riski pudota koulutuksesta, työstä ja yhteisöstä lisääntyy, kun nuoret jäävät ilman tarvitsemaansa tukea vaikeuksien kasaantuessa. Varhainen puuttuminen on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta paras vaihtoehto. Tarvitsemme nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi laaja-alaisen ohjelman, jossa huomioidaan alueelliset erot ja kohdennetaan resurssit viisaasti.
Lapsen tai nuoren on tarvittaessa saatava apua nopeasti, eikä häntä saa pompotella palvelusta toiseen. Kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaa nuorisotyötä on kehitettävä, ja palveluiden saatavuuteen on panostettava. Erilaisten oppimisen tuen järjestelmien on oltava yhtenäisiä läpi koko koulupolun. Nuorten ja nuorten aikuisten matalan kynnyksen palvelupisteitä on tärkeää ylläpitää helposti saavutettavissa paikoissa, jotta nuoret ohjataan nopeasti ja oikea-aikaisesti tarvitsemiinsa palveluihin. Syrjäytymistä on ehkäistävä myös tukemalla nuoria erityisesti elämän nivelvaiheissa. Oppilashuollon palveluita on tarjottava moniammatillisesti vuoden ympäri, ja palvelutarjonnan on vastattava opiskelijoiden todellisia tarpeita. Oppilashuollossa on tunnistettava nuorten erilaiset tarpeet nykyistä paremmin.
Erityisen tärkeää on turvata toimintaa, jossa nuoret tulevat kohdatuksi ja joka lisää osallisuutta. Etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla autetaan ja tuetaan haastavissa elämäntilanteissa olevia nuoria. Ankkuritoiminnan jatkuvuus ja resursointi mahdollistavat varhaisen puuttumisen ja nuorten tukemisen kriisitilanteissa. Nuorisotyöhön panostaminen vaatii riittävät henkilöstöresurssit ja toimivat tilaratkaisut. Nuoret tarvitsevat vapaa-aikanaan turvallisten aikuisten läsnäoloa, turvallisia ja saavutettavia nuorisotiloja sekä mielekästä tekemistä. Järjestöillä on keskeinen rooli nuorten tavoittamisessa.
Ennaltaehkäiseviä ja maksuttomia matalan kynnyksen palveluita lapsiperheille on kehitettävä. Oleellista on, että perheet saavat palveluita oikea-aikaisesti ja riittävästi. Lasten ja perheiden palveluista on tehtävä toimiva moniammatillinen kokonaisuus. Jokaiselle perheenjäsenelle on varmistettava kriisitilanteessa riittävä tuki sekä ohjaus oikea-aikaisiin palveluihin. Erityisryhmiin kuuluville lapsille ja heidän perheilleen on taattava mahdollisuus tarpeenmukaisiin palveluihin.
Perhekeskusten on toimittava monialaisesti yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa, jotta ne pystyvät tarjoamaan kaikille yhteistä vertaisryhmätoimintaa ja eri ryhmille kohdennettuja palveluita arjen solmukohdissa.
Köyhyys heikentää lasten ja perheiden hyvinvointia. Lisäksi syrjäytymisen riski, joka on usein ylisukupolvista, on lisääntynyt. Ikääntyvällä kansakunnalla ei ole varaa menettää yhdenkään ihmisen panosta. Perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi on puututtava köyhyyden periytymiseen ja katkaistava ylisukupolvinen syrjäytyminen.
Lastensuojelun perustana on tukea lapsia ja lapsiperheitä sekä turvata lasten oikeudet. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaalipalveluihin on taattava riittävät resurssit, jotta tukea ja palveluita on saatavilla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Turvaamalla riittävät varhaisen tuen palvelut voidaan vähentää vaativampien palveluiden tarvetta. Kuitenkin myös vaativien lastensuojelupalveluiden laatu ja saatavuus on turvattava.
Lastensuojelussa huolena on jo pitkään ollut kasvava asiakasmäärä ja työntekijöiden kuormittuneisuus. Lastensuojelutyön resursseja arvioitaessa on otettava huomioon asiakasmäärärajoitusten noudattaminen. Matalan kynnyksen palveluihin ja tiiviimpään yhteistyöhön varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa on panostettava, jotta lastensuojelun kustannukset saadaan laskuun ja kodin ulkopuoliset sijoitukset vähenemään. Lastensuojelulain mukaista moniammatillista yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa on vahvistettava, jotta voidaan ratkaista paremmin lapsen, nuoren ja perheen vaikeitakin tilanteita. Lastensuojelun riittävät ja osaavat työntekijäresurssit on turvattava.
Mielenterveyden haasteet ovat nousseet yhdeksi merkittävimmistä suomalaisten sairauksista. Mielenterveyspolitiikan on nojattava tutkittuun tietoon ja vaikuttaviin menetelmiin. Päätöksenteossa on hyödynnettävä kokemusasiantuntijoiden osaamista ja mielenterveysvaikutusten arviointia.
Tutkimusten mukaan mielenterveyttä vahvistavat arjen turvallisuus, toimivat sosiaaliset suhteet, lähiluonto ja rauhalliset elinympäristöt sekä usko tulevaisuuteen ja kokemus elämän merkityksellisyydestä. Siksi tarvitsemme hyvinvointia tukevia yhteiskunnallisia rakenteita ja paremmin saavutettavia mielenterveyspalveluita kaikenikäisille. Myös kielellisten oikeuksien toteutuminen mielenterveyspalveluissa on osa hoidon laatua ja yhdenvertaisuutta.
Lapsille ja nuorille on oltava tarjolla ilman ajanvarausta tai diagnoosia matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita, jotka tarjoavat välitöntä keskustelutukea, kriisiapua ja ohjausta jatkohoitoon. Nuorten mielenterveyspalveluiden hoitoketjun on jatkuttava saumattomasti ilman keskeytyksiä siirryttäessä lasten palveluista nuorten mielenterveyspalveluihin ja edelleen aikuisten palveluihin. Terapiatakuu on laajennettava koskemaan koko väestöä. Myös esimerkiksi pienituloisilla ja opiskelijoilla on oltava taloudellinen mahdollisuus kuntouttavaan terapiaan.
Ikääntyneiden määrän kasvu lisää paineita perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, kotona asumisen tukipalveluissa ja asumispalveluissa, vaikka ikääntyminen ei automaattisesti tarkoita palveluntarpeen ja kustannusten kasvua.
Elämänkaaren loppuvaiheen on oltava turvallinen ja ihmisarvoa kunnioittava niin kotona kuin kodin ulkopuolella. Kotona asumista on tuettava satsaamalla osaavaan ja riittävään kotihoidon henkilöstöön, turvallisuuteen ja elämää helpottaviin apuvälineisiin sekä liikkumisen palveluihin ja tarvittaessa myös uudenlaisiin asumisen muotoihin.
Omaishoitajien jaksamiseen on panostettava taloudellisesti, sijaisjärjestelyin ja tukitoimin. Suuri osa omaishoitajista on työikäisiä, joten omaishoidon tuen ja palveluiden on mahdollistettava myös työssäkäynti. Kotiin hankittavia palveluita voidaan tukea verohelpotuksilla.
Terveydentilan, elämäntilanteen ja olosuhteiden niin vaatiessa ihmisen on saatava ympärivuorokautisen hoivan palveluita. Kotihoito ei voi olla puuttuvan ympärivuorokautisen hoidon tai yhteisöllisen asumisen korvike. Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen on oltava kaikissa tilanteissa riittävä ja vastattava hoidon tarvetta, jotta hoivan laatu ei heikkene eikä työntekijöiden kuormitus kasva liian suureksi.
Päihderiippuvuus on sairaus, johon on saatava hoitoa. Päihdepolitiikan keskeisenä tavoitteena on oltava päihteiden käytön vähentäminen ja haittojen minimointi sekä nuorten huumekuolemien estäminen. Päihdepalveluiden tarve on viime aikoina kasvanut. Huono-osaisuus ja päihdeongelmat kasautuvat samoille henkilöille entistä useammin. Onnistunut päihdepolitiikka tukee kansanterveyttä, työllisyyttä, työturvallisuutta ja talouden tuottavuutta. Jokaiselle nuorelle on taattava yhdenvertainen oikeus laadukkaaseen, luotettavaan ja ajantasaiseen päihdekasvatukseen.
Päihdepalveluiden saatavuus ja laatu on turvattava koko maassa, ja hoito- ja kuntoutusjaksojen on oltava riittävän pitkiä ja vaikuttavia. Ehkäisevän päihdetyön resurssit on varmistettava, ja niiden riittävyys on huomioitava etenkin nuorten parissa tehtävässä toiminnassa. Palveluiden saatavuutta parantaa olemassa olevan lainsäädännön tehokkaampi valvonta. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille on tarjottava koulutusta erilaisten riippuvuuksien kohtaamiseen.
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden integraatiota on vahvistettava, sillä päihdeongelmat eivät saa estää hoidon saamista mielenterveysongelmiin ja päinvastoin. Päihdehoitoa on saatava silloin, kun asiakas on siihen motivoitunut, eikä päihtyneisyys saa olla hoitoon pääsyn este. Matalan kynnyksen palvelut on turvattava huolehtien samalla siitä, ettei rangaistusuhka rajoita huumeiden käyttäjien pääsyä ja hakeutumista sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin.
Päihdehaittojen kasvaessa ja vaikeutuessa on otettava käyttöön myös uusia päihdehoidon keinoja. Palveluita kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa tilanteessa elävien lasten tuen ja palveluiden tarpeisiin sekä turvallisen lapsuuden varmistamiseen. Hoitoon pääsyä ja korvaushoitojen saatavuutta on johdonmukaisesti lisättävä ja erityisesti alaikäisille ja raskaana oleville päihteiden käyttäjille kohdistettua kokonaisvaltaista tukea on vahvistettava.
Tupakka- ja nikotiinituotteiden osalta oleellista on ehkäistä tuotteiden käytön aloittamista, minkä vuoksi tupakka- ja nikotiinituotteiden ostoikäraja on nostettava 20 ikävuoteen. Lisäksi on oleellista vähentää sekä nikotiinituotteiden sallittua nikotiinimäärää että nikotiinituotteiden houkuttelevuutta ja saatavuutta.
Rahapelihaittojen kasvun riskiin on varauduttava rahapelien siirtyessä lisenssijärjestelmään ja markkinoinnin lisääntyessä. Rahapeliyhtiöille on säädettävä keskitetty tappioraja, yritysten huolenpitovelvollisuus on määriteltävä selkeästi, ja rahapelien markkinointia, erityisesti nuorille, on rajoitettava. Rahapelihaittojen ehkäisyn ja tutkimuksen riittävä rahoitus on turvattava rahapelituotoista.
Sosiaalityö vaatii kehittämistä ja resursseja. Monitarpeisten ja syrjäytymisriskissä olevien lasten, nuorten ja aikuisten tukeminen ja ennaltaehkäisevä työ edellyttävät moniammatillista ja saumatonta yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden toiminnassa. Yhteistyötä haittaavat tiedonsaantiongelmat on poistettava. Monimutkaistunut yhteiskunta on monille ylipääsemätön esteiden viidakko. Auttamista ja tukea tarvitaan, ja ne ovat sekä yksiköiden että koko yhteiskunnan etu. Osallisuutta on vahvistettava määrätietoisesti, jotta jokaisella on ihmisarvoinen elämä, eikä syrjäytyminen lisäänny.
3.3 Uutta oppien läpi elämän
Oikeus oppia ja kouluttautua on perusoikeus, jonka on toteuduttava läpi elämän. Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja opettajien koulutuksella on keskeinen rooli laadukkaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämisessä sekä hyvinvointivaltion rakentamisessa.
Lapsuus ja nuoruus ovat aikaa, jolloin rakennetaan perusta ihmisenä olemisen taidoille ja oppimiselle. Sosiaaliset suhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat ihmisen perustavanlaatuisia tarpeita, ja ne syntyvät vuorovaikutuksessa ja läsnäolossa. Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys vahvistavat itsesäätelytaitoja ja auttavat lasta hallitsemaan impulssikontrollia ja tunteiden säätelyä.
Oppilaiden motivaatio ja yritteliäisyys ovat vähentyneet. Kouluun suhtaudutaan aiempaa kielteisemmin, ja usko sattuman merkitykseen koulumenestyksen selittäjänä on kasvanut. Muutokseen ovat vaikuttaneet muun muassa koulutuksen merkityksen heikkeneminen nuorten elämässä, yhteiskunnalliset muutokset, kuten työelämän epävakaistuminen, ja myös globaalit kriisit.
Matala koulutustaso periytyy yhä laajamittaisemmin sukupolvelta seuraavalle. Kodin resurssit, asenteet koulutusta kohtaan ja yhteiskunnan lisääntyvä polarisaatio vaikuttavat suoraan oppimistuloksiin. Erittäin hyvin koulussa menestyviä on entistä enemmän, mutta samanaikaisesti myös heikommin pärjäävien määrä kasvaa. Myös koulutustason eriytymiseen sukupuolen mukaan on puututtava, sillä eriytyminen hidastaa sekä koulutustason että osaamistason nousua. Eriytymisen vähentäminen edistää tasa-arvoa ja vahvistaa koko yhteiskunnan osaamispohjaa.
Koulutuksen ohjauksen ja valtion rahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Ikäluokkien pienentyessä koulutuksesta vapautuvia resursseja on käytettävä koulutuksen kehittämiseen ja koulutustason nostoon. Lukutaitoon ja muihin perustaitoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota tulevina vuosina. Päiväkotien ja peruskoulujen välisiin eroihin ja eriytymiskehitykseen on puututtava myönteisellä erityiskohtelulla sekä kansallisilla panostuksilla.
Eriytyminen näkyy myös aikuisten osaamisessa. Koulutus ja osaaminen eivät jakaudu tasaisesti väestöryhmien kesken. Työntekijäammateissa työskentelevät pääsevät osallistumaan vuosittain henkilöstökoulutukseen merkittävästi vähemmän kuin akateemisesti koulutetut. Myös omaehtoinen kouluttautuminen on huomattavasti harvinaisempaa matalammin koulutetuilla.
Koulutus- ja osaamistason nostoon on luotava seurantaohjelma, jossa tavoitteille asetetaan yhteisesti hallituskausittain seurattavia mittareita.
Kasvatuksessa ja opetuksessa on tehtävä määrätietoista tasa-arvotyötä säännöllisesti ja suunnitelmallisesti kaikilla koulutusasteilla. Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuutta on myös käsiteltävä avoimesti. Näin rakennamme yhteiskuntaa, jossa jokainen voi elää ja tulla nähdyksi omana itsenään. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota saamelaisten lasten ja nuorten kielenoppimisen edellytysten varmistamiseen. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevällä henkilökunnalla on oltava osaamista ja keinoja tunnistaa oppilaiden ja opiskelijoiden kohtaamaa rasismia ja syrjintää sekä puuttua niihin. Vieraiden kielten oppimisen valmiuksien kehittäminen on aloitettava jo varhaiskasvatuksessa. Kielikylpytoimintaa on laajennettava. Laadukas ja terveellinen kouluruoka tukee oppimista ja on osa lasten, nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointia.
3.4 Laadukas varhaiskasvatus ja esiopetus luovat vahvan perustan tulevalle koulupolulle
Jokaisella lapsella on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuutta on edelleen kasvatettava, etenkin vieraskielisten osalta, koska varhaiskasvatus edistää lasten tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia. Kasvua ja oppimista tukevan varhaiskasvatuksen ja maksuttoman esiopetuksen on oltava kaikkien saatavilla, ja niiden on muodostettava saumaton jatkumo perusopetukseen. Esiopetuksen opetussuunnitelma on uudistettava perusopetuksen opetussuunnitelman yhteydessä.
Varhaiskasvatukseen on osoitettava riittävät määrärahat, ja on ylläpidettävä arviointikriteereitä, joilla määritellään korkealaatuinen, pedagoginen varhaiskasvatus. 2030-luvun aikana on kuljettava kohti maksutonta varhaiskasvatusta maksuja ensin alentaen. Varhaiskasvatuksessa on huomioitava haavoittuvassa asemassa olevien lasten määrä ja lasten erityisen tuen tarpeet. Varhaiskasvatuksen tarjoamisen on perustuttava lähipäiväkotiperiaatteeseen. Päiväkotien rinnalla on säilytettävä ja kehitettävä myös pienryhmävaihtoehtoja.
Päiväkodeissa ja kouluissa on oltava riittävästi turvallisia ja osaavia aikuisia. Siksi on laadittava saatavuussuunnitelma osaavan ja pätevän varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstön varmistamiseksi. Lisäksi henkilöstön perusteettomia määräaikaisia työsuhteita on vähennettävä. Vakituisten varahenkilöiden rekrytointiin on luotava malli, jossa sijaistuksia olisi hoitamassa entuudestaan tuttu ammattilainen.
3.5 12-vuotista oppivelvollisuuskoulutusta on vahvistettava
Lukutaidon ja muiden perustaitojen vahvistaminen on tulevien vuosien tärkein tavoite. 12-vuotisen oppivelvollisuuden on taattava laaja yleissivistys, ja sen päätyttyä jokaisella on oltava vahvat kansalaistaidot sekä mahdollisuudet ja valmiudet jatko-opintoihin, jotka mahdollistavat pärjäämisen ja osallisuuden muuttuvassa yhteiskunnassa. Oppivelvollisten opetuksessa on tehtävä läsnäololoikka eli panostettava lähiopetukseen ja kokonaisiin koulupäiviin.
Jokaiselle lapselle on turvattava laadukas ja maksuton perusopetus, oppimisen tuki ja tarpeenmukaiset oppimateriaalit lähikoulussa. Kotiopetuksessa olevien lasten oppivelvollisuuden toteutumista on valvottava nykyistä tarkemmin. Kokonaiskoulupäivää on kehitettävä siten, että koulupäivä ja sen yhteydessä koululla tarjottavat harrastusmahdollisuudet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.
Koulujen väliseen eriytymiseen on puututtava myönteisellä erityiskohtelulla, mikä mahdollistaa alueellisesti tasa-arvoiset lähtökohdat ja ehkäisee segregaatiota. Lisäksi on panostettava opettajien ja rehtoreiden osaamisen kehittämiseen erityisesti pedagogisessa johtamisessa sekä oppimisen ilon ja merkityksellisyyden lisäämiseen ja kodin ja koulun yhteistyön vahvistamiseen. Myös tukitoimien kattavuuteen ja oikea-aikaisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Oppimisen tuen toimivuus on varmistettava.
Osaamisen vahvistaminen onnistuu perusopetuksessa tuntijakoa ja opetussuunnitelmaa uudistamalla. Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksessa keskeistä on opetussuunnitelman selkeyttäminen ja keskittyminen ydinosaamisen vahvistamiseen. Uudistamisessa on vastattava lukemisen vähentymiseen ja määriteltävä lukutaitoon täsmälliset tavoitteet.
Opetussuunnitelman perusteita selkeyttämällä voidaan varmistaa yhtenäisen perusopetuksen toteutuminen ja tukea koulutyötä eri puolilla maata. Konkretisoimalla sisältöjä ja tavoitteita vahvistetaan erityisesti perustaitojen opetusta ja vähennetään tulkinnanvaraisuutta opetuksen toteutuksessa. Lisäämällä kansallisesti päätettyjä yhteisiä kokonaisuuksia vahvistetaan opetuksen valtakunnallista yhtenäisyyttä. Perusopetuksen arvioinnin yhdenvertaisuutta parannetaan nykyistä selkeämmillä arviointikriteereillä.
Opetussuunnitelman tavoitteet on valtakunnallisesti vuosiluokkaistettava opinpolkujen yhtenäistämiseksi ja oppilaiden motivaation vahvistamiseksi sekä yleissivistyksestä huolehtien. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää on edelleen kasvatettava. Lisätunneilla voidaan vahvistaa erityisesti perustaitojen osaamista. Tuntijakoa uudistettaessa on lisäksi laajennettava opiskeltavien kielten valikoimaa, minkä mahdollistamiseksi voidaan hyödyntää myös etäyhteyksiä. Perustaitojen opetuksessa on huomioitava tulevaisuuden tarpeet, kuten tekoälyn vastuullinen käyttäminen. Kestävän kehityksen teemojen opetusta on lisättävä kaikilla koulutusasteilla.
Koulutuksen riippumattoman arvioinnin kehittämistä on jatkettava. Se mahdollistaa yhtenäisen ja vertailukelpoisen tavan arvioida toimintaa ja tukee laadukasta, yhteisöllistä ja tiedolla johdettua opetuksen kehittämistä sekä paikallisen tason strategista suunnittelua. Koulutuksen arvioinnin ei tule muodostaa koulujen ranking-listoja tai kiihdyttää koulujen eriytymistä.
Perusopetuksen ryhmäkokojen on oltava riittävän pieniä. Inkluusio on toteutettava kouluissa lapsen edun ja hänen tarvitsemansa tuen mukaisesti. Oppimisen tukeen on tarjottava resurssit, eikä inkluusiota tule toteuttaa säästökeinona. Erikoisluokkien perustamiselle on määriteltävä tarkat kriteerit.
Uskontojen ja elämänkatsomusten ymmärtämisen merkityksen korostuessa ja niiden välisen vuorovaikutuksen lisääntyessä koulun on tarjottava oppilaille mahdollisuus ymmärtää omaa uskontoaan, elämänkatsomustaan ja kulttuuriaan suhteessa muihin uskontoihin, elämänkatsomuksiin ja kulttuureihin. Uskonnon- ja elämänkatsomustiedon sijaan on oltava kaikille yhteinen katsomusaine. Yhteinen katsomusaine edistää opetuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi kaikille yhteinen oppiaine vähentäisi opetuksen sirpalemaisuutta ja helpottaisi työjärjestyksen laadintaa, samoin opetussuunnitelmien laatiminen yksinkertaistuisi.
Vieraskielisten lasten koulupolun alkua on helpotettava kielenoppimista tukemalla. Kielenoppimista on tuettava nykyistä vahvemmin, ja kielitaitoa on testattava järjestelmällisesti. Opetuskielen riittävä hallinta parantaa ennustetta myöhemmälle koulupolulle. On luotava riittävä tuen taso, joka tukee koulupolulla etenemistä.
Koulurakennusten tehtävä on tukea oppimista, ja niiden suunnitteluvaiheessa on kuultava myös päivittäin rakennuksessa työskentelevien ammattilaisten näkemyksiä. Oppilaitosturvallisuutta ja -terveellisyyttä on parannettava.
Paikkakunnilla, joilla väestö vähenee, on vahvistettava kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja hyödynnettävä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia järjestää ja monipuolistaa opetusta. Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä on vahvistettava, jotta koulutuksen saavutettavuutta voidaan parantaa. Toinen aste on oltava mahdollista suorittaa kaksois- tai kolmoistutkintona.
Tulevaisuudessa toisen asteen on muodostettava nykyistä yhtenäisempi ja vahvempi osa oppivelvollisuuskoulutusta. Oppivelvollisuuden päättyessä kaikilla on oltava valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja elinikäiseen oppimiseen.
Toisen asteen koulutusjärjestelmän kehittämisessä on huomioitava väestökehitys, alueelliset työvoimatarpeet sekä mahdollisuus kasvattaa sivistyksellistä ja ammatillista osaamista riittävin resurssein koko maassa. Samalla on huomioitava eri väestö- ja kieliryhmien sekä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tarpeet osana kehittämistä.
Lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoitus on turvattava siten, että se kattaa aidosti maksuttoman toisen asteen tutkinnon osana oppivelvollisuutta sekä varmistaa, että esimerkiksi oppimateriaalia on tarjolla suomen, ruotsin ja saamen kielillä sekä muilla vähemmistökielillä.
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen rinnalle on otettava käyttöön kuntouttava opetus. Lisäksi on huolehdittava siitä, että oppilaitoksissa on riittävästi koulutettua henkilöstöä tätä varten. Kuntouttavassa opetuksessa on hyödynnettävä hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä muita koulutusmuotoja. Käytännössä koulutus ja tukitoimet on yhdistettävä nykyisiä malleja vahvemmin.
Ammatillisessa koulutuksessa on lisättävä laadukkaan lähiopetuksen määrää ja otettava käyttöön valtakunnallinen taitotakuu. Opiskelijoiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä opiskelun aikana on seurattava aiempaa tarkemmin, ja opiskelijalle on tarjottava enemmän yhteisöllistä tukea. Mikäli taidoissa havaitaan valmistumisen jälkeenkin puutteita, opiskelijalla on oltava oikeus palata maksuttomasti hankkimaan tarvittavat taidot.
Ammatillisessa koulutuksessa on vahvistettava yhteisten tutkinnon osien laaja-alaisuutta ja tietopohjaa. Yhteiset tutkinnon osat on uudistettava yleissivistävämmäksi kokonaisuudeksi, jonka puitteissa sisältöjä ja opetusta on kehitettävä vastaamaan opiskelijoiden tarpeita työelämässä ja jatko-opinnoissa. Jokaiselle opiskelijalle on pyrittävä takaamaan harjoittelupaikka oppilaitoksen ulkopuolelta. Opiskelijoilla on oltava myös oikeus saada ammattitaitoista ohjausta ja palautetta oppilaitoksessa ja työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta.
Oppivelvollisille on luotava ammatilliseen koulutukseen 1+2 vuoden malli, jossa ensimmäiseen opiskeluvuoteen sisältyisi yhteisiä tutkinnon osia, alan yhteisiä ammattiopintoja ja muita työelämässä tarvittavia taitoja sekä yksilöllistä ja yhteisöllistä tukea. Ensimmäisen vuoden jälkeen keskityttäisiin enemmän syventäviin tutkintokohtaisiin ammattiopintoihin ja työssäoppimiseen. Oppivelvollisten ja aikuisten ammatillinen koulutus on erotettava toisistaan sekä tavoitteiden että rahoituksen osalta.
Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota jatko-opintomahdollisuuksien ja -valmiuksien vahvistamiseen, korkeakouluihin siirtyminen mukaan lukien, sekä parempaan tiedottamiseen olemassa olevista mahdollisuuksista.
Kuntien, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä on vahvistettava koulutuksen saavutettavuutta niin perusopetuksessa, toisella asteella kuin korkeakoulutuksessa.
3.6 Korkeakouluopintoihin pääsyä on nopeutettava
Tasa-arvoiset mahdollisuudet tarkoittavat, että jokaisella on taustastaan ja lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus kulkea maksutta koulupolku peruskoulusta aina tohtoriksi saakka.
Suomi tarvitsee korkeasti koulutettua väestöä, sillä osaaminen ja yhteiskuntaa eteenpäin vievät innovaatiot perustuvat sivistykseen ja koulutukseen. Tutkittu tieto ja tiede antavat eväitä kestävän yhteiskunnan rakentamiselle. Kriittiseen ajatteluun kykenevä väestö on myös resilientti epävarmassa maailmantilanteessa.
Tavoitteena on, että 2030-luvun aikana puolet nuorista aikuisista Suomessa on suorittanut korkeakoulututkinnon. Tämän jälkeen on tavoiteltava sitä, että 60 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon 2040-luvulla. Koulutustason nostoon tarvitaan kaikkien koulutusmuotojen osallistumista. Siksi on kehitettävä erilaisia väyliä korkeakoulutukseen. Tämä tarkoittaa polkuja korkeakouluun niin työelämästä, ammatillisesta koulutuksesta kuin vapaasta sivistystyöstä. Koulutusasteen nostamisessa on huomioitava eri alojen aloituspaikkojen määrän kohtaanto tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeisiin sekä turvattava laadukkaan tieteen ja tutkimuksen tekeminen.
Korkeakouluopintoihin pääsyä on helpotettava niille, joilla ei ole olemassa olevaa opinto-oikeutta. Korkeakoulutus on mahdollistettava entistä suuremmalle osalle ikäluokasta karsimalla päällekkäistä ja samantasoista tutkintokoulutusta sekä nostamalla aloituspaikkamääriä maltillisesti ikäluokkien koko huomioiden. Korkeakoulujen ei tule vähentää aloituspaikkoja avointen opintojen laajetessa. Muuttuvassa työelämässä myös osaamisen tarpeet muuttuvat, joten alanvaihdon on oltava jatkossakin mahdollista.
Opinto-ohjausta on parannettava, ja erityisesti henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen on panostettava. Aliedustettuja ryhmiä on tuettava korkeakoulutukseen hakeutumisessa. Henkilökohtaisen opinto-ohjauksen määrää on lisättävä toiselta asteelta jatko-opintoihin siirtymisen tukemiseksi ja ilman opiskelupaikkaa jääneiden syrjäytymisriskin pienentämiseksi. Opinto-ohjaus on ulotettava myös koulutusjärjestelmän ulkopuolella oleville alle 29-vuotiaille nuorille, jotta he voivat palata koulutusjärjestelmän piiriin, jos he eivät ole löytäneet osaamistaan vastaavaa työtä.
Korkeakoulutuksen läpäisyä on parannettava. Opiskelijoilla on oltava riittävästi tukea ja kannustimia opintojen suorittamiseen tavoiteajassa. Korkeakouluihin on luotava selkeät pätevöitymispolut muualla suoritetuille tutkinnoille, ja toisesta koulutuksesta saadun osaamisen tunnistamista on parannettava. Korkeakoulujen nykyistä selkeämpää profiloitumista on tuettava.
Opiskelijoiden hyvinvointi on keskeinen edellytys opinnoissa etenemiselle ja korkeakoulutuksen läpäisyasteen nostamiselle. Korkeakoulujen opetuksen järjestämisessä on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota opiskelijoiden jaksamiseen ja mielen hyvinvointiin.
On luotava selkeä ja kannustava lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä, joka antaa raamit jatkuvalle oppimiselle. Korkeakoulujen on tarjottava nykyistä enemmän ei-tutkintoon johtavaa, maksullista koulutusta työelämässä oleville ja jo tutkinnon suorittaneille. Tämä tarjoaisi yrityksille mahdollisuuden tukea työntekijöiden kehittymistä ja korkeakouluille mahdollisuuden vahvistaa rahoitustaan. Tiiviimmän yritysyhteistyön rinnalla on huolehdittava riippumattoman tutkimuksen tekemisen mahdollisuuksista. Perustutkimuksen roolia on korostettava, sillä kansainvälisesti korkeatasoinen ja vaikuttava tutkimustoiminta ei voi olla vain lyhytjänteisten hankkeiden varassa.
Yhteiskunnallisen ilmapiirin on säilyttävä avoimena, jotta tutkijat voivat julkaista tutkimustuloksiaan ilman pelkoa. Tutkijoihin kohdistuvaan vihapuheeseen on puututtava.
Opiskelijoiden harjoittelu- ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksia on parannettava. Kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työllistymismahdollisuuksia on parannettava vahvistamalla korkeakoulujen urapalveluita niin, että kansainvälisille opiskelijoille kyetään rakentamaan polku harjoittelupaikkoihin ja niistä eteenpäin työelämään.
Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnin vastuullisuutta on lisättävä koulutusagenttien liiketoimintaa sääntelemällä. Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiin ja koulutusagenttien käyttöön on luotava yhteiset eettiset periaatteet.
3.7 Aikuiskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen on panostettava
Väestön koulutus- ja osaamistason nostoa on vahvistettava lisäämällä jatkuvan oppimisen tarjontaa ja mahdollisuuksia. Aikuisten perustaitoihin voidaan panostaa erityisesti toisen asteen ja vapaan sivistystyön koulutuksissa. Yhteiskunnan on tarjottava koulutusta ja tukea, jotta työelämässä olevilla on hyvät valmiudet pärjätä vihreän ja digitaalisen siirtymän murrosvaiheissa ja jotta siirtymä olisi oikeudenmukainen.
Tarvitsemme uuden aikuiskoulutustuen, joka kohdentuu aiempaa paremmin ammatilliseen kehittymiseen ja osaamisen päivittämiseen sekä alanvaihtoon, jatkokouluttautumiseen ja kouluttautumiseen työvoimapulasta kärsiville aloille. Tuen on oltava joustava, mikä mahdollistaa opiskelun töiden ohessa. Lisäksi on edistettävä oikeutta osa-aikaiseen opintovapaaseen.
Oppilaitosten ja korkeakoulujen kannusteita järjestää tutkintoa pienempiä osaamiskokonaisuuksia on parannettava. Koulutustarjonnan muotojen on oltava sellaisia, että ne voidaan suorittaa työn ohessa ja perhe-elämään joustavasti liittäen. Lisäksi on kehitettävä muutos- ja täydennyskoulutusmuotoja tukemaan paremmin osaamisen kehittämistä. Uudelleen- ja täydennyskoulutuksen resurssien on vastattava kasvavaan tarpeeseen.
Työnantajan vastuuta huolehtia työntekijöiden osaamistasosta on vahvistettava lakisääteisesti, ja työntekijöiden osaamisen kehittämisen on oltava nykyistä vahvemmin yritystukien ehtona. Työpaikoilla tapahtuvaa kouluttamista on lisättävä, ja koulutustunteja on oltava nykyistä enemmän. Työntekijän omaehtoisen kouluttautumisen muuttamista verovapaaksi henkilöstöeduksi on edistettävä.
On huolehdittava siitä, että koulutus vastaa työmarkkinoiden muutokseen, muun muassa laajentamalla mahdollisuuksia opiskella työttömyysturvalla. Aikuiskoulutustukea on uudistettava, ja se on otettava käyttöön. Oppisopimusten merkitystä työvoimapulan ratkaisuna sekä työvoiman kouluttamisen ja osaamisen päivittämisessä on lisättävä. Aikuiskoulutukseen on lanseerattava valtakunnallinen taitotakuu. Lisäksi on kehitettävä lainsäädäntöä ja tukitoimia, joilla taataan kaikille työntekijöille mahdollisuus vuosittaiseen osaamisen kehittämiseen työn ohessa.
Vapaan sivistystyön rooli merkittävänä kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskuntataitojen vahvistajana on tunnistettava. Vapaa sivistystyö edistää yhteiskunnan eheyttä ja tasa-arvoa sekä järjestää aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaalla sivistystyöllä tavoitetaan kaikki yhteiskuntaluokat. Vapaan sivistystyön ja opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava. Työelämän vaatiman osaamisen lisäksi on oltava tarjolla muutakin koulutusta.
3.8 Työntekijöille turvaa ja suojaa muuttuvassa työelämässä riittävät tukipalvelut turvaten
Turvallinen ja vakaa työelämä sekä riittävä toimeentulo ovat keskeisiä hyvän arjen takaajia. Oikeudenmukainen työelämä ja työehtosopimuksiin perustuvat vähimmäistyöehdot ja -palkat kuuluvat kaikille työntekijöille.
Työmarkkinoiden murros voi pahimmillaan heikentää työntekijöiden asemaa, erityisesti silloin, kun sitä vauhdittavat huonot poliittiset päätökset. Suomessa on kasvava joukko työntekijöitä, joille työ ei tarjoa riittävää toimeentuloa ja turvaa sosiaalisten riskien varalta. Pienipalkkaisilla työntekijöillä edes kokoaikatyöstä saatava tulo ei mahdollista säästämistä tai kartuta riittävää sosiaaliturvaa, jolloin sairauden tai työttömyyden kohdatessa he putoavat nopeasti perusturvan ja mahdollisesti viimesijaisen toimeentulotuen varaan.
Samanaikaisesti silpputyötä tekevien, usein nuorten ja maahanmuuttajien, määrä lisääntyy. Määräaikaiset ja keikkaluonteiset palkka- ja yrittäjätyöt, vuokra- ja alustatyö eivät takaa pysyvää kiinnittymistä työelämään, eikä oikeutta ansiosidonnaiseen turvaan kerry välttämättä lainkaan. Pienetkin työansiot leikkaavat perusturvan nopeasti nollaan, minkä vuoksi ryhmä elää usein jatkuvassa köyhyysriskissä. Lisäksi kokonaan työelämästä sivuun jääneiden asemaan on kiinnitettävä huomiota. Heille viimesijainenkaan etuus ei tarjoa riittävää turvaa. Jatkuva epävarmuus ja toimeentulon haasteet aiheuttavat kasautuvia sosiaalisia ja elämänhallinnallisia ongelmia ja lisäävät lapsiperheköyhyyttä. Huono-osaisuuden periytyvyyteen ja kierteen katkaisemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Työntekijöiden turvaa on vahvistettava tukemalla palkansaajien järjestäytymistä, kehittämällä työelämälainsäädäntöä sekä torjumalla tehokkain toimenpitein työmarkkinarikollisuutta, kuten harmaata taloutta ja työperäistä hyväksikäyttöä. Alustataloudessa työskentelevän on voitava kerryttää ansiosidonnaista työttömyysturvaa myös ilman työsuhdetta. Jokaisen työntekijän on voitava luottaa omaan tulevaisuuteensa, yhteiskunnan turvaverkkoihin ja siihen, että työelämän sääntöjä, lakeja ja työehtosopimuksia noudatetaan.
Suomessa on eurooppalaisittain paljon määräaikaisia työsuhteita. Määräaikaisten sopimusten ketjuttamiseen on puututtava. On vahvistettava ihmisten mahdollisuuksia kokoaikaiseen työhön ja vakituisiin työsuhteisiin. Lisäksi työelämän turvaa on vahvistettava muunlaisissa työsuhteissa, kuten osa- tai määräaikaisessa työssä.
Moni työikäinen on tilanteessa, jossa erilaiset asiat haastavat työssä jaksamista. Digitalisaatio on vaikeuttanut työstä irrottautumista, kun työntekijä on kiinni työvälineissään myös vapaa-ajalla. Mielenterveyden tukeminen, palautumisen mahdollistaminen ja digitaalisen työn hallinta ovat keskeisiä työelämän kysymyksiä, joihin on löydettävä toimivia ratkaisuja. Työnantajan vastuuta haitallisen psykososiaalisen kuormituksen vähentämisestä on vahvistettava, ja mahdollisuus työstä irtautumiseen on turvattava jokaiselle. Työturvallisuuslainsäädännön kehittämisessä on huomioitava työn erilaiset psyykkiset kuormitustekijät.
Häirintään ja muihin turvallisuusuhkiin on puututtava tehokkaasti. Lisäksi on panostettava henkilöstön ja esihenkilöiden koulutukseen, urakehitykseen ja joustaviin työaikaratkaisuihin, jotka tukevat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
Kokeilut erilaisista työaikamalleista on mahdollistettava. Niissä on otettava huomioon aiempien työaikakokeilujen tulokset, vaikutukset työnteon vaikuttavuuteen ja tuottavuuteen sekä ne positiiviset vaikutukset, jotka tulevat, kun työtehtävästä palautuu jo työpäivän aikana. Lisäksi on varmistettava riittävät työelämän joustot ja tuki, kuten työn muotoilu, osa-aikatyö, työnohjaus, työhönvalmennus ja mentorointi. Työntekijöiden on voitava vaikuttaa oman työaikansa suunnitteluun. Työntekijöiden oikeuksia valvonnan ja tietosuojan osalta on vahvistettava. On huolehdittava myös keinoista lisätä yhteisöllisyyttä. Vuorotyöaloilla työnantajia on kannustettava kehittämään yhteisöllistä työvuorosuunnittelua. Kun työn teettämisen ja tekemisen tavat muuttuvat, on myös työelämän sääntelyn uudistuttava. Työelämään tarvitaan uudenlaisia innovaatioita työelämän muuttuessa.
Tarvitsemme vahvempaa lainsäädäntöä ja nollatoleranssia raskaus- ja perhevapaasyrjinnälle, valvonnan ja sanktioiden vahvistamista sekä kieltoa jättää määräaikainen sopimus uusimatta raskauden tai perhevapaan vuoksi. Perhevapaiden ei tule heikentää etenemistä tai palkkatasoa. Palkka-avoimuutta ja anonyymejä rekrytointeja on lisättävä, palkkasyrjintää on vähennettävä, ja perusteettomia palkkaeroja on estettävä tehostamalla palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanoa. On syytä selvittää, olisiko mahdollisuutta siirtyä malliin, jossa vanhempainvapaan kustannuksia työnantajille voitaisiin tasata työnantajien kesken. Tavoitteena on perhemyönteinen työelämä, jossa lasten ja ikääntyvien hoivatarpeet voidaan sovittaa yhteen työn kanssa.
Naiset työskentelevät julkisella sektorilla miehiä enemmän ja usein matalapalkkaisissa tehtävissä, kuten hoito-, varhaiskasvatus-, puhtaanapito- ja tukipalvelutehtävissä. Julkisen sektorin on oltava edelläkävijä palkkatasa-arvon edistämisessä, samapalkkaisuudessa ja palkka-avoimuudessa. Julkisen sektorin on myös turvattava kuntien ja hyvinvointialueiden resurssit, kilpailukykyiset työehdot, työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja henkilöstön riittävyys. Palkkatasa-arvon edistäminen on keskeinen osa oikeudenmukaista työelämää ja taloudellisesti kestävää hyvinvointivaltiota.
Työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyvää etuus- ja palvelujärjestelmää on uudistettava. Palvelujärjestelmän avulla on puututtava työkyvyn ongelmiin nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, ja etuuksien saannin ja työkykyä tukevien palveluiden on yhdistyttävä sosiaaliturvajärjestelmässä saumattomasti. Ammatillisen kuntoutuksen roolia on vahvistettava erityisesti mielenterveysongelmat huomioiden. Tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä työkykyriskien arvioinnin ja ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen keinoin sekä nopeuttaa ja tehostaa kuntoutukseen ohjaamista ja työhön palaamista. Kestävää työelämää on rakennettava vahvistamalla työhyvinvointia ja turvallisuutta sekä varmistamalla työn joustavuus ja turva kaikissa työmuodoissa.
Aktiivista työvoimapolitiikkaa on tehostettava merkittävästi muiden Pohjoismaiden esimerkkien mukaisesti. Se tarkoittaa toimivia ja yksilöllisiä työllisyys- ja sosiaalipalveluita, välityömarkkinoiden kehittämistä ja aktiivisia työvoimapoliittisia tukitoimia. Osatyökykyiset ja työkyvyttömät on huomioitava heidän omista lähtökohdistaan. Ihmisten liikkumista työn perässä on edistettävä, ja kohtuuhintainen asuminen on turvattava.
Työllisyyspalveluita on kehitettävä ihminen edellä. On huolehdittava siitä, että pitkäaikaistyöttömien työllistymissuunnitelmat ovat konkreettisia työnhakijan näkökulmasta, tukevat työllistymisen edellytyksiä ja sisältävät osaamisen kehittämistä. Työkyvyttömät työnhakijat on ohjattava heille tarkoituksenmukaisiin palveluihin.
Työllisyyspalveluiden rahoitusmallin on huomioitava suhdannevaihtelut, kannustettava kuntia ohjaamaan työttömiä työllistymistä tukeviin tarkoituksenmukaisiin palveluihin, kuten työvoimakoulutukseen ja palkkatuettuun työhön, ja tuettava työllisyysalueiden ja hyvinvointialueiden yhteistyötä. Palkkatuetun työn vastaanottamisesta on tehtävä kannattavampaa. Lisäksi on huolehdittava, että työllisyyspalveluilla on riittävät resurssit ja työkalut työllisyyden edistämiseen. Palkkatuen, työhönvalmennuksen ja tuetun työn mallien on oltava pitkäjänteisesti rahoitettuja ja työnantajille ennakoitavia.
3.9 Sosiaaliturva antaa suojaa elämän erilaisissa tilanteissa
Sosiaaliturvaa kehitettäessä periaatteina on pidettävä oikeudenmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Sosiaaliturvaetuuksien on oltava nykyistä vahvemmin kytköksissä tarpeenmukaisiin ja itsenäistä pärjäämistä tukeviin palveluihin. Lähtökohtana on oltava jokaisen työnteko kykyjensä mukaan sekä oman aktiivisuuden, itsensä kehittämisen, kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen. Velvoitteiden on otettava huomioon työ- ja toimintakyvyn rajoitteet. Sosiaaliturvan on tuettava myös osatyökykyisten työllistymistä.
Sosiaaliturvaan on tehty viimeisten vuosien aikana isoja muutoksia, eikä se enää kaikilta osin vastaa alkuperäiseen tarpeeseen siitä, että hyvinvointivaltion turvaverkot kannattelevat ihmistä yli vaikeiden hetkien. Sosiaaliturvajärjestelmä onkin muotoutunut vaikeasti ymmärrettäväksi, pirstaleiseksi ja ennakoimattomaksi. Etuuksien ja verotuksen huono yhteensovittaminen tekee tukijärjestelmästä taloudellisesti heikosti kannustavan.
Sosiaaliturvan kehittämisessä on keskityttävä asiakaslähtöisyyden, yksinkertaistamisen ja ennakoitavuuden parantamiseen, mihin Kelan yhden hakemuksen malli antaa hyvät puitteet. Sosiaaliturvan on suojattava elämässä tapahtuvilta sosiaalisilta riskeiltä ja tuettava työllisyyttä sekä osallisuutta. Sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamista on kehitettävä, ja työnteon on oltava kannattavaa ennakoitavan yhteensovitetun ja kevyen byrokratian ansiosta.
Perustason sosiaaliturva on jäänyt jatkuvasti jälkeen ansioiden kehityksestä, ja indeksijäädytysten myötä sen reaaliarvo on heikentynyt. Perusturvan täydentäminen toimeentulotuella on yleistä, mikä lisää byrokratia- ja kannustinloukkuja. Pitkällä aikavälillä perusturvan tasoa on pyrittävä parantamaan, jotta toimeentulotuen tarve vähenee ja jokaiselle voidaan varmistaa ihmisarvoinen elämä ja osallisuus yhteiskunnassa.
Palveluiden yhteyttä etuusjärjestelmään on vahvistettava, ja niiden vaikuttavuutta on parannettava. Järjestelmän on ohjattava ihmiset oikealle etuudelle ja tarpeenmukaisiin palveluihin työkyvylle sopivan työn löytämiseksi.
Työsuhteiden epävarmuus ja työnteon monimuotoistuminen haastavat nykyistä sosiaaliturvaa. Byrokratiaongelmat ja viiveet toimeentuloturvan toimeenpanossa aiheuttavat epävarmuutta ja tekevät työn vastaanottamisesta kannattamatonta. Toisaalta toimeentulo voi koostua useista samanaikaisista etuuksista, ja eri etuuksien tasot sekä tulkinnat työn ja etuuksien yhteensovittamisesta vaihtelevat. Myös pienimuotoinen tai olematon yritystoiminta voi olla esteenä etuuksien myöntämiselle. Työttömyysturvan on sallittava omien taitojen kehittäminen ja esimerkiksi yritystoiminnan valmistelu ilman vaaraa työttömyysturvan menettämisestä.
Sosiaaliturvan ja ansioiden yhteensovittamista helpottavat suojaosat on otettava uudistettuna käyttöön. Sosiaaliturvajärjestelmän on myös tunnistettava se, että kaikkien elämäntilanne ja työkyky ei aina mahdollista kokoaikaista työllistymistä. Tällöin tuettu osa-aikatyö on parempi vaihtoehto kuin kokoaikainen työttömyys, jonka pitkittyessä ihmisen työkyky ja työmarkkina-asema heikkenevät. Siksi sosiaaliturvan on kannustettava myös keikkaluonteiseen ja osa-aikaiseen työntekoon. Tämä helpottaa siirtymiä työttömyydestä kokoaikaiseen työhön ja mahdollistaa korkeamman työllisyysasteen tavoittelun.
Suomen sosiaaliturvamallin vahvuus on vuosikymmenten ajan ollut se, että järjestelmämme on ollut kattava ja toimialasta riippumatta samanlaisilla tuloilla on ollut oikeus samantasoiseen sosiaaliturvaan. Viime vuosien uudistusten myötä ansiosidonnaisen sosiaaliturvan taso on lähestynyt perusturvaa. Kun lakisääteinen, pakollinen vakuutus ei tuota enää riittävää turvaa sosiaalisten riskien varalta, on todennäköistä, että tilalle syntyy korvaavia tai täydentäviä järjestelmiä, joissa vapaaehtoisilla lisävakuutuksilla hankitaan parempaa toimeentulon turvaa. Tämä voi johtaa järjestelmään, jossa vain hyvätuloiset kykenevät suojautumaan riskeiltä.
Työttömyysturvan lähtökohtana on, että työttömyys on väliaikainen vaihe. Lakisääteisen sosiaalivakuutuksen legitimiteettiä on vahvistettava, ja vakuutusperiaatetta on parannettava ansioturvan tasoa nostamalla sekä helpottamalla sen piiriin pääsemistä. Ansioturva on ansaittava. Vakuutusmaksuilla rahoitettavan ansioperusteisen sosiaaliturvan on tarjottava riittävä, selkeästi perusturvaa parempi turva sosiaalisilta riskeiltä. Siinä voitaisiin myös huomioida työnhakijan aktiivisuus ja työllistymismahdollisuudet.
Ansioturvan mallia on kehitettävä työmarkkinaosapuolien välisessä yhteistyössä siten, että se kannustaa liittymään jäseneksi työttömyyskassaan ja huolehtimaan omasta työttömyysturvasta. Kassan jäsenen on saatava kassasta reaaliaikaisesti tiedot ansioturvan pituudesta ja tasosta eri tilanteissa. Turvan määrittelyssä on hyödynnettävä tulorekisterin tietoja. Ansioturva on myös jatkossa rahoitettava nykyisenkaltaisesti palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla.
Sosiaaliturvan on huomioitava erilaiset työurat, joissa ihmisten toimeentulo koostuu useista lähteistä. Myös yrittäjien sosiaaliturvan on perustuttava selkeämmin todellisten ansioiden vakuuttamiseen niin, että YEL-maksuja voisi sopeuttaa todellisen tulokehityksen mukaan myös kesken vuoden. Vakuutusvelvollisuuden on alettava nykyistä pienemmillä tuloilla. Selkeämmät säännöt ehkäisisivät väärinkäytöksiä, joita liittyy työsuhteisen työn teettämiseen yritysmuotoisena sivukulujen välttämiseksi.
Lakisääteistä sosiaalivakuutusta on uudistettava yhdessä sopimalla. Valmistelu on tehtävä aidosti kolmikantaisesti palkansaajien ja työnantajien kanssa. Yhdessä sopiminen luo vakautta sosiaaliturvajärjestelmään, jota on viime vuosina uudistettu voimakkaasti ja lyhytjänteisesti pidemmän aikavälin seurauksista välittämättä.
Poikkeuksena muusta sosiaalivakuutuksesta työeläkejärjestelmää on edelleen uudistettu vastuullisesti yhdessä sopimalla työmarkkinajärjestöjen kesken. Kolmikantaisessa valmistelussa on huomioitu niin työeläkejärjestelmän kestävyys kuin julkinen talous. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet tarkastelemaan järjestelmän kehittämistarpeita määräajoin. Työeläkejärjestelmää on myös jatkossa kehitettävä työmarkkinajärjestöjen yhteisten neuvotteluiden kautta.
Lapsiperheköyhyyteen on puututtava, koska se vaikuttaa niin lasten hyvinvointiin kuin lapsen kehitykseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Köyhyys ei ole vain rahan puutetta, vaan myös emotionaalista ja sosiaalista. Lapsiperheköyhyys näkyy myöhemmin muuta väestöä yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina. Lapsiperheiden tukijärjestelmiä on uudistettava kokonaisuutena niin, että ne tukevat lapsen kasvua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Erotilanteissa vuoroasuminen on lisääntynyt, ja siksi on luotava selkeämpi järjestelmä, joka mahdollistaa lapsiperheiden tukien jakamisen molemmille vanhemmille silloin, kun he vastaavat tasavertaisesti lapsen arjesta ja sen kustannuksista. Elatusapua ja elatustukea on uudistettava, jotta päästään nykyistä paremmin kiinni maksamattomiin tukiin, ja tuen tason on oltava tulojen mukainen.
Jokaisella on oltava mahdollisuus toivotun lapsiluvun saavuttamiseen sekä perhe- ja työelämän yhteensovittamiseen. Vanhempainvapaiden tasaisemman jakamisen eteen on edelleen tehtävä töitä. Ansiosidonnaista vanhempainrahakautta olisi hyvä asteittain pidentää vanhemmille korvamerkittyjä jaksoja pidentämällä ja mahdollistamalla päivien siirtäminen vanhempien lisäksi myös muille lasten läheisille aikuisille. Samassa yhteydessä kotihoidon tuen kestoa on rajattava, ja on edettävä vaiheittain kohti sen poistamista. Lisäksi samalla tarvitaan panostuksia varhaiskasvatukseen. Järjestelmää kehitettäessä on huomioitava nykyistä paremmin monimuotoiset perheet. Lapsensa menettäneiden suruvapaata on selvitettävä, ja ratkaisuja on etsittävä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.
Opintotuen takaisinperintä, lakkauttaminen tai tason laskeminen eivät saa johtaa opiskelijoiden hallitsemattomaan velkaantumiseen. Opiskelijoille on tarjottava laajemmin tukipalveluita velkaantumisen hillitsemiseen.
Asumistuen on turvattava oikeus kohtuuhintaiseen ja riittävän laadukkaaseen asumiseen. Asumistuen on otettava huomioon yhdessä asuvan ruokakunnan koko sekä asumiskulujen erot eri puolilla maata ja mahdollistettava muuttaminen työn perässä tai elämäntilanteen muuttuessa. Asumistukeen on palautettava uudistettu suojaosa.
Toimeentulotuen tarkoitus on turvata perustuslain tarkoittama oikeus välttämättömään toimeentuloon. Toimeentulotuen leikkaukset lisäävät syrjäytymistä, osattomuutta ja asunnottomuutta. Samalla toimeentulotuki etääntyy sosiaalipalveluista ja sen rooli kapenee perusturvan täydentämisen ja moitittavan käytöksen sanktioinnin välineeksi. Toimeentulotuen syrjäytymistä pahentavat valuviat on korjattava pikaisesti. Sosiaalipalveluiden kytköksen heikentämisen sijaan on pyrittävä tuen tarpeen vähentämiseen ja varsinkin nuorten ja pitkäaikaisesti tukea saavien ohjaamiseen sosiaalipalveluihin. Työllisyysalueiden, hyvinvointialueiden ja Kelan yhteistyötä on tiivistettävä, jotta palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan.
3.10 Ihminen on pidettävä keskiössä digitalisaation ja tekoälyn yleistyessä
Elämme parhaillaan tekoälyn tuomaa viidettä teollista vallankumousta. Murroskohdat painottavat osaamiseen panostamisen tärkeyttä. Työntekijöiltä vaaditaan yhä monipuolisempia digitaalisia taitoja. Ihmisten henkisiä valmiuksia ja taloudellista turvaa on tuettava muutosten keskellä. Vain kaikkien voimavarat turvaamalla voi murroksesta syntyä nykyistä enemmän hyvinvointia tuottava yhteiskunta. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että yhteiskunnan digitalisoituessa ja palvelujärjestelmien muuttuessa eriarvoisuus ja syrjäytyminen eivät lisäänny.
Tekoälyn käyttö arjessa korostaa tarvetta läpinäkyvyydelle ja digilukutaidolle. Digitaaliseen lukutaitoon on panostettava varhaisessa iässä, jotta kyky vastustaa disinformaatiota vahvistuu. Kansalaisten, etenkin iäkkäiden ja huono-osaisten, digitaitojen omaksumista on tuettava ja digitaaliseen asiointiin on oltava tarjolla neuvontaa.
Tekoälyn yleistyminen voi johtaa työttömyyden merkittävään kasvuun ja työelämän murros voi olla hyvin nopea ja laaja-alainen. Muutos koskee todennäköisesti myös sellaisia ammatteja, jotka ovat aiemmin olleet suojattuja työelämän rakennemuutoksilta. Suomalaisen yhteiskunnan on kyettävä vastaamaan teknologisen kehityksen luomiin haasteisiin myös työmarkkinoilla. Jotta Suomi ja suomalaiset selviävät teknologisen murroksen tuomista haasteista ja murroksen luomat mahdollisuudet voidaan hyödyntää, on politiikassa priorisoitava koulutusta ja osaamisen päivittämistä sekä kiinnitettävä erityistä huomiota työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen.
Kansalaisten luottamuksesta digitaalisiin palveluihin ja datan hallintaan on huolehdittava. Tekoälyn kehittämisessä on korostettava eettisyyttä, läpinäkyvyyttä ja inhimillisiä arvoja, ja tekoälyn käytön lisääntyessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tasa-arvon toteutumiseen ja syrjinnän ehkäisemiseen. Kansalaisten tietosuojaa ja oman datan hallintaa on vahvistettava.
Kansainvälinen verkkokauppa ja tekoälyyn perustuvat palvelut lisäävät kuluttajien altistumista epäselville vastuusuhteille. Kuluttajan on usein vaikea saada oikeutta EU:n ulkopuolisissa ostoissa. Suurten verkkokauppa-alustojen vastuuta tuotteistaan on lisättävä EU-tasolla. Tekoälyjärjestelmien virheisiin ja syrjiviin käytäntöihin on luotava toimiva valitusmekanismi.
Tekoälyagenttien yleistyessä julkisella sektorilla on huolehdittava siitä, että päätöksenteko säilyy julkisen vallan käsissä ja että päätöksenteon läpinäkyvyys ja kansalaisten oikeusturva eivät heikenny. Tavoitteena on reaaliaikainen hallinto, joka rakentuu kansalaisten elämäntilanteiden ympärille ja tekee yhteiskunnan päätöksenteosta ajantasaisempaa hyödyntämällä vanhojen tilastojen sijaan uusinta tietoa.
Kansallisesti kriittiset julkiset data-aineistot ja tietokannat on säilytettävä Suomessa tai EU:ssa, ja viranomaisdatan on oltava suomalaisissa palvelimissa turvallisuus- ja liiketoimintasyistä. Julkisen sektorin on pyrittävä lähtökohtaisesti käyttämään digitaalisia palveluita, joissa tietoja hallinnoidaan, tallennetaan ja käsitellään EU:ssa ja EU:n oikeusjärjestelmän alaisuudessa. Julkiset hankinnat on toteutettava siten, että kansalaisten henkilötiedot kuuluvat EU:n tietosuojalainsäädännön ja oikeusturvan piiriin. Näin vahvistetaan yksityisyyden suojaa, digitaalista suvereniteettia sekä Euroopan omaa teknologista kehityskykyä.
3.11 Hyvä arki kaikkialla Suomessa
Jokaisella on oikeus palveluihin, kohtuuhintaiseen asumiseen, turvalliseen elinympäristöön sekä hyviin mahdollisuuksiin kasvaa, oppia ja tehdä työtä asuinpaikasta riippumatta. Hyvän arjen eväät on mahdollistettava kaikille. Aluepolitiikan tavoitteena on oltava alueiden elinvoiman vahvistaminen ja niiden välisen ja sisäisen eriytymisen vähentäminen.
Kaupungistuminen on globaali ilmiö, joka on kiihtynyt viime vuosikymmenten aikana. Muuttoliikkeen ja alhaisen syntyvyyden vuoksi supistuva väestö on monille kunnille todellisuutta. Työpaikkojen määrän kasvu painottuu alueiden kasvukeskuksiin sekä eteläisillä alueilla myös niiden ympäristöön. Siksi väestökehitys asettaa myös asuntopolitiikalle ja maankäytölle suuria haasteita, kun rakentaminen keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja maaseudulla asuntojen arvot laskevat.
Kunnat vastaavat ihmisille tärkeiden palveluiden järjestämisestä sekä mahdollistavat osallisuuden ja yhteisöllisyyden. Kuntien rooli demokratian toteuttajana on erittäin tärkeä, koska niiden päätöksentekoon on mahdollista osallistua matalalla kynnyksellä ja päättäjät ovat lähellä kuntalaisia.
Kuntien kykyä tuottaa tasapuolisia ja toimivia palveluita on vahvistettava kaikkialla maassa, jotta ne voivat turvata asukkaille toimivat lähipalvelut, turvalliset koulut, sujuvat liikenneyhteydet ja viihtyisät vapaa-ajan ympäristöt. Tähän tarvitaan tasa-arvoista kunta- ja aluepolitiikkaa, vahvaa julkista palvelujärjestelmää, kestävää taloutta ja tiivistä yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Kunnissa on keskityttävä kasvua ja työllisyyttä vahvistaviin toimiin peruspalveluiden turvaamiseksi.
Monien kuntien taloustilanne on vakava, ja kuntataloudessa eletään epävarmuuden aikaa. Kuntien rahoituksen on turvattava lakisääteiset palvelut ja mahdollistettava elinvoiman rakentaminen sekä välttämättömät investoinnit. Rahoituksen on oltava ennakoitavaa ja mahdollistettava toiminnan suunnitelmallinen kehittäminen. Kustannusten kasvun hillitsemiseksi kunnissa on tehtävä asioita paremmin ja tehokkaammin sekä mikäli mahdollista ja järkevää, järjestettävä palveluita yhteistyössä naapurikuntien kanssa.
Kuntien eriytyessä on tärkeää tarkastella paitsi kuntien taloutta myös niiden lakisääteisiä tehtäviä. Kaikilla kunnilla ei tulevina vuosina ole riittäviä valmiuksia vastata niille osoitetuista tehtävistä. Siksi valtion ohjausta ja rahoitusta sekä palvelurakenteita on määrätietoisesti kehitettävä. Myös kuntien välistä yhteistyötä on edistettävä. Yhtenä vaihtoehtona on osoittaa joidenkin palveluiden järjestämisvastuu vain osalle kunnista. Vapaaehtoisia kuntaliitoksia on edistettävä ja tuettava. Kuntien rahoituksen on perustuttava niiden todellisiin vastuisiin.
Ihmisten arki ei määräydy hallinnollisten rajojen mukaisesti, vaan työssäkäynti ja muu arjen asiointi tapahtuvat toiminnallisesti järkevillä ja sujuvaa arkea tukevilla tavoilla.
Kuntarakenteeseen liittyvät uudistukset on tehtävä ripeästi ja määrätietoisesti siellä, missä niille on väistämätön ja selkeä tarve, mutta muutoin on keskityttävä ihmisten arjen sujuvoittamiseen ja parantamiseen purkamalla turhia hallinnollisia rajoja. Nykyiset rahoitusmallit eivät kannusta kuntarajat ylittävien hyötyjen etsimiseen. Rahoitusmalleja on kehitettävä siten, että ne kannustavat etsimään kuntatasolla ratkaisuja kehittää seudullista, maakunnallista ja kansallista yhteistyötä.
Valtion on kannustettava kaupunkiseutuja lisäämään yhteistyötään asettamalla seuduille yhteisiä tavoitteita ja palkitsemalla niiden saavuttamisesta jättäen kuitenkin keinot seutujen itse valittaviksi. Yhä tekemättä oleva kuntien valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan antaisi mahdollisuuksia myös toiminnallisten seutujen rakentamisen huomioimiseen.
Valtion strategisessa suunnittelussa on nähtävä myös kaupunkiseutuja suuremmat toiminnalliset seudut. Työssäkäyntialueita voidaan laajentaa muun muassa kestävillä liikenneratkaisuilla, jotka tukevat ihmisiä arjessa.
Pelkän valtion virastojen sijoittelun sijasta on tarkasteltava laajemmin ihmisten palvelutarvetta ja viranomaisten läsnäoloa kaikkialla maassa. Olemassa olevien valtion työpaikkojen alueellistamisesta on kuljettava kohti paikkariippumatonta ja monipaikkaista työtä, jossa digitalisaation avulla mahdollistetaan työskentely ja asuminen entistä joustavammin kaikkialla Suomessa. Valtion palveluiden saatavuus on turvattava alueilla digitaalisilla palveluilla sekä yhteispalvelua kehittämällä ja turvaamalla käyntiasiointimahdollisuudet.
Eri alueiden erityispiirteet on huomioitava valtion aluepoliittisessa päätöksenteossa. Aluekehitystä on tehtävä alueiden vahvuuksien pohjalta tavoitteena elinvoiman lisääminen, alueellisen eriarvoisuuden torjuminen, poikkihallinnolliseen toimintaan kannustaminen ja alueellisten voimavarojen kokoaminen yhdessä määriteltyjen tavoitteiden edistämiseksi. Aluekehittämisen keskiössä on oltava etenkin digitalisaation ja kestävän kehityksen edistäminen, ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden torjunta sekä osaamisen vahvistaminen.
Suomen kasvun ja elinvoiman turvaaminen vaatii onnistunutta aluepolitiikkaa koko Suomessa. Erityisesti itäisen Suomen raja-alueet tarvitsevat konkreettisia toimia aluekehityksen vahvistamiseksi, saavutettavuuden parantamiseksi ja investointien liikkeelle saamiseksi. Itäisen ja Pohjois-Suomen asukkaiden turvallisuuden parantamiseksi ja palveluiden saavutettavuuden varmistamiseksi sekä elinvoiman ja työllisyyden vahvistamiseksi tarvitaan valtion ja EU:n konkreettisia toimia. Suomen maantieteellinen erityisasema pohjoisena ja harvaan asuttuna EU:n ja Venäjän ulkorajavaltiona on huomioitava. EU:n aluepolitiikan perusta on vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja. Suomen rahoitusosuus on turvattava aluepolitiikassa. Kansallisesti on tärkeää ohjata koheesiorahoitus siten, että itärajan maakunnat olisivat rahoituksen osalta yhdenvertaisessa asemassa.
Eri puolilla Suomea on huolehdittava uusista investoinneista ja sitä kautta alueiden ja kuntien elinvoimasta. Uusiutuvan energian investoinnit voivat tuoda merkittäviä kiinteistöverotuottoja ja työtä rakennusaikana. Vihreän teollisuuden rakentaminen turvaa korkean osaamis- ja ansiotason työpaikkojen syntymistä ja säilymistä.
Vihreää siirtymää on edistettävä kuntien maankäytössä, jossa on varmistettava vihreiden investointien toteutuminen elinvoimaisuuden parantamiseksi ja osana ilmastotyötä. Kaikkialla Suomessa on huolehdittava kannusteista tehdä aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja houkutella investointeja ja kasvua omalle alueelle.
Koska hankkeista aiheutuu väistämättä myös haittaa tai rajoituksia asukkaille, on ympäristövaikutusten arviointi tehtävä huolellisesti. Ympäristövaikutusten arvioinnilla vaikutetaan myös elinympäristön kestävyyteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Kestävä, hyvä ympäristö lisää niin viihtyisyyttä kuin elinvoimaa.
3.12 Tarvitsemme pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa, kestävää maankäyttöä ja toimivaa liikennepolitiikkaa
Asuntopolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja ennustettavaa ja turvattava kaikille mahdollisuus hyvään asumiseen. Suomi on ollut pitkään asuntopolitiikan mallimaa. Viime vuosina asunnottomuus on kääntynyt jälleen kasvuun. Tavoitteenamme on poistaa asunnottomuus viimeistään 2030-luvun aikana.
Asuntokeinottelua on rajoitettava. Riittävällä asuntotuotannolla voidaan hillitä asumisen hinnan nousua. Julkisella vuokra-asuntotuotannolla on tärkeä rooli kohtuuhintaisen asumisen tarjoamisessa etenkin suurimmissa kaupungeissa. Kohtuuhintaisten asumisen mallien kehittämistä on tuettava. Väestöltään hiljenevillä seuduilla tarvitaan julkista asuntopolitiikkaa, sillä pahimmillaan asuntoja ei synny markkinaehtoisesti lainkaan. Uusien investointien myötä myös maaseudulle tarvitaan positiivista kehitystä tukevia toimenpiteitä. Asuntopolitiikan ytimeen kuuluu lisäksi erityisryhmien, kuten ikääntyvien, senioreiden, vammaisten, opiskelijoiden ja itsenäistyvien nuorten asumisen tukeminen. Asuntopolitiikka on myös elinvoimapolitiikkaa ja vaikuttaa työvoiman liikkuvuuteen.
Valtion roolia asuntopolitiikassa on supistettu merkittävästi, ja näiden päätösten myötä kuntien rooli on kasvanut. Asuntopolitiikassa tarvitaan tulevaisuudessakin vahvaa valtion roolia, ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä, jotta kohtuuhintainen asuntotuotanto ja suhdanteiden vaihteluihin vastaaminen voidaan turvata. Julkisen tahon tukema asuntotuotanto vaatii vakaan ja itsenäisen rahoitustyökalun, jolla varmistetaan pitkäaikainen sitoutuminen julkiseen asuntotuotantoon ja olemassa olevan kohtuuhintaisen asuntokannan peruskorjaukseen.
Segregaation torjumiseen tarvitaan julkisesti ohjattua asuntopolitiikkaa, jotta eri alueille saadaan tasapainoisesti sekä yksityistä että julkista asuntotuotantoa. Kuntien on kehitettävä asuinalueita ja lähiöitä niin, että jokaisella on oikeus viihtyisään ja turvalliseen asuinympäristöön. Yhteiskunnan tukema vuokra-asuminen on jatkossakin haluttu ja edullinen asumisvaihtoehto, jota asumisoikeusasuminen täydentää. Kasvukeskusalueilla on oltava tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Asumisneuvonnan saatavuudesta on huolehdittava.
Omistusasumisen rahoitusta on helpotettava. On ongelmallista, että etenkin kasvukeskusten ulkopuolella asuntojen matalien vakuusarvojen vuoksi pankit eivät myönnä rahoitusta talojen ostoon eikä korjauksiin. Omistusasuntojen korjauksiin on oltava saatavilla valtion takaamia korjauslainoja. Omistusasumiseen on oltava tarjolla myös kohtuuhintainen, saavutettavissa oleva, valtion tukema vaihtoehto. Asuntokaupan verotusta voidaan tarkastella suhdanneluonteisesti ensiasunnon ostajien ja työvoiman liikkuvuuden tukemiseksi.
Kuntien on tärkeää huolehtia edellytyksistä riittävään ja monipuoliseen asuntotuotantoon. Tämä edellyttää riittävää kaavoitusta ja tonttituotantoa sekä nopeaa lupien käsittelyä. Kunnilla on kaavamonopoli, ja kaavoitusta on tehtävä kuntien ja niiden asukkaiden tarpeet edellä. Kuntien maapolitiikan on tuettava kohtuullisia tonttihintoja myös tonttien myynnissä. Kuntien on huomioitava rakennetun ympäristön esteettömyys, turvallisuus, viihtyisyys ja viheralueet. Kuntien yleiskaavojen merkitys kaavajärjestelmässä on keskeinen. On tärkeää, että kunnissa on monipuolisesti hallintamuodoltaan erilaista asumista.
Kasvukeskusten kuntien on sitouduttava osoittamaan tarvittava määrä tontteja säädeltyyn hintaan pysyvään vuokra-asuntokäyttöön tulevaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa varten. Korkotukilainoitusta ja käynnistysavustuksia on myönnettävä vain aidosti yleishyödyllisille ja omakustannusperiaatteella toimiville vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille.
Jotta tulevaisuudessa olisi saatavilla myös kohtuuhintaisia omistus- ja vuokra-asuntoja, valtion ja kuntien on eri keinoin otettava vahvempi ote niiden tuotannosta. Suomi tarvitsee tasapainoista ja kestävää aluekehitystä. Julkisella vallalla on vastuu koko Suomesta. Parhaimmillaan julkiset toimet mahdollistavat samanaikaisesti työvoiman liikkumisen, kaupungistumisen ja tasapainoisen aluekehityksen terveellä tavalla.
Rakentamiseen tarvitaan myös historian tajua ja kiertotalousajattelua. Vanhan rakennuskannan kunnossapidolla ja tarvittaessa käyttötarkoituksen muutoksilla ylläpidetään yhteiskunnan muistia sekä sosiaalista ja aineellista pääomaa. Mahdollisuuksien mukaan on pyrittävä huolehtimaan historian jatkumosta kertovien yksittäisten rakennusten ja laajempien kokonaisuuksien säilymisestä tuleville sukupolville.
Rakennetun ympäristön rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa on merkittävä. Kuntien on kehitettävä omaa varautumistaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ilmiöihin, kuten kaupunkitulviin ja pidempiaikaisiin lämpöaaltoihin. Rakennusten asumisviileyttä on parannettava.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset ovat ohjanneet kaupunkeja kasvamaan kestävästi, ja niillä on saatu aikaan kestävää joukkoliikennettä ja kohtuuhintaisia asuntoja. Sopimuksia on kehitettävä niin, että niissä olisi asetettu selkeät alueelliset kasvua ja tuottavuutta koskevat tavoitteet sekä sovitut valtion tukitoimet niiden saavuttamiseksi. MAL-sopimuksen ulkopuolisten kaupunkiseutujen kasvumahdollisuuksien tukemista on selvitettävä.
Toimiva, kestävä ja turvallinen infrastruktuuri on perusedellytys arkiselle liikkumiselle, elinkeinoelämälle, digitalisaatiolle, puhtaalle siirtymälle, kilpailukyvylle ja alueiden elinvoimalle. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on tärkeää, että Suomesta on kaikissa olosuhteissa toimivat logistiset yhteydet muualle Eurooppaan ja Pohjolaan.
Liikennepolitiikan tärkeimpänä tehtävänä on turvata sekä ihmisille että elinkeinoelämälle saavutettavuutta ja mahdollisuudet sujuvaan, nopeaan, kestävään, esteettömään ja turvalliseen liikkumiseen, oli sitten kyse arjen työ- ja koulumatkoista tai elinkeinoelämän raaka-aineiden ja lopputuotteiden kuljetuksista. Liikennettä on kehitettävä tasapuolisesti koko maassa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman suuntaviivojen mukaisesti ja EU:n kansalliset velvoitteet huomioiden. Kehittämishankkeita on tarkasteltava yhteiskuntatalouden ja yhteiskunnallisten aluekehitysvaikutusten kannalta. Liikenneturvallisuutta on lisättävä panostamalla liikennekasvatukseen sekä pyöräily- ja kävelyreittien laatuun.
Raideliikenteen lisääminen sekä välityskyvyn ja palvelutason parantaminen edellyttävät rataverkon investointeja. Kunnille ja alueille on annettava mahdollisuus järjestää saavutettavaa ja esteetöntä lähijunaliikennettä. Junaliikenteen internet-yhteyksiä on kehitettävä määrätietoisesti työn tuottavuuden parantamiseksi. Perusväylänpidon tasoa ja poikittaisyhteyksiä on talouden liikkumavaran mukaan parannettava myös pohjoismaisella tasolla, jotta saamme väyläverkkomme korjausvelkaa vähennettyä.
Liikenteen päästöjen vähentäminen on Suomen keskeisimpiä haasteita. Suomi on kooltaan suuri maa, ja eri alueiden liikkumisen tarpeet ja mahdollisuudet ovat hyvin erilaiset. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi on luotava kannusteet kaupungeille sujuvan joukkoliikenneverkoston rakentamiseen. Kasvukeskusten ulkopuolella on mahdollistettava vähähiilinen yksityisautoilu kohtuullisin kustannuksin.
Kaupunkien kestävä kasvu on mahdollista toteuttaa toimivan ja kohtuuhintaisen joukkoliikenteen avulla. Valtion on tuettava uusia joukkoliikenneinvestointeja ja niiden varrelle sijoittuvien asuntojen rakentamista. Suomen on oltava mukana vauhdittamassa vähäpäästöisen henkilöautoliikenteen yleistymistä ja siihen liittyvän jakelu- ja latausverkoston rakentamista
Poisto.
Oppilaiden motivaatio ja yritteliäisyys ovat vähentyneet. Kouluun suhtaudutaan aiempaa kielteisemmin, ja usko sattuman merkitykseen koulumenestyksen selittäjänä on kasvanut. Muutokseen ovat vaikuttaneet muun muassa koulutuksen merkityksen heikkeneminen nuorten elämässä, yhteiskunnalliset muutokset, kuten työelämän epävakaistuminen, ja myös globaalit kriisit.Muutos.
Oppivelvollisille on luotava ammatilliseen koulutukseen 1+2 vuoden malli, jossa ensimmäiseen opiskeluvuoteen sisältyisi yhteisiä tutkinnon osia, alan yhteisiä ammattiopintoja ja muita työelämässä tarvittavia taitoja sekä yksilöllistä ja yhteisöllistä tukea. Ensimmäisen vuoden jälkeen keskityttäisiin enemmän syventäviin tutkintokohtaisiin ammattiopintoihin ja työssäoppimiseen. Ammatillisen koulutuksen oppivelvollisten opinnoissa yhteisten tutkinnonosien opinnot, ammattiopinnot ja työssäoppiminen limittyvät tarkoituksenmukaisella tavalla opintojen edetessä.Tekoäly ja digiteknikka ei saa eriarvoistaa kansalaisia.
Lisäys: Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava riittäviä, oikein mitoitettuja, oikea-aikaisia ja laadukkaita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla asuinpaikasta tai hyvinvointialueen taloustilanteesta riippumatta ja hoitoa on saatava, kun sitä tarvitsee.
Julkisten palveluiden on turvattavaJulkisen vallan on turvattava julkisten palveluiden avulla ihmisen perusoikeudet ja itsenäisen elämän edellytykset.Lisäys: Julkisessa perusterveydenhuollossa on parannettava hoidon saatavuutta ja hoidon jatkuvuutta. Siksi on puututtava rakenteisiin, joiden kautta resurssit kohdentuvat tarpeeseen nähden epätasa-arvoisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluiden painopistettä on siirrettävä raskaasta erikoissairaanhoidosta ennaltaehkäisevään tukeen sekä helposti saavutettaviin perustason palveluihin. Samoin sosiaalihuollossa on panostettava ennaltaehkäiseviin matalan kynnyksen palveluihin. Raskaampien ja kalliimpien palveluiden vähentäminen tulee olla tavoitteena. Sosiaalihuollossa on tehtävä vaikuttavuusarviointia, löydettävä keinoja tukea työssäjaksamista sekä edistää alan veto- ja pitovoimaa. Sosiaalihuollon merkitys tulee tunnistaa ja nostaa sen rooli näkyväksi, jottei se jää terveydenhuollon varjoon.
Muutos: Terveydentilan, elämäntilanteen ja olosuhteiden niin vaatiessa ihmisen on saatava ympärivuorokautisen hoivan palveluita. Kotihoito tai yhteisöllinen asuminen ei voi olla puuttuvan ympärivuorokautisen hoidon
tai yhteisöllisen asumisenkorvike. Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen on oltava kaikissa tilanteissa riittävä ja vastattava hoidon tarvetta, jotta hoivan laatu ei heikkene eikä työntekijöiden kuormitus kasva liian suureksi.Lisäys: Päihde- ja mielenterveyspalveluiden integraatiota on vahvistettava, sillä päihdeongelmat eivät saa estää hoidon saamista mielenterveysongelmiin ja päinvastoin. Niin kutsuttujen kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitoon pääsyn esteet on tunnistettava ja hoitoon pääsy on turvattava. Päihdehoitoa on saatava silloin, kun asiakas on siihen motivoitunut, eikä päihtyneisyys saa olla hoitoon pääsyn este. Matalan kynnyksen palvelut on turvattava huolehtien samalla siitä, ettei rangaistusuhka rajoita huumeiden käyttäjien pääsyä ja hakeutumista sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin.
Lisäys: Sosiaalityö vaatii kehittämistä ja resursseja sekä sosiaalityön yhteiskunnallisen merkityksen tunnustamista ja tunnistamista. Sosiaalityöllä on rooli yhteiskunnallisten ongelmien tunnistamisessa, eriarvoisuuden vähentämisessa, hyvinvointivaltion ylläpitämisessa, kehittämisessa ja yhteiskuntarauhan rakentamisessa.Monitarpeisten ja syrjäytymisriskissä olevien lasten, nuorten ja aikuisten tukeminen ja ennaltaehkäisevä työ edellyttävät moniammatillista ja saumatonta yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden toiminnassa. Yhteistyötä haittaavat tiedonsaantiongelmat on poistettava. Monimutkaistunut yhteiskunta on monille ylipääsemätön esteiden viidakko. Auttamista ja tukea tarvitaan, ja ne ovat sekä yksiköiden että koko yhteiskunnan etu. Osallisuutta on vahvistettava määrätietoisesti, jotta jokaisella on ihmisarvoinen elämä, eikä syrjäytyminen lisäänny.
Lisäys: Lapsuus ja nuoruus ovat aikaa, jolloin rakennetaan perusta ihmisenä olemisen taidoille ja oppimiselle. Sosiaaliset suhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat ihmisen perustavanlaatuisia tarpeita, ja ne syntyvät vuorovaikutuksessa ja läsnäolossa. Vuorovaikutus, vakaat olosuhteet ja yhteisöllisyys vahvistavat itsesäätelytaitoja
jasekä auttavat lasta hallitsemaan impulssikontrollia ja tunteiden säätelyä.On järjestettävä myös riittävästi pienryhmiä ja erityisluokkia, mikäli niille tarvetta on. Oppilaalle tulee järjestää todellinen mahdollisuus saada juuri hänelle sopiva oppimisympäristö ja oppimisen tuki.
”Kokeilut työajan lyhentämisestä on mahdollistettava. Niissä on otettava huomioon aiempien työaikakokeilujen tulokset, vaikutukset työnteon vaikuttavuuteen ja tuottavuuteen sekä ne positiiviset vaikutukset, jotka tulevat, kun työtehtävästä palautuu jo työpäivän aikana.
On huolehdittava siitä, että koulutus vastaa työmarkkinoiden muutokseen, muun muassa laajentamalla mahdollisuuksia opiskella työttömyysturvalla [niin, että se on työttömälle taloudellisesti tosiasiallisesti mahdollista.]
Toimeentulotuen syrjäytymistä pahentavat valuviat on korjattava pikaisesti. [Osana tätä toimeentulotuen ansiotulovähennys on palautettava, eivätkä pienet lahjoitukset, tms. voi leikata tukea enää täysimääräisesti.]
Sosiaaliturvan ja ansioiden yhteensovittamista helpottavat suojaosat on otettava uudistettuna käyttöön [työttömyysturvassa, asumistuessa ja toimeentulotuessa.]
Jatkoa: [samalla on kiinnitettävä erityistä huomiota niihin, jotka ovat vailla toisen asteen tutkintoa tai opiskelupaikkaa oppivelvollisuuden päättyessä.]
Työttömyysturvan on sallittava omien taitojen kehittäminen ja esimerkiksi yritystoiminnan
valmistelukäynnistäminen ja siinä alkuun pääseminen ilman vaaraa työttömyysturvan menettämisestä.Lisäys: [Opiskelijoidenkin täytyy saada palautua. Siksi opintojen aikaisen sosiaaliturvan pitää vastata opiskelijoiden tarpeisiin myös kesä-aikana ja mahdollistaa toimeentulo ilman kohtuuttoman rasittavia velvoitteita opiskella, työskennellä tai pelkoa joutua päättämään opinnot ollakseen työmarkkinoiden käytettävissä työttömyysetuutta saadakseen. Samalla järjestelmän tulee kuitenkin kannustaa työntekoon ja opiskelemiseen kunkin opiskelijan voimavarojen puitteissa.]
[Lastensuojelussa tulee osana ennaltaehkäisyä ja myös järeämpiä toimia pyrkiä aina yhteistyöhön lapsen ja huoltajien kanssa. Palvelut tulee räätälöidä yksilöllisesti, tilannekohtaisesti ja ottaen huomioon myös lapsen ja huoltajien näkemyksen. Lastensuojelussa perheitä tulee kohdella kunnioittavasti ja luottamusta rakentaen, sillä tämä on toimivan yhteistyön edellytys.]
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestettävä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Rahoituksen on perustuttava verorahoitukseen tai lakisääteiseen sosiaalivakuutukseen. POIS:, ja asiakasmaksujen on oltava kohtuulliset.
LISAYS: Jokaisella pitää olla mahdollisuus saada sosiaali- ja terveyspalveluja, minkä vuoksi asiakasmaksut eivät saa olla niin korkeat, että ne estävät pienituloisen hoitoon hakeutumisen. Asiakasmaksujen perimättä jättämisen ja alentamisen on koskettava kaikkia maksuja, myös tasamaksuja. Menettely on tehtävä asiakkaan kannalta yksinkertaiseksi ja selkeäksi.
Pienituloinen, joka joutuu ostamaan kotiin hoito- ja hoivapalveluja, ei aina voi hyödyntää kotitalousvähennystä, joka tehdään ensisijaisesti suoritetusta tuloverosta. Tukijärjestelmää pitää muuttaa niin, että myös pienituloinen voi saada tukea näihin palveluihin. Kotitalousvähennyksen omavastuun poistaminen mahdollistaa osaltaan pienituloiselle palveluiden ostamiseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestettävä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Rahoituksen on perustuttava verorahoitukseen tai lakisääteiseen sosiaalivakuutukseen, ja asiakasmaksujen on oltava kohtuulliset. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten, avoterveydenhuollon hoitajavastaanottojen ja neuvolapalveluiden on oltava maksuttomia.
Muutosesitys:
”Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestettävä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Rahoituksen on perustuttava verorahoitukseen tai lakisääteiseen sosiaalivakuutukseen, ja asiakasmaksujen on oltava kohtuulliset. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten, avoterveydenhuollon hoitajavastaanottojen ja neuvolapalveluiden on oltava maksuttomia. Sosiaali- ja terveyspalvelut on lisäksi huomioitava osana yhteiskunnan valmiutta ja huoltovarmuutta. Palveluiden on oltava saavutettavia myös harvaan asutuilla alueilla, eikä niiden järjestäminen saa perustua pelkästään ensihoidon toimintaan.”
Suomen kasvun ja elinvoiman turvaaminen vaatii onnistunutta aluepolitiikkaa koko Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomen erityisolosuhteet, kuten harva asutus, pitkät etäisyydet ja kylmä ilmasto aiheuttavat pysyvän kilpailukykyhaitan. Suomen vuonna 1994 EU:n liittymissopimukseen perustuva NSPA-erityisrahoitus sekä harvaan asuttujen alueiden erityispiirteiden täysimääräinen huomioiminen tulee turvata myös jatkossa. SDP tukee harvaan asuttujen alueiden NSPA-rahoituksen palauttamista ja säilyttämistä tulevissa rahoituskehyksissä.
Erityisesti itäisen Suomen raja-alueet tarvitsevat konkreettisia toimia aluekehityksen vahvistamiseksi, saavutettavuuden parantamiseksi ja investointien liikkeelle saamiseksi.Itäisen ja Pohjois-Suomen asukkaiden turvallisuuden parantamiseksi ja palveluiden saavutettavuuden varmistamiseksi sekä elinvoiman ja työllisyyden vahvistamiseksi tarvitaan valtion ja EU:n konkreettisia toimia. Suomen maantieteellinen erityisasema pohjoisena ja harvaan asuttuna EU:n ja Venäjän ulkorajavaltiona on huomioitava. EU:n aluepolitiikan perusta on vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja. Suomen rahoitusosuus on turvattava aluepolitiikassa. Kansallisesti on tärkeää ohjata koheesiorahoitus siten, että itärajan-ja Pohjois-Suomen maakunnat olisivat rahoituksen osalta yhdenvertaisessa asemassa.Julkisella sektorilla on kiinnitettävä erityistä huomiota henkilöstön hyvinvointiin ja sairauspoissaolojen vähenemiseen. Työntekijöiden naisvaltaisuus on merkittävää erityisesti kunnissa ja hyvinvointialueilla. Naisterveyden erityisyydet ja esimerkiksi terveydentilan hormonihäiriöiden muutokset tulee ottaa aiempaa vahvemmin huomioon julkisella sektorilla, sillä hoitamattomana esimerkiksi vaihdevuosioireet ovat yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn ja sairauspoissaoloriski voi kasvaa. SDP sitoutuu parantamaan aktiivisesti naisterveyttä edistämällä hoitosuositusten mukaista terveydenhoitoa työterveys- ja perusterveydenhuollossa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtaakan keventämistä on edistettävä vähentämällä vähähyötyistä tai tarpeetonta työtä. Hoito- ja palveluprosesseja on kehitettävä tukemaan osaltaan työhyvinvointia ja kustannusvaikuttavuutta. Tietojärjestelmien on vähennettävä työntekijöiden työkuormaa ja vapautettava aikaa ihmisten kohtaamiseen ja parempaan palveluun. Ilman hyvinvoivaa ja motivoitunutta henkilöstöä ei ole toimivia palveluita.Muotoon:
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtaakan keventämistä on edistettävä vähentämällä vähähyötyistä tai tarpeetonta työtä. Hoito- ja palveluprosesseja on kehitettävä tukemaan osaltaan työhyvinvointia ja kustannusvaikuttavuutta. Tietojärjestelmien on vähennettävä työntekijöiden työkuormaa ja vapautettava aikaa ihmisten kohtaamiseen ja parempaan palveluun. Väkivalta ei kuulu työhön, ensihoitajia koskevan rikoslainsäädännön uudistus tulee ulottaa koko sosiaali- ja terveysalan henkilöstöön. Ilman hyvinvoivaa ja motivoitunutta henkilöstöä ei ole toimivia palveluita.
Muutos:
Oppivelvollisten ja aikuisten ammatillinen koulutus on erotettava toisistaan sekä tavoitteiden että rahoituksen osalta.Ammatillinen perustutkintokoulutus suunnataan ensisijaisesti oppivelvollisille ja ensimmäistä toisen asteen tutkintoa suorittaville.Otsikko 3.3. Uutta… s. 27, 5. Kpl (Eriytyminen….) lisätään loppuun virke: Työnantajien velvoitetta henkilöstökoulutuksiin tulee vahvistaa.
Vieraskielisten… lisätään loppuun virke: On varmistettava, että vieraskielisten lasten kielitaito on peruskoulun jälkeen riittävä toisen asteen ja korkea-asteen opintoihin. Korostetusti tämä koskee Suomessa syntyneitä vieraskielisiä lapsia.
Lisätään toisen virkkeen alkuun ”Perusteettomiin määräaikaisuuksiin…”
Tarvitsemme vahvempaa lainsäädäntöä ja nollatoleranssia raskaus- ja perhevapaasyrjinnälle, valvonnan ja sanktioiden vahvistamista sekä erityisesti toimia estää laiton määräaikaisen työsopimuksen jatkamatta jättäminen raskaus- ja perhevapaan takia.
Tai
Tarvitsemme vahvempaa lainsäädäntöä ja nollatoleranssia raskaus- ja perhevapaasyrjinnälle; valvontaa ja sanktioita tulee vahvistaa. Laittomat määräaikaisten työsopimusten jatkamatta jättämiset raskauden- tai perhevapaan takia tulee estää.
Kuntien kykyä tuottaa tasapuolisia ja toimivia palveluita on vahvistettava kaikkialla maassa, jotta ne voivat turvata asukkaille toimivat lähipalvelut, turvalliset koulut, sujuvat liikenneyhteydet ja viihtyisät vapaa-ajan ympäristöt. Tähän tarvitaan tasa-arvoista kunta- ja aluepolitiikkaa, vahvaa julkista palvelujärjestelmää, kestävää taloutta ja tiivistä yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen välillä. Kunnissa on keskityttävä kasvua ja työllisyyttä vahvistaviin toimiin peruspalveluiden turvaamiseksi.
Kolmas sektori tekee tärkeää täydentävää työtä sosiaali- ja terveydenhuollon tukena. Järjestöt ja seurakunnat toimivat usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien parissa, joita julkinen sektori ei tavoita. ja ne toimivat Kolmas sektori toimii usein julkista sektoria joustavammin. Järjestöissä yhdistyy ammattilaisten, vertaistukijoiden ja vapaaehtoisten osaaminen sekä tutkittu tieto. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytyksiä on parannettava. Valtionavustusta saavat järjestöt raportoivat kattavasti toiminnastaan, sen tuloksista ja vaikutuksista. Toimintaa tuettaessa on samalla edelleen arvioitava toimintaa ja kehitettävä sen vaikuttavuutta.
Sosiaalityö vaatii kehittämistä ja resursseja. Monitarpeisten ja syrjäytymisriskissä olevien lasten, nuorten ja aikuisten tukeminen ja ennaltaehkäisevä työ edellyttävät moniammatillista ja saumatonta yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden, työllisyysalueiden ja järjestöjen toiminnassa. Yhteistyötä haittaavat tiedonsaantiongelmat on poistettava. Monimutkaistunut yhteiskunta on monille ylipääsemätön esteiden viidakko. Auttamista ja tukea tarvitaan, ja ne ovat sekä yksiköiden että koko yhteiskunnan etu. Osallisuutta on vahvistettava määrätietoisesti, jotta jokaisella on ihmisarvoinen elämä, eikä syrjäytyminen lisäänny.
Digiloikan jälkeen tarvitsemme läsnäololoikan – paluun ihmisten väliseen aitoon kohtaamiseen. Osallisuutta ja läsnäoloa sekä ihmisten välitöntä vuorovaikutusta on vahvistettava kaikissa elämänvaiheissa. Terveellisiin elintapoihin, liikuntaan, toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä ennaltaehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin on panostettava koko ihmisen elämänkaaren ajan. Mielenterveys- ja tunnetaidot osana varhaiskasvatusta ja kouluopetusta tukevat lasten ja nuorten kasvua ja henkistä kriisinsietokykyä. Kolmannen sektorin työ täydentää julkisia palveluja koko ihmisen elinkaaren ajan. Yhteistyön ja yhteiskehittämisen lisääminen eri toimijoiden välillä mahdollistaa resurssiviisasta toimintaa.
..Lisäksi on varmistettava riittävät työelämän joustot ja tuki, kuten työn muotoilu, osa-aikatyö, työnohjaus, työhönvalmennus ja mentorointi. Työntekijöiden on voitava vaikuttaa oman työaikansa suunnitteluun ja heille on taattava mahdollisuus kehittää omaa työtään..
Lisäys: Työllisyyspalveluita on kehitettävä ihminen edellä, mutta samalla hyödyksi digitalisaation ja tekoälyn tuomia mahdollisuuksia työvoimapalveluissa.
Kappaleen loppuun lisäyksenä seuraavat lauseet:Työssäoloehdon uudistamista valmistellaan niin, että se kohtelee kaikkia työntekijöitä yhdenvertaisesti palkkatasosta riippumatta. Samalla tarkastellaan työssäoloehdon kerryttämiseen vaadittavaa ajanjaksoa.
Lisäyksenä kappaleen loppuun: Erikoissairaanhoidon tasa-arvoisesta alueellisesta saatavuudesta huolehditaan.
Lisätään uusi lause kolmannen lauseen (..nykyistä tehokkaammin käyttöön.) jälkeen: Hyvinvointialueiden itsenäisyyttä on vahvistettava ja annettava niille vapaampi toimivalta päättää palveluistaan, kuten leikkaustoimintaa järjestävistä toimipaikoista.
Lisätään kappaleen loppuun lause: Nuorten osallisuuden vahvistaminen lisää uskoa tulevaisuuteen.
Lisätään loppuun lause: Myös työpaikkaohjaajien palkkio opiskelijoiden ohjauksesta on otettava käyttöön.
Tasa-arvoiset mahdollisuudet tarkoittavat, että jokaisella on taustastaan ja lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus kulkea maksutta koulupolku
peruskoulustaesiopetuksesta aina tohtoriksi saakka.Lisätään loppuun lause: Varhaiskasvatus- ja esiopetusyksiköiden henkilöstön osaamisen kehittämiseen on panostettava.
Muutetaan viimeinen lause seuraavasti:Liikenneturvallisuutta on lisättävä panostamalla
liikennekasvatukseenliikenne- ja terveysliikuntakasvatukseen sekä pyöräily- ja kävelyreittien laatuun.Kappaleen loppuun lisäys: Itäisen Suomen tyhjenevä kiinteistöt ovat paitsi elinvoimaa heikentävä tekijä niin myös turvallisuusuhka. Tätä tulee torjua verotuksillisin keinoin.
Lisäys: Erityisesti osatyökykyisten asemaa on parannettava uudistamalla sosiaaliturvaa lainsäädäntötasolla työttömyysturvan ja sairauspäivärahan osalta niin, että velvoitetta hakea ja vastaanottaa kokoaikaista työtä ei ole, mikäli henkilö ei tosiasiallisesti siihen kykene. Vaihtoehtona on esimerkiksi laajentaa sovitellun sairauspäivärahan oikeutta myös osatyökykyisille työttömille tai muuttaa työttömyysturvan saamisen ehtoja niin, että osatyökykyisen velvollisuus on tehdä ja vastaanottaa työtä tosiasiallisen työkykynsä mukaan. Osatyökykyisille tulee taata riittävät ja asianmukaiset palvelut kuntoutumiseen ja samalla huomioida, että kaikilla työkyky ei palveluista huolimatta parane. Tällöin on kustannustehokkaampaa ja niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta järkevämpää, että keskiöksi muodostuu jäljellä olevan työkyvyn ylläpitäminen ja tukeminen. Työkyvyn arvioinnin mittariksi on kelvattava hoitavan lääkärin näkemys.
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden integraatiota on vahvistettava, sillä päihdeongelmat eivät saa estää hoidon saamista mielenterveysongelmiin ja päinvastoin. Päihdehoitoa on saatava silloin, kun asiakas on siihen motivoitunut, eikä päihtyneisyys saa olla hoitoon pääsyn este. Matalan kynnyksen palvelut on turvattava huolehtien samalla siitä, ettei rangaistusuhka rajoita huumeiden käyttäjien pääsyä ja hakeutumista sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. (Lisäys: Esimerkiksi kuntoutuspsykoterapiaan pääsyä tulee helpottaa ja nopeuttaa, eikä päihdeongelma saa toimia esteenä terapiaan pääsylle. Kuitenkin tulee kiinnittää huomiota siihen, että potilas kykenee terapeuttiseen työskentelyyn päihdeongelmastaan huolimatta ja päihdeongelmaa on pyrittävä hoitamaan myös terapian aikana. Keskeistä on, että usein mutta ei aina mielenterveysongelmista kärsivällä on myös päihdeongelma. Ns. kaksoisdiagnoosia on hyödynnettävä hoidon suunnittelussa enemmän ja tunnistettava, että pelkän päihdeongelman hoitaminen ei useinkaan ratkaise potilaan samanaikaisia mielenterveyden haasteita ja päinvastoin. Potilaan on voitava saada samanaikaisesti apua sekä mielenterveys-, että päihdeongelmiin.)
Köyhyys heikentää lasten ja perheiden hyvinvointia. Lisäksi syrjäytymisen riski, joka on usein ylisukupolvista, on lisääntynyt. Ikääntyvällä kansakunnalla ei ole varaa menettää yhdenkään ihmisen panosta. Perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi merkittävästi on puututtava köyhyyden periytymiseen ja katkaistava ylisukupolvinen syrjäytyminen.
Julkisten palveluiden saavutettavuus on turvattava myös heille, jotka eivät käytä sähköpostia tai
puhelinta.älypuhelinta.Ammatillisessa koulutuksessa on lisättävä
laadukkaanlähiopetuksen määrää ja otettava käyttöön valtakunnallinen taitotakuu.Lisäys kappaleen loppuun:
Kelpoinen opettaja on korkealaatuisen opetuksen paras tae. Siksi on syytä edistää opettajarekisterin luomista.
Korkeakouluopintoihin pääsyä on helpotettava niille, joilla ei ole olemassa olevaa opinto-oikeutta. Korkeakoulutus on mahdollistettava entistä suuremmalle osalle ikäluokasta.
karsimalla päällekkäistä ja samantasoista tutkintokoulutustasekä nostamallaaloituspaikkamääriämaltillisesti ikäluokkien koko huomioiden.Aloituspaikkamääriä on nostettava maltillisesti ikäluokkien koko huomioiden. Rahoituksen on seurattava aloituspaikkamäärien lisäystä. Korkeakoulujen ei tule vähentää aloituspaikkoja avointen opintojen laajetessa. Muuttuvassa työelämässä myös osaamisen tarpeet muuttuvat, joten alanvaihdon on oltava jatkossakin mahdollista.Lisäys kappaleen loppuun:
Vain osaava opettaja mahdollistaa korkeatasoisen opetuksen. Sen vuoksi opettajan mahdollisuuksista täydennyskoulutukseen ja ammatillisen osaamisensa päivitykseen on huolehdittava.
Päiväkodeissa ja kouluissa on oltava riittävästi turvallisia ja osaavia aikuisia. Siksi on laadittava saatavuussuunnitelma osaavan ja pätevän varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstön varmistamiseksi. Varhaiskasvatuksen henkilöstön työoloja on kehitettävä. Nyt henkilöstö saattaa joutua vaihtamaan työpaikkaa jopa samana aamuna, jos toisissa päiväkodeissa on sairastapauksia. Tämä vähentää alan veto- ja pitovoimaa. Kelpoisen henkilöstön saaminen on välttämätöntä varhaiskasvatuksen laadun varmistamiseksi. Lisäksi henkilöstön
perusteettomiamääräaikaisia työsuhteita on vähennettävä eikä perusteettomia määräaikaisuuksia tule solmia. Vakituisten varahenkilöiden rekrytointiin on luotava malli, jossa sijaistuksia olisi hoitamassa entuudestaan tuttu ammattilainen.Lukutaidon ja muiden perustaitojen vahvistaminen on tulevien vuosien tärkein tavoite. 12-vuotisen oppivelvollisuuden on taattava laaja yleissivistys, ja sen päätyttyä jokaisella on oltava vahvat kansalaistaidot sekä mahdollisuudet ja valmiudet jatko-opintoihin, jotka mahdollistavat pärjäämisen ja osallisuuden muuttuvassa yhteiskunnassa. Koulunkäynnin tärkeä tavoite oppisisältöjen lisäksi on kouluyhteisön osaksi kasvaminen ja sosiaalisten suhteiden luominen. Oppivelvollisten opetuksessa on tehtävä läsnäololoikka eli panostettava lähiopetukseen ja kokonaisiin koulupäiviin.
Jokaiselle lapselle on turvattava laadukas ja maksuton perusopetus, oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tarpeenmukaiset oppimateriaalit lähikoulussa. Oppimista ja koulunkäyntiä tukee saavutettavat opiskeluhuollon palvelut. Yhteistyötä organisaatiorajat ylittäen on vahvistettava. Kotiopetuksessa olevien lasten oppivelvollisuuden toteutumista on valvottava nykyistä tarkemmin. Kokonaiskoulupäivää on kehitettävä siten, että koulupäivä ja sen yhteydessä koululla tarjottavat harrastusmahdollisuudet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.
Lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoitus on turvattava siten, että se kattaa aidosti maksuttoman toisen asteen tutkinnon osana oppivelvollisuutta sekä varmistaa, että esimerkiksi oppimateriaalia on tarjolla
suomen, ruotsin ja saamen kielillä sekä muilla vähemmistökielilläoppilaitoksen opetuskielellä.Perusopetuksen ryhmäkokojen on oltava riittävän pieniä. Inkluusio on toteutettava kouluissa lapsen edun ja hänen tarvitsemansa tuen mukaisesti. Oppimisen ja koulunkäynnintukeen on tarjottava resurssit, eikä inkluusiota tule toteuttaa säästökeinona. Erikoisluokkien perustamiselle on määriteltävä tarkat kriteerit.
Tämä muotoilu vedetään pois ja muutosehdotukseksi:
Lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoitus on turvattava siten, että se kattaa aidosti maksuttoman toisen asteen tutkinnon osana oppivelvollisuutta.
sekä varmistaa, että esimerkiksi oppimateriaalia on tarjolla suomen, ruotsin ja saamen kielillä sekä muilla vähemmistökielillä.Lisäys (Demariopiskelijat): Korkeakoulujen nykyistä selkeämpää profiloitumista on tuettava. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimikkeen on oltava maisteri AMK.
Lisäys (Demariopiskelijat): Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja opettajien koulutuksella on keskeinen rooli laadukkaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämisessä sekä hyvinvointivaltion rakentamisessa. Suomessa on otettava käyttöön opettajarekisteri.
Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava riittäviä, oikein mitoitettuja, oikea-aikaisia ja laadukkaita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla asuinpaikasta tai hyvinvointialueen taloustilanteesta riippumatta ja hoitoa on saatava, kun sitä tarvitsee. Julkisten palveluiden on turvattava ihmisen perusoikeudet ja itsenäisen elämän edellytykset riittävän tuen ja turvan avulla.
Vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta on huolehdittava YK:n vammaissopimuksen mukaisesti. Palveluita on kehitettävä eri vammaisryhmien tarpeiden mukaisesti. Sekä yleis- että erityispalveluiden taso ja saatavuus on varmistettava. Vammaispalvelulain toimeenpanon ohjaukselle ja seurannalle on varattava riittävät resurssit. Vammaisten tulkkauspalvelun ongelmiin on puututtava, ja vammaisvaikutusten arvioinnin on oltava läpileikkaava osa lainsäädäntövalmistelua. Vammaispalvelulaki ei saa heikentää tasavertaista osallistumista yhteiskuntaan tai heikentää elämänlaatua.
Erityisen tärkeää on turvata toimintaa, jossa nuoret tulevat kohdatuksi ja joka lisää osallisuutta. Etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla autetaan ja tuetaan haastavissa elämäntilanteissa olevia nuoria. Ankkuritoiminnan jatkuvuus ja resursointi mahdollistavat varhaisen puuttumisen ja nuorten tukemisen kriisitilanteissa. Nuorisotyöhön panostaminen vaatii riittävät henkilöstöresurssit ja toimivat tilaratkaisut. Nuoret tarvitsevat vapaa-aikanaan turvallisten aikuisten läsnäoloa, turvallisia ja saavutettavia nuorisotiloja sekä mielekästä tekemistä. Järjestöillä on keskeinen rooli nuorten tavoittamisessa. Nuorten perheiden sekä nuorten itsensä vahvana ja helposti saavutettavana tukimuotona on oltava saatavissa oma samana pysyvä perhehoitaja heidän omaan kotiinsa esimerkiksi itsenäistymisen, päihteettömyyden tai mielen tukimuotona.
Lastensuojelussa huolena on jo pitkään ollut kasvava asiakasmäärä ja työntekijöiden kuormittuneisuus. Lastensuojelutyön resursseja arvioitaessa on otettava huomioon asiakasmäärärajoitusten noudattaminen. Matalan kynnyksen palveluihin ja tiiviimpään yhteistyöhön varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa on panostettava, jotta lastensuojelun kustannukset saadaan laskuun ja kodin ulkopuoliset sijoitukset vähenemään. Lastensuojelulain mukaista moniammatillista yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa on vahvistettava, jotta voidaan ratkaista paremmin lapsen, nuoren ja perheen vaikeitakin tilanteita. Lastensuojelun riittävät ja osaavat työntekijäresurssit on turvattava. Lastensuojelun perhehoidon perheiden toimintaedellytyksiä, kuten riittävää tukea on vahvistettava, että yhä useampi lapsi ja nuori saa kasvaa osana vakaata perhettä ja kotia.
Tutkimusten mukaan mielenterveyttä vahvistavat arjen turvallisuus, toimivat sosiaaliset suhteet, lähiluonto ja rauhalliset elinympäristöt sekä usko tulevaisuuteen ja kokemus elämän merkityksellisyydestä. Siksi tarvitsemme hyvinvointia tukevia yhteiskunnallisia rakenteita ja paremmin saavutettavia mielenterveyspalveluita kaikenikäisille. Myös kielellisten oikeuksien toteutuminen mielenterveyspalveluissa on osa hoidon laatua ja yhdenvertaisuutta. Mielenterveyttä tukevien palveluiden joukkoon on saatava mahdollisuus myöntää hyvinvointialueen omia toimeksiantosuhteisen perhehoidon palveluja tukemaan elämänhallintaa ja elämänlaatua sekä itsenäistä asumista tai perhehoitoa asumispalveluna pysyvästi tai jaksoittain.
Elämänkaaren loppuvaiheen on oltava turvallinen ja ihmisarvoa kunnioittava niin kotona kuin kodin ulkopuolella. Kotona asumista on tuettava satsaamalla osaavaan ja riittävään kotihoidon henkilöstöön, turvallisuuteen ja elämää helpottaviin apuvälineisiin sekä liikkumisen palveluihin ja tarvittaessa myös uudenlaisiin asumisen muotoihin kuten kotiin annettavan perhehoitoon perhekodissa tai ikääntyneen omassa kodissa. Näiden palvelujen toisiaan tukeva vaikutus turvaa palvelujen riittävyyden laadukkaasti kevyempien palvelujen avulla.
Omaishoitajien jaksamiseen on panostettava taloudellisesti, sijaisjärjestelyin ja tukitoimin. Suuri osa omaishoitajista on työikäisiä, joten omaishoidon tuen ja palveluiden on mahdollistettava myös työssäkäynti. Kotiin hankittavia palveluita voidaan tukea verohelpotuksilla ja ottaa vahvemmin käyttöön hyvinvointialueen omana palveluna tarjottavaa kotiin annettavaa kiertävää perhehoitoa.
Terveydentilan, elämäntilanteen ja olosuhteiden niin vaatiessa ihmisen on saatava ympärivuorokautisen hoivan palveluita. Kotihoito ei voi olla puuttuvan ympärivuorokautisen hoidon tai yhteisöllisen asumisen korvike. Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen on oltava kaikissa tilanteissa riittävä ja vastattava hoidon tarvetta, jotta hoivan laatu ei heikkene eikä työntekijöiden kuormitus kasva liian suureksi. Myös toimeksantosuhteinen monimuotoinen perhehoito on saatava osaksi palvelurakenteita tukemaan hoivanpalvelujen kokonaisuutta ja ehkäisemään raskaampien palveluiden häiriökysyntää.
Päihdepalveluiden saatavuus ja laatu on turvattava koko maassa, ja hoito- ja kuntoutusjaksojen on oltava riittävän pitkiä ja vaikuttavia. Hoitojaksojen jälkeinen tuki on varmistettava, ettei saatu apu katkea ja aiheuta paluuta entisiin haitallisiin tottumuksiin. Mielenterveys- ja päihde perhehoidon palvelut turvaavat päihteettömän elämän jatkumista joko perhekodissa tai ihmisen omaan kotiin annettuna samana pysyvän perhehoitajan avulla. Ehkäisevän päihdetyön resurssit on varmistettava, ja niiden riittävyys on huomioitava etenkin nuorten parissa tehtävässä toiminnassa. Palveluiden saatavuutta parantaa olemassa olevan lainsäädännön tehokkaampi valvonta. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille on tarjottava koulutusta erilaisten riippuvuuksien kohtaamiseen.
Lisäys: kuntoutuspsykoterapian esteenä ei voi olla päihdeongelma, jos potilaan katsotaan hyötyvän terapiasta.
Lisäys (Demariopiskelijat): Opiskelijoiden hyvinvointi on keskeinen edellytys opinnoissa etenemiselle ja korkeakoulutuksen läpäisyasteen nostamiselle. Opiskelija- ja ylioppilaskuntien asema ja toimintaedellytykset on taattava niiden yhteisöllisyyttä edistävien ja lakisääteisten tehtävien sekä opiskelijaedunvalvontatehtävän hoitamiseksi. Korkeakoulujen opetuksen järjestämisessä on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota opiskelijoiden jaksamiseen ja mielen hyvinvointiin.
Muutos (Demariopiskelijat):
Korkeakoulujen ei tule vähentää aloituspaikkoja avointen opintojen laajetessa. Avoimen korkeakoulutuksen kehittäminen ei saa tapahtua maksuttoman tutkintokoulutuksen aloituspaikkojen kustannuksella. Siksi Suomeen ei tule rakentaa maksullista tutkintoon johtavaa rinnakkaisväylää korkeakoulutukseen.Muutos (Demariopiskelijat): Korkeakoulutus on mahdollistettava entistä suuremmalle osalle ikäluokasta
karsimalla päällekkäistä ja samantasoista tutkintokoulutustakehittämällä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista, lisäämällä mahdollisuuksia väylä- ja polkuopintoihin ja kehittämällä avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen hyväksiluku sekä nostamalla aloituspaikkamääriä maltillisesti ikäluokkien koko huomioiden.Lisäys, seuraavaksi kappaleeksi (Demariopiskelijat): Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) palvelutarjonnan on vastattava opiskelijoiden tarpeisiin ja se on oltava alueellisesti tasavertaisen kattava.
Lisäys, osaksi seuraavaa kappaletta (Demariopiskelijat): Lakia korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta on muutettava niin, että palveluvalikoimaa voidaan laajentaa gynekologipalveluihin, ihotauteihin ja erikoissairaanhoidon konsultaatioihin.
Lisäys (Demariopiskelijat): Koulutus- ja osaamistason nostoon on luotava seurantaohjelma, jossa tavoitteille asetetaan yhteisesti hallituskausittain seurattavia mittareita. Jos hyväksytyn arvosanan kriteerit eivät täyty, arvosanaksi annetaan hylätty arvosana. Taitotakuu on lanseerattava kaikille koulutusasteille.
Lisäys (Demariopiskelijat): Oppilaitosturvallisuutta ja -terveellisyyttä on parannettava. Koulurakennusten sisäilmaongelmia on torjuttava tehostetusti.
Lisäys (Demariopiskelijat): Tasa-arvoiset mahdollisuudet tarkoittavat, että jokaisella on taustastaan ja lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus kulkea maksutta koulupolku peruskoulusta aina tohtoriksi saakka. Korkeakoulutusta on tarjottava jatkossakin jokaisessa Suomen maakunnassa.
Lisäys (Demariopiskelijat): Laadukas ja terveellinen kouluruoka tukee oppimista ja on osa lasten, nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointia, myös loma-aikoina.
Lisäys (Demariopiskelijat): Laadukas ja terveellinen kouluruoka tukee oppimista ja on osa lasten, nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointia. Maksuttoman kouluruoan ohella maksuttomia aamupalakokeiluja on pilotoitava peruskouluissa.
Lisäys (Demariopiskelijat): Muuttuvassa työelämässä myös osaamisen tarpeet muuttuvat, joten alanvaihdon on oltava jatkossakin mahdollista. Opiskelijavalinnoissa oikealle alalle valmistumista on parannettava siirtohaun kiintiöitä kasvattamalla sekä ensikertalaisuuden palauttamisella, mikäli opinnot keskeytyvät vuoden sisällä opiskelijavalinnasta.
Lisäys (Demariopiskelijat): Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä on vahvistettava, jotta koulutuksen saavutettavuutta voidaan parantaa. Yleissivistävän lukiokoulutuksen kehittämisen ei tule keskittyä pelkästään ylioppilaskirjoitusten ympärille. Pitkällä aikavälillä ylioppilaskirjoituksista voidaan luopua, samalla kuitenkin huolehtien opiskelijoiden arvioinnin yhdenvertaisuudesta.
Lisäys (Demariopiskelijat): On luotava selkeä ja kannustava lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä, joka antaa raamit jatkuvalle oppimiselle. Korkeakoulutuksen rahoituksesta on muodostettava parlamentaarinen ja ylihallituskautinen sopu.
Lisäys 1 (Demariopiskelijat): Korkeakoulujen rahoituksesta on tehtävä ennustettavampaa ja mallin voimakasta ohjaavuutta on purettava. On luotava selkeä ja kannustava lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä, joka antaa raamit jatkuvalle oppimiselle.
Lisäys 2 (Demariopiskelijat): Lisäys 1. Korkeakoulujen rahoituksen on perustuttava tutkintoon johtavien opintopistemäärien karttumiseen valmistuneiden tutkintojen määrän sijasta. On luotava selkeä ja kannustava lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä, joka antaa raamit jatkuvalle oppimiselle.
Lisäys 3 (Demariopiskelijat): Lisäys 1. Lisäys 2. Lisärahoitusta korkeakouluille on lisättävä sisäänottomäärien kasvaessa niin, että rahoituksen lisäys aidosti kattaa uusien opiskelijoiden koulutuksen kustannukset. On luotava selkeä ja kannustava lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä, joka antaa raamit jatkuvalle oppimiselle.
Lisäys (Demariopiskelijat): Korkeakoulujen opetuksen järjestämisessä on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota opiskelijoiden jaksamiseen ja mielen hyvinvointiin. Nykyistä opintojen tavoitetahtia 60 opintopisteestä lukuvuodessa on pudotettava.
Lisäys (Demariopiskelijat): Kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työllistymismahdollisuuksia on parannettava vahvistamalla korkeakoulujen urapalveluita sekä luomalla työnantajille kannustinsetelit niin, että kansainvälisille opiskelijoille kyetään rakentamaan polku harjoittelupaikkoihin ja niistä eteenpäin työelämään.
Lisäys 1 (Demariopiskelijat): Opintotuen takaisinperintä, lakkauttaminen tai tason laskeminen eivät saa johtaa opiskelijoiden hallitsemattomaan velkaantumiseen. Opintotuen uudistamisessa järjestelmän merkittävää lainapainotteisuutta on vähennettävä opiskelijoiden velkaantumisen vähentämiseksi.
Lisäys 2 (Demariopiskelijat): Opintotuen takaisinperintä, lakkauttaminen tai tason laskeminen eivät saa johtaa opiskelijoiden hallitsemattomaan velkaantumiseen. Lisäys 1. Opiskelijat on siirrettävä takaisin yleisen asumistuen piiriin.
Lisäys 3 (Demariopiskelijat): Opintotuen takaisinperintä, lakkauttaminen tai tason laskeminen eivät saa johtaa opiskelijoiden hallitsemattomaan velkaantumiseen. Lisäys 1. Lisäys 2. Opiskelijajärjestöjä on kuultava sosiaaliturvaa uudistettaessa.
Lisäys 4 (Demariopiskelijat): Opintotuen takaisinperintä, lakkauttaminen tai tason laskeminen eivät saa johtaa opiskelijoiden hallitsemattomaan velkaantumiseen. Lisäys 1. Lisäys 2. Lisäys 3. Opintotukikuukausien määrää ja opintotuen tulorajoja on nostettava opiskelijoiden toimeentulon ja jaksamisen turvaamiseksi.
Lisäys: Pitkien välimatkojen vaikutus äkillisen sairauden muodostamaan hengenvaaraan on huomioitava riittävien valmiuksien järjestämisessä maakunnissa. Sairaalaverkon kriittinen merkitys tässä on tunnustettava ja sairaalaverkkoa uudelleen tarkistettava äkillisen sairastumisen turvan näkökulmasta.
Luvun 3.6 jälkeen, LISÄYS/UUSI ALALUKU:3.7 Laadukasta korkeakoulutusta ja tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa
Suomi tarvitsee koulutettua väestöä, sillä osaaminen ja yhteiskuntaa eteenpäin vievät innovaatiot perustuvat sivistykseen ja koulutukseen. Tutkittu tieto ja tiede antavat eväitä kestävän yhteiskunnan rakentamiselle. Kriittiseen ajatteluun kykenevä väestö on myös resilientti epävarmassa maailmantilanteessa, jossa väärä tieto ja halpahintainen populismi voivat johtaa ääriajatteluun. Vahvistamalla akateemista vapautta ja tutkimuksen riippumattomuutta Suomi voi myös houkutella lupaavia opiskelijoita ja ammattitaitoisia tutkijoita ulkomailta.
Tarvitsemme laajan ja maantieteellisesti kattavan yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkoston, jossa kuitenkin tehdään nykyistä enemmän oppilaitosten välistä yhteistyötä rajallisten resurssien hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Korkeakoulujärjestelmämme pohjaa duaalimalliin, jossa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on omat tärkeät roolinsa. Laadukkaaseen opetukseen perustuvat korkeakoulututkinnot antavat opiskelijoille valmiuksia työllistyä muuttuvilla työmarkkinoilla, joissa omaa osaamista voi joutua jatkuvasti päivittämään.
Suomen on panostettava rohkeasti tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan ja huolehdittava, että vuodelle 2030 asetettu tavoite T&K panostuksista (4 % bruttokansantuotteesta) saavutetaan ja sen jälkeen taso vähintään säilytetään. Korkeakoulujen tulosmittareita on kehitettävä niin, että ne mittaavat määrän lisäksi myös laatua. Vakaa ja pitkäjänteinen perusrahoitus korkeakoulusektorille takaa tieteen laaja-alaisuuden ja sen, että koulutukseen ja tutkimukseen tehdyt panokset kantavat hedelmää. Tieteellinen tutkimus pohjaa laajaan korkeakoulujen autonomiaan ja tutkittua tietoa käytetään mahdollisimman paljon päätöksenteon tukena.
Väestön ikääntyminen lisää sairauksien- ja toimintakyvyn aleneminen esiintymistä ja siksi lisää paineita terveydenhuollon ja asumisen- sekä tukipalveluiden järjestämisessä. SDP edistää ageisimin kitkemistä sosiaali- ja terveyspalveluista ja huomauttaa, että ikääntyminen ja ikääntymiseen suhtautuminen ei saa olla ongelmalähtöistä.
Kommentti. Tässä ymmärretään mitä yhteisöllinen asuminen oikeasti on. Tärkeä muutosesitys! sanan ”vanhustenhoidon” muututtava ”vanhusplveluiden”
Lisätään lause. Ikääntyneen hoivaa tarvitsevan perusoikeudet kuten oikeus ulkoilla, oikeus fyysiseen koskemattomuuteen turvataan lailla
… Tavoitteenamme on poistaa asunnottomuus
viimeistään 2030-luvun aikanavuoteen 2035 mennessä.Oppilaiden
motivaatio ja yritteliäisyysusko tulevaisuuteenovaton vähentyneeyt. Kouluun suhtaudutaan…Koulutus- ja osaamistason nostoon on luotava seurantaohjelma, jossa tavoitteille asetetaan yhteisesti hallituskausittain seurattavia mittareita. Taitotakuu on lanseerattava kaikille koulutusasteilla.
Oppimisen tuen toimivuus on varmistettava. Opintopsykologeille, erityisopettajille ja opinto-ohjaajille säädetään laissa mitoitus.
… Lisäksi on kiinnitettävä huomiota monikulttuuristen ja saamelaisten lasten ja nuorten kielenoppimisen edellytysten varmistamiseen. Lasten ja nuorten…
… Varhaiskasvatuksessa on huomioitava haavoittuvassa asemassa olevien lasten määrä ja lasten erityisen tuen tarpeet sekä neurokirjon lasten yksilölliset tarpeet. Varhaiskasvatuksen tarjoamisen…
… eikä inkluusiota tule toteuttaa säästökeinona.
Erikoisluokkien perustamiselle on määriteltävä tarkat kriteeritPainotetun opetuksen järjestämiselle on määriteltävä selkeät ja yhdenvertaiset kriteerit, jotta ehkäistään koulujen eriytymistä.… Mikäli taidoissa havaitaan valmistumisen jälkeenkin puutteita, opiskelijalla on oltava oikeus palata maksuttomasti hankkimaan tarvittavat taidot. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden hyvinvointi on turvattava lisäämällä erityisopetusta, opiskelijaohjausta ja mielenterveyden varhaista tukea.
… Korkeakoulujen ei tule vähentää aloituspaikkoja avointen opintojen laajetessa. Suomesta ei pidä tehdä maksettujen korkeakoulututkintojen maata. Avoimille korkeakouluille ei mahdollisteta tutkinnonanto-oikeutta.
… Tämä tarjoaisi yrityksille mahdollisuuden tukea työntekijöiden kehittymistä ja korkeakouluille mahdollisuuden vahvistaa rahoitustaan. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan yhdistyy yhä useammin osaamisen kehittäminen (TKIO). TKI-toimintaan on integroitava kasvavissa määrin oppiminen ja osaamisen vahvistaminen.
… Perustutkimuksen roolia on korostettava, sillä kansainvälisesti korkeatasoinen ja vaikuttava tutkimustoiminta ei voi olla vain lyhytjänteisten hankkeiden varassa. Myös soveltuvan osaamisen ja koulutuksen tarve kasvavat tulevaisuudessa.
Jokaiselle lapselle on turvattava laadukas ja maksuton perusopetus, oppimisen tuki ja tarpeenmukaiset oppimateriaalit lähikoulussa. Kotiopetuksen nahdollisuutta on rajattava nykyisestä ja sen edellytyksiä on tiukennettava lapsen oikeuksien, oppimisen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Samalla kotiopetuksessa olevien lasten oppivelvollisuuden…
… Lisäksi kaikille yhteinen oppiaine vähentäisi opetuksen sirpalemaisuutta ja annetun opetuksen laadullisia eroja. Se myös helpottaisi
työjärjestyksen laadintaa, samoin opetussuunnitelmien laatiminen yksinkertaistuisiopetuksen toteutuksen ja sisällön suunnittelua.… Kriittiseen ajatteluun kykenevä väestö on myös
resilienttimuutoksensietokykyä lisäävä tekijä epävarmassa maailmantilanteessa.… Korkeakoulujen on tarjottava nykyistä enemmän ei-tutkintoon johtavaa
, maksullistakoulutusta työelämässä oleville ja jo tutkinnon suorittaneille…… Korkeakoulutus on mahdollistettava entistä suuremmalle osalle ikäluokasta
karsimalla päällekkäistä ja samantasoista tutkintokoulutusta sekänostamalla aloituspaikkamääriä maltillisesti ikäluokkien koko huomioiden…Uskontojen ja elämänkatsomusten ymmärtämisen merkityksen korostuessa ja niiden välisen vuorovaikutuksen lisääntyessä koulun on tarjottava oppilaille mahdollisuus ymmärtää omaa uskontoaan, elämänkatsomustaan ja kulttuuriaan suhteessa muihin uskontoihin, elämänkatsomuksiin ja kulttuureihin.Uskonnon- ja elämänkatsomustiedon sijaan on oltava kaikille yhteinen katsomusaine. Yhteinen katsomusaine edistää opetuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä vahvistaa lasten ja nuorten ymmärrystä erilaisista taustoista, kulttuureista ja katsomuksista. Yhteinen opetus ehkäisee polarisaatiota, rasisimia ja vastakkainasettelua, kun oppilaat oppivat tuntemaan ja ymmärtämään toisiaan paremmin. Lisäksi kaikille yhteinen oppiaine vähentäisi opetuksen sirpalemaisuutta ja helpottaisi työjärjestyksen laadintaa, samoin opetussuunnitelmien laatiminen yksinkertaistuisi.Korkeakouluopintoihin pääsyä on helpotettava niille, joilla ei ole olemassa olevaa opinto-oikeutta. Ensikertalaisuus- ja todistusvalintakiintiöitä sekä pääsykoevalintaa ja siirtohaun kiintiötä on edelleen kehitettävä. Korkeakoulutus on mahdollistettava entistä suuremmalle osalle ikäluokasta…
(Uusi kappale tämän kappaleen perään)
Asiakasmaksujen tasoa ja rakennetta on tarkasteltava myös kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta, sillä liian korkeat maksut voivat vähentää perustason palveluiden käyttöä, toimia palveluihin hakeutumisen esteenä ja lisätä kalliimpien palveluiden tarvetta.
(Uusi kappale tämän kappaleen perään)
Terveydenhuollon Kela-korvattavat kuljetukset on siirrettävä hyvinvointialueiden rahoitus- ja järjestämisvastuulle. Palveluverkon muutokset ovat lisänneet kuljetustarvetta, ja siksi myös kuljetusten järjestämisvastuun tulee olla samalla toimijalla, joka palveluista päättää.
Digiloikan jälkeen tarvitsemme läsnäololoikan – paluun ihmisten väliseen aitoon kohtaamiseen. Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja läsnäoloa sekä ihmisten välitöntä vuorovaikutusta on vahvistettava kaikissa elämänvaiheissa.
Vammaisten ihmisten perus- ja
ihmisoikeuksien toteutumisesta on huolehdittava YK:n vammaissopimuksen mukaisesti. Palveluita on kehitettävä eri vammaisryhmien tarpeiden mukaisesti. Sekä yleis- että erityispalveluiden taso ja saatavuus on varmistettava. Vammaispalvelulain toimeenpanon ohjaukselle ja seurannalle on varattava riittävät resurssit. Vammaisten tulkkauspalvelun ongelmiin on puututtava, ja vammaisvaikutusten arvioinnin on oltava läpileikkaava osa lainsäädäntövalmistelua.ihmisoikeudet on turvattava YK:n vammaissopimuksen mukaisesti. Palveluiden tulee vastata eri vammaisryhmien tarpeisiin, ja niiden saatavuus sekä laatu on varmistettava koko maassa. Vammaisvaikutusten arvioinnin on oltava kiinteä osa kaikkea lainsäädäntövalmistelua. Tulkkauspalvelujen ongelmat on ratkaistava.Lastensuojelussa huolena on jo pitkään ollut kasvava asiakasmäärä ja työntekijöiden kuormittuneisuus.
Lastensuojelutyön rResursseja arvioitaessa onotettava huomioon asiakasmäärärajoitusten noudattaminen. Matalan kynnyksen palveluihin ja tiiviimpään yhteistyöhön varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa on panostettava, jotta lastensuojelun kustannukset saadaan laskuun ja kodin ulkopuoliset sijoitukset vähenemään. Lastensuojelulain mukaista moniammatillista yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa on vahvistettava, jotta voidaan ratkaista paremmin lapsen, nuoren ja perheen vaikeitakin tilanteita.huolehdittava asiakasmäärärajoitusten toteutumisesta eikä sosiaalityöntekijöiden enimmäisasiakasmääriä tule kasvattaa. Liian suuret asiakasmäärät heikentävät lasten oikeutta yksilölliseen tukeen ja vaarantavat työn laadun sekä vaikuttavuuden. Lastensuojelun riittävät ja osaavat työntekijäresurssit on turvattava, eikä kelpoisuus- ja osaamisvaatimuksia tule heikentää.Elämänkaaren loppuvaiheen on oltava turvallinen ja ihmisarvoa kunnioittava niin kotona kuin kodin ulkopuolella. Kotona asumista on tuettava
satsaamallapanostamalla osaavaan ja riittävään kotihoidon henkilöstöön, turvallisuuteen ja elämää helpottaviin apuvälineisiin sekä liikkumisen palveluihin ja tarvittaessa myös uudenlaisiin asumisen muotoihin.Omaishoitajien jaksamiseen on panostettava taloudellisesti,
sijaisjärjestelyin ja tukitoiminriittävillä sijaisjärjestelyillä ja tukipalveluilla. Omaishoidon tuen ja palveluiden on vastattava erilaisten omaishoitoperheiden tarpeisiin eri elämäntilanteissa. Omaishoitajina toimii esimerkiksi ikääntyneiden läheisiä, puolisoita sekä erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria hoitavia henkilöitä.Suuri osa omaishoitajista on työikäisiä, joten omaishoidon tuen ja palveluiden on mahdollistettava myös työssäkäynti.Omaishoitajista suuri osa on työelämässä, ja palvelujen tulee tukea työn ja omaishoidon yhteensovittamista. Kotiin hankittavia palveluitavoidaantulee tukea verohelpotuksillan.(Uusi kappale tämän kappaleen jälkeen)
Ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin sekä yhteistyöhön varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa on panostettava, jotta kodin ulkopuolisia sijoituksia voidaan ehkäistä ja lastensuojelun kustannusten kasvua hillitä. Lastensuojelun moniammatillista yhteistyötä on vahvistettava, jotta lasten, nuorten ja perheiden vaikeisiin tilanteisiin voidaan vastata ajoissa ja kokonaisvaltaisesti eikä palveluiden yhteensovittamisen vastuu jää perheille.
(Uudet 3 kappaletta tämän kappaleen jälkeen)
Vammaispalvelulain toimeenpanon ohjaukseen, seurantaan ja resursointiin on panostettava, jotta lakia sovelletaan yhdenmukaisesti ja palvelut toteutuvat yhdenvertaisesti koko maassa. Lain lähtökohtana tulee säilyä vammaisen henkilön yksilöllinen palvelutarve sekä oikeus osallisuuteen ja itsenäiseen elämään. Sekä yleis- että erityispalveluiden taso ja saatavuus on varmistettava. Vammaispalvelulain on pysyttävä erityislakina, eikä palveluita tule siirtää yleislainsäädännön piiriin silloin, kun ne eivät tosiasiallisesti vastaa henkilön tarpeisiin. Vammaispalvelulakiin lisätty soveltamisalaa rajaava elämänvaihesäännös on poistettava, jotta palveluiden saaminen perustuu yksilölliseen avun ja tuen tarpeeseen eikä ikään tai elämäntilanteeseen.
Neurokirjon lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden palveluihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Palveluiden on muodostettava selkeitä ja katkeamattomia kokonaisuuksia, ja oikeus tarvittaviin palveluihin on turvattava yhdenvertaisesti.
Vammaisneuvostojen roolia on vahvistettava kunnissa ja hyvinvointialueilla, ja ne on otettava mukaan valmisteluun, päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen alusta alkaen. Neuvostoille on turvattava riittävät toimintaedellytykset, kuten aloiteoikeus sekä puhe- ja läsnäolo-oikeus keskeisissä toimielimissä. Samalla on varmistettava vammaisten ihmisten, heidän läheistensä ja järjestöjen aito osallisuus kaikessa heitä koskevassa päätöksenteossa.
Yhteiskunnan on oltava lapsi- ja perhemyönteinen kaikille perhemuodosta riippumatta. Lainsäädännön on tunnistettava perheiden moninaisuus ja mahdollistettava juridinen vanhemmuus useammalle kuin kahdelle vanhemmalle. Palvelujärjestelmän on tunnistettava nykyistä paremmin myös eroperheiden, vuoroasumisen, uusperheiden ja monivanhempaisten perheiden tilanteet. Lapsen oikeuksien ja edun on toteuduttava riippumatta perhemuodosta, ja lapsen tosiasialliset asumis- ja hoivasuhteet on huomioitava palveluissa, etuuksissa ja viranomaiskäytännöissä.
Onnistunut lapsi- ja perhepolitiikka luo yhteiskuntaa, jossa lapsien hankkiminen koetaan…
Ennaltaehkäiseviä ja maksuttomia matalan kynnyksen palveluita lapsiperheille on kehitettävä.
Oleellista on, että perheet saavat palveluita oikea-aikaisesti ja riittävästi. Lasten ja perheiden palveluista on tehtävä toimiva moniammatillinen kokonaisuus. Jokaiselle perheenjäsenelle on varmistettava kriisitilanteessa riittävä tuki sekä ohjaus oikea-aikaisiin palveluihin. Erityisryhmiin kuuluville lapsille ja heidän perheilleen on taattava mahdollisuus tarpeenmukaisiin palveluihin.Perheiden on saatava tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja riittävästi. Lasten ja perheiden palveluista on muodostettava toimiva moniammatillinen kokonaisuus, joka turvaa jokaiselle perheenjäsenelle kriisitilanteissa riittävän tuen ja ohjauksen palveluiden piiriin.Erityistä tukea tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen on taattava mahdollisuus tarpeenmukaisiin palveluihin. Palvelupolkujen on oltava selkeitä ja sujuvia ilman kohtuutonta byrokratiaa tai palvelusta toiseen ohjaamista.
Perhekeskusten
on toimittava monialaisesti yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa, jotta ne pystyvät tarjoamaan kaikille yhteistä vertaisryhmätoimintaa ja eri ryhmille kohdennettuja palveluita arjen solmukohdissatoiminnan on perustuttava monialaiseen yhteistyöhön kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kesken. Perheille on tarjottava vertaisryhmätoimintaa sekä oikea-aikaista tukea erilaisiin elämäntilanteisiin ja arjen haasteisiin.… Kansalaisten tietosuojaa ja oman datan hallintaa on vahvistettava. Tekoälyn nopea kehitys lisää riskiä yksityisyyden loukkauksille, identiteettivarkauksille, valevideoille ja muulle hyväksikäytölle. Lainsäädännön on pystyttävä Suomessa ja EU-tasolla vastaamaan ajantasaisesti datan väärinkäytöksiin ja sääntelemään digitaalista yritystoimintaa. Kansalaisilla on oltava oikeus tietää, miten heidän tietojaan käytetään ja milloin he asioivat tekoälyjärjestelmän kanssa. Suomen tulee olla edelläkävijä tekoälyn eettisyyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
… Kansalaisten, etenkin iäkkäiden ja
huono-osaistenheikommassa asemassa olevien, digitaitojen omaksumista on tuettava jadigitaaliseensähköiseen asiointiinon oltava tarjollatarjottava neuvontaa. Tekoälyn ja digitalisaation aiheuttamaa eriarvoisuutta tulee purkaa panostamalla saavutettavuuteen, esteettömyyteen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin.… työehtosopimuksia noudatetaan. Irtisanomistilanteisiin tarvitaan muutosturva.
… kohtuuhintainen asuminen on turvattava. Myös vammaisten henkilöiden oikeutta työhön ja osallisuuteen työelämässä on vahvistettava. Työelämän esteettömyyttä ja saavutettavuutta on parannettava, ja työnantajien velvollisuutta kohtuullisiin mukautuksiin on vahvistettava. Työhönvalmennuksen, tuetun työllistymisen ja yksilöllisten työllistymispolkujen on oltava aidosti saavutettavia ja pitkäjänteisesti resursoituja.
… huomioitava työn erilaiset psyykkiset kuormitustekijät. Työuupumuksen tunnistamista osana työkykyä heikentäviä sairauksia sekä kansainvälisten mallien, kuten Ruotsin käytäntöjen, soveltuvuutta Suomeen tulee arvioida tulevalla hallituskaudella.
(Tämän kappaleen jälkeen uusi kappale)
Työperäisen maahanmuuton lisääntyessä on huolehdittava siitä, että kotoutumista tukevat palvelut, kielikoulutus ja työelämään integroituminen toteutuvat yhdenvertaisesti koko maassa. Työelämässä tapahtuvaa kielen oppimista ja kotoutumista on vahvistettava yhteistyössä työnantajien kanssa samalla, kun torjutaan tehokkaasti työperäistä hyväksikäyttöä ja harmaata taloutta.
KORJAUS:
tulevalla hallituskaudellanopealla aikataululla.… kuten osa- tai määräaikaisessa työssä. Lomautettujen työtekijöiden oikeutta irtisanoutua on helpotettava.
… kiinnitettävä erityistä huomiota. Irtisanomissuojaan on palautettava kriteeri painava syy.
… palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on uudistettava lieventämällä leikkaavat porrastukset sekä prosenttiosuudet sekä työssäoloehto on palautettava 6kk ilman euroistamista.
lastensuojelussa tulee osana ennaltaehkäisyä ja myös järeämpiä toimia pyrkiä aina yhteistyöhön lapsen ja huoltajien kanssa. Palvelut tulee räätälöidä yksilöllisesti, tilannekohtaisesti ja ottaen huomioon myös lapsen ja huoltajien näkemyksen. Lastensuojelussa perheitä tulee kohdella kunnioittavasti ja luottamusta rakentaen, sillä tämä on toimivan yhteistyön edellytys.
kuntoutuspsykoterapian esteenä ei voi olla päihdeongelma, jos potilaan katsotaan hyötyvän terapiasta.
Tulevaisuudessa toisen asteen on muodostettava nykyistä yhtenäisempi ja vahvempi osa oppivelvollisuuskoulutusta. Oppivelvollisuuden päättyessä kaikilla on oltava valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja elinikäiseen oppimiseen.
Jatkoa: [samalla on kiinnitettävä erityistä huomiota niihin, jotka ovat vailla toisen asteen tutkintoa tai opiskelupaikkaa oppivelvollisuuden päättyessä.
On huolehdittava siitä, että koulutus vastaa työmarkkinoiden muutokseen, muun muassa laajentamalla mahdollisuuksia opiskella työttömyysturvalla [niin, että se on työttömälle taloudellisesti tosiasiallisesti mahdollista.]
Vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta on huolehdittava YK:n vammaissopimuksen mukaisesti. Palveluita on kehitettävä eri vammaisryhmien tarpeiden mukaisesti. Sekä yleis- että erityispalveluiden taso ja saatavuus on varmistettava. Vammaispalvelulain toimeenpanon ohjaukselle ja seurannalle on varattava riittävät resurssit. Vammaisten tulkkauspalvelun ongelmiin on puututtava, ja vammaisvaikutusten arvioinnin on oltava läpileikkaava osa lainsäädäntövalmistelua. Vammaispalvelulaki ei saa heikentää tasavertaista osallistumista yhteiskuntaan tai heikentää elämänlaatua.
Erityisen tärkeää on turvata toimintaa, jossa nuoret tulevat kohdatuksi ja joka lisää osallisuutta. Etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla autetaan ja tuetaan haastavissa elämäntilanteissa olevia nuoria. Ankkuritoiminnan jatkuvuus ja resursointi mahdollistavat varhaisen puuttumisen ja nuorten tukemisen kriisitilanteissa. Nuorisotyöhön panostaminen vaatii riittävät henkilöstöresurssit ja toimivat tilaratkaisut. Nuoret tarvitsevat vapaa-aikanaan turvallisten aikuisten läsnäoloa, turvallisia ja saavutettavia nuorisotiloja sekä mielekästä tekemistä. Järjestöillä on keskeinen rooli nuorten tavoittamisessa. Nuorten perheiden sekä nuorten itsensä vahvana ja helposti saavutettavana tukimuotona on oltava saatavissa oma samana pysyvä perhehoitaja heidän omaan kotiinsa esimerkiksi itsenäistymisen, päihteettömyyden tai mielen tukimuotona.
Lastensuojelussa huolena on jo pitkään ollut kasvava asiakasmäärä ja työntekijöiden kuormittuneisuus. Lastensuojelutyön resursseja arvioitaessa on otettava huomioon asiakasmäärärajoitusten noudattaminen. Matalan kynnyksen palveluihin ja tiiviimpään yhteistyöhön varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa on panostettava, jotta lastensuojelun kustannukset saadaan laskuun ja kodin ulkopuoliset sijoitukset vähenemään. Lastensuojelulain mukaista moniammatillista yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa on vahvistettava, jotta voidaan ratkaista paremmin lapsen, nuoren ja perheen vaikeitakin tilanteita. Lastensuojelun riittävät ja osaavat työntekijäresurssit on turvattava. Lastensuojelun perhehoidon perheiden toimintaedellytyksiä, kuten riittävää tukea on vahvistettava, että yhä useampi lapsi ja nuori saa kasvaa osana vakaata perhettä ja kotia.
Tutkimusten mukaan mielenterveyttä vahvistavat arjen turvallisuus, toimivat sosiaaliset suhteet, lähiluonto ja rauhalliset elinympäristöt sekä usko tulevaisuuteen ja kokemus elämän merkityksellisyydestä. Siksi tarvitsemme hyvinvointia tukevia yhteiskunnallisia rakenteita ja paremmin saavutettavia mielenterveyspalveluita kaikenikäisille. Myös kielellisten oikeuksien toteutuminen mielenterveyspalveluissa on osa hoidon laatua ja yhdenvertaisuutta. Mielenterveyttä tukevien palveluiden joukkoon on saatava mahdollisuus myöntää hyvinvointialueen omia toimeksiantosuhteisen perhehoidon palveluja tukemaan elämänhallintaa ja elämänlaatua sekä itsenäistä asumista tai perhehoitoa asumispalveluna pysyvästi tai jaksoittain.
Elämänkaaren loppuvaiheen on oltava turvallinen ja ihmisarvoa kunnioittava niin kotona kuin kodin ulkopuolella. Kotona asumista on tuettava satsaamalla osaavaan ja riittävään kotihoidon henkilöstöön, turvallisuuteen ja elämää helpottaviin apuvälineisiin sekä liikkumisen palveluihin ja tarvittaessa myös uudenlaisiin asumisen muotoihin kuten kotiin annettavan perhehoitoon perhekodissa tai ikääntyneen omassa kodissa. Näiden palvelujen toisiaan tukeva vaikutus turvaa palvelujen riittävyyden laadukkaasti kevyempien palvelujen avulla.
Omaishoitajien jaksamiseen on panostettava taloudellisesti, sijaisjärjestelyin ja tukitoimin. Suuri osa omaishoitajista on työikäisiä, joten omaishoidon tuen ja palveluiden on mahdollistettava myös työssäkäynti. Kotiin hankittavia palveluita voidaan tukea verohelpotuksilla ja ottaa vahvemmin käyttöön hyvinvointialueen omana palveluna tarjottavaa kotiin annettavaa kiertävää perhehoitoa.
Terveydentilan, elämäntilanteen ja olosuhteiden niin vaatiessa ihmisen on saatava ympärivuorokautisen hoivan palveluita. Kotihoito ei voi olla puuttuvan ympärivuorokautisen hoidon tai yhteisöllisen asumisen korvike. Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen on oltava kaikissa tilanteissa riittävä ja vastattava hoidon tarvetta, jotta hoivan laatu ei heikkene eikä työntekijöiden kuormitus kasva liian suureksi. Myös toimeksantosuhteinen monimuotoinen perhehoito on saatava pysyväksi osaksi palvelurakenteita tukemaan hoivanpalvelujen kokonaisuutta ja ehkäisemään raskaampien palveluiden häiriökysyntää.
Päihdepalveluiden saatavuus ja laatu on turvattava koko maassa, ja hoito- ja kuntoutusjaksojen on oltava riittävän pitkiä ja vaikuttavia. Hoitojaksojen jälkeinen tuki on varmistettava, ettei saatu apu katkea ja aiheuta paluuta entisiin haitallisiin tottumuksiin. Mielenterveys- ja päihde perhehoidon palvelut turvaavat päihteettömän elämän jatkumista joko perhekodissa tai ihmisen omaan kotiin annettuna samana pysyvän perhehoitajan avulla. Ehkäisevän päihdetyön resurssit on varmistettava, ja niiden riittävyys on huomioitava etenkin nuorten parissa tehtävässä toiminnassa. Palveluiden saatavuutta parantaa olemassa olevan lainsäädännön tehokkaampi valvonta. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille on tarjottava koulutusta erilaisten riippuvuuksien kohtaamiseen.
Lisäys: – ja rahapelipolitiikkaa, koska näiden haitat kasautuvat sosioekonomisesti epätasaisesti ja ovat merkittävä syy terveyserojen säilymiseen ja kasvamiseen. Työ- ja toimintakykyä ylläpitävään kuntotukseen pitää panostaa. Kohdennetuilla kuntoutustoimilla voidaan ylläpitää, palauttaa ja hidasta työ- ja toimintakyvyn laskua niin työikäisillä kuin ikääntyvillä.
Ennaltaehkäiseviin matalan kynnyksen palveluihin on panostettava myös sosiaalihuollossa, jotta vältetään raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarvetta. Sekä sosiaalihuollon että terveyspalveluiden tuotannin on perustuttava vaikuttavuusarviointiin. Sosiaalihuollossa ja terveyspalveluissa on tuettava työssäjaksamista sekä edistettävä alojen veto- ja pitovoimaa. Sosiaalihuollon merkitys tulee tunnistaa osana hyvinvointialueiden tuottamia SOTE palveluita.
Lisäys: seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita. Ensisynnyttäjien ikä on noussut jo yli 30 v, joka on selvästi korkeampi kuin 22-27 vuotta, jolloin naisen hedelmällisyys on huipussaan. Hedelmällisyys alkaa laskea erityisen nopeasti 35 ikävuoden jälkeen. Tahttoman lapsettomuuden estämiseksi nuorten aikuisten tietoisuutta lisääntymisterveydestä pitää vahvistaa. Lapsettomushoitojen
Lisäys: Alle 25-vuotiaille nuorille on turvattava maksuton ehkäisy osana laadukkaita seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita. Ehkäisyn määräämiseen tulee liittää seksuaaliterveysneuvonta sukupuolikontaktissa leviävistä sairauksista.
Lisäys: Perheneuvolat on säilytettävä osana hyvinvointialueiden lakisääteisiä palveluita turvaamaan erityisen heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien perheiden tuki.
Lisäys: Kun lapsen etu vaatii lapsen sijoittamista kodin ulkopuoliseen hoitoon, painopitettä on siirrettävä entistä enemmän avohuollon sijoituksiin, perhehoitosijaiskotehin, ja laitossijoitusen osuutta pitää määrätietoisesti vähentää.
Lisäys: kuin kodin ulkopuolella. Geriatrisella kuntouksella voidaan tukea iäkkäiden toimintakyvyn ylläpitoa niin että tarve raskaampiin palveluihin vähenee. Asumismuodosta riippumatta iäkkäille on turvatta mahdollisuus ulkoiluun ja kulttuuriin. Kotona asumista
Lisäys: nuorten parissa tehtävässä toiminnassa. Tehokkainta päihdetuötä on toimet jotka ehkäisevät aloittaa päihteiden käyttö. Kun arki täyttyy muusta mielekkäästä tekemsiestä, tarve päihteiden käyttöön vähenee. Palveluiden saatavuutta
Muutos: Auttamista ja tukea tarvitaan, ja ne ovat sekä yksilöiden että koko yhteiskunnan etu.
Lisäys: Kelpoinen opettaja on korkealaatuisen opetuksen paras tae. Siksi on syytä selvittää opettajarekisterin tarve.
Muutos: Oppilaitosturvallisuus ja -terveellisyys on varmistettava.
Lisäys kappaleeseen: “Erityisesti laitoksissa ja suljetuissa hoitoympäristöissä, kuten lastensuojelulaitoksissa, psykiatrisilla osastoilla ja vanhustenhoidon yksiköissä, ilmenneisiin epäkohtiin on puututtava nykyistä tehokkaammin. Valvontaa on vahvistettava, toiminnasta tehtävä läpinäkyvämpää, epäkohtien raportoinnin kynnystä madallettava ja ongelmien juurisyihin puututtava. Jokaisella on oikeus saada hoitoa ja hoivaa turvallisessa ympäristössä.”
LISÄYS: Oppimisen tuen toimivuus ja resurssit on varmistettava.
LISÄTÄÄN LOPPUUN:SDP tavoittelee tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön kieltämistä asteittain kokonaisuudessaan siten, että tuotteet kielletään tietyn vuoden jälkeen syntyneiltä kokonaisuudessaan mm. Isossa-Britanniassa toteutetun mallin mukaisesti.
LISÄTÄÄN ENSIMMÄISEN LAUSEEN LOPPUUN: Lapsuus ja nuoruus ovat aikaa, jolloin rakennetaan perusta ihmisenä toimimisen taidoille, oppimiselle ja perustiedoille – sivistykselle.
MUOKATAAN SEURAAVASTI: Erittäin hyvin koulussa menestyviä on entistä enemmän, mutta samanaikaisesti myös heikommin pärjäävien määrä kasvaa. Tähän ja myös koulutustason eriytymiseen sukupuolen mukaan on puututtava, ja sosiaalista nousua on vahvistettava.
LISÄYS: Kasvua ja oppimista tukevan varhaiskasvatuksen ja maksuttoman kaksivuotisen esiopetuksen on oltava kaikkien saatavilla, ja niiden on muodostettava saumaton jatkumo perusopetukseen.
KORVATAAN LAUSE: 2030-luvun aikana on kuljettava kohti maksutonta varhaiskasvatusta maksuja ensin alentaen. LAUSEELLA: Yhteiskunnassa on kuljettava kohti maksutonta varhaiskasvatusta, koska se on ainoa koulutusaste, josta tällä hetkellä peritään maksuja.
MUUTOS: Päiväkotien rinnalla on säilytettävä ja kehitettävä myös muita varhaiskasvatuksen vaihtoehtoja.
MUUTETAAN LAUSE: Myös tukitoimien kattavuuteen ja oikea-aikaisuuteen on kiinnitettävä huomiota. LAUSEELLA: Tukitoimien on oltava kattavia ja oikea-aikaisia.
POISTETAAN LAUSE: Oppivelvollisten ja aikuisten ammatillinen koulutus on erotettava toisistaan sekä tavoitteiden että rahoituksen osalta.
LISÄTÄÄN UUSI KAPPALE: Lukion tarkoituksena on antaa hyvä yleissivistys ja kehittää taitoja muuttuvassa maailmassa toimimiseen. Lukiokoulutus rakentaa pohjaa korkeakouluopinnoille, mutta jo lukio-opinnoissa on huomioitava työelämätaitojen kehittäminen pakollisen työelämään tutustumisjakson muodossa. Ylioppilastutkintoa on kehitettävä tunnustamaan koko lukioaikana hankittu osaaminen.
MUUTETAAN: 60 prosenttia -> 70 prosenttia.
LISÄYS LAUSEEN: Tämä tarkoittaa polkuja korkeakouluun niin työelämästä, ammatillisesta koulutuksesta kuin vapaasta sivistystyöstä. JÄLKEEN: Järjestelmää ei tule kehittää siihen suuntaan, että koko tutkinnon voi suorittaa maksullisesti. Myös opiskelijavalinnan merkitys on huomioitava.
LISÄTÄÄN SEURAAVASTI: Opiskelijoiden hyvinvointi ja riittävä toimeentulo on keskeinen edellytys opinnoissa etenemiselle ja korkeakoulutuksen läpäisyasteen nostamiselle. Opintotuen tason tulee mahdollistaa täysipäiväinen keskittyminen korkeakouluopintoihin. Korkeakoulujen opetuksen järjestämisessä on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota opiskelijoiden jaksamiseen ja mielen hyvinvointiin.
LISÄTÄÄN LAUSEEN: Opiskelijoiden harjoittelu- ja sitä kautta työllisyysmahdollisuuksia on parannettava LOPPUUN: ja harjoittelujen palkkaukseen on kannustettava.
KORVATAAN ”pätevän” sanalla ”kelpoisen”.
Perusväylänpidon tasoa ja poikittaisyhteyksiä on talouden liikkumavaran mukaan parannettava
myös pohjoismaisella tasolla, jotta saamme väyläverkkomme korjausvelkaa vähennettyä.Lisäys (Demariopiskelijat): Jokaisella on oltava mahdollisuus kehittää ja ylläpitää osaamistaan, sillä se luo turvaa muutoksen keskellä. Maksuttomasta koulutuksesta ja koko koulutusjärjestelmän riittävästä rahoituksesta on pidettävä yhdenvertaisesti kiinni kaikilla koulutusasteilla.
Lisäys (Demariopiskelijat): Jokaisella on oltava mahdollisuus kehittää ja ylläpitää osaamistaan, sillä se luo turvaa muutoksen keskellä. Lisäys 1. Tutkintoon johtavan koulutuksen on oltava opiskelijalle maksutonta.
Demariopiskelijat esittää myös samaa muutosta.
Lisäys (Demariopiskelijat): Opiskelijoiden hyvinvointi ja toimeentulo ovat keskeinen edellytys opinnoissa etenemiselle ja korkeakoulutuksen läpäisyasteen nostamiselle.
Lisäys (Demariopiskelijat): Koulutus- ja osaamistason nostoon on luotava seurantaohjelma, jossa tavoitteille asetetaan yhteisesti hallituskausittain seurattavia mittareita.
Suomessa on otettava käyttöön osaamisrekisteri, johon kootaan varsinaisen koulutusjärjestelmät tarjoamat tutkintorakenteet, ammattinimikkeiden vaatimat osaamistarpeet ja johon kirjataan varsinaisessa koulutusjärjestelmässä saatu ja tunnistettu osaaminen ja siten yksilöiden pätevyys eri ammatteihin.
Lisäys (Demariopiskelijat): 2030-luvun aikana on kuljettava kohti maksutonta varhaiskasvatusta maksuja ensin alentaen. Voitontavoittelu varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on kiellettävä.
Lisäys (Demariopiskelijat): Opintopsykologeille, erityisopettajille ja opinto-ohjaajille on säädettävä laissa mitoitus.
Lisäys (Demariopiskelijat): Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuutta on myös käsiteltävä avoimesti ja seksuaalikasvatuksessa aiheeseen on suhtauduttava avoimesti ja seksipositiivisesti.
Lisäys (Demariopiskelijat): Opiskelijoiden harjoittelu- ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksia on parannettava. Harjoittelujen on oltava palkallisia sekä korkea-asteella että toisella asteella.
Lisäys (Demariopiskelijat): Opiskelijoiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä opiskelun aikana on seurattava aiempaa tarkemmin, ja opiskelijalle on tarjottava enemmän yhteisöllistä tukea. Ammatillisen erityisopetuksen valmiuksia ja tarjoamista on lisättävä.
Lisäys (Demariopiskelijat): Myös koulutustason eriytymiseen sukupuolen mukaan on puututtava, sillä eriytyminen hidastaa sekä koulutustason että osaamistason nousua. Nuorten miesten syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen on siksi puututtava voimakkaammin.
Lisäys (Demariopiskelijat): Korkeakoulujen nykyistä selkeämpää profiloitumista on tuettava, samalla säilyttäen korkeakoulujen oikeus monialaisuuteen ja monitieteisyyteen.
Lisäys (Demariopiskelijat): Korkeakoulutuksen läpäisyä on parannettava. Varsinkin korkeakoulu opintojen alkuvaiheessa lähiopetuksen tarjoaminen on tärkeää, myöhemmissä vaiheissa mahdollisuus hybridiopintoihin on taattava.
Lisäys 2 (Demariopiskelijat): Korkeakoulutuksen läpäisyä on parannettava. Lisäys 1. Opetushenkilöstön riittävä määrä, alakohtainen ja pedagoginen osaaminen on varmistettava.
Demariopiskelijat esittää samaa muutosta poliittiseen ohjelmaan.
Lisäys (Demariopiskelijat): Perustutkimuksen roolia on korostettava, sillä kansainvälisesti korkeatasoinen ja vaikuttava tutkimustoiminta ei voi olla vain lyhytjänteisten hankkeiden varassa. Yliopistojen autonomia turvaa tieteenharjoittamisen vapauden.
Lisäys (Demariopiskelijat): Muuttuvassa työelämässä myös osaamisen tarpeet muuttuvat, joten alanvaihdon on oltava jatkossakin mahdollista. Opiskelijoiden kansainvälistymistä on tuettava.
Lisäys (Demariopiskelijat): Kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työllistymismahdollisuuksia on parannettava vahvistamalla korkeakoulujen urapalveluita niin, että kansainvälisille opiskelijoille kyetään rakentamaan polku harjoittelupaikkoihin ja niistä eteenpäin työelämään. Korkea-asteen maksuttomuus on taattava myös EU- ja ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille niin, että lukukausimaksut hyvitetään niille EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille, jotka jäävät Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen.
Lisäys (Demariopiskelijat): Vapaan sivistystyön ja opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava ja niissä suoritettujen opintojen hyödyllisyyden tunnistamista on kehitettävä.
Lisäys 1 (Demariopiskelijat): Pitkällä aikavälillä perusturvan tasoa on pyrittävä parantamaan, jotta toimeentulotuen tarve vähenee ja jokaiselle voidaan varmistaa ihmisarvoinen elämä ja osallisuus yhteiskunnassa. Sosiaaliturvaetuudet sekä opiskelijoiden etuudet on sidottavalähtökohtaisesti indeksiin elinkustannuksen muutosten vaikutusten huomioimiseksi.
Lisäys 2 (Demariopiskelijat): Pitkällä aikavälillä perusturvan tasoa on pyrittävä parantamaan, jotta toimeentulotuen tarve vähenee ja jokaiselle voidaan varmistaa ihmisarvoinen elämä ja osallisuus yhteiskunnassa. Lisäys 1. Sosiaaliturvan vähimmäistason tulee perustua lähtökohtaisesti vähintään kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen.
Lisäys (Demariopiskelijat): Valtion palveluiden saatavuus on turvattava alueilla digitaalisilla palveluilla sekä yhteispalvelua kehittämällä ja turvaamalla käyntiasiointimahdollisuudet. Maa- ja metsätalousministeriö historiallisena jäänteenä voidaan valtion valtiontalouden säästönä yhdistää ympäristöministeriöön.
Uudenmaan Sosialidemokraattien ehdotus: Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava riittäviä… -kappaleeseen, Julkisten palveluiden on turvattava ihmisten perusoikeudet ja itsenäisen elämän edellytykset. -lauseeseen muutos: Julkisten palveluiden on turvattava ihmisten perusoikeudet, itsenäisen elämän edellytykset ja perheitä tukevat palvelut.
Uudenmaan Sosialidemokraattien ehdotus: 3.1., 4. kappale eli hoitoon pääsyyn liittyvä kappale: ”Fyysisen hoitokontaktin ohella on kehitettävä helppokäyttöisiä etäpalveluita, joilla voidaan täydentää palveluverkkoa ja helpottaa saavutettavuutta. Hoidon lisäksi on kehitettävä palveluohjausta.” Lisäys viimeiseen lauseeseen, joka päättyy sanaan palveluohjausta. Lisättävät sanat: ja palvelujen sisältöä. Eli lause kuuluisi: Hoidon lisäksi on kehitettävä palveluohjausta ja palvelujen sisältöä.
Uudenmaan Sosialidemokraattien ehdotus: 3.1., 7. kappale: Perusterveydenhuollossa on vahvistettava gynekologista osaamista, synnyttäneiden palveluita, vaihdevuosioireiden hoitoa sekä keskenmenon kohdanneiden tukea. Kohtaan …keskenmenon… lisäys: keskenmenon, kohtukuoleman ja myös muuten lapsensa menettäneiden tukea. Muutettuna teksti: Perusterveydenhuollossa on vahvistettava gynekologista osaamista, synnyttäneiden palveluita, vaihdevuosioireiden hoitoa sekä keskenmenon, kohtukuoleman ja myös muuten lapsensa menettäneiden tukea.
Uudenmaan Sosialidemokraattien ehdotus: 3.1., 9. kappale: Asiakasmaksujen seurantavelvollisuuskohtaan lisäys: asiakkaan puolesta tapahtuva. Lisäyksellä teksti: Terveydenhuollon maksukaton eli asiakkaan puolesta tapahtuvaasiakasmaksujen vuosiomavastuun seurantavelvollisuus on siirrettävä hyvinvointialueille.
Sosiaaliturvariippuvuutta on pyrittävä kaikin keinoin vähentämään kehittämällä yhteiskunnan turvaverkkoa niin, että kaikki pidetään yhteiskunnassa mukana. Tämä edellyttää toimivia ja reiluja välityömarkkinoita, riittäviä palveluja, koulutusta sekä kannustavaa sosiaaliturvaa jossa oikeuksien lisäksi korostuu myös velvollisuus ja vastikkeellisuus.
Lisäyksellä teksti: Terveydenhuollon maksukaton eli asiakkaan puolesta tapahtuva asiakasmaksujen vuosiomavastuun seurantavelvollisuus on siirrettävä hyvinvointialueille.
Uudenmaan Sosialidemokraatit tukee Hannele Kerolan ehdotusta.
Lisäys (Demariopiskelijat): Kunnissa on keskityttävä kestävää kasvua ja työllisyyttä vahvistaviin toimiin peruspalveluiden turvaamiseksi.
Lisäys (Demariopiskelijat): Suomen kestävän kasvun ja elinvoiman turvaaminen vaatii onnistunutta aluepolitiikkaa koko Suomessa.
Lisäys (Demariopiskelijat): Kaikkialla Suomessa on huolehdittava kannusteista tehdä aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja houkutella investointeja ja kestävää kasvua omalle alueelle.
Lisäys (Demariopiskelijat): Sopimuksia on kehitettävä niin, että niissä olisi asetettu selkeät alueelliset kestävää kasvua ja tuottavuutta koskevat tavoitteet sekä sovitut valtion tukitoimet niiden saavuttamiseksi.
Lisäys (Demariopiskelijat): Liikenteen päästöjen vähentämiseksi on luotava kannusteet kaupungeille sujuvan joukkoliikenneverkoston ja pyörä- ja kävelytieverkoston rakentamiseen.
Lisäys (Demariopiskelijat):
KasvukeskustenulkopuolellaKoko Suomessa on mahdollistettava vähähiilinen yksityisautoilu kohtuullisin kustannuksin.Lisäys (Demariopiskelijat): Liikenteen päästöjen vähentämiseksi on luotava kannusteet kaupungeille sujuvan joukkoliikenneverkoston rakentamiseen. Erityisryhmien, kuten ikäihmisten ja opiskelijoiden, alennuskäytäntöjä joukkoliikenteessä on lisättävä valtakunnallisesti.
Lisäys (Demariopiskelijat): On tärkeää, että kunnissa on monipuolisesti hallintamuodoltaan erilaista asumista. Läheltä asumista on tarjottava kasvavissa määrin myös palveluita.
Lisäys (Demariopiskelijat): Kotona asumista on tuettava satsaamalla osaavaan ja riittävään kotihoidon henkilöstöön, turvallisuuteen ja elämää helpottaviin apuvälineisiin sekä liikkumisen palveluihin ja tarvittaessa myös uudenlaisiin asumisen muotoihin. Eutanasia eli avustettu kuolinapu on sallittava Suomessa palliatiivinen hoidon ja saattohoidon ohella.
Lisäys (Demariopiskelijat): Alle
2529-vuotiaille nuorille on turvattava maksuton ehkäisy osana laadukkaita seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita.Lisäys (Demariopiskelijat): Terapiatakuu on laajennettava koskemaan koko väestöä. Psykoterapeuttikoulutuksesta on tehtävä maksutonta.
Lisäys (Demariopiskelijat): Lisäksi on oleellista vähentää sekä nikotiinituotteiden sallittua nikotiinimäärää että nikotiinituotteiden houkuttelevuutta ja saatavuutta. Alkon asema on turvattava Suomessa.
Lisäys (Demariopiskelijat): On huolehdittava siitä, että pitkäaikaistyöttömien työllistymissuunnitelmat ovat konkreettisia työnhakijan näkökulmasta, tukevat työllistymisen edellytyksiä ja sisältävät osaamisen kehittämistä. Nuorisotakuuta on vahvistettava niin että se kattaa työllisyyspalvelut, opinto-ohjauksen sekä mielenterveyspalvelut.
Lisäys (Demariopiskelijat): Toisen asteen koulutusjärjestelmän kehittämisessä on huomioitava väestökehitys, alueelliset työvoimatarpeet sekä mahdollisuus kasvattaa sivistyksellistä ja ammatillista osaamista riittävin resurssein koko maassa. Yrittäjyysopintoja ja työelämätaitojen opetusta on lisättävä toisella asteella sekä korkea-asteella.
Lisäys 1 (Demariopiskelijat): Päihdepolitiikan keskeisenä tavoitteena on oltava päihteiden käytön vähentäminen ja haittojen minimointi sekä nuorten huumekuolemien estäminen. Huumausaineiden käytön rangaistavuudesta on lähtökohtaisesti luovuttava.
Lisäys 2 (Demariopiskelijat): Päihdepolitiikan keskeisenä tavoitteena on oltava päihteiden käytön vähentäminen ja haittojen minimointi sekä nuorten huumekuolemien estäminen. Lisäys 1. Huumeiden käytön haittojen vähentämiseksi huumeidenkäyttöhuoneiden käyttöönotto on sallittava.
Muutos (Demariopiskelijat): Tupakka- ja nikotiinituotteiden osalta oleellista on ehkäistä tuotteiden käytön aloittamista, minkä vuoksi tupakkatuotteiden myynti tulee kieltää vuonna 2015 tai sen jälkeen syntyneiltä ikäluokilta.
tupakka- ja nikotiinituotteiden ostoikäraja on nostettava 20 ikävuoteen.Lisäys: Lastensuojelun perustana on tukea lapsia ja lapsiperheitä sekä turvata lasten oikeudet ja lapsen edun toteutuminen. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaalipalveluihin on taattava riittävät resurssit, jotta tukea ja palveluita on saatavilla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Turvaamalla riittävät varhaisen tuen palvelut voidaan vähentää vaativampien palveluiden tarvetta. Kuitenkin myös vaativien lastensuojelupalveluiden laatu ja saatavuus on turvattava.
Muutos ja lisäys: Lastensuojelussa huolena on jo pitkään ollut kasvava asiakasmäärä ja työntekijöiden kuormittuneisuus. Lastensuojelutyön resursseja arvioitaessa on otettava huomioon asiakasmäärärajoitusten noudattaminen. Matalan kynnyksen palveluihin ja tiiviimpään yhteistyöhön varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa on panostettava, jotta ennaltaehkäistään tarvetta lastensuojelun toimille, alennetaan lastensuojelun kustannuksia ja ennaltaehkäistään kodin ulkopuolelle sijoittamista.
lastensuojelun kustannukset saadaan laskuun ja kodin ulkopuoliset sijoitukset vähenemään.Lastensuojelulain mukaista moniammatillista yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa on vahvistettava, jotta voidaan ratkaista paremmin lapsen, nuoren ja perheen vaikeitakin tilanteita. Lastensuojelun riittävät ja osaavat työntekijäresurssit on turvattava.korjataan kirjoitusvirheet: Sosiaalityö vaatii kehittämistä ja resursseja sekä sosiaalityön yhteiskunnallisen merkityksen tunnustamista ja tunnistamista. Sosiaalityöllä on rooli yhteiskunnallisten ongelmien tunnistamisessa, eriarvoisuuden vähentämisessä, hyvinvointivaltion ylläpitämisessä, kehittämisessä ja yhteiskuntarauhan rakentamisessa.Monitarpeisten ja syrjäytymisriskissä olevien lasten, nuorten ja aikuisten tukeminen ja ennaltaehkäisevä työ edellyttävät moniammatillista ja saumatonta yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden toiminnassa. Yhteistyötä haittaavat tiedonsaantiongelmat on poistettava. Monimutkaistunut yhteiskunta on monille ylipääsemätön esteiden viidakko. Auttamista ja tukea tarvitaan, ja ne ovat sekä yksiköiden että koko yhteiskunnan etu. Osallisuutta on vahvistettava määrätietoisesti, jotta jokaisella on ihmisarvoinen elämä, eikä syrjäytyminen lisäänny.
MUUTOS/LISÄYS:
Koulujen väliseen eriytymiseen on puututtava myönteisellä erityiskohtelulla alueellisesti yhdenvertaisten lähtökohtien turvaamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Koululla on keskeinen rooli lasten ja nuorten yhdenvertaisten mahdollisuuksien vahvistamisessa sekä kotitaustan vaikutusten tasaamisessa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niiden lasten ja nuorten tukemiseen, joiden kotiolot eivät riitä turvaamaan oppimisen edellytyksiä.
Opettajien ja rehtoreiden osaamisen kehittämiseen on panostettava, erityisesti pedagogisessa johtamisessa, oppimisen ilon ja merkityksellisyyden vahvistamisessa sekä kodin ja koulun yhteistyössä. Opettajankoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa on vahvistettava osaamista neurokirjon lasten ja nuorten, oppimisvaikeuksia kokevien sekä muiden tukea tarvitsevien oppilaiden pedagogisessa tukemisessa.
Tukitoimien kattavuuteen ja oikea-aikaisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksen vaikutuksia on seurattava tiiviisti, jotta voidaan varmistaa riittävä ja yhdenvertainen tuki kaikilla koulutusasteilla. Mikäli uudistus ei käytännössä paranna tuen saatavuutta ja oikea-aikaisuutta, on siihen tehtävä tarvittavat lainsäädännölliset ja resurssipohjaiset korjaukset.
LISÄYS:
Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen on tarjottava resurssit, eikä inkluusiota tule toteuttaa säästökeinona. Lisäys: Jokaisella oppilaalla on oltava oikeus saada tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti ja omien yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti.
Lisäys: Tämä voi johtaa järjestelmään, jossa vain hyvätuloiset ja varakkaat kykenevät suojautumaan riskeiltä.
Lisäys loppuun: Varjostavat kasvustot, paitsi että lisäävät rakennetun ympäristön viihtyisyyttä, ne suojaavat paahtavalta auringon lämmöltä ja toimivat näin ekologisina ympäristön viilentäjinä.
tai elinkeinoelämän raaka-aineiden ja lopputuotteiden kuljetuksista. Kaavoituksella voidaan edistää kevyen liikenteen käyttöä arjen toiminnoissa kun usein tarvittavat palvelut ja harrastuspaikat ovat helposti saavutettavissa jalaksin tai pyöräillen. Liikennettä
Demariopiskelijoiden ekan muutosesityksen jatkoksi: Kaavoituksella tulee ohjata arjessa usein käytetyt palvelut ja harrastuspaikat niin, että ne ovat helposti saavutettavissa kävellen tai pyöräillen.
Tehdään yhdessä läsnäololoikka –Oikea-aikaista tukea kaikissa elämänvaiheissaDigiloikan jälkeen tarvitsemme läsnäololoikan – paluun ihmisten väliseen aitoon kohtaamiseen. Osallisuutta ja läsnäoloa sekä ihmisten välitöntä vuorovaikutusta on vahvistettava kaikissa elämänvaiheissa. Terveellisiin elintapoihin, liikuntaan, toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä ennaltaehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin on panostettava koko ihmisen elämänkaaren ajan. Mielenterveys- ja tunnetaidot osana varhaiskasvatusta ja kouluopetusta tukevat lasten ja nuorten kasvua ja henkistä kriisinsietokykyä.Hyvinvointivaltio syntyy siitä, että kansalaiset voivat luottaa saavansa tukea erilaisissa elämäntilanteissa. SDP tekee pitkäjänteistä ja tasa-arvoista perhepolitiikkaa, joka vahvistaa syntyvyyttä ja tukee jokaisen aitoa mahdollisuutta perheen perustamiseen sekä turvalliseen arkeen elämäntilanteesta, tulotasosta, sukupuolesta tai perhemuodosta riippumatta. SDP edistää aktiivisesti perhemyönteisyyttä niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin valtion tasolla päätöksenteossa.
Suomessa elää yhä enemmän sateenkaariperheitä, uusioperheitä, yksinhuoltajaperheitä, vuoroasuvia perheitä sekä monikulttuurisia perheitä. Myös yksinasuvien määrä kasvaa ja jo lähes puolet asuntokunnista on yksinasuvia. Väestön ikääntyessä yksinasuvien määrän odotetaan edelleen lisääntyvän.
Palveluiden, lainsäädännön ja työelämän on vastattava tähän todellisuuteen. SDP:n perhepolitiikka kohtelee kaikkia perheitä yhdenvertaisesti. Työelämä, taloudellinen tilanne tai muut elämäntilanteeseen liittyvät tekijät eivät saa muodostua esteeksi perheen perustamiselle.
Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava riittäviä, oikein mitoitettuja, oikea-aikaisia ja laadukkaita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla asuinpaikasta tai hyvinvointialueen taloustilanteesta riippumatta ja hoitoa on saatava, kun sitä tarvitsee. Julkisten palveluiden on turvattava ihmisen perusoikeudet ja itsenäisen elämän edellytykset. Hoidon on perustuttava tutkittuun tietoon, ja sen vaikuttavuutta on lisättävä.
Siirto myöhemmäksi tekstiin.
Siirto myöhemmäksi tekstiin
Lapsi- ja perhepolitiikan on oltava vastuullista ja pitkäjänteistä. Lapsiperheköyhyys on kasvanut Suomessa viime vuosien leikkausten ja elinkustannusten nousun seurauksena. Köyhyys koskettaa suoraan tai välillisesti kymmeniä tuhansia lapsia, ja sen vaikutukset ulottuvat taloudellisten vaikeuksien lisäksi hyvinvointiin, koulutukseen ja terveyteen. Ilmiön jatkuminen johtaa ylisukupolviseen syrjäytymiseen, heikentää yhteiskunnan yhdenvertaisuutta ja luo pitkällä aikavälillä merkittäviä kustannuksia. Pitkittynyt lapsiköyhyys on yksi vahvimmista koulutuksellisen ja sosioekonomisen eriarvoistumisen ennustajista. Köyhyyttä kokevat lapset kärsivät keskimäärin useammin heikommasta koulumenestyksestä, psyykkisen kuormituksen ja stressin lisääntymisestä, terveyshaasteista ja sosiaalisesta ulkopuolisuudesta. Köyhyys ei ole lapsen valinta, mutta sen seuraukset jäävät lapsen kannettavaksi. Tavoitteena on oltava lasten, nuorten ja perheiden eriarvoisuuden vähentäminen. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja turvallisuus ovat koko yhteiskunnan hyvinvoinnin mittareita. Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten tyytyväisyys, hyvinvointi ja tulevaisuudenusko ovat heikentyneet selvästi. Nuorten toiveikkuuden vahvistaminen on nostettava poliittiseksi painopisteeksi. Nuorten tulevaisuudenusko on palautettava. Päättäjillä on erityinen vastuu siitä, viestiikö yhteiskunta nuorille toivoa, luottamusta ja kaikkien hyväksymistä.
Yhteiskunnan on oltava lapsi- ja perhemyönteinen kaikille perhemuodosta riippumatta. Lainsäädännön on tunnistettava perheiden moninaisuus ja mahdollistettava juridinen vanhemmuus useammalle kuin kahdelle vanhemmalle. Lasten vuoroasuminen on lisääntynyt ja siksi on luotava selkeämpi järjestelmä, joka mahdollistaa lapsiperheiden tukien jakamisen kaikille vanhemmille silloin kun he vastaavat tasavertaisesti lapsen arjesta ja sen kustannuksista. Myös elatusapua ja elatustukea on uudistettava, jotta päästään nykyistä paremmin kiinni maksamattomiin tukiin, ja tuen tason pitäisi olla tulojen mukainen. Onnistunut lapsi- ja perhepolitiikka luo yhteiskuntaa, jossa lapsien hankkiminen koetaan myönteisenä ja tavoiteltavana asiana. Sujuva arki, työn ja perheen yhteensovittaminen sekä riittävät ja toimivat palvelut ja tukimuodot kannustavat perheiden perustamiseen. Perheellistymistä ja syntyvyyttä on tuettava vahvistamalla tasa-arvoa, vähentämällä epävarmuutta ja kehittämällä palveluita vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeita. Kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa on jatkettava lasten oikeuksien edistämiseksi, perhepolitiikan vahvistamiseksi ja lasten huono-osaisuuden vähentämiseksi. Päätöksenteossa on huomioitava päätösten vaikutuksia lapsiin nykyistä laajemmin.
Ennen tätä kappaletta lisäys väliotsikolla:
Tukea perheen perustamiseen
SDP edistää syntyvyyttä ja vähentää tahatonta lapsettomuutta tekemällä ennen kaikkea perheen perustamisesta turvallisempaa, saavutettavampaa ja yhdenvertaisempaa. Ihmiset uskaltavat muodostaa perhettä, kun arki, toimeentulo ja palvelut ovat kunnossa. On varmistettava, että vastavalmistuneiden heikko työmarkkina-asema, määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet eivät muodostu esteeksi perhehaaveille. Julkisten hedelmöityshoitojen saavutettavuutta tulee parantaa kaikille sitä tarvitseville ja hoitoihin pääsyä tulee nopeuttaa. Hedelmöityshoitojen tulee olla tasa-arvoisia riippumatta parisuhdemuodosta, tulotasosta tai siitä, onko perheellä jo entuudestaan lapsia.
Sijaissynnytys mahdollistaa perheellistymisen muun muassa ilman kohtua syntyneille tai kohdun menettäneille, itsellisille miehille ja miespareille, transtaustaisille ja toistuvia keskenmenoja kokeville. SDP ajaa hedelmöityshoitolakia, joka mahdollistaa ei-kaupallisen sijaissynnytyksen Suomessa lainsäädännöllä, jossa ei -kaupallinen sijaissynnytys on mahdollista eettisesti ja turvallisesti suojellen kaikkien osapuolten oikeuksia.
Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa taloudellinen epävarmuus on yksi merkittävä tekijä, joka saa monet lykkäämään perheen perustamista. SDP pyrkii kannustavampaan lapsilisän malliin, jossa porrastus käännetään siten, että ensimmäisestä lapsesta maksettaisiin korkeampi etuus, sillä varhaisten vuosien kustannukset suhteessa perheen tulotasoon ovat merkittäviä. Lapsilisän porrastuksen kääntämisellä tunnistetaan, että taloudellinen paine on suurimmillaan ensimmäisten lasten kohdalla, ja tarveperustainen kohdentaminen varmistaa tuen päätymisen perheille, joissa sitä eniten tarvitaan.
Vanhempien jaksaminen ja tuen tarve tulee huomioida erityisesti päätöksissä, jotka tulevat lähelle perheen arkea. Päätöksissä tulee huomioida aina lapsen ja nuoren hyvinvointi, inhimillisyys ja kokonaisuuden toimiminen, jotta esimerkiksi ruuhkavuodet eivät kuormita kohtuuttomasti vanhempia. Varhaiskasvatuksen sekä aamu- ja iltapäiväkerhojen eivät saa aiheuttaa taloudellista tilannetta perheille.
Laadukkaat palvelut perustuvat riittävien resurssien lisäksi koulutettuun ja osaavaan henkilöstöön, jolla on mahdollisuus työskennellä motivoituneena hyvin johdetuissa organisaatioissa. Henkilöstö on avainasemassa palvelujärjestelmän toimivuudessa ja kehityksessä. LISÄYS: Samalla tulee varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen monialainen johtaminen ja tarkastella hoitotyön johtajan aseman selkeämpää kirjaamista lakiin.
Riski pudota koulutuksesta, työstä ja yhteisöstä lisääntyy, kun nuoret jäävät ilman tarvitsemaansa tukea vaikeuksien kasaantuessa. Varhainen puuttuminen on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta paras vaihtoehto. Tarvitsemme nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi laaja-alaisen ohjelman, jossa huomioidaan alueelliset erot ja kohdennetaan resurssit viisaasti. Mielenterveys- ja tunnetaidot osana varhaiskasvatusta ja kouluopetusta tukevat lasten ja nuorten kasvua ja henkistä kriisinsietokykyä.
Lisäys: Lasten ja nuorten tukeminen
Hoitoon on päästävä kahdessa viikossa, ja pidemmän aikavälin tavoitteena on oltava tätä nopeampi hoitoon pääsy. Hoito on järjestettävä omalääkäri- ja omahoitajamallilla. Sen avulla nopeutetaan hoitoon pääsyä ja parannetaan hoidon jatkuvuutta sekä mahdollistetaan joustava ja asiakaslähtöinen asiointi. Fyysisen hoitokontaktin ohella on kehitettävä helppokäyttöisiä etäpalveluita, joilla voidaan täydentää palveluverkkoa ja helpottaa saavutettavuutta. Hoidon lisäksi on kehitettävä palveluohjausta. Integroimalla tarkoituksenmukaiset erikoissairaanhoidon palvelut perustason hoitoon vähennetään tarvetta lähettää potilaita erikoissairaanhoitoon ja sujuvoitetaan hoitoa. LISÄYS: Tämä on tärkeää myös syövän varhaisen diagnosoinnin parantamiseksi. Myös suunterveydenhuollossa hoitoon pääsyä on parannettava, ja pidemmällä aikavälillä on tavoiteltava tiukempaa hoitotakuuta.
Perhekeskusten on toimittava monialaisesti yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa, jotta ne pystyvät tarjoamaan kaikille yhteistä vertaisryhmätoimintaa ja eri ryhmille kohdennettuja palveluita arjen solmukohdissa. Nuorten hyvin- ja pahoinvointi on polarisoitunut Suomessa. Nuorisoneuvolatoimintaa tulee kehittää osana nykyisiä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja sen osana on konseptoitava nuorisoneuvoloista saatuja parhaita kokemuksia ja ottaa nämä käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla osana perhekeskustoimintaa ja oppilashuollon kokonaisuutta.
Siirretään toisen sote-valiokunnan käsiteltäväksi.
Omaishoitajien jaksamiseen on panostettava taloudellisesti, sijaisjärjestelyin ja tukitoimin. Suuri osa omaishoitajista on työikäisiä, joten omaishoidon tuen ja palveluiden on mahdollistettava myös työssäkäynti. Kotiin hankittavia palveluita voidaan tukea verohelpotuksilla. LISÄYS: Samalla on vahvistettava ikääntyneiden perhehoidon asemaa varteenotettavana vaihtoehtona ikääntyneiden palveluissa.
Siirretään toisen sote-valiokunnan käsiteltäväksi.
Lisäys alaotsikoksi: Vammaiset ihmiset aktiivisina yhteiskunnan jäseninä
Vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta on huolehdittava YK:n vammaissopimuksen mukaisesti. Palveluita on kehitettävä eri vammaisryhmien tarpeiden mukaisesti. Sekä yleis- että erityispalveluiden taso ja saatavuus on varmistettava. Vammaispalvelulain toimeenpanon ohjaukselle ja seurannalle on varattava riittävät resurssit. Vammaisten tulkkauspalvelun ongelmiin on puututtava, ja vammaisvaikutusten arvioinnin on oltava läpileikkaava osa lainsäädäntövalmistelua. (Ylempää siirretty kappale alemmas)
SDP vaikuttaa valtakunnallisesti ja alueellisesti toimintarajoitteisten henkilöiden kuljetuspalvelun yhdenvertaisen ja lakisääteisen toteutumisen varmistamiseen, laadun ja turvallisuuden parantamiseen, asiakkaiden oikeusturvan vahvistamiseen, pienituloisten huomioimiseen asiakasmaksuissa, kilpailutuskriteerien uudistamiseen sekä laiminlyöntien sanktioimiseen.
SDP katsoo, että vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutuminen, niiden edistäminen sekä riittävä valvonta tulee varmistaa perustamalla vammaisasiavaltuutetun virka. Palvelupäätökset vaihtelevat suuresti hyvinvointialueittain, apuvälineisiin, kuljetuspalveluihin ja henkilökohtaiseen apuun liittyvät ratkaisut ovat epäyhdenvertaisia, ja oikeuksia joutuu todistelemaan uudelleen kerta toisensa jälkeen. Tämä kuormittaa sekä vammaisia itseään että heidän läheisiään. Osa vammaisista ei pääse omaan kotiinsa tai työhönsä, koska heiltä on evätty välttämättömiä apuvälineitä tai palveluita. Vammaisasiavaltuutettu vahvistaisi yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa.
Oikeus työhön on Suomessa heikoimmin vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista toteutuvia oikeuksia, vaikka suurin osa vammaisista ihmisistä haluaa ja on kykenevä tekemään työtä. SDP:n näkemys on, että jokaiselle tulee tarjota yhdenvertainen mahdollisuus saada ja tehdä itselleen sopivaa työtä. Myös korkean työllisyysasteen saavuttaminen edellyttää sitä, että vammaiset ihmiset työllistyvät nykyistä paremmin. Vammaisten henkilöiden työtoiminnasta saatavan korvauksen on oltava suurempi kuin työtoimintaan osallistumisesta aiheutuvat ateriakulut. Tukimuotojen parantaminen ja selkeyttäminen sekä taloudelliset kannusteet lisäävät työnantajien halukkuutta rekrytoida vammaisia työntekijöitä.
SDP sitoutuu edistämään sitä, että työelämässä otetaan käyttöön vahvempia ja velvoittavampia toimia vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun ja työllistymisen edistämiseksi. Toimiin tulee sisällyttää mm. kohtuullisten mukautusten valvonnan vahvistaminen, työnantajille suunnattujen tukien ja kannusteiden lisääminen sekä selkeät yhdenvertaisuustavoitteet ja raportointivelvoitteet. Tavoitteena on purkaa rakenteellista syrjintää ja varmistaa, että vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet työnhakuun, työssä menestymiseen ja urakehitykseen.
Lapsille ja nuorille on oltava tarjolla ilman ajanvarausta tai diagnoosia matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita, jotka tarjoavat välitöntä keskustelutukea, kriisiapua ja ohjausta jatkohoitoon. Nuorten mielenterveyspalveluiden hoitoketjun on jatkuttava saumattomasti ilman keskeytyksiä siirryttäessä lasten palveluista nuorten mielenterveyspalveluihin ja edelleen aikuisten palveluihin. Terapiatakuu on laajennettava koskemaan koko väestöä. Myös esimerkiksi pienituloisilla ja opiskelijoilla on oltava taloudellinen mahdollisuus kuntouttavaan terapiaan. LISÄYS: Terapiatakuun ja psykososiaalisen tuen menetelmiä on koordinoitava kansallisesti, jotta ne perustuvat tutkittuun tietoon ja soveltuvuuteen.
Lisäys alaotsikoksi: Arvokasta arkea elämän loppuun asti
Terveydentilan, elämäntilanteen ja olosuhteiden niin vaatiessa ihmisen on saatava ympärivuorokautisen hoivan palveluita. Kotihoito ei voi olla puuttuvan ympärivuorokautisen hoidon tai yhteisöllisen asumisen korvike. Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen on oltava kaikissa tilanteissa riittävä ja vastattava hoidon tarvetta, jotta hoivan laatu ei heikkene eikä työntekijöiden kuormitus kasva liian suureksi. SDP suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti eutanasian sallivan lainsäädännöllisiin toimiin.
Siirretään toisen sote-valiokunnan käsiteltäväksi.
Siirretään toisen sotevaliokunnan käsiteltäväksi
Päihderiippuvuus on sairaus, johon on saatava hoitoa. Päihdepolitiikan keskeisenä tavoitteena on oltava päihteiden käytön vähentäminen ja haittojen minimointi sekä nuorten huumekuolemien estäminen. LISÄYS: Tämän vuoksi kansallinen huumestrategia on päivitettävä ja lapsille sekä nuorille on varattava nykyistä enemmän päihdepsykiatrisia hoitopaikkoja. Päihdepalveluiden tarve on viime aikoina kasvanut. Huono-osaisuus ja päihdeongelmat kasautuvat samoille henkilöille entistä useammin. Onnistunut päihdepolitiikka tukee kansanterveyttä, työllisyyttä, työturvallisuutta ja talouden tuottavuutta. Jokaiselle nuorelle on taattava yhdenvertainen oikeus laadukkaaseen, luotettavaan ja ajantasaiseen päihdekasvatukseen.
Siirretään toisen sotevaliokunnan käsiteltäväksi
Terveyden ja hyvinvoinnin parhaaksi sekä talouden kestävyyden varmistamiseksi monikanavarahoitus on arvioitava uudelleen. Sote-järjestelmää on järkevöitettävä, ja on laadittava suunnitelma kohti tehokkaampia ja vaikuttavampia sosiaali- ja terveyspalveluita. Tavoitteena on luoda Suomeen yhtenäinen potilastieto- ja diagnoosien kirjaamisjärjestelmä, jossa hyödynnetään vahvasti myös tekoälyä. LISÄYS: Lisäksi on vahvistettava kansallista hoitosuositustyötä ja menetelmien arviointia sekä turvattava riittävä rahoitus.
Lisäys alaotsikoksi: Digitalisoituvassa yhteiskunnassa pidetään kaikki mukana
Palveluiden esteettömyyteen ja saavutettavuuteen on kiinnitettävä huomiota päätöksenteon eri tasoilla, ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä on rakennettava mahdollisimman toimivaksi ja helppokäyttöiseksi. Julkisten palveluiden saavutettavuus on turvattava myös heille,
jotka eivät käytä sähköpostia tai puhelinta. joilla ei ole digitaalisten palvelujen käyttöön tarvittavaa osaamista tai tarvittavia laitteita. Asiakkaiden erityispiirteet, kuten ikä, vammaisuus, kulttuurinen tausta ja monikielisyys, on otettava palveluissa huomioon. (kappale siirretty ylempää)Sosiaalityö vaatii kehittämistä ja resursseja. Monitarpeisten ja syrjäytymisriskissä olevien lasten, nuorten ja aikuisten tukeminen ja ennaltaehkäisevä työ edellyttävät moniammatillista ja saumatonta yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden toiminnassa. Yhteistyötä haittaavat tiedonsaantiongelmat on poistettava. Monimutkaistunut yhteiskunta on monille ylipääsemätön esteiden viidakko. Auttamista ja tukea tarvitaan, ja ne ovat sekä yksiköiden että koko yhteiskunnan etu. Osallisuutta on vahvistettava määrätietoisesti, jotta jokaisella on ihmisarvoinen elämä, eikä syrjäytyminen lisäänny.
Ennaltaehkäiseviä ja maksuttomia matalan kynnyksen palveluita lapsiperheille on kehitettävä.Oleellista on, että perheet saavat palveluita oikea-aikaisesti ja riittävästi. Lasten ja perheiden palveluista on tehtävä toimiva moniammatillinen kokonaisuus. Osana tätä kokonaisuutta tulee turvata neuvolapalveluissa tarjottavat psykologipalvelut, jotka tulee olla saatavilla lasten lisäksi raskaana oleville ja pienten lasten vanhemmille.Jokaiselle perheenjäsenelle on varmistettava kriisitilanteessa riittävä tuki sekä ohjaus oikea-aikaisiin palveluihin. Erityisryhmiin kuuluville lapsille ja heidän perheilleen on taattava mahdollisuus tarpeenmukaisiin palveluihin.
Digitalisaation lisääntyvä hyödyntäminen, eri palveluiden toimiva integraatio, väestön etnisen ja kulttuurisen moninaisuuden huomioiminen sekä yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ovat välttämättömiä keinoja muutosten tasapainoisessa ohjaamisessa. LISÄYS: Palveluissa on huomioitava yksilölliset tarpeet, ja kokeellisten sekä yksilöllisten hoitomuotojen saatavuutta on edistettävä. Digitaalista yhdenvertaisuutta ja osallisuutta on tuettava kaikissa väestöryhmissä.
LISÄTÄÄN LOPPUUN: Tavoitteenamme on palauttaa tämän rahoitustyökalun toimintakyky ja resurssit vähintään Valtion asuntorahaston lakkauttamispäätöstä edeltävälle tasolle.
LISÄTÄÄN TOISEKSI VIIMEISEKSI LAUSEEKSI: Valtio tukee nykyisten asumisoikeusasuntojen korjaamista ja uusien rakentamista.
LISÄTÄÄN LOPPUUN: Lisäksi SDP tavoittelee sukusolujen pakastamisen tuomista julkiseksi palveluksi Ranskan mallin mukaisesti.
POISTETAAN KAPPALE.
KORVATAAN ENSIMMÄINEN LAUSE: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtaakan keventämiseksi on pyrittävä vähentämään esimerkiksi sellaista hallinnollista työtä, josta on vain vähän tai ei lainkaan hyötyä asiakkaille ja potilaille.
LISÄTÄÄN: Ehkäisevän päihdetyön resurssit on varmistettava, ja niiden riittävyys on huomioitava etenkin lasten ja nuorten parissa tehtävässä toiminnassa.
LISÄTÄÄN KAKSI UUTTA KAPPALETTA:
Epätyypillistä työtä ei kuitenkaan tule nähdä pelkästään ongelmana, vaan moni on itse valinnut työn tekemisen mallinsa yrittäjänä tai itsensä työllistäjänä. Työelämän muuttuessa yhä useammat työllistävät itsensä yrittäjinä, freelancereina tai muilla tavoilla, joissa ansiot kerätään useista lähteistä. Perinteisen työmallin ulkopuolella toimivien on pystyttävä luottamaan yhteiskuntaan ja järjestelmään.
Varsinkin luovilla aloilla toimitaan usein projektiluonteisesti, keikkatyöläisinä, freelancereina tai yrittäjinä. Tekijöiden ansiot kertyvät monista lähteistä ja epäsäännöllisesti. Siksi kulttuurintekijöiden taloudellisesta pärjäämisestä tulee huolehtia nykyistä paremmin esimerkiksi itsensä työllistäjien työttömyysturvaa kehittämällä.
LISÄTÄÄN ENNEN ALUSTATALOUDESSA.. JA TEHDÄÄN UUSI KAPPALEJAKO:
Henkilöperusteista irtisanomissuojaa on kuluvalla hallituskaudella heikennetty. Samaan aikaan Suomessa on ollut jo pitkään helppo irtisanoa työntekijöitä kollektiiviperustaisesti. Irtisanomissuojan vahvistamiseksi henkilöperustaisen irtisanomisen helpottamisen rinnalla kollektiiviperustaista irtisanomissuojaa on vahvistettava niin, että jatkossa tuotannollistaloudelliselta irtisanomiselta edellytetään painavaa syytä. Samalla vähimmäiskorvauksia perusteettomista irtisanomisista on korotettava ja korvausten ylärajat on poistettava.
LISÄTÄÄN LOPPUUN UUSI KAPPALE:
Lomautusjärjestelmä on ollut keskeinen joustoelementti suomalaisessa työelämässä. Tehdyt muutokset ovat siirtäneet yrittäjäriskiä työnantajilta työntekijöille ja heikentäneet samalla lomautetuksi joutuvien toimeentuloa huomattavalla tavalla. Tämän kohtuullistamiseksi lomautettujen työntekijöiden oikeutta irtisanoutua on helpotettava muuttamalla irtisanomisajan palkan maksuvelvoitetta. Lomautuksen kestettyä vähintään ansiosidonnaisen työttömyysturvan ensimmäisen porrastuksen verran, työntekijällä tulee olla irtisanoutuessaan oikeus saada työnantajan irtisanomisaikaa vastaava korvaus.
MUOKATAAN LAUSE: Häirintään ja muihin turvallisuusuhkiin, kuten seksuaaliseen häirintään ja asiakasväkivaltaan, on puututtava tehokkaasti.
MUOKATAAN ENSIMMÄINEN LAUSE: Kokeilut erilaisista työaikamalleista työajan lyhentämisestä on mahdollistettava.
LISÄTÄÄN LOPPUUN: Osa-aikaisten työntekijöiden työnhakuvelvoite on uudistettava niin, että velvoitteen täyttämiseksi riittää lisätuntien kysyminen omalta työnantajalta.
LISÄTÄÄN UUSI KAPPALE:
Euroopan korkeimman työttömyyden lisäksi Suomessa korostuu korkea pitkäaikaistyöttömyys. Erityisesti viimesijaisen turvan, toimeentulotuen, menot ja pitkäaikainen riippuvuus ovat kasvussa. Pitkittyessään työttömyys passivoi ja syrjäyttää yhteiskunnasta. Tavoitteena tulee olla se, että kaikki pidetään mukana. Työttömien toimintakyvyn ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi huomiota on kiinnitettävä erityisesti kuntien ja järjestöjen toimintamahdollisuuksiin ja tehtävä toimivat, kuntien vastuulla olevat välityömarkkinat sekä luotava niitä koskevat reilut pelisäännöt.
LISÄTÄÄN LOPPUUN: Nykyinen rahoitusmalli on johtanut kuntien menojen ennakoitua korkeampaan kasvuun johtuen sekä työllisyystilanteen heikentymisestä että etuusjärjestelmän joustamattomuudesta. Rahoitusmalli tulee uudistaa kannustavammaksi ja joustavammaksi erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden takia.
Yhteistyön jatkaminen ja tiivistäminen eri toimijoiden kesken on tärkeätä työttömyyden torjunnassa. Työllisyyspalveluiden kannalta keskeisiä toimijoita kuntien lisäksi ovat hyvinvointialueet, Kela ja Työ- ja elinkeinoministeriön alainen KEHA-keskus.
Toimeentulouudistuksen jälkeen työllisyyspalveluihin on tullut runsaasti asiakkaita, joiden toimintakyky ja työmarkkinakelpoisuus avoimille työmarkkinoille on heikko ja jotka tarvitsevat ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspalveluita, koulutusta sekä kuntoutusta.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi kehitettyä kannustinjärjestelmää (HYTE-kerroin) tulee kehittää erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden näkökulmasta.
KORVATAAN VIIMEINEN LAUSE SEURAAVASTI: Työllisyyspalveluiden kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota työvoimaviranomaisten tiukkoihin tulkintoihin kokoaikaisesta yrittäjyydestä. On sekä yksilön että yhteiskunnan etu, että työttömät aktivoituvat. Erityisesti itsensä työllistäjien kohdalla tulee sallia itsensä kehittäminen, osaamisensa esittely ja yritystoiminnan valmistelu ilman vaaraa työttömyysturvan menettämisestä.
LISÄTÄÄN ENSIMMÄISEN LAUSEEN JÄLKEEN: Suojaosien määrät voivat vaihdella suhdanteen mukaan, mutta vähimmäistason on oltava vähintään 300 euroa kuussa. Uudistetun mallin pitää olla työttömälle mahdollisimman ennakoitavissa oleva.
LISÄTÄÄN LOPPUUN: Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on uudistettava lieventämällä päivärahaa leikkaavia porrastuksia ja prosenttimääriä. Lisäksi työssäoloehtoa pitää lyhentää.
POISTETAAN VIIMEINEN LAUSE.
Lisätään kappaleen loppuun vielä lause: Askeleena kohti kokonaiskoulupäivää on nykyistä aamu- ja iltapäivätoimintaa kehitettävä ja sen valtakunnallista ohjausta vahvistettava toiminnan laadun varmistamiseksi.
Lisäys: Kun työelämän osaamistarpeet muuttuvat nopeasti, ammatillisessa koulutusohjelmiin pitää lisätä moniammatillinen teollisuuden perustutkinto, joka antaa valmiudet hakeutua työelämään tiukemmin rajattuja opintokokonaisuuksia joustavammin.
Uusi kappale perään:
Henkilöperusteista irtisanomissuojaa on kuluvalla hallituskaudella heikennetty. Samaan aikaan Suomessa on ollut jo pitkään helppo irtisanoa työntekijöitä kollektiiviperusteisesti. Irtisanomissuojan vahvistamiseksi henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisen rinnalla kollektiiviperustaista irtisanomissuojaa on vahvistettava niin, että jatkossa tuotannollistaloudelliselta irtisanomiselta edellytetään painavaa syytä. Samalla vähimmäiskorvauksia perusteettomista irtisanomisista on korotettava ja korvausten ylärajat on poistettava.
…. työttömyysturvaa myös ilman työsuhdetta. Samalla on estettävä työnantajavelvoitteiden kiertämistä ja työntekijän aseman heikentämistä.
Tämän jälkeen lisätään uusi kappale:Lomautusjärjestelmä on ollut keskeinen joustoelementti suomalaisessa työelämässä. Lomautusjärjestelmään tehdyt muutokset ovat kuitenkin siirtäneet yrittäjäriskiä työnantajalta työntekijöille ja heikentäneet samalla lomautetuksi joutuvien toimeentuloa huomattavalla tavalla. Tämän kohtuullistamiseksi lomautettujen työntekijöiden oikeutta irtisanoutua on helpotettava muuttamalla irtisanomisajan palkan maksuvelvoitetta. Lomautuksen kestettyä vähintään ansiosidonnaisen työttömyysturvan ensimmäisen porrastuksen verran, työntekijällä tulee olla irtisanoutuessaan oikeus saada työnantajan irtisanomisaikaa vastaava korvaus.
Muokataan lausetta:
Häirintään, kuten seksuaali- tai asiakasväkivaltaan, ja muihin turvallisuusuhkiin on puututtava tehokkaasti.
Muokataan kappaletta:
Kokeilut erilaisista työaikamalleista on mahdollistettava. Niissä on otettava huomioonaiempien työaikakokeilujen tulokset, vaikutukset työnteon vaikuttavuuteen ja tuottavuuteensekä ne positiiviset vaikutukset, jotka tulevat, kun työtehtävästä palautuu jo työpäivänaikana.Työelämään tarvitaan uudenlaisia innovaatioita työelämän muuttuessa. Kun työn teettämisen ja tekemisen tavat muuttuvat, on myös työelämän sääntelyn uudistuttava.Lisäksion varmistettava riittävät työelämän joustot ja tuki, kuten työn muotoilu, osa-aikatyö, työnohjaus, työhönvalmennus ja mentorointi. Työntekijöiden on voitava vaikuttaa oman työaikansa suunnitteluun. Työntekijöiden oikeuksia valvonnan ja tietosuojan osalta on vahvistettava. On huolehdittava myös keinoista lisätä yhteisöllisyyttä. Vuorotyöaloilla työnantajia on kannustettava kehittämään yhteisöllistä työvuorosuunnittelua.Kun työn teettämisen ja tekemisen tavat muuttuvat, on myös työelämän sääntelynuudistuttava.Työelämään tarvitaan uudenlaisia innovaatioita työelämän muuttuessa.… aktiivisia työvoimapoliittisia tukitoimia. Osa-aikaisten työntekijöiden työnhakuvelvoite on uudistettava niin, että velvoitteen täyttämiseksi riittää lisätuntien kysyminen omalta työnantajalta.
… hyödynnettävä tulorekisterin tietoja. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on uudistettava tarkastelemalla porrastuksen määriä ja tasoja, sekä työssäoloehdon pituutta.
Lisätään viimeiseksi lauseeksi:
Selvitetään työnantajan osuuden kasvattamista työttömyysvakuutusmaksuissa lyhyissä ja osa-aikaisissa työsuhteissa tavalla, joka kannustaa pitkäkestoisempaan työllistämiseen.
Poistetaan sivulause:
Samassa yhteydessä kotihoidon tuen kestoa on rajattava,
ja on edettävä vaiheittain kohti sen poistamista.Tämä jälkeen uusi kappale:
Väestön ikääntyessä työikäisten hoivavastuu iäkkäistä läheisistään kasvaa. Niillä työntekijöille, jotka huolehtivat iäkkäistä läheisistään on oltava mahdollisuus vapaaseen läheisensä hoitamiseksi. Ratkaisuja haetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.
Oikeudenmukainen työelämä ja työehtosopimuksiin perustuvat vähimmäistyöehdot ja -palkat kuuluvat kaikille työntekijöille. Työperäisen oleskeluluvan ehdoissa vahvistetaan työntekijän asemaa tilanteessa, jossa työtunnit vähenevät työntekijästä riippumattomista syistä ja joka uhkaa evätä oleskeluluvan.
Lisäys kappaleen loppuunKaupungeilla ja alueilla on keskeinen rooli digitalisaation toteuttamisessa sekä uusien ratkaisujen kehitys- ja kokeiluympäristöinä. Älykaupunkikehitystä tulee edistää kokonaisvaltaisesti niin, että fyysinen ja digitaalinen kaupunkiympäristö muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden tukien asukkaiden hyvinvointia, arjen sujuvuutta ja osallisuutta sekä yritysten innovaatioita ja kasvua. Älykaupunkiratkaisut vahvistavat samalla yhteiskunnan turvallisuutta ja resilienssiä mahdollistamalla paremman tilannekuvan, kriittisten palveluiden jatkuvuuden ja varautumisen kriiseihin sekä hybridivaikuttamiseen. Ne tukevat myös ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista.
Lisäys: Rakennusten asumisviileyttä on parannettava ja puumateriaalien osuutta rakennusvaiheessa lisättävä.
Muutos: Siirretään tämä kappale kolmanneksi kappaleeksi ja kolmas kappale toiseksi kappaleeksi.
Muutos: Huolehditaan toimivista palveluista ja nopeasta hoitoon pääsystä
Lisäys: Julkisessa perusterveydenhuollossa on parannettava hoidon saatavuutta ja hoidon jatkuvuutta. Sosiaalipalveluihin tulee päästä oikea-aikaisesti ja on panostettava ongelmien ennaltaehkäisyyn. Siksi on puututtava rakenteisiin, joiden kautta resurssit kohdentuvat tarpeeseen nähden epätasa-arvoisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluiden painopistettä on siirrettävä raskaasta erikoissairaanhoidosta ja sosiaalihuollon erityispalveluista ennaltaehkäisevään tukeen sekä helposti saavutettaviin perustason palveluihin.
Lisäys/muutos: Hoidon sujuvuuden varmistamiseksi asiakas- ja potilastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne mahdollistavat tiedonkulun hyvinvointialueiden ja hoitoyksiköiden välillä sekä varmistavat asiakas- ja potilasturvallisuuden aiempaa tehokkaammin. On myös huolehdittava siitä, että potilas voi asioida suomeksi tai ruotsiksi koko hoitoprosessin ajan. Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten oikeuksien toteutuminen on osa laadukasta ja yhdenvertaista terveydenhuoltoa.
Muutos: Alueellisia ja ihmisten välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja on vähennettävä. Tässä tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä sekä kuntien ja järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Pienituloisilla ja työelämän ulkopuolella olevilla on yli viisi kertaa enemmän menetettyjä elinvuosia kuin hyvätuloisilla. Terveyden tasa-arvon saavuttamiseksi sukupuolten väliset erot on otettava nykyistä paremmin huomioon.
Tämän kappaleen perään kokonaan uusi kappale: Lukutaitoon ja muihin perustaitoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota tulevina vuosina, muun muassa kansallisen lukutaitostrategian toimeenpanoa vahvistetaan systemaattisesti. Lasten pääsy heitä puhuttelevan kirjallisuuden pariin on varmistettava jo varhaiskasvatuksessa ja viimeistään lukemaan opetteluvaiheessa riittävän luku- ja kirjoitustaidon varmistamiseksi kaikille. Lasten ja nuorten kulttuurikompetenssia tuetaan suunnitelmallisesti ja varmistetaan jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuudet saada koulupolkunsa aikana monipuolisesti kokemuksia taiteesta ja kulttuurista. Taidetestaajat-malli vakiinnutetaan osaksi yläkoulujen kulttuurikasvatusta.
Lisäys: Varhaiskasvatuksessa on huomioitava haavoittuvassa asemassa olevien lasten määrä ja lasten erityisen tuen tarpeet. SDP ottaa tavoitteekseen nepsy-sensitiivisen toimintakulttuurin edistämisen varhaiskasvatuksessa ja kouluissa osana kuntien koulutus- ja sivistyspolitiikkaa. Varhaiskasvatuksessa on huolehdittava koko henkilökunnan saamasta täydennyskoulutuksena annettavasta nepsy-sensitiivisestä osaamisesta ja sitä tukevan toimintakulttuurin edistämisestä. Varhaiskasvatuksen tarjoamisen on perustuttava lähipäiväkotiperiaatteeseen. Päiväkotien rinnalla on säilytettävä ja kehitettävä myös pienryhmävaihtoehtoja.
Lisäys: Kaikissa nikotiinituotteissa on kiellettävä savukkeiden tapaan mentolilisän käyttöä. Puuduttavana ja kipua lievittävänä aineena mentoli vähentää tuotteiden ärsyttävyyttä ja altistaa niiden runsaammalle käytölle.
Lisäys kappaleen loppuun: Terveydentilan, elämäntilanteen ja olosuhteiden niin vaatiessa ihmisen on saatava ympärivuorokautisen hoivan palveluita. Kotihoito ei voi olla puuttuvan ympärivuorokautisen hoidon tai yhteisöllisen asumisen korvike. Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen on oltava kaikissa tilanteissa riittävä ja vastattava hoidon tarvetta, jotta hoivan laatu ei heikkene eikä työntekijöiden kuormitus kasva liian suureksi.
Sdp haluaa pitää huolta ikäihmisistä. Ikäihmisten hoivan laadun kannalta keskeistä on myös toimiva lääketieteellinen tuki. Hoivayksiköissä tulee olla mahdollisuus lääkärin konsultaatioon, jotta hoitoa voidaan arvioida oikea-aikaisesti ja turhia siirtoja päivystykseen tai sairaalaan voidaan välttää.
Ikäihmisten hyvinvointi ei synny pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluissa. Myös kunnilla on tärkeä rooli hyvinvoinnin edistämisessä esimerkiksi liikunnan, kulttuurin, yhteisöllisyyden ja esteettömän elinympäristön kautta. Ikäihmisten palveluissa kyse on ennen kaikkea ihmisten arjesta ja arvokkaasta vanhuudesta. Siksi tärkein kysymys ei lopulta ole, millaisia rakenteita rakennamme vaan millaista arkea niillä rakennamme ikäihmisille.
Poisto. Poistetaan kappale. SDP:n ei tule esittää opintotuen tason laskemista poliittisessa ohjelmassa. Opiskelijoiden velkaantumisen tukipalvelut eivät ole poliittisen ohjelman visioinnin tasoinen asia. Tavoitteet opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi on oltava kunnianhimoisemmat. Saana Kuusipalo, Kaapo Asuma ja Ele Rantasalmi
Lisäksi on kiinnitettävä huomiota saamelaisten ja viittomakielisten lasten ja nuorten kielenoppimisen edellytysten varmistamiseen.
On luotava selkeä ja kannustava lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä, joka antaa raamit jatkuvalle oppimiselle. Korkeakoulujen on tarjottava
nykyistä enemmänei-tutkintoon johtavaa, maksullista koulutusta työelämässä oleville ja jo tutkinnon suorittaneille. Tämä tarjoaisi yrityksille mahdollisuuden tukea työntekijöiden kehittymistä ja korkeakouluille mahdollisuuden vahvistaa rahoitustaan.Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla lyhyempi työviikko, ja kokeilut erilaisista työaikamalleista on mahdollistettava.
Sosiaaliturvan kehittämisessä on keskityttävä asiakaslähtöisyyden, yksinkertaistamisen ja ennakoitavuuden parantamiseen, mihin Kelan yhden hakemuksen malli antaa hyvät puitteet. Sosiaaliturvaa kehitetään kohti yleisturvamallia, jonka tavoitteena on yksinkertaisempi, ennakoitavampi ja paremmin erilaiset elämäntilanteet huomioiva järjestelmä. Tavoitteena on, että yleisturvamallia pilotoidaan tulevilla vaalikausilla osana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Sosiaaliturvan on suojattava elämässä tapahtuvilta sosiaalisilta riskeiltä ja tuettava työllisyyttä sekä osallisuutta.
Opintotuen takaisinperintä, lakkauttaminen tai tason laskeminen eivät saa johtaa opiskelijoiden hallitsemattomaan velkaantumiseen. Opintotuen tason on oltava riittävä toimeentuloon, jotta opiskelijat voivat halutessaan keskittyä opintoihinsa, myös toisella asteella.
Kasvukeskusten ulkopuolella on mahdollistettava vähähiilinen yksityisautoilu kohtuullisin kustannuksin. Biokaasu- ja etanoliautot tulisi verottaa ekologisina vaihtoehtoina.
Uusi kappale: Työttömien työnhakijoiden oikeudet ja velvollisuudet tulee arvioida ja uudistaa kokonaisuutena. Työttömien kontrolloinnin ja sanktioiden sijaan lainsäädännön tulee lähteä siitä, että työttömiä kannustetaan aktiivisuuteen ja oman työmarkkina-aseman parantamiseen. Työnhakuvelvollisuus on piilottanut ennen helposti löydettävät työmahdollisuudet sekä vähentänyt julkisesti avoinna olevien työpaikkojen määrää. Työnhakuvelvollisuuden vaikutukset työmarkkinoiden dynamiikkaan tulee arvioida ja sääntelyä kehittää tutkimustiedon pohjalta. Työmarkkinoiden avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tulee vahvistaa.
LISÄYS: Terveyserojen kaventaminen edellyttää myös ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja vaikuttavuuteen nojaavaa päätöksentekoa, onnistumista toimiala- ja organisaatiorajat ylittävässä yhdyspintatyössä sekä sosiaali-, terveys-, päihde-, rahapeli- ja kulttuuripolitiikkaa. Sosiaaliturvaa on kehitettävä vastaamaan uudenlaisiin tarpeisiin nykyistä paremmin.
LISÄYS: Digiloikan jälkeen tarvitsemme läsnäololoikan – paluun ihmisten väliseen aitoon kohtaamiseen. Osallisuutta ja läsnäoloa sekä ihmisten välitöntä vuorovaikutusta on vahvistettava kaikissa elämänvaiheissa. Terveellisiin elintapoihin, liikuntaan, toimintakyvyn ylläpitämiseen, kulttuurihyvinvointiin ja ennaltaehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin on panostettava koko ihmisen elämänkaaren ajan. Mielenterveys- ja tunnetaidot osana varhaiskasvatusta ja kouluopetusta sekä riittävän luku- ja kirjoitustaidon varmistaminen tukevat lasten ja nuorten kasvua, yhteiskunnallista osallisuutta ja henkistä kriisinsietokykyä.
On tärkeää, että jatkossakin tutkintoon johtava koulutus on maksutonta suomalaisille. Tasa-arvoiset mahdollisuudet tarkoittavat, että jokaisella on taustastaan ja lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus
kulkea koulupolku peruskoulusta aina tohtoriksi saakkakouluttautua maksutta aina tohtoriksi saakka.Korkeakouluopintoihin pääsyä on helpotettava niille, joilla ei ole olemassa olevaa opinto-oikeutta. Korkeakoulutus on mahdollistettava entistä suuremmalle osalle ikäluokasta karsimalla päällekkäistä
ja samantasoistatutkintokoulutusta sekä nostamalla aloituspaikkamääriä maltillisesti ikäluokkien koko huomioiden. Korkeakoulujen ei tule vähentää aloituspaikkoja avointen opintojen laajetessa. Muuttuvassa työelämässä myös osaamisen tarpeet muuttuvat, joten alanvaihdon on oltava jatkossakin mahdollista.On luotava selkeä ja kannustava lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä, joka antaa raamit jatkuvalle oppimiselle. Korkeakoulujen on tarjottava nykyistä enemmän ei-tutkintoon johtavaa
maksullistakoulutusta työelämässä oleville ja jo tutkinnon suorittaneille.Suomessa on eurooppalaisittain paljon määräaikaisia työsuhteita. Määräaikaisten sopimusten ketjuttamiseen on puututtava. On vahvistettava ihmisten mahdollisuuksia kokoaikaiseen työhön ja vakituisiin työsuhteisiin. Lisäksi työelämän turvaa on vahvistettava muunlaisissa työsuhteissa, kuten osa- tai määräaikaisessa työssä. Työelämän turvaa vahvistetaan osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa lisäämällä työajan ennakoitavuutta, parantamalla sosiaaliturvan yhteensovittamista, varmistamalla yhdenvertaiset oikeudet sekä ehkäisemällä perusteettomien määräaikaisuuksien ketjuttamista.
Moni työikäinen on tilanteessa, jossa erilaiset asiat haastavat työssä jaksamista.
Digitalisaatio on vaikeuttanut työstä irrottautumista, kun työntekijä on kiinni työvälineissään myös vapaa-ajalla. Mielenterveyden tukeminen, palautumisen mahdollistaminen ja digitaalisen työn hallinta ovat keskeisiä työelämän kysymyksiä, joihin on löydettävä toimivia ratkaisuja. Työnantajan vastuuta haitallisen psykososiaalisen kuormituksen vähentämisestä on vahvistettava, ja mahdollisuus työstä irtautumiseen on turvattava jokaiselle. Työturvallisuuslainsäädännön kehittämisessä on huomioitava työn erilaiset psyykkiset kuormitustekijät.Digitaalinen työ on hämärtänyt työn ja vapaa-ajan välistä rajaa ja lisännyt jatkuvaa tavoitettavuutta, mikä heikentää palautumista ja lisää psykososiaalista kuormitusta. Työturvallisuuden kehittämisessä tulee huomioida digitaalisen työn erityispiirteet, varmistaa työn ajallinen ajallinen rajautuminen sekä turvata työntekijöille tosiasiallinen mahdollisuus työstä irrottautumiseen.Työllisyyspalveluita on kehitettävä ihminen edellä. On huolehdittava siitä, että pitkäaikaistyöttömien työllistymissuunnitelmat ovat konkreettisia työnhakijan näkökulmasta, tukevat työllistymisen edellytyksiä ja sisältävät osaamisen kehittämistä. Työllisyyspalveluissa on siirryttävä pois mekaanisesta työnhakuvelvoitteisiin perustuvasta mallista kohti yksilöllistä ja vaikuttavaa tukea. Työnhakijan aktiivisuutta tulee arvioida kokonaisuutena eikä yksittäisten työnhakuhakemusten määrän perusteella. Työllisyyspalveluiden tavoitteena on oltava todellinen työllistyminen, osaamisen vahvistaminen sekä työ- ja toimintakyvyn tukeminen. Ammattilaisille on annettava enemmän harkintavaltaa asiakkaan tilanteen arviointiin. Työkyvyttömät työnhakijat on ohjattava heille tarkoituksenmukaisiin palveluihin.
Julkisella vuokra-asuntotuotannolla on tärkeä rooli kohtuuhintaisen asumisen tarjoamisessa
etenkin suurimmissa kaupungeissa.lisäys: kaikkialla Suomessa.Asuntopolitiikan ytimeen kuuluu lisäksi erityisryhmien, kuten ikääntyvien, senioreiden, vammaisten, opiskelijoiden ja itsenäistyvien nuorten asumisen tukeminen. Lisäys: Erityisryhmien asumisen tukemiseen tarvitaan malli, jonka avulla asuntorakentamista pystytään vahvistamaan ja kohtuuhintaista asumista saadaan turvattua. Asuntopolitiikka on myös elinvoimapolitiikkaa ja vaikuttaa työvoiman liikkuvuuteen.
Lisäys kappaleen loppuun: Kaupunkikehityksessä tulee kuitenkin löytää tasapaino rakennusperinnön suojelun ja kaupungin kehittämisen välillä. Valitusoikeus purkamisesta tai rakentamisesta ei saa kohtuuttomasti vaikeuttaa terveiden ja turvallisten asuinrakennusten, koulujen tai muiden julkisten tilojen rakentamista.
Lisäys: Sosiaaliturvaa on kehitettävä vastaamaan uudenlaisiin tarpeisiin nykyistä paremmin SDP:n yleisturva-mallin pohjalta.
Lisäys kappaleen loppuun: Tämä vaatii aktiivista yhteistyötä eri palveluntarjoajien välillä, ennaltaehkäiseviä toimia ja helposti saavutettavia tukipalveluja sekä asunnottomuuden uhan alla eläville että asunnottomuudesta kärsiville. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäksi tarvitaan tilapäisen asumisen ratkaisuja, ensisuojia sekä hätämajoitusta kaikilla niillä alueilla, joilla asunnottomuutta esiintyy. Asunnottomuuden uusiutumista tulee ehkäistä ja toimenpiteitä pitkäkestoisen asumisen turvaamiseksi on lisättävä riskiryhmien keskuudessa.
Julkisissa palveluissa on huomioitava
sukupuoli ja sensukupuolen moninaisuus.Uusi kappale tämän kappaleen jälkeen:
Jokaisen oikeutta päättää omasta kehostaan on vahvistettava. Aborttioikeus tulee turvata ja pitkän aikavälin tavoitteena on sen kirjaaminen perustuslakiin.
Perusterveydenhuollossa on vahvistettava gynekologista osaamista, synnyttäneiden palveluita, vaihdevuosioireiden hoitoa sekä keskenmenon kohdanneiden tukea. Lisäys: Lisäksi on vakavasti harkittava gynekologisten sairauksien lääkkeiden Kela-korvattavuutta.
kappaleen loppuun: Lisäksi on huolehdittava siitä, että myös muunkieliset ihmiset saavat tarvittaessa palveluita ja tukea ymmärrettävällä kielellä, jotta yhdenvertaisuus ja oikeusturva toteutuvat kaikille Suomessa asuville.
LISÄYS: Sosiaaliturvaa sekä talous- ja velkaneuvontaa on kehitettävä vastaamaan uudenlaisiin tarpeisiin nykyistä paremmin.
Muutos: 3.6 Korkeakoulutus nousuun
Muutos: Korkeakouluopintoihin pääsyä on helpotettava niille, joilla ei ole vielä suoritettua tutkintoa. Myös jo korkeakoulussa opiskelevien mahdollisuutta suunnata opintojaan uudelleen tulee tukea erilaisin keinoin. Alanvaihdon on oltava jatkossakin mahdollista. Korkeakoulutus on mahdollistettava entistä suuremmalle osalle ikäluokasta, ja aloituspaikkamääriä on nostettava maltillisesti ikäluokkien koko ja eri alojen tarpeet huomioiden. Korkeakoulujen ei tule vähentää aloituspaikkoja avointen opintojen laajetessa.
Lisäys: tarjottava enemmän yhteisöllistä ja muuta tutkinnon suorittamista edistävää tukea.
Muutos: Oppilaitosten turvallisuutta ja terveellisyyttä on parannettava.
Terveyden ja hyvinvoinnin parhaaksi sekä talouden kestävyyden varmistamiseksi monikanavarahoitus on arvioitava uudelleen, pidemmällä aikavälillä tavoitteena tulee olla monikanavarahoitusjärjestelmän purkaminen. Sote-järjestelmää on järkevöitettävä, ja on laadittava suunnitelma kohti tehokkaampia ja vaikuttavampia sosiaali- ja terveyspalveluita. Tavoitteena on luoda Suomeen yhtenäinen potilastieto- ja diagnoosien kirjaamisjärjestelmä, jossa hyödynnetään vahvasti myös tekoälyä.
Oikeus oppia ja kouluttautua on perusoikeus, jonka on toteuduttava läpi elämän. Koulutuksen maksuttomuus mahdollistaa tämän oikeuden toteutumisen, lisää sosioekonomista liikkuvuutta ja inhimillisen pääoman kertymistä ja siksi siitä on pidettävä tiukasti kiinni.Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja opettajien koulutuksella on keskeinen rooli laadukkaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämisessä sekä hyvinvointivaltion rakentamisessa.
Varhaiskasvatukseen on osoitettava riittävät määrärahat, ja on ylläpidettävä arviointikriteereitä, joilla määritellään korkealaatuinen, pedagoginen varhaiskasvatus.
2030-luvun aikana on kuljettava kohti maksutonta varhaiskasvatusta maksuja ensin alentaen.Varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen kautta on edettävä kohti täyttä maksuttomuutta mahdollisimman nopealla aikataululla. Varhaiskasvatuksessa on huomioitava haavoittuvassa asemassa olevien lasten määrä ja lasten erityisen tuen tarpeet. Varhaiskasvatuksen tarjoamisen on perustuttava lähipäiväkotiperiaatteeseen. Päiväkotien rinnalla on säilytettävä ja kehitettävä myös pienryhmävaihtoehtoja.Tavoitteena on, että 2030-luvun aikana 60 % nuorista aikuisista Suomessa on suorittanut korkeakoulututkinnon. Tämän jälkeen on tavoiteltava sitä, että koulutusaste nousee edelleen 2040-luvulla.
Tavoitteena on, että 2030-luvun aikana puolet nuorista aikuisista Suomessa on suorittanut korkeakoulututkinnon. Tämän jälkeen on tavoiteltava sitä, että 60 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon 2040-luvulla.Koulutustason nostoon tarvitaan kaikkien koulutusmuotojen osallistumista. Siksi on kehitettävä erilaisia väyliä korkeakoulutukseen. Tämä tarkoittaa polkuja korkeakouluun niin työelämästä, ammatillisesta koulutuksesta kuin vapaasta sivistystyöstä. Koulutusasteen nostamisessa on huomioitava eri alojen aloituspaikkojen määrän kohtaanto tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeisiin sekä turvattava laadukkaan tieteen ja tutkimuksen tekeminen.Korkeakouluopintoihin pääsyä on helpotettava niille, joilla ei ole olemassa olevaa opinto-oikeutta. Korkeakoulutus on mahdollistettava entistä suuremmalle osalle ikäluokasta karsimalla päällekkäistä
ja samantasoistatutkintokoulutusta sekä nostamalla aloituspaikkamääriä maltillisesti ikäluokkien koko huomioiden. Korkeakoulujen ei tule vähentää aloituspaikkoja avointen opintojen laajetessa. Muuttuvassa työelämässä myös osaamisen tarpeet muuttuvat, joten alanvaihdon on oltava jatkossakin mahdollista.Suomessa on eurooppalaisittain paljon määräaikaisia työsuhteita. Määräaikaisten sopimusten solmimiseen ja ketjuttamiseen on puututtava. On vahvistettava ihmisten mahdollisuuksia kokoaikaiseen työhön ja vakituisiin työsuhteisiin. Lisäksi työelämän turvaa on vahvistettava muunlaisissa työsuhteissa, kuten osa- tai määräaikaisessa työssä.
Lisäys kappaleen loppuun:
Sosiaaliturvajärjestelmä on uudistettava SDP:n Yleisturva-mallin pohjalta. Sosiaaliturvan lähtökohtana on oltava jokaisen ihmisen työnteko kykyjensä mukaan sekä ihmisen oman aktiivisuuden, itsensä kehittämisen, kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen.
Perustason sosiaaliturva on jäänyt jatkuvasti jälkeen ansioiden kehityksestä, ja indeksijäädytysten myötä sen reaaliarvo on heikentynyt. Perusturvan täydentäminen toimeentulotuella on yleistä, mikä lisää byrokratia- ja kannustinloukkuja. Pitkällä aikavälillä perusturvan tasoa on parannettava
pyrittävä parantamaan, jotta toimeentulotuen tarve vähenee ja jokaiselle voidaan varmistaa ihmisarvoinen elämä ja osallisuus yhteiskunnassa.Sosiaaliturvan ja ansioiden yhteensovittamista helpottavat suojaosat on otettava POIS:
uudistettunaLISÄYS: uudelleen käyttöön.”Mahdollisuuksien mukaan on huolehdittava historian jatkumosta kertovan rakennuskannan ja kulttuuriympäristöjen säilymisestä tuleville sukupolville.” PERUSTELU: Tämä on ensisijaisesti tyylillinen muutos. Kappaleen viimeisessä virkkeessä sekä ”mahdollisuuksien mukaan” että ”pyrittävä” korostavat suojelun ehdollisuutta. Molempien ehdollisten ilmausten sisällyttäminen samaan virkkeeseen on huonoa kieltä ja kuulostaa suotta kulttuuriperinnön vastaiselta. ”Yksittäisten rakennusten ja laajempien kokonaisuuksien” sijaan kannattaisi puhua lyhyemmin rakennuskannasta. Ammattitermillä kulttuuriympäristö mahdollistetaan myös ne laajemmat tulkinnat (esim. kulttuurimaisemat, tehdasalueet) mutta myös muut yksittäiset suojelukohteet (esim. sillat, muinaisjäännökset). Mahdollisuuksien mukaan kertoo jo riittävästi siitä, että kaikenkattava suojelu ei ole realistista. Samaan merkitykseen valiokunta voisi tosin päästä myös vielä positiivisemmalla muotoilulla: ”Säilyttämällä arvokasta rakennuskantaa ja kulttuuriympäristöjä huolehdimme historian jatkumisesta tuleville sukupolville.” (Koska adjektiivi arvokas edellyttää arvottamista, sehän tosiasiallisesti sisältää samanlaisen merkityksen kuin ”mahdollisuuksien mukaan” tai ”pyrittävä”, joiden nojalla vähäarvoista kulttuuriperintöä ei tarvitsisi suojella. Ymmärrän toki, jos valiokunta haluaa korostaa varauksellisuuttaan suojeluun, joka ei olisi tässä muotoilussa yhtä eksplisiittistä kuin varsinaisessa muutosesityksessä.)
Lisäys (Demariopiskelijat): Yhteinen katsomusaine edistää opetuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Yhteisessä katsomusaineessa tulee huolehtia koulun uskonnollisesta ja katsomuksellisesta sitoutumattomuudesta.
Lisäys (Demariopiskelijat): Rahapelihaittojen ehkäisyn ja tutkimuksen riittävä rahoitus on turvattava rahapelituotoista. Veikkauksen asemaa ei pidä heikentää nykyisestä.
Lisäys loppuun: Tällöin tulee huomioida myös työnhakijan aktiivisuus ja työllistymismahdollisuudet niin, että mahdollisimman nopea paluu työelämän tulee entistä kannattavammaksi.
LISÄYS: Oppilashuollossa on tunnistettava nuorten erilaiset tarpeet nykyistä paremmin. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava tosiasiallinen mahdollisuus päästä koulupsykologin palveluihin asuinpaikasta riippumatta. Psykologipalveluiden saatavuus on turvattava myös pienissä kunnissa ja harvaan asutuilla alueilla esimerkiksi alueellisella yhteistyöllä ja etävastaanottoja hyödyntämällä.
LISÄYS: Oppimisen tuen toimivuus on varmistettava. Oppimisen tuen uudistuksessa on turvattava neurokirjon oppilaiden ja muiden tuen tarpeessa olevien oppilaiden tosiasiallinen mahdollisuus yksilöllisiin ja joustaviin opetusjärjestelyihin silloin, kun ne ovat välttämättömiä oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta. Oppimisen tuen tulee olla pitkäjänteistä ja ennakoitavaa.
MUUTOS/LISÄYS: Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää on edelleen kasvatettava. Lisätunneilla voidaan vahvistaa erityisesti perustaitojen osaamista.
Tuntijakoa uudistettaessa on lisäksi laajennettava opiskeltavien kielten valikoimaa, minkä mahdollistamiseksi voidaan hyödyntää myös etäyhteyksiä.Tuntijakoa uudistettaessa on laajennettava opiskeltavien kielten valikoimaa sekä turvattava jokaiselle oppilaalle lakisääteinen mahdollisuus aloittaa vapaaehtoinen A2-kieli alakoulussa. Näin varmistetaan, ettei toisen pitkän vieraan kielen opiskelu ole riippuvainen kuntien taloudellisesta tilanteesta. Kielten opetuksen saatavuutta voidaan vahvistaa myös etäopetuksen ja kuntien välisen yhteistyön avulla.MUUTOS:
Samassa yhteydessä kotihoidon tuen kestoa on rajattava, ja on edettävä vaiheittain kohti sen poistamista.Samalla kotihoidon tukea on uudistettava siten, että se tukee nykyistä paremmin vanhempien tasa-arvoista osallistumista työelämään, kuitenkaan lapsikohtaista tukiaikaa lyhentämättä.Poisto:
Vieraiden kielten oppimisen valmiuksien kehittäminen on aloitettava jo varhaiskasvatuksessa. Kielikylpytoimintaa on laajennettava.Lisäys: Varhaiskasvatuksessa tehtävä työ kielellisten valmiuksien tukemisessa luo pohjaa vieraiden kielten opiskeluun.
”ja työn muutokseen sopeutumista on tuettava” –> ”työelämän turvallisuutta on parannettava”
”sekä helposti saavutettaviin perustason palveluihin.” –> ”sekä perustason palveluihin, joiden saavutettavuus on varmistettava reuna-alueet huomioiden.”
”Hoitoon on päästävä kahdessa viikossa, ja pidemmän aikavälin tavoitteena on oltava tätä nopeampi hoitoon pääsy.” –> ”kiirettömän hoidon hoitotakuu on perusterveydenhuollossa kiristettävä yhteen viikkoon, ja erikoissairaanhoitoon pääsyä tulee nopeuttaa”
”Hoito on järjestettävä omalääkäri- ja omahoitajamallilla. Sen avulla nopeutetaan hoitoon pääsyä ja parannetaan hoidon jatkuvuutta sekä mahdollistetaan joustava ja asiakaslähtöinen asiointi.” –> ”Hoidon järjestämisessä tulee huomioida hoidon jatkuvuuden näkökulma ja lisätä potilaan mahdollisuutta valita häntä hoitavat ammattilaiset.”
”Fyysisen hoitokontaktin ohella on kehitettävä helppokäyttöisiä etäpalveluita, joilla voidaan täydentää palveluverkkoa ja helpottaa saavutettavuutta.” —> ”Etäpalveluiden kehittämistä ei tule käyttää perusteena palveluverkon supistamiseen.”
poistetaan koko kappale tarpeettomana
”Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestettävä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti.” —> ”Laadukkaiden sosiali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on kustannustehokasta”
”ja asiakasmaksujen on oltava kohtuulliset” –> ”Asiakasmaksuja on alennettava kohtuulliselle tasolle, ja tavoitteeksi on asetettava maksuttomat peruspalvelut.”
”avoterveydenhuollon hoitajavastaanottojen” –> ”avoterveydenhuollon hoitaja- ja lääkärivastaanottojen”
lisäys ennen ”lisäksi…” –> ”Ikääntyneiden palveluissa on varmistettava kohtuullinen käyttövara asumismuodosta riippumatta.”
”painopisteen on oltava” –> ”painopiste on”
poistetaan: ”Työterveyshuollon sairaanhoidon kytkemistä osaksi julkista perusterveydenhuoltoa esimerkiksi omalääkäri-hoitajamallin avulla on selvitettävä. Lisäksi hyvinvointialueiden, työterveyshuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluita on kehitettävä sujuvaksi, toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi.”
”Yksityisten terveyspalveluiden KELA-korvausjärjestelmää on arvioitava huolellisesti osana kokonaisvaltaista sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämistä.” —> ”Yksityisten terveyspalveluiden Kela-korvaukset on suunnattava sinne, missä yksityistä palvelua tarvitaan täydentämään julkista palveluvalikoimaa.”
”kustannusten hillintä” –> ”ja vain toissijaisesti kustannusten hillintä”
”palveluiden kehittämisen ja uudistamisen rauha, jotta hyväksi todetut käytänteet, innovaatiot ja uudet toimintatavat saadaan nykyistä tehokkaammin käyttöön” —> ”annettava keinot ja mahdollisuudet palveluiden kehittämiseen ja uudistamiseen vähentämällä tarpeetonta sairaalaverkko- ja palveluvalikoimasääntelyä”
”on varmistettava” —> ”valtiovallan tehtävä on varmistaa”
poistetaan: ”tällaiset uudet yhteydenottotavat olisi huomioitava nykyistä paremmin hoitotakuulainsäädännössä. ”
poistetaan koko kappale
”Tavoitteena on luoda Suomeen yhtenäinen potilastieto- ja diagnoosien kirjaamisjärjestelmä, jossa hyödynnetään vahvasti myös tekoälyä.” –> poistetaan, yhteinen tietokanta on tärkeä, mutta järjestelmien moninaisuus tulee sallia
Lapsille ja nuorille on oltava tarjolla ilman ajanvarausta tai diagnoosia matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita, jotka tarjoavat välitöntä keskustelutukea, kriisiapua ja ohjausta jatkohoitoon. Nuorten mielenterveyspalveluiden hoitoketjun on jatkuttava saumattomasti ilman keskeytyksiä siirryttäessä lasten palveluista nuorten mielenterveyspalveluihin ja edelleen aikuisten palveluihin. Terapiatakuu on laajennettava koskemaan koko väestöä. Myös esimerkiksi pienituloisilla ja opiskelijoilla on oltava taloudellinen mahdollisuus kuntouttavaan terapiaan.Muutetaan muotoon:
Lapsille ja nuorille on oltava tarjolla ilman ajanvarausta tai diagnoosia matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita, jotka tarjoavat välitöntä keskustelutukea, kriisiapua ja ohjausta jatkohoitoon. Nuorten mielenterveyspalveluiden hoitoketjun on jatkuttava saumattomasti ilman keskeytyksiä siirryttäessä lasten palveluista nuorten mielenterveyspalveluihin ja edelleen aikuisten palveluihin.
Terapiatakuu on laajennettava koskemaan koko väestöä tasa-arvoisesti kaikille väestöryhmille riippumatta heidän taloudellisesta tilanteestaan. Mielenterveyspalveluiden vaikuttavuutta on vahvistettava rakentamalla Kelan kuntoutuspsykoterapian ja hyvinvointialueiden palveluiden välille yhtenäinen, näyttöön ja vaikuttavuuteen perustuva kokonaisuus. Vaikuttavuuden seuranta on nostettava keskiöön arvioitaessa palveluiden kohdentumista oikein ja oikea-aikaisesti. Terapiapalveluiden kustannusvaikuttavuutta tulee parantaa lisäämällä terapiakoulutusta, edelleen kehittää resurssitehokkaita hoitomalleja ja yhtenäisiä digipalveluita. Kansanterveyden kannalta ratkaisevaa on terapioiden saatavuus, ei yksittäisten pitkien hoitojaksojen ylläpito Yli vuoden kestävien terapioiden käyttöä tulee arvioida kriittisesti tutkimusnäytön ja vaikuttavuuden perusteella, jotta rajalliset resurssit voidaan kohdentaa mahdollisimman hyödyllisesti.
Julkisessa perusterveydenhuollossa on parannettava hoidon saatavuutta ja hoidon jatkuvuutta. Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tulee varmistaa palveluiden jatkuvuus myös asiakkaan kotiutuessa. Mikäli asiakas on ikääntynyt tåhån tulee kiinnittää erityistä huomiota. Perusterveydenhuollon tulee käydä vuoropuhelua jatkuvasti sosiaalipalveluiden kanssa asiakkaiden hoidon jatkuvuudesta.
Suomen kasvun ja elinvoiman turvaaminen vaatii onnistunutta aluepolitiikkaa koko Suomessa. Erityisesti itäisen Suomen raja-alueet tarvitsevat konkreettisia toimia aluekehityksen vahvistamiseksi, saavutettavuuden parantamiseksi ja investointien liikkeelle saamiseksi. Itäisen ja Pohjois-Suomen asukkaiden turvallisuuden parantamiseksi ja palveluiden saavutettavuuden varmistamiseksi sekä elinvoiman ja työllisyyden vahvistamiseksi tarvitaan valtion ja EU:n konkreettisia toimia. Lisäysesitys: Pohjois-Suomen liikenneyhteydet ovat koko Suomen huoltovarmuuden, turvallisuuden ja elinvoiman kannalta keskeisiä. Suomen maantieteellinen erityisasema pohjoisena ja harvaan asuttuna EU:n ja Venäjän ulkorajavaltiona on huomioitava. EU:n aluepolitiikan perusta on vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja. Suomen rahoitusosuus on turvattava aluepolitiikassa. Kansallisesti on tärkeää ohjata koheesiorahoitus siten, että itärajan maakunnat olisivat rahoituksen osalta yhdenvertaisessa asemassa.
Rautatieyhtiöt on velvoitettava lippuyhteistyöhön ja junien internet-yhteyksiä on parannettava. PERUSTELUT: EU:n kilpailuvaatimusten myötä raideliikenne avautuu kilpailulle, jolloin on tärkeä kansallisesti edellyttää, että lippujärjestelmät myyvät kaikkien yhtiöiden lippuja. Tällä hetkellä VR toki myy HSL:n lippuja, mutta jos kilpailua tulee kaukoliikenteeseen, tilanne voikin olla toinen. Kyse on matkustajien oikeuksien kannalta erittäin tärkeästä asiasta, mutta nettiyhteyksien kohdalla voisi vähän tiivistää työn tuottavuus -maininnasta, koska hyödyt ovat sanomattakin selviä.
Lapin puoluekokousryhmä kannattaa esitystä sillä muutoksella, että kappaleen toista lausetta ei poisteta ja toisen kappaleen toiseen lauseeseen lisätään sana ”koko” ja toista lausetta muutetaan seuraavasti:
Erityisesti koko Suomen itäiset raja-alueet tarvitsevat konkreettisia toimia aluekehityksen vahvistamiseksi, saavutettavuuden parantamiseksi ja investointien liikkeelle saamiseksi
Suomen kasvun ja elinvoiman turvaaminen vaatii onnistunutta aluepolitiikkaa koko Suomessa. Erityisesti itäisen Suomen raja-alueet tarvitsevat konkreettisia toimia aluekehityksen vahvistamiseksi, saavutettavuuden parantamiseksi ja investointien liikkeelle saamiseksi. Itäisen ja Pohjois-Suomen asukkaiden turvallisuuden parantamiseksi ja palveluiden saavutettavuuden varmistamiseksi sekä elinvoiman ja työllisyyden vahvistamiseksi tarvitaan valtion ja EU:n konkreettisia toimia. Suomen maantieteellinen erityisasema pohjoisena ja harvaan asuttuna EU:n ja Venäjän ulkorajavaltiona on huomioitava. EU:n aluepolitiikan perusta on vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja. Suomen rahoitusosuus on turvattava aluepolitiikassa ja pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityispiirteet on huomioitava siinä NSPA-erityisrahoituksena. Kansallisesti on tärkeää ohjata koheesiorahoitus siten, että itärajan ja Pohjois-Suomen maakunnat olisivat rahoituksen osalta yhdenvertaisessa asemassa ja rahoituksen ohjaamisessa huomioidaan myös pysyvät rakenteelliset haitat, kuten harva asutus, pitkät etäisyydet ja vaativat ilmasto-olosuhteet.
LISÄYS alkuun: Opiskelijoiden toimeentuloa on vahvistettava kehittämällä opintotukea niin, että opiskelun aikainen toimeentulo ei perustu kohtuuttomasti velkaantumiseen.
Lisäysesitys:
SDP tunnistaa alueellisen koulutuksellisen eriarvoistumisen riskin korkeakoulutukseen hakeutumisessa. Syrjäisemmillä alueilla tulee vahvistaa toisen asteen koulutuksen saavutettavuutta, opintotarjontaa ja opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia muun muassa digitoteutuksia, oppilaitosyhteistyötä sekä opinto-ohjausta kehittämällä. Tavoitteena tulee olla alueellisen osaajapohjan vahvistaminen ja koulutettujen nuorten kiinnittyminen alueelle.”
MUUTOS: Yhteiskunnan on oltava
lapsi- ja perhemyönteinenperhe- ja lapsimyönteinen kaikille perhemuodosta riippumatta. Lainsäädännön on tunnistettava perheidenmoninaisuusmonimuotoisuus ja mahdollistettava juridinen vanhemmuus useammalle kuin kahdelle vanhemmalle. Onnistunutlapsi- perhepolitiikkaperhe- ja lapsipolitiikkaluorakentaa yhteiskuntaa, jossalapsien hankkiminenlapsiperheellistyminen koetaan myönteisenä ja tavoiteltavana sekä saavutettavana asiana. Sujuva arki, työn ja perheen yhteensovittaminen sekä riittävät ja toimivat palvelut ja tukimuodot kannustavatperheiden perustamiseenlapsiperheellistymään.PerheellistymistäLapsiperheellistymistä ja syntyvyyttä on tuettava vahvistamalla tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, vähentämällä epävarmuutta ja kehittämällä palveluita vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeita. Lapsiperheellistymisen mahdollisuuksia on edistettävä ja esteitä purettava, hedelmöityshoitojen resurssien lisäksi myös hedelmällisyystietoa on lisättävä. Tahattomasti lapsettomat on huomioitava palveluissa ja päätöksenteossa. Kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa on jatkettava lasten oikeuksien edistämiseksi, perhepolitiikan vahvistamiseksi ja lasten huono-osaisuuden vähentämiseksi. Päätöksenteossa on huomioitava päätösten vaikutuksia lapsiin nykyistä laajemmin.MUUTETTUNA: Yhteiskunnan on oltava perhe- ja lapsimyönteinen kaikille perhemuodosta riippumatta. Lainsäädännön on tunnistettava perheiden monimuotoisuus ja mahdollistettava juridinen vanhemmuus useammalle kuin kahdelle vanhemmalle. Onnistunut perhe- ja lapsipolitiikka rakentaa yhteiskuntaa, jossa lapsiperheellistyminen koetaan myönteisenä ja tavoiteltavana sekä saavutettavana asiana. Sujuva arki, työn ja perheen yhteensovittaminen sekä riittävät ja toimivat palvelut ja tukimuodot kannustavat lapsiperheellistymään. Lapsiperheellistymistä ja syntyvyyttä on tuettava vahvistamalla tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, vähentämällä epävarmuutta ja kehittämällä palveluita vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeita. Lapsiperheellistymisen mahdollisuuksia on edistettävä ja esteitä purettava, hedelmöityshoitojen resurssien lisäksi myös hedelmällisyystietoa on lisättävä. Tahattomasti lapsettomat on huomioitava palveluissa ja päätöksenteossa. Kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa on jatkettava lasten oikeuksien edistämiseksi, perhepolitiikan vahvistamiseksi ja lasten huono-osaisuuden vähentämiseksi. Päätöksenteossa on huomioitava päätösten vaikutuksia lapsiin nykyistä laajemmin.
LISÄYS loppuun: Laaditaan kansallinen muistisairauksien toimenpideohjelma yhteistyössä hyvinvointialueiden, järjestöjen ja tutkimustoimijoiden kanssa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestettävä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti.Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestettävä laadukkaasti, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti.Pois:
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteina on palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja kustannusten hillintä...
kielitaitoon on kiinnitettävä erityistä huomiotakielitaito on pidettävä keskeisenä tavoitteena.Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille
on tarjottavakoulutusta erilaisten riippuvuuksien kohtaamiseen. tilalle: Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille on pidettävä koulutusta erilaisten riippuvuuksien kohtaamiseen.LISÄYS LAUSEESEEN: Kotona asumista on tuettava satsaamalla osaavaan ja riittävää kotihoidon henkilöstöön, säännöllisiin terveystarkastuksiin yli 80-vuotiaille..
LISÄTÄÄN LAUSEESEEN: Omaishoitajien jaksamiseen on panostettava taloudellisesti, sijaisjärjestelyin ja tukitoimin sekä karsimalla turhaa byrokratiaa.
Ensimmäisen lauseen jälkeen lisätään seuraava lause: Kunnille kohdennetut työttömyyden sakkomaksut kuormittavat kuntia ja vaikeuttavat kuntien omia työllisyystoimia. On syytä selvittää, voiko kuntien tai työllisyysalueiden työllisyystoimia tukea uudella rahoitusmallilla, joka mahdollistaisi työttömien työllistämistä nykytilannetta paremmin.
Uudenmaan piirin esitys.
Palveluiden esteettömyyteen ja saavutettavuuteen on kiinnitettävä huomiota päätöksenteon eri tasoilla, ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä on rakennettava mahdollisimman toimivaksi ja helppokäyttöiseksi. Julkisten palveluiden saavutettavuus on turvattava myös heille, jotka eivät käytä sähköpostia tai puhelinta. Asiakkaiden erityispiirteet, kuten ikä, vammaisuus, kulttuurinen tausta, epäsäännöllinen työ ja monikielisyys, on otettava palveluissa huomioon.
Lisäys: Suomen-, ruotsin-, saamen- ja viittomakielisten oikeuksien toteutuminen on osa laadukasta ja yhdenvertaista terveydenhuoltoa.
… sekä muilla vähemmistökielillä: suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakiellä, romaniksi ja karjalaksi.
Lisäys:
Mielenterveysstrategia uudistetaan pandemian ja sote-uudistuksen jälkeiseen todellisuuteen sopivaksi.
Käynnistetään hallitusohjelmakauden mittainen mielenterveyspalveluiden kehittämisohjelma ja uudistetun mielenterveysstrategian mittainen mielenterveyden edistämisen kehittämisohjelmaksi.
Toisen lauseen jälkeen lisäys: Tämä tulee huomioida EU:n seuraavan ohjelmakauden rahoituksessa.
Lisäys:
Kelan kuntoutuspsykoterapian rahoitusmallia kehitetään niin, että kuntoutuspsykoterapian oikeudenmukainen kohdentuminen, näyttöön perustuvuus, yksilötason vaikuttavuuden seuranta ja yhteensovittaminen muihin hoitoihin paranevat. Kelan kuntoutuspsykoterapialle säädetään hintakatto, jotta ihmisillä on paremmin varaa hoitoon.
Selvitetään parhaat keinot siirtää kuntoutuspsykoterapian rahoitusvastuu hyvinvointialueille, jotta nykyinen osaoptimointi hyvinvoitialueiden ja Kelan välillä loppuisi.
Lakisääteistä sosiaalivakuutusta on uudistettava yhdessä sopimalla.
Valmistelu on tehtävä aidosti kolmikantaisesti palkansaajien ja työnantajien kanssa.LISÄYS/MUUTOS: Lakisääteistä sosiaalivakuutusta uudistettaessa on epätyypillisistä työtä tekevien ääntä kuultava ja kaikkien edut otettava huomioon. //LISÄYS/MUUTOS LOPPUU. Yhdessä sopiminen luo vakautta sosiaaliturvajärjestelmään, jota on viime vuosina uudistettu voimakkaasti ja lyhytjänteisesti pidemmän aikavälin seurauksista välittämättä.Päihderiippuvuus on sairaus, johon on saatava hoitoa. Päihdepolitiikan keskeisenä tavoitteena on oltava päihteiden käytön vähentäminen ja haittojen minimointi sekä nuorten huumekuolemien estäminen. LISÄYS: Osana haittojen minimointia alkoholin käyttöä on ohjattava anniskeluun ja siksi anniskeluravintoloiden toimintaedellytyksiä on parannettava. Päihdepalveluiden tarve on viime aikoina kasvanut. Huono-osaisuus ja päihdeongelmat kasautuvat samoille henkilöille entistä useammin. Onnistunut päihdepolitiikka tukee kansanterveyttä, työllisyyttä, työturvallisuutta ja talouden tuottavuutta. Jokaiselle nuorelle on taattava yhdenvertainen oikeus laadukkaaseen, luotettavaan ja ajantasaiseen päihdekasvatukseen.
Esittää Kaapo Asuma, kannattaa Ele Rantasalmi, Miikka Roslöf.
Paikkakunnilla, joilla väestö vähenee, on vahvistettava kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja hyödynnettävä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia järjestää ja monipuolistaa opetusta. Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä on vahvistettava, jotta kaikkialla Suomessa oppivelvollisuuden voi suorittaa lähellä omaa kotia.
koulutuksen saavutettavuutta voidaan parantaa. Toinen aste on oltava mahdollista suorittaa kaksois- tai kolmoistutkintonaLisäys:
Laadukkaita digitaalisia palveluita ei voi eikä kannata kehittää jokaisella alueella erikseen.
3.9 lisäys 9 kappaleeseen.
Ansioturvan mallia on kehitettävä työmarkkinaosapuolten yhteistyössä siten, että se kannustaa työttömyyskassan jäsenyyteen ja oman turvan ylläpitämiseen. Jäsenellä on oltava reaaliaikainen tieto ansioturvan tasosta ja kestosta eri tilanteissa, ja turvan määrittelyssä on hyödynnettävä tulorekisteriä.
Ansiosidonnainen työttömyysturva on uudistettava niin, että se turvaa riittävän toimeentulon koko työttömyysjakson alusta loppuun. Erityisesti pääsyä ansiosidonnaiseen on helpotettava: työssäoloehtoa on kevennettävä ja tehtävä joustavammaksi, jotta sirpaleiset työurat, lyhyet työsuhteet ja suhdanteista johtuvat katkokset kerryttävät turvaa nykyistä paremmin.
Omavastuuaikaa on joustavoitettava niin, ettei se muodostu kohtuuttomaksi esteeksi turvan saamiselle erityisesti toistuvissa tai lyhyissä työttömyysjaksoissa.
Ansioturva rahoitetaan jatkossakin palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla.
MUUTOS:.
Oppivelvollisille on luotava ammatilliseen koulutukseen 1+2 vuoden malli, jossa ensimmäiseen opiskeluvuoteen sisältyisi yhteisiä tutkinnon osia, alan yhteisiä ammattiopintoja ja muita työelämässä tarvittavia taitoja sekä yksilöllistä ja yhteisöllistä tukea. Ensimmäisen vuoden jälkeen keskityttäisiin enemmän syventäviin tutkintokohtaisiin ammattiopintoihin ja työssäoppimiseen. Ammatillisen koulutuksen edetessä, oppivelvollisten opintoihin kuuluvat yleissivistävät- ja ammatillisetopinnot sekä työssäoppiminen limittyvät harkituksi kokonaisuudeksi.(Tämä esitys mukailee Jari Laukian esitystä, mutta olen pyrkinyt sanoittamaan saman esityksen vielä selkeämmin.)
Lisäksi on panostettava opettajien ja rehtoreiden osaamisen kehittämiseen erityisesti pedagogisessa johtamisessa sekä oppimisen ilon ja merkityksellisyyden lisäämiseen ja kodin ja koulun yhteistyön vahvistamiseen. Samalla opetushenkilökunnan edellytyksiä taata jokaisen oppilaan opiskelurauha kehitetään.
Myös tukitoimien kattavuuteen ja oikea-aikaisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Oppimisen tuen toimivuus on varmistettava ja oppivelvollisten oppilaiden poissaolojen vähentämiseen luodaan uusia menetelmiä oppimisen varmistamiseksi.
Julkisten palveluiden saavutettavuus on turvattava myös heille,
jotka eivät käytä sähköpostia tai puhelinta. joilla ei ole digitaalisten palvelujen käyttöön tarvittavaa osaamista tai tarvittavia laitteitaOn huolehdittava siitä, että koulutus vastaa työmarkkinoiden muutokseen, muun muassa mahdollistamalla opiskelu
laajentamalla mahdollisuuksiaopiskellatyöttömyysturvalla aina sen ollessa työnhakijan kannalta hyödyllistä.LISÄYS: Päiväkodeissa ja kouluissa on oltava riittävästi turvallisia ja osaavia aikuisia. Siksi on laadittava saatavuussuunnitelma osaavan ja pätevän varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstön varmistamiseksi opettajarekistein muodossa.
Mitä opettajarekisteristä hyötyisi ?
Yhteiskunta
Kun opetusalan lainsäädäntöä uudistetaan, tarvitaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa opettajien määrästä ja kelpoisuuksista. Esimerkiksi oppimisen tuen lainsäädäntöä uudistettaessa on olennaista tietää, paljonko kelpoisia erityisopettajia on eri puolilla maata työelämässä ja missä vaiheessa he jäävät eläkkeelle.
Myös työnantajat hyötyisivät. Työnantaja voisi suoraan rekisteristä katsoa hakijan kelpoisuudet.
Rekisteristä kävisi myös ilmi, missä paikkakunnilla työnantajan tarvitsemia päteviä opettajia on työttömänä.
Jäsen
Opettajan tehtävän hoitaminen edellyttää asiantuntijuutta, jonka merkitys olisi tärkeä tunnistaa julkisesti. Opettajarekisterin olemassaolo kannustaisi kelpoisuuden hankkimiseen ja osaamisen kehittämiseen.
Rekisteröityneet opettajat saisivat tunnisteen, jolla he voisivat osoittaa kelpoisuutensa. Se auttaa säilyttämään opettajan ammatin vetovoimaisuuden myös tulevaisuudessa.
Oppija
Jos opettajien tarpeesta ja työelämässä olevien kelpoisten opettajien määrästä ei ole tietoa, ei voida varmistaa, että jokainen oppija saa kelpoisen opettajan antamaa opetusta aina varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen asti.
Tietoa on nykyisin liian suppeasti ja se on hajallaan eri tietokannoissa. Tästä seuraa, että koulutusmäärien suunnittelu laahaa väkisinkin jäljessä.
LÄHDE: https://www.oaj.fi/tavoitteemme/opettajarekisteri/
Lisäys kappaleeseen 3.5.: SDP tunnistaa alueellisen koulutuksellisen eriarvoistumisen riskin korkeakoulutukseen hakeutumisessa. Syrjäisemmillä alueilla tulee vahvistaa toisen asteen koulutuksen saavutettavuutta, opintotarjontaa ja opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia muun muassa digitoteutuksia, oppilaitosyhteistyötä sekä opinto-ohjausta kehittämällä. Tavoitteena tulee olla alueellisen osaajapohjan vahvistaminen ja koulutettujen nuorten kiinnittyminen alueelle.”
Lisäys 1. lauseen jälkeen: Uuden aikuiskoulutustuen on oltava aidosti saatavissa niille, jotka osaamisen päivittämistä eniten tarvitsevat.
Oppivelvollisille on luotava ammatilliseen koulutukseen 1+2 vuoden malli, jossa ensimmäiseen opiskeluvuoteen sisältyisi yhteisiä tutkinnon osia, alan yhteisiä ammattiopintoja ja muita työelämässä tarvittavia taitoja sekä yksilöllistä ja yhteisöllistä tukea. Ensimmäisen vuoden jälkeen keskityttäisiin enemmän syventäviin tutkintokohtaisiin ammattiopintoihin ja työssäoppimiseen. Oppivelvollisten ja aikuisten ammatillinen koulutus on erotettava toisistaan sekä tavoitteiden että rahoituksen osalta. Lisäys: Sveitsin kaltaisen oppisopimusmallin mahdollisuuksia selvitetään ammatillisen koulutuksen arvostuksen kohottamiseksi.
Esittäjä Kaapo Asuma, kannataa Ele Rantasalmi ja Miikka Roslöf
Lisätään loppuun lause:
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua on parannettava.
Vammaisten tulkkauspalvelun ongelmiin on puututtava tavalla, joka vahvistaa palvelun käyttäjien oikeuksia, ja erityisesti vammaisten henkilöiden työelämätulkkaus on saatava toimimaan. Vammaisvaikutusten arvioinnin on oltava läpileikkaava osa lainsäädäntövalmistelua.
”Työterveyshuollon painopisteen on oltava työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien ehkäisyssä, työkyvyn tukemisessa ja terveellisten työolosuhteiden edistämisessä.”
Kansalliskielten asemaa on parannettava, ja Suomen on toimittava alkuperäiskansojen sekä viittomakieltä käyttävien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi.
Muutos: Työterveyshuollon painopisteen on oltava työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien ehkäisyssä, työkyvyn tukemisessa ja terveellisten työolosuhteiden edistämisessä.”
Lisäksi on kiinnitettävä huomiota saamelaisten sekä viittomakieltä käyttävien lasten ja nuorten kielenoppimisen edellytysten varmistamiseen.
Asumistukeen on palautettava POIS:
uudistettusuojaosa.Muutos : Perusterveydenhuollon omatiimimallien kehittämistyö on sovitettava yhteen työterveyshuollon palvelujen kanssa niin, että tarvittaessa sairaanhoidossa voidaan hyödyntää työolosuhdetietoja sekä osataan kohdentaa palveluja myös työkyvyn tukemiseen ja työkyvyttömyyden vähentämiseen.
LISÄYS loppuun: Korkea-asteen maksuttomuus on taattava myös niille EU- ja ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille, jotka jäävät tutkinnon suorittamisen jälkeen Suomeen. Tavoitteena on luoda kansainvälisille opiskelijoille kannusteet rakentaa elämänsä Suomeen.
Esittää Kaapo Asuma, kannattaa Ele Rantasalmi ja Miikka Roslöf
Poistetaan : Työterveyshuollon kustannusten ja sisällön läpinäkyvyyttä on lisättävä, ja. Lisätään Tavoitteena on oltava palveluiden vaikuttavuus” loppuun ”, jota edistetään työterveysyhteistyössä työpaikan tarpeiden mukaisesti.”
Lisäys: Alueellisia ja ihmisten välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja on vähennettävä. Tässä tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä sekä kuntien, hyvinvointialueiden, seurakuntine ja järjestöjen tekemää työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
pienituloisille ja vähävaraisille
Lisäysesitys kappaleen alkuun tai tummennettu teksti uutena kappaleena ennen nykyistä kappaletta:
Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen on edistettävä nykyistä vahvemmin. Liian moni Suomessa koulutettu kansainvälinen opiskelija joutuu lähtemään maasta puutteellisten työllistymismahdollisuuksien vuoksi, vaikka haluaisi jäädä rakentamaan elämäänsä Suomeen. Opintojen aikaista työelämäyhteyttä, kielikoulutusta, harjoittelumahdollisuuksia sekä kansainvälisten osaajien ja työelämän kohtaamista on vahvistettava. Samalla on varmistettava kansainvälisten opiskelijoiden vastuullinen rekrytointi Suomeen sääntelemällä koulutusagenttien toimintaa ja luomalla yhteiset eettiset periaatteet opiskelijarekrytointiin. Esittää Miikka Roslöf, kannattaa Ele Rantasalmi ja Kaapo Asuma
LISÄYS: Opiskelijoiden harjoittelu- ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksia on parannettava. Tutkintoon johtavissa opinnoissa pakolliset harjoittelut tulee olla opiskelijoille kuluttomia ja niistä on maksettava palkkaa tai korotettua opintorahaa. Kansainvälisten opiskelijoiden…
Perustelu: Osa etenkin korkeakouluharjoitteluista ovat korkeakoulujen itsensä järjestämiä ja ne ovat usean kuukauden mittaisia. Koska nykyisellä opintorahalla ei tule toimeen on monen opiskelijat käytävä työssä oman elämisen perustarpeiden kustantamiseen. Erityisesti opettajan opinnoissa on palkattomia harjoitteluja, mitkä on pakko suorittaa Normaalikouluissa, joissa opiskelijalle ei makseta palkkaa. Näiden harjoittelujen aikana ei opiskelija kykene käymään työssä. Osa opiskelijoista joutuu jättämään opinnot kesken tämän taloudellisen haasteen vuoksi. Siksi esitän, että opiskelijalla olisi mahdollisuus saada korotettua opintorahaa tällaisen pakollisen; oppilaitoksen osoittaman harjoittelun ajalta. Tähän voi verrata ulkomaan vaihdon tai harjoittelun ajalta maksettavaa korotettua opintorahaa.
”Tiiviimmän yritysyhteistyön rinnalla on huolehdittava riippumattoman tutkimuksen tekemisen mahdollisuuksista. Perustutkimuksen roolia on korostettava, sillä kansainvälisesti korkeatasoinen ja vaikuttava tutkimustoiminta ei voi olla vain lyhytjänteisten hankkeiden varassa.” —> ”Vapaa tieteenharjoittaminen on ensiaskel kaiken innovaatiokehityksen takana eikä tieteellistä työtä saa sitoa sen tulosten käytännölliseen sovellettavuutta. Perustutkimuksen roolia on korostettava, sillä kansainvälisesti korkeatasoinen ja vaikuttava tutkimustoiminta ei voi olla vain lyhytjänteisten hankkeiden ja lyhytkestoisten apurahojen varassa. Vapaan tiedetyön ja perustutkimuksen rahoitusta on parannettava yliopistojen perusrahoitusta lisäämällä. Tieteentekijöiden työmarkkina-asemaa kehitettävä esim. apurahatutkijoiden ansiotasoa ja työmarkkinaturvallisuutta parantamalla.”
Työttömyysturvan lähtökohtana on, että työttömyys on väliaikainen vaihe. Lakisääteisen sosiaalivakuutuksen legitimiteettiä on vahvistettava, ja vakuutusperiaatetta on parannettava ansioturvan tasoa nostamalla sekä helpottamalla sen piiriin pääsemistä. POIS:
Ansioturva on ansaittava.Vakuutusmaksuilla rahoitettavan ansioperusteisen sosiaaliturvan on tarjottava riittävä, selkeästi perusturvaa parempi turva sosiaalisilta riskeiltä. Siinä voitaisiin myös huomioida työnhakijan aktiivisuus ja työllistymismahdollisuudet.Lisätään ohjelmaan uusi kirjaus: Sosiaalityö vaatii kehittämistä ja resursseja, ja siksi sosiaalihuollolle tulee rakentaa kansallinen T&K-rakenne.
Perustelu:
Ohjelmassa korostetaan vahvasti T&K:n merkitystä talouskasvun, palveluiden uudistumisen, osaamisen ja hyvinvointivaltion kestävyyden vahvistamisessa, mutta sosiaalihuolto jää tästä kehittymisajattelusta sivuun, vaikka se muodostaa yhden hyvinvointialueiden suurimmista tehtäväkokonaisuuksista. Sosiaalihuollon T&K tarvitaan, jotta hyvinvointialueiden palveluita voidaan uudistaa pitkäjänteisesti, tietoperusteisesti ja asiakkaiden yhdenvertaisuutta vahvistaen.
Lisätään toiseksi lauseeksi: Kasvun vetureina toimivat kaupungit vetävät puoleensa niin ihmisiä kuin investointeja.
Lisäys kolmannen lauseen alkuu: Samaan aikaan muuttoliikkeen…
Uudelleenmuotoillaan kaksi viimeistä kappaletta seuraavasti:
Liikenteen päästöjen vähentäminen on Suomen keskeisimpiä haasteita. Suomi on kooltaan suuri maa, ja eri alueiden liikkumisen tarpeet ja mahdollisuudet ovat hyvin erilaiset. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi on luotava kannusteet kaupungeille sujuvan joukkoliikenneverkoston rakentamiseen. Kaupunkien kestävä kasvu edellyttää toimivaa ja kohtuuhintaista joukkoliikennettä. Valtion on tuettava uusia joukkoliikenneinvestointeja ja niiden varrelle sijoittuvien asuntojen rakentamista.
Suomen on oltava mukana vauhdittamassa vähäpäästöisen henkilöautoliikenteen yleistymistä ja siihen liittyvän jakelu- ja latausverkoston rakentamista. Kasvukeskusten ulkopuolella on mahdollistettava vähähiilinen yksityisautoilu kohtuullisin kustannuksin.
Lisäysesitys; Lapsille ja nuorille on oltava tarjolla ilman ajanvarausta tai diagnoosia matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita, jotka tarjoavat välitöntä keskustelutukea, kriisiapua ja ohjausta jatkohoitoon. Kouluterveydenhuoltoa on kehitettävä mielenterveyden näkökulmasta nykyistä vahvemmin. Terveystarkastuksissa on vahvistettava nuorten henkisen hyvinvoinnin arviointia ja mahdollisuuksia matalan kynnyksen keskustelutukeen, jotta haasteisiin voidaan puuttua ennen niiden pahenemista ja mielenterveyspalveluihin hakeutumisen kynnystä madaltaa. Nuorten mielenterveyspalveluiden hoitoketjun on jatkuttava saumattomasti ilman keskeytyksiä siirryttäessä lasten palveluista nuorten mielenterveyspalveluihin ja edelleen aikuisten palveluihin. Terapiatakuu on laajennettava koskemaan koko väestöä. Myös esimerkiksi pienituloisilla ja opiskelijoilla on oltava taloudellinen mahdollisuus kuntouttavaan terapiaan. Esittää Miikka Roslöf, kannattaa Ele Rantasalmi ja Saana Kuusipalo
Poistetaan ensimmäinen lause. Perustelu: epäselvää mihin viitataan naisvaltaisella alalla.
lisäys edelliseen: ja kuolleisuutta.
Lisäys kappaleen jälkeen:
Hyvinvointia, terveyttä ja yhteiskuntaosallisuutta lisäävien sekä syrjäytymistä ehkäisevien järjestöjen, sosiaali- ja terveysjärjestöjen, asemaa Suomessa vahvistetaan ja toimintaedellytyksiä parannetaan. Myös järjestötuen rakenteisiin ja järjestötyön näkyväksi tekemiseen suunnataan toimenpiteitä osoittamalla näin järjestöille se arvostus, joka niille osana suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa kuuluu.
Valtion on kannustettava kaupunkiseutuja lisäämään yhteistyötään asettamalla seuduille yhteisiä tavoitteita ja palkitsemalla niiden saavuttamisesta jättäen kuitenkin keinot seutujen itse valittaviksi. Yhä tekemättä oleva kuntien valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan antaisi mahdollisuuksia myös toiminnallisten seutujen rakentamisen huomioimiseen.Muutosesitys: Yhä tekemättä oleva kuntien valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus on kiireellinen, jotta valtionosuusjärjestelmä vastaisi kuntien nykyisiä tehtäviä sekä velvoitteita ja kuntatalous voisi siirtyä sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan. Tämä antaisi mahdollisuuksia myös toiminnallisten seutujen rakentamisen huomioimiseen. Peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän tärkein tehtävä on turvata väestörakenteen mukaiset palvelut kunnissa ja kaupungeissa ja sen on huomioitava ja tasattava niiden erityispiirteistä syntyviä eroja huomioiden myös kuntien vahvasti eriytyneet veropohjat.
LISÄYS: Haasteisiin alan työolosuhteissa on puututtava, jotta työntekijät pysyvät alalla, jaksavat työssä, sekä voivat paremmin.
LISÄYS: Varhaiskasvatuksen yksiköille tulee asettaa yksikkökohtainen lapsimäärän raja, jotta yksiköt pysyvät kodinomaisina ympäristöinä lapsille.
MUUTOS:
PalveluidenFyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteenjasekä saavutettavuuteen on kiinnitettävä huomiota päätöksenteon eri tasoilla, ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä on rakennettava mahdollisimman toimivaksi ja helppokäyttöiseksi.kaikilla tasoilla.Päätöksentekoa, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä muita palveluita on kehitettävä mahdollisimman helposti lähestyttäviksi ja osallistuttaviksi sekä käytettäviksi. Julkisten palveluiden saavutettavuus on turvattava myös heille, jotka eivät käytäsähköpostia tai puhelinta.älypuhelinta tai tietokonetta.AsiakkaidenIhmistenerityispiirteetmoninaisuus, kuten ikä, toimintarajoitteisuus, vammaisuus,kulttuurinen taustakulttuuritausta ja monikielisyys, on otettava yhä paremmin palveluissa huomioon.MUUTETTUNA: Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteen sekä saavutettavuuteen on kiinnitettävä huomiota päätöksenteon eri tasoilla kaikilla tasoilla.Päätöksentekoa, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä muita palveluita on kehitettävä mahdollisimman helposti lähestyttäviksi ja osallistuttaviksi sekä käytettäviksi. Julkisten palveluiden saavutettavuus on turvattava myös heille, jotka eivät käytä älypuhelinta tai tietokonetta. Ihmisten moninaisuus, kuten ikä, toimintarajoitteisuus, vammaisuus, kulttuuritausta ja monikielisyys, on otettava yhä paremmin palveluissa huomioon.
LISÄYS: Varhaiskasvatuksen henkilökunnalla on oikeus taukoon työpäivänaikana. Tauko tarkoittaa ei työtä sisältävää taukoa työstä eikä taukoaikaole esimerkiksi kokous- tai yhteistä lounasaikaa.
Saga Rasin muutosesitys:
Lisätään “Nuorisotakuu tulisi palauttaa ensisijaisesti kohdennettuna niin kutsuttuihin NEET-nuoriin, joilla ei ole tutkintoa, työpaikkaa, koulutuspaikkaa tai kuntoutus- tai harjoittelupaikkaa.” kohdan 3.2. alle, sivulle 24 lauseen “Syrjäytymistä on ehkäistävä myös tukemalla nuoria erityisesti elämän nivelvaiheissa.” jälkeen.
Esittää: Saga Rasi
Kannattaa: Mitro Kutvonen
Saga Rasin muutosesitys:
Lisätään “Eroperheiden lasten aseman tuntemusta tulee parantaa palvelujärjestelmää kehitettäessä.” kohtaan 3.2. sivulle 24 kappaleen “Ennaltaehkäiseviä ja maksuttomia matalan kynnyksen palveluita…” loppuun.
Esittää Saga Rasi
Kannattaa Mitro Kutvonen
Saga Rasin muutosesitys:
Lisätään “Perheen sisäistä adoptiota on voitava harkita silloinkin, kun vanhemmat ovat avoliitossa, vanhemmat ovat eronneet, vanhemmat eivät ole koskaan olleet parisuhteessa tai kun lapsella on kahta useampia tosiasiallisia vanhempia, esimerkiksi uusperhetilanteissa. Vanhemmuus on vahvistettava ja kirjattava väestötietojärjestelmään sukupuolittamatta vanhemmuutena.” kohtaan 3.2. sivulle 23 lauseen “Lainsäädännön on tunnistettava perheiden moninaisuus ja mahdollistettava juridinen vanhemmuus useammalle kuin kahdelle vanhemmalle.” jälkeen.
Esittää Saga Rasi
Kannattaa Atte Seppänen
Saga Rasin muutosesitys:
Lisätään: “Koulutustason noston rahoittamiseksi tulee perustaa parlamentaarinen ryhmä. Tavoitteena tulee olla osaamispolitiikan sitominen parlamentaariseen TKI-sopimukseen.” kohtaan 3.6. sivulle 30 kappaleen “Tavoitteena on, että 2030-luvun aikana…” loppuun.
Esittää Saga Rasi
Kannattaa Essi Leinonen
Saga Rasin muutosesitys:
Lisätään “Koulutustason nostoa ei saa toteuttaa koulutuksen laadusta säästämällä.” kohtaan 3.6. sivulle 30 kappaleen “Tavoitteena on, että 2030-luvun aikana…” loppuun.
Esittää Saga Rasi
Kannattaa Essi Leinonen
Saga Rasin muutosesitys:
Lisätään “On estettävä kehitys, jossa tutkintoja voitaisiin käytännössä ostaa maksullisten koulutuspolkujen kautta, ja varmistettava, ettei koulutusjärjestelmässä ole varallisuuteen perustuvia oikoteitä korkeakouluun.” kohtaan 3.6. sivulle 31 kappaleen alkuun, ennen lausetta “On luotava selkeä ja kannustava lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä, joka antaa raamit jatkuvalle oppimiselle.”
Esittää Saga Rasi
Kannattaa Atte Seppänen
Saga Rasin muutosesitys:
Korvataan “Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnin vastuullisuutta on lisättävä koulutusagenttien liiketoimintaa sääntelemällä.”
seuraavalla “Kolmansien osapuolien käyttö kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnissa on kiellettävä. Korkeakoulujen vastuuta koulutusagenttien käytöstä kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnissa on vahvistettava luomalla toimijoille kansallinen auditointijärjestelmä. Sääntelyä korvausvastuusta on tarkennettava tilanteissa, joissa kansainvälinen opiskelija on kärsinyt vahinkoa harhaanjohtavan koulutusmarkkinoinnin seurauksena.” kohdassa 3.6. sivulla 31.Esittää Saga Rasi
Kannattaa Mitro Kutvonen
Saga Rasin muutosesitys:
Lisätään “Vuorotteluvapaajärjestelmä tulee palauttaa. Tilalle tulisi mahdollistaa pitkäaikaistyöttömien työllistyminen.” kohtaan 3.8. sivulle 33, kappaleen “Moni työikäinen on tilanteessa..” loppuun.
Esittää: Saga Rasi
Kannattaa: Mitro Kutvonen
Saga Rasin muutosesitys:
Lisätään “Perhevapaapäivien käyttö päällekkäin tai osapäivinä tulee mahdollistaa.” kohtaan 3.9. sivulle 36 “Jokaisella on oltava mahdollisuus..” alkavaan kappaleeseen ennen virkettä “Samassa yhteydessä kotihoidon tuen kestoa on rajattava, ja on edettävä vaiheittain kohti sen poistamista.”
Esittää Saga Rasi
Kannattaa Mitro Kutvonen