Johdanto
Reilumpi tulevaisuus rakentuu korkean työllisyyden, kestävän talouskasvun, ilmastonmuutoksen torjunnan, oikeudenmukaisen tulonjaon, eriarvoisuuden vähentämisen, hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamisen sekä taloudellisen toimeliaisuuden lisäämisen varaan. Haluamme yhteiskunnan, jossa työllään tulee toimeen ja kaikilla on varaa hyvään elämään.
Vahva julkinen talous on hyvinvointivaltion perusta. Julkisen talouden vahvistaminen, tuottavuuden kehittäminen ja työllisyyden parantaminen ovat avainroolissa, jotta pystymme turvaamaan hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Julkista taloutta on vahvistettava kestävällä ja reilulla tavalla.
Tarvitsemme Suomeen luottamusta, kasvua ja uutta yritystoimintaa. Tämä toteutuu, kun huolehdimme yritysten toimintamahdollisuuksista, osaavasta työvoimasta sekä vakaista ja reiluista työmarkkinoista. Suomi menestyy pohjoismaisella työlinjalla, jossa tavoitteena on korkea työllisyysaste. Korkea työllisyysaste on hyvinvointivaltion perusta. Tavoittelemme korkeaa työllisyyttä ja pidemmällä aikavälillä täystyöllisyyttä, jolloin työttömyys on pitkäkestoisesti alle 5 prosenttia.
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat ihmiskunnan suuria haasteita, joilla on vahva yhteys niin talouteen, turvallisuuteen kuin myös oikeudenmukaisuuteen. Suomen ei tule tinkiä vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta, vaan hiilineutraaliustavoite on Suomelle mahdollisuus. Päästövähennystoimet, teknologinen kehitys ja vihreät investoinnit rakentavat kestävää, kilpailukykyistä taloutta. Suomen on suunnattava ilmastopolitiikkansa konkreettisten, kasvua luovien ratkaisujen toteuttamiseen.
Vahva julkinen talous tarvitsee tuekseen aktiivista elinkeinopolitiikkaa kestävän kasvun luomiseksi. Toimiva hyvinvointivaltio ja innovatiivinen elinkeinoelämä tukevat toisiaan. Suomen on oltava maa, johon halutaan investoida ja yrityksillä on edellytykset kasvaa.
Tuottavuuden kehittymistä on vauhditettava laajalla toimenpidevalikoimalla. Siihen kuuluu muun muassa yritysverotuksen muutosten kohdentaminen kasvuun, osaamisen tason nosto työelämässä, kansainvälisten osaajien houkuttelu ja kilpailun edistäminen markkinoilla.
Talouden innovatiivisuuden ja dynaamisuuden lisäämiseksi markkinoille tarvitaan reilua kilpailua, joka turvaa kaiken kokoisten ja myös uusien yritysten mahdollisuudet päästä markkinoille. Reilu kilpailu tukee myös sitä, että talous toimii tavallisten ihmisten hyväksi, eivätkä hinnat nouse liikaa. Reilun kilpailun takaamiseksi tarvitaan toimivat markkinat, vahvaa lainsäädäntöä, riittävät valtuudet kilpailuviranomaiselle sekä kuluttajansuojaa.
Hyvinvointivaltion rahoituspohjan sekä tärkeiden palveluiden ja tulonsiirtojen turvaamiseksi tarvitaan oikeudenmukaista veropolitiikkaa. Verotuksen tavoitteena on yhteiskunnan rahoituspohjan turvaaminen, eriarvoisuuden vähentäminen, oikeudenmukaisen tulonjaon edistäminen sekä taloudellisen toimeliaisuuden lisääminen. Tavallisten ihmisten verorasitus ei saa muodostua kohtuuttomaksi.
Tavoitteenamme on hyvinvoinnin kasvattaminen ja hyvinvointivaltion turvaaminen
Talouspolitiikan tavoitteena on oltava hyvinvoinnin kasvattaminen ja hyvinvointivaltion turvaaminen. Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä talouskasvu, korkea työllisyys sekä kasvava tuottavuus turvaavat hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Vakaa, eheä ja turvallinen yhteiskunta tarjoaa parhaat edellytykset myös taloudelliselle menestykselle.
Aktiivinen talous- ja elinkeinopolitiikka, järjestäytyneet työmarkkinat, hyvinvoivat työntekijät, toimiva sääntely ja markkinatalous ovat talousjärjestelmän kivijalat. Markkinataloudessa yhteiskunnan on määriteltävä puitteet, joissa markkinat toimivat aidossa kilpailussa huomioiden ihmisoikeudet ja planetaariset rajat. Julkisen vallan vastuu korostuu toiminnoissa, jotka ovat yhteiskunnan kannalta kriittisiä ja joiden osalta markkinat eivät toimi.
Myös hyvinvointivaltion palveluilla on merkittävä rooli Suomen kilpailukyvyn varmistamisessa. Jokaisen mahdollisuus kouluttautua taustasta ja lähtökohdista riippumatta on osaamisemme kivijalka. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ansiosta työelämässä jaksetaan paremmin ja pidempään. Varhaiskasvatus ja hoivapalvelut mahdollistavat paremmin perheellisten osallistumisen työelämään. Julkinen infrastruktuuri, kuten maantiet ja raiteet sekä tieluovat puolestaan perustan työvoiman liikkuvuudelle, yritysten sijoittumiselle ja alueiden elinvoimalle.
Valtion omistajapolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja aktiivista. Jokaisen valtionyhtiön tulee olla yritysvastuun edelläkävijä. Taloudellisesti kannattava toiminta, työntekijöiden laajat oikeudet sekä ympäristövastuun kantaminen on yhdistettävä jokapäiväisessä liiketoiminnassa. Yritysvastuu ei voi näin ollen olla erillinen osa liiketoimintaan, vaan sen tulee olla integroituna kaikkeen tekemiseen. Valtion yhtiösalkussa on oltava monenlaisia yrityksiä, mutta valtion pitää myös jatkuvasti arvioida omistustensa tarkoituksenmukaisuutta. Osalla yrityksistä tulee olla jatkossakin erityistehtäviä, kun taas esimerkiksi osassa valtio voi toimia ankkuriomistajana sekä kasvun kiihdyttäjänä. Olemme sitoutuneet omistajaohjauksessa ja omistajapolitiikassa hyvään hallintotapaan.
Yksityisellä omistajuudella on tärkeä rooli talouskasvun luomisessa. Yritykset ja yrittäjät ovat tulevaisuuden elinvoiman ja työpaikkojen luomisen kannalta merkittävässä asemassa. Markkinataloudessa yrityksillä on keskinäisen kilpailun ja voitontavoittelun takia kannustimia kehittää uusia innovaatioita, toimintatapoja ja tuotteita. Tämä luo talous- ja tuottavuuskasvua. Toimintaympäristön on mahdollistettava ja kannustettava uuden luomiseen.
Ihmisten ostovoiman myönteinen kehitys on turvattava järjestäytyneillä työmarkkinoilla tapahtuvalla sopimisella. Ostovoiman kehitystä on tuettava oikeudenmukaisella vero- ja sosiaalipolitiikalla. Ostovoiman myönteinen kehitys lisää ihmisten vapautta ja mahdollistaa kestävän kasvun.
Globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat lähtökohtaisesti myönteisiä ja taloudellista hyvinvointia lisääviä ilmiöitä, mutta niiden hyötyjen on jakauduttava oikeudenmukaisella, eettisellä ja ympäristövastuullisella tavalla työntekijöiden, yritysten ja kansalaisten kesken. Ihminen on aina asetettava markkinoiden edelle.
Vahva julkinen talous turvaa hyvinvointivaltion
Haluamme turvata hyvinvointivaltion ja varmistaa Suomen kriisinkestävyyden vahvistamalla julkista taloutta ja kääntämällä velkasuhde laskuun. Samaan aikaan on tehtävä politiikkaa, jonka päätavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin kasvattaminen.
Nopea ja liiallinen velkaantuminen rajoittaa julkisen talouden liikkumavaraa. Julkisen talouden vahvistamiseksi tarvitsemme laajan valikoiman toimenpiteitä, jotta kenenkään taakka ei muodostu kohtuuttomaksi eivätkä sopeutustoimien vaikutukset muodostu kansantalouden kasvun esteeksi.
Tärkeintä on tehdä toimia talouskasvun vahvistamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi, jotta hyvinvointivaltion kestävyys voidaan turvata. Talouskasvun ja työllisyyden pitkän aikavälin vahvistamisessa tuottavuuden kasvattaminen panostamalla tutkimukseen, koulutukseen ja koulutettuun työvoimaan on ensiarvoisen tärkeää. Samalla meidän on huolehdittava Suomen kilpailukyvystä, investointiympäristön houkuttelevuudesta ja työn vastaanottamisen kannusteista. Keskeistä on kuluttajien ja yritysten luottamuksen vahvistaminen kulutuksen ja investointien rohkaisemiseksi. Ilman kasvun ja työllisyyden vahvistamista emme pääse tavoitteeseen julkisen talouden vakauttamiseksi.
Talouden tasapainottaminen edellyttää sekä meno- että tulosopeutusta. Meidän on huolehdittava sopeutustoimien oikeudenmukaisuudesta sekä minimoitava negatiiviset vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen. Hyvinvointivaltion ydintoiminnoista on huolehdittava ja verotuksen painopistettä tulee siirtää haittojen ja veropohjan tiivistämisen suuntaan.
Investointivaje on uhka Suomelle. Valtion on omalta osaltaan varmistettava, että kasvun kannalta keskeiset investoinnit toteutuvat. Valtion rooli on mahdollistava, sen pitää tukea yrityksiä uudistavissa investoinneissa.
Valtion omat investoinnit ja sijoitukset ovat tarpeen silloin, kun yritykset eivät kykene riittävään riskinottoon tai investoinneista syntyy ulkoishyötyjä koko yhteiskunnalle. Tällöin valtio voi myös tehdä sijoituksia, joilla vivutetaan yksityisiä investointeja ja edistetään kotimaista omistusta kriittisillä aloilla.
Julkiset investoinnit ovat välttämättömiä, jotta Suomen talous voi menestyä. Menestyminen edellyttää esimerkiksi toimivaa infrastruktuuria, joka on pitkälti julkisen sektorin vastuulla. Riittävät investoinnit esimerkiksi liikenne-, data- ja energiajärjestelmiin sekä vesihuoltoon on varmistettava. Suomen on tehtävä strategisia investointeja kohteisiin, joissa meillä on vahvuuksia merkittävän aseman ottamiseksi kansainvälisissä tai eurooppalaisessa arvoketjussa. Lisäksi julkisilla investoinneilla on tärkeä rooli teollisuuspolitiikan toteuttamisessa, suhdanteisiin reagoimisessa ja riittävän kokonaiskysynnän varmistamisessa. Julkisilla investoinneilla voidaan tukea muun muassa vihreän siirtymää, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja tuottavuuden kasvua.
Väestörakenteen murros vaikuttaa laaja-alaisesti yhteiskunnan toimintaan, talouden kestävyyteen ja yksilöiden hyvinvointiin. Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku ja muuttoliikkeen muutokset muodostavat keskeisiä demografisia haasteita, joihin tarvitaan ennakoivaa ja kokonaisvaltaista politiikkaa. Koulutustason nostaminen on keskeinen keino lieventää väestön ikääntymisen taloudellisia vaikutuksia. Kunnissa on perusopetuksen kokonaisrahoituksen ohella seurattava opetukseen kohdistuvan rahoituksen kehitystä ja riittävyyttä.
Vahva julkinen talous on edellytys hyvin toimiville sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille, ja vastavuoroisesti nämä palvelut tukevat kansalaisten terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä.
Hyvinvointialueille on annettava mahdollisuus onnistua suomalaisille tärkeiden palveluiden turvaamisessa sekä hoitoon pääsyn ja hoidon jatkuvuuden parantamisessa. Valtion toiminta ja ohjaus ei saa johtaa rajuihin palveluiden leikkauksiin ja irtisanomisiin alueilla. Hyvinvointialueille pitää antaa mahdollisuus hoitaa talouttaan pitkäjänteisesti. Liian nopeat säästötoimet voivat vaarantaa järjestelmän toiminnan ja pysäyttää välttämättömän kehitystyön. Rahoituslaki ja sen korjaustarpeet on arvioitava.
Suomi on siirtynyt YK:n ja WHO:n määritelmän mukaisesti super-ikääntyneeksi yhteiskunnaksi. Suomen poikkeuksellinen demografinen kehitys voi muodostua myös kasvutekijäksi ikääntymisen ja sairastavuuden edellyttämien terveysteknologioiden ja innovaatioiden kautta. Terveys- ja hyvinvointiala voi olla osa uutta suomalaista innovaatiopohjaista teollisuuspolitiikkaa.
Kestävä julkisen talouden vakauttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja usean hallituskauden mittaista työtä sekä laaja-alaista poliittista ja yhteiskunnallista sitoutumista. Myös kansalaisten oikeudenmukaisuuden kokemusta on vahvistettava prosessin yhteydessä. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on tärkeää, että asiantuntijatyöhön perustuvista faktoista pyritään löytämään yhteinen käsitys, mutta samalla voidaan keskustella tarvittavista ja arvoihin nojaavista politiikkatoimista.
Suomi on sitoutunut EU:n finanssipoliittisten säännösten noudattamiseen. Julkisen talouden ohjaukseen tarvitaan parlamentaarisesti valmisteltu pidemmän aikavälin ohjauskehikko, johon sitoutuminen on laajaa, säännöt ovat selkeät ja ne joustavat tarvittaessa. Meidän on huolehdittava, että kansallinen finanssipoliittinen ohjauskehikko ottaa kattavasti huomioon eri keinovalikoimat, niin julkisen talouden menot ja tulot kuin myös pidemmän aikavälin rakennepoliittiset kasvua ja työllisyyttä lisäävät uudistukset. Kehysjärjestelmää on kehitettävä johdonmukaiseksi muiden finanssipolitiikan sääntöjen kanssa niin, että se aidosti ohjaa julkisen talouden vahvistamiseen kestävästi ja huomioi suhdannetilanteen.
Veroaste, eli verokertymän suhde bruttokansantuotteeseen, on Suomessa laskenut viimeisten vuosien ajan ja kehityksen ennakoidaan jatkuvan. Osin syynä veroasteen laskuun ovat olleet inflaatio sekä muutokset elinkeinorakenteessa. Verotulojen laskuun ovat vaikuttaneet kuitenkin myös tietoiset päätökset ja veronalennukset. Veronalennuksilla on osittain perustellusti vahvistettu ostovoimaa ja pyritty ruokkimaan kasvua, mutta osittain ne ovat merkinneet uutta aukkoa julkisessa taloudessa ja hyvinvointivaltion palveluiden rahoituksessa.
Veropolitiikan on oltava oikeudenmukaista. Verotuksen kehittämisen hyvänä periaatteena ovat laajat veropohjat ja matalat verokannat. Verotuksen painopistettä pitää siirtää työn verottamisesta kohti haittojen, pääomien ja varallisuuden verottamista veropohjaa tiivistämällä.
Vaikka verotuksen tason kilpailukyvystä tulee huolehtia, Suomen ei tule olla aloitteellinen haitallisessa verokilpailussa. Pitkäjänteisellä ja tutkimustietoon perustuvalla veropolitiikalla on mahdollista osaltaan vastata julkisen talouden haasteisiin.
Veronalennukset on kohdistettava tarkoin, jotta ne tukevat talouden ja työllisyyden kasvua. Verotuksella voidaan vauhdittaa investointeja ja panostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen sekä innovaatioihin. Kotimarkkinoiden kysyntä määrittää Suomessa yhä vahvemmin myös työllisyyden kehittymistä, joten ostovoimasta ja kuluttajien luottamuksesta huolehtiminen on tärkeää.
Verotuksen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen edellyttää entistä vahvempia toimia veronkierron ja veronvälttelyn torjumiseksi, niin kansallisesti kuin laajemmin kansainvälisessä yhteistyössä. Verotuksen epäkohtiin on puututtava aktiivisesti.
Ennakoitavuutta ja kilpailukykyä yrityksille
Yritykset tarvitsevat pitkäjänteistä ja ennustettavaa päätöksentekoa. Me haluamme edistää vakautta, sääntelyn johdonmukaisuutta ja investointeja sekä tuottavuutta tukevaa politiikkaa. Poliittisen ja yhteiskunnallisen vakauden säilyttäminen on Suomen keskeinen kilpailuetu.
Korkeatasoinen koulutusjärjestelmä, osaavan työvoiman saatavuus, tutkimus, tuotekehitys, datan hallinta ja innovaatiot muodostavat yrityksille kilpailuedun. Haluamme vahvistaa yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä sekä kannustaa yrityksiä investoimaan innovaatiotoimintaan, tuotekehitykseen, digitalisaatioon ja vihreään siirtymään.Suomen tulee pitää kiinni sitoumuksesta kasvattaa T&K-rahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella on merkittävä rooli, mikä tukee myös yksityisiä investointeja. Julkisella T&K-rahoituksella on vahvistettava perustutkimusta, sillä tukemalla rohkeaa perustutkimusta saadaan julkiselle rahoitukselle suurin hyöty. Samalla on varmistettava soveltavan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edellytykset.
Yrityksissä oleva innovaatiopotentiaali tulee saada paremmin esiin ja hyödynnettyä maamme parhaat ideat. Innovaatioiden mahdollistamiseksi on tuettava vahvasti korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhankkeita. Aluekehitysrahoitusta on käytettävä tukemaan innovaatiotoimintaa alueilla, joilla julkista T&K-rahoitusta on ollut vähemmän ja näin parannettava edellytyksiä myös kilpailtuun tutkimus- ja kehitysrahoitukseen.
Toimivat markkinat edellyttävät reilua kilpailua ja yritysten yhteiskuntavastuuta. Haluamme vahvistaa aitoa kilpailua, torjua harmaata taloutta ja varmistaa, että kaikki toimijat kantavat yhteiskuntavastuunsa. Lisäksi on huolehdittava siitä, että pienet ja keskisuuretyritykset eivät jää suurten varjoon julkisissa hankinnoissa tai markkinoiden keskittyessä.
Ympäröivän maailman voimakas muutos, Suomen talouden pitkittynyt heikko kehitys, keskittyneestä elinkeinorakenteesta johtuva haavoittuvuus ja yritysten liian vähäinen kasvuhakuisuus edellyttävät meiltä entistä voimakkaampaa elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaa. Sen ytimessä on vakaa ja suotuisa toimintaympäristö, panostukset tuottavuuden parantamiseen ja korkeaan arvonlisään sekä strategiset investoinnit. Tarvitsemme lisää vientiä ja kansainvälistymistä yhä laajemmalta joukolta yrityksiä ja yhä useammilta toimialoilta.
Suomen houkuttelevuudesta investoinneille ja yrittämiselle on huolehdittava. Tavoitteena on oltava, että Suomi erottautuu verrokkimaihin nähden houkuttelevana ympäristönä toimia, investoida ja kasvaa. Tärkeää on turvata osaajien saatavuus, logistinen saavutettavuus kaikissa olosuhteissa, vahva ja moderni infrastruktuuri sekä nopea ja ennakoitava lupajärjestelmä.
Vihreän siirtymän ja digitaalisen murroksen investointeja on tuettava, sillä ne vahvistavat alueiden elinvoimaa ja luovat uusia työpaikkoja. Julkisen vallan tehtävänä on mahdollistaa ja vauhdittaa muutosta.
Kolmen tunnin saavutettavuudesta maakuntakeskuksiin on huolehdittava, sillä alueelliset kuljetukset ovat olennaisia Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yhteishankintakoulutusten resursseja tulee voida ohjata alueille, joissa investointien onnistuminen riippuu saatavasta työvoimasta.
Suomen ja suomalaisten yritysten menestymisen kannalta myös Euroopan unionin on toimittava nykyistä paremmin. Euroopan kilpailukyvyn ja suvereniteetin vahvistamiseksi tulee EU:n sisä- ja pääomamarkkinoita kehittää. EU:lle kehittyvä uusi teollisuuspolitiikka on Euroopan ja Suomen etu, mikäli se perustuu parhaille ratkaisuille eli kilpailullisuuteen, huomioi markkinoiden toimivuuden, kohdentuu Eurooppaa kunnianhimoisesti uudistaviin toimiin ja vahvistaa EU-jäsenvaltioiden rajat ylittävää yhteistyötä.
Kannatamme vahvaa EU-tason kauppapolitiikkaa, joka perustuu sääntöihin, kestävyyteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Suomen on aktiivisesti puolustettava monenkeskistä kauppajärjestelmää ja pyrittävä purkamaan kaupan esteitä erityisesti korkean osaamisen, vihreän siirtymän ja digitaalisen talouden aloilla. Viennin kasvattamiseksi on vahvistettava Team Finland -verkoston resursseja, tuettava pk-yritysten kansainvälistymistä ja varmistettava, että suomalaiset yritykset voivat hyötyä EU:n ja muiden kumppaneiden solmimista kauppasopimuksista. Kauppapolitiikan tulee tukea myös kestävää kehitystä ja reilua kilpailua globaaleilla markkinoilla.
Eurooppalaisen talouspolitiikan tehtävänä on lisätä vakautta sekä markkinoille että investointien rahoitukseen
Euroopan kilpailukyvystä suhteessa kilpailijoihin on huolehdittava. Euroopan on nojattava korkeaan osaamiseen, toimivaan infraan ja veropolitiikkaan, jossa myös yritykset osallistuvat oikeudenmukaisella tavalla hyvinvoinnin rakentamiseen. Eurooppalaisen talouspolitiikan on taattava vakautta markkinoille ja yritysten investointien rahoitukseen. Sekä digitaalisen että vihreän siirtymän on oltava EU:n kilpailukyvyn kärkiä.
Vihreä siirtymä on EU:lle mahdollisuus hyödyntää sen vahvuuksia ja kilpailuetuja, eikä sitä pidä nähdä uhkana eurooppalaiselle teollisuudelle. Erityisesti energiateollisuudessa on runsaasti uusia mahdollisuuksia vahvistaa EU:n energiaomavaraisuutta. Fiksulla sääntelyllä voidaan tukea näiden innovaatioiden skaalautumista.
Lääkealan toimintaedellytyksiä on EU-tasolla vahvistettava lääkkeiden raaka-aineiden, uusien lääkkeiden tutkimustoiminnan, lääkehuollon toimivuuden ja omavaraisuuden osalta.
Puolustuksen sisämarkkinoiden kehittäminen on tärkeää eurooppalaisen kasvun ja turvallisuuden aikaansaamiseksi. Nykyisin EU:n kasvavat puolustusmenot kanavoituvat pitkälti Yhdysvaltoihin. Siviili- ja sotilaskäyttöä hyödyntävät kaksoiskäyttöteknologian mahdollisuudet tulee hyödyntää nykyistä paremmin.
EU tarvitsee eri alojen huippuosaajia pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Euroopalla on valtavat mahdollisuudet kasvaa entistä merkittävämmäksi toimijaksi tutkimuksessa.
EU:n yhteisen talouspolitiikan ohjauksen tehtävä on tukea hyvinvointia. Euroopan talouspolitiikan säännöt auttavat eri tilanteissa olevia jäsenmaita talouden vahvistamisessa. EU-jäsenvaltioiden, Suomi mukaan lukien, on vahvistettava julkista taloutta ja painettava julkisen talouden alijäämiä alaspäin. EU:n on yhteisesti perusteltua vahvistaa turvallisuutta, jatkaa Ukrainan tukemista ja edistää vihreän siirtymän investointeja. Näiden rahoittamiseksi ensisijainen keino on EU:n omien varojen kehittäminen. Lisäksi Euroopan pitää houkutella vihreitä investointeja kokoamalla jäsenmaiden voimat yhteen yhteiseksi EU:n kilpailukykyrahastoksi. Yhteisen, eurooppalaisen investointeja tukevan kilpailukykyrahaston perustaminen tarkoittaa siirtymistä pois epäterveestä jäsenmaiden valtiontukikilpailusta.
Puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamisen osalta suhtaudumme avoimesti erilaisiin EU-tason rahoitusratkaisuihin. Jokaisen mahdollisen uuden rahoitusvälineen osalta on varmistettava, että väline on Suomen kannalta perusteltu, ja että vastuista vastaa kukin jäsenmaa itse.
Euroopan sisämarkkina on maailman suurin ja sen on toimittava reilusti ja saumattomasti uudessa digitaalisessa maailmassa. Kuluttajien ja yritysten oikeuksista ei tule tinkiä. Sääntelyssä on löydettävä terve tasapaino kuluttajan ja ympäristön turvan sekä kasvua ruokkivien vapauksien välillä.
Euroopan talouspolitiikan mahdollisuuksia ovat investoinnit inhimilliseen pääomaan, innovaatioiden synnyttäminen ja murroksessa olevan maailman haasteiden ratkominen.
Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka kasvun mahdollistajana
Ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys on kaiken politiikan päämäärä. Ilmastonmuutoksen torjuminen on koko maapallon ja ihmiskunnan keskeinen keskeisin haaste. Suomen on pidettävä tiukasti kiinni ilmastotavoitteista ja vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta, sekä tähdättävä lopulta kohti hiilinegatiivisuutta.
Vaikuttava ilmasto- ja luontopolitiikka on edellytys Suomen ja Euroopan kestävyydelle, omavaraisuudelle ja taloudelliselle menestykselle. Johdonmukainen ja pitkäjänteinen tavoitteiden asettaminen luo kysyntää uudelle osaamiselle sekä avaa suomalaisille yrityksille kasvumahdollisuuksia vihreän siirtymän markkinoilla. Suomen on suunnattava ilmastopolitiikkansa vaikuttavien ja kasvua tukevien ratkaisujen toteuttamiseen. Ennakoitava politiikka mahdollistaa yritysten investoinnit ja kasvun, vähentää tuontiriippuvuutta sekä tukee turvallisemman Euroopan rakentamista.
Vihreän siirtymän investointien onnistumisen edellytys on, että puhtaan ja edullisen sähkön saatavuus sekä vedyn runkoverkon rakentaminen taataan myös alueille, joissa tuulivoiman investointiedellytykset ovat puolustus- tai tutkasyistä heikommat.
Hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttaminen edellyttää kiertotalousmallin omaksumista. Luonnonvarojen kuluttamisesta pitää päästä kohti niiden kierrättämistä ja kokonaiskulutuksen vähentämistä. Kiertotalous edistää resurssien tehokasta käyttöä ja luo myös uusia elinkeinomahdollisuuksia, kun resurssien uuteen käyttöön valjastetaan uusia teknologioita. Yhteiskunnan tulee luoda taloudelliset kannusteet kiertotalouden vahvistamiseksi.
Siirtymä kiertotalouteen edellyttää kierrätysasteen nostamista, tuotteiden elinkaarien pidentämistä, arvoverkkojen uudelleenluontia sekä esimerkiksi entistä älykkäämpien kierrätysjärjestelmien rakentamista. Neitseellisen raaka-aineen käytön ei tulisi olla uusiokäyttöä edullisempaa.
Samaan aikaan kun suomalaiset yritykset kehittävät esimerkiksi korjaus-, lainaus- ja huoltopalveluita sekä luovat uusia kierrätyskuituja ja -teknologiaa, ultrapikamuodin ja krääsän myynnin kasvu jatkaa kasvuaan. Ihmiset haluavat edistää kestävyyttä, mutta erityisesti vaikeina aikoina hinta ratkaisee. Siksi kiertotalousyritysten verotusta, rahoitusmalleja ja kannustimia on arvioitava uudelleen. Tarvitaan pitkäjänteistä sitoutumista, uusia liiketoimintamalleja ja poliittista rohkeutta, jotta osaaminen, tutkimus ja teollinen kapasiteetti kasvavat innovaatioiden rinnalla. Markkinan tulee olla reilu, eikä ympäristön, työntekijöiden tai esimerkiksi tuoteturvallisuuden kustannuksella voi polkea hintoja. Markkinavalvontaa on vahvistettava ja ympäristömaksut ulotettava myös ulkomaisiin verkkokauppoihin.
Pariisin sopimuksen ydintavoite maapallon lämpötilan nousun rajaamisesta 1,5 asteeseen on karkaamassa käsistä. Päästövähennyksistä ei ole varaa lipsua Suomessa tai maailmalla. Päästöjen vähentämisen lisäksi hiilidioksidia on poistettava ilmakehästä luonnollisilla ja hybriditeknologian ratkaisuilla. Hiilensidonnan ja -varastoinnin tehostamisessa tarvitaan uusia keinoja ja taloudellisia kannusteita. Suomen on panostettava teknologisten hiilinielujen käyttöönottoon, mutta ne eivät saa syrjäyttää muita toimia, eivätkä hidastaa Suomen ilmastotavoitteessa edistymistä.
Teknologiset hiilensidontaratkaisut, kuten hiilidioksidin suora talteenotto ilmasta ja biohiilen pysyvä varastointi tarjoavat keinon vahvistaa hiilinieluja, kunhan teollisen mittakaavan investointeja vauhditetaan EU-tason lainsäädännöllä, kansallisilla strategioilla ja julkisella tuella. Hiilidioksidin talteenoton, varastoinnin ja hyötykäytön ottaminen mukaan Suomen ilmastopolitiikkaan ei ole vain tekninen ratkaisu – sen tulee olla strateginen valinta, joka määrittää Suomen aseman ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Suomen pitää olla edelläkävijä hiilen talteenotossa ja hyödyntämisessä uuden liiketoiminnan ja kasvun lähteenä.
Suomen tulee olla puhtaan energian suurvalta. Puhtaasta sähköstä on tehtävä selkäranka tulevaisuuden energiajärjestelmälle, joka luo uusiutuvaa, puhdasta kasvua. Tarvitsemme lisää päästötöntä sähköä ja toimivat sähköväylät. Meidän on huolehdittava edullisesta ja ennustettavasta sähköntuotannosta, jonka varaan voidaan ankkuroida uutta teollisuutta.
Suomalaisten vientiyritysten kilpailuetuna on, että ne ovat investoineet prosessi- ja resurssitehokkuuteen sekä digitalisaatioon. Yritysten uudistuminen vaatii tutkimusta, kehitystä ja teknologioiden hyödyntämistä ja siksi yksityisten T&K-investointien riittävä taso on varmistettava. Kasvun on oltava kestävää ja materiaalien kiertoa on tehostettava. Kun yritykset sopeuttavat toimintansa vihreän siirtymän vaatimuksiin, se luo uusia vientimarkkinoita esimerkiksi energiateknologioiden, akkuteollisuuden, vetyteknologioiden ja puupohjaisten materiaalien osalta.
Suomen vahvuuksiin kuuluu vahva metsäteollisuus ja -osaaminen. On tärkeää, että tätä osaamista kehitetään, jotta suomalaiset yritykset voivat olla entistä korkeamman jalostusarvon tuotteiden edelläkävijöitä maailmassa.
Myös Euroopan kasvua on rakennettava uuteen talouteen nojaten. Kauppasopimuksissa on kunnioitettava kestävän kehityksen tekijöitä, eikä Euroopan taloudellista hyötyä tule hakea kumppanimaan ihmisten tai ympäristön kustannuksella. Puhdas, innovaatioihin ja korkeaan osaamiseen rakentuva teollisuuspolitiikka johtaa uutta teollista vallankumousta, jossa teknologiakehitys synnyttää tuottavuusloikkia. Euroopan on oltava edelläkävijä puhtaissa innovaatioissa.
Digitalisaatio ja datatalous luovat mahdollisuuksia
Digitalisaatio ja datatalous muodostavat uuden kasvun perustan, johon Suomen on tartuttava päättäväisesti. Meidän on varmistettava, että suomalaiset yritykset hyötyvät eurooppalaisesta datataloudesta. Pienen maan kilpailukyky rakentuu yhteistyölle. Tutkimusyhteisöjen, yritysten ja julkisen sektorin on toimittava yhdessä uusien teknologioiden alueilla.
Suomen vahva tutkimusinfrastruktuuri, korkea osaaminen, turvallinen terveysdata ja LUMI-supertietokone tarjoavat alustan tekoälyn ja dataratkaisujen kehittämiselle. Yritysten kilpailukykyä on vahvistettava tekoälyn ja datatalouden avulla. On varmistettava, että datan käyttö on eettistä ja läpinäkyvää, jotta luottamus yhteiskuntaan vahvistuu. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteiset panostukset datainfrastruktuuriin ja tekoälyyn vahvistavat Suomen asemaa kestävän kasvun maana.
Data ja tekoäly mahdollistavat tehokkaampia prosesseja ja uusia liiketoimintamalleja, mutta niiden hyödyntäminen keskittyy tällä hetkellä liikaa suurille yrityksille. Tämän vuoksi pienten ja keskisuurten yritysten digivalmiuksia on vahvistettava. Suomen on edistettävä EU:n laajuisen suurille digitaalisille alustoille kohdistuvan digiveron käyttöönottoa.
Luovat alat hyötyvät digitalisaatiosta, mutta ne ovat epätasaisessa kilpailuasemassa globaalien alustajättien kanssa. Tekoäly asettaa uusia haasteita tekijänoikeuksien valvonnalle ja luovan työn suojaamiselle.
Teknologinen kehitys, vihreä siirtymä ja kansainvälistyminen voivat vahvistaa talouden kestävyyttä, jos niiden vaikutukset hallitaan oikeudenmukaisesti. Yrittäjyys ja yrittäjät ovat tulevaisuuden elinvoiman ja työpaikkojen luomisen kannalta merkittävässä asemassa. Digitalisaation avulla mahdollistetaan yritystoiminta, työskentely ja asuminen entistä joustavammin kaikkialla Suomessa.
Euroopan on säilytettävä teknologinen suvereniteettinsa ja estettävä markkinakeskittyminen. Suomalaisten yritysten tulee osallistua EU:n teknologisen suvereniteetin rakentamiseen ja olla mukana kehittämässä ratkaisuja. EU:n datapolitiikan tulee olla nykyistä huolellisempaa. Euroopan unioni on liian riippuvainen yhdysvaltalaisista datayhtiöistä ja datamme valuu jatkuvasti pois omista käsistä.
Suomen pitää helpottaa riskipääomarahoituksen saatavuutta, jotta kotimaisilla teknologiayrityksillä olisi mahdollisimman kattavasti ja kilpailukykyisesti sitä saatavilla. Tätä voidaan tehostaa sekä verotuksen rakennetta korjaamalla että luomalla puitteet institutionaalisille sijoittajille osallistua vahvemmin yritysten varhaisen vaiheen rahoituskierroksiin.
Työ on hyvinvointivaltion perusta
Työ antaa ihmisille itsenäisyyttä, merkitystä elämään ja vapautta elää tahtomaansa elämää. Työ merkitsee yhteiskunnalle hyvinvointia ja vaurautta. Ilman työtä ei ole hyvinvointivaltiota. Suomen tulevaisuuden kannalta mahdollisimman monen ihmisen työssäkäynti on ratkaiseva kysymys. Jokaisella työkykyisellä ihmisellä on vastuu osallistua hyvinvointivaltion rakentamiseen omalla panoksellaan, omien kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan.
Jokaisella ihmisellä on oikeus tehdä töitä hyvissä työoloissa, joissa terveys ei vaarannu. Palkalla on tultava toimeen. Työelämä on järjestettävä siten, että jokaisella on mahdollisuus työn ja perhe-elämän yhdistämiseen. Kaikilla työntekijöillä on oltava oikeus lomaan ja vapaa-aikaan.
Sosialidemokraattisen politiikan yksi tärkeimmistä tavoitteista on korkea työllisyys. Työttömyyteen on puututtava ajoissa, jotta se ei muutu suhdanneluontoisesta rakenteelliseksi. Tämä on riskinä, mikäli ihmiset jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle ja heidän osaamisestaan ja työkyvystään ei huolehdita. Pohjoismainen työlinja perustuu väestön laajalle osaamispotentiaalille.
Työllisyyttä on vahvistettava aktiivisella työllisyyspolitiikalla, koulutuksen ja tutkimuksen riittävällä resurssoinnilla, ostovoimasta huolehtimalla sekä yritysten kasvun ja investointien tukemisella. Työllistymisen esteitä, kuten puuttuva tai vanhentunut osaaminen, terveydentilan ja työkyvyn ongelmat sekä maantieteelliset kohtaanto-ongelmat, on purettava määrätietoisesti. Laadukkaalla koulutuksella taataan osaaminen ja mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen. Osaamisen kehittäminen on paitsi yksilön, myös yhteiskunnan etu.
Suomen ikärakenteen muutos vaatii sekä parempaa tuottavuutta että pitkällä aikavälillä työperäistä maahanmuuttoa. Entistä suuremman osan työikäisestä väestöstä on oltava työssä. Muuttuvan työn ja pirstaloituvien työurien aikana on erityisen tärkeää suojata työntekijöiden oikeuksia ja asemaa. Korkean työllisyyden lisäksi hyvinvointivaltion rahoittaminen edellyttää talouskasvua, joka perinteisesti on syntynyt kolmen tekijän vaikutuksesta. Työllisten määrän ja pääomien kasvun ohella kestävän talouskasvun mahdollistaja on työn tuottavuuden parantaminen.
Koulutus vaikuttaa merkittävästi työllisyyteen ja siten väestön koulutustason nosto parantaa taloudellista huoltosuhdetta. Tuottavuuden kasvattaminen edellyttää uuden teknologian käyttöönottoa sekä sitä, että Suomen koulutus- ja osaamistasoa nostetaan ja työhyvinvointia sekä työssäjaksamista parannetaan. Tuottavuuden kasvaessa uuden teknologian avulla on huolehdittava kasvun tulosten oikeudenmukaisesta jakautumisesta muun muassa verotuksen keinoin. Suomen talouden on perustuttava jatkossakin korkean jalostusarvon tuotteisiin ja palveluihin.
Tavoitteena uuden luottamuksen työmarkkinat
Väestörakenteen muutos, teknologinen kehitys, ilmastonmuutos ja työn sosiokulttuuriset muutokset muovaavat työelämää. Suomen väestö ikääntyy, moni työntekijä on eläköitymässä ja syntyvyys on pitkään ollut alhainen, mikä uhkaa vähentää työvoimaa dramaattisesti. Työuria on pidennettävä kaikissa elämänvaiheissa. Samalla maahanmuuttoon liittyvät ratkaisut nousevat entistä keskeisemmiksi. Työelämän muutokset myös kasvattavat tarvetta riittävälle työelämän turvalle. Työelämän uudistamiseen tarvitaan mukaan sekä työntekijät että työnantajat.
Suomen työmarkkinoita on pitkään ohjannut pohjoismainen työmarkkinamalli, jonka keskeisiä tukipilareita ovat vastuullinen talouspolitiikka, koordinoitu monitasoinen sopimusjärjestelmä sekä universaali hyvinvointivaltio. Mallissa työmarkkinaosapuolet ovat osa sopimusyhteiskuntaa ja tukevat hyvinvointivaltion vakautta ja toimintaa. Reilumpi työelämä ja järjestäytyneet työmarkkinat ovat olleet Suomen vahvuuksia ja niistä pitää jälleen tehdä suomalaisen yhteiskunnan kulmakiviä.Pohjoismaisen työmarkkinamallin selkeitä vahvuuksia ovat olleet yhteistyöhön perustuva työelämän kehittäminen, ennustettavuus ja vakaus.
Luottamus työmarkkinoilla on heikentynyt, kun suomalaista työmarkkinamallia on rakennettu viime vuosina lähinnä työnantajajärjestöjen ja poliittisen oikeiston tavoitteiden mukaisesti. Työmarkkinoille on palautettava aito yhteistyö. Valtakunnansovittelijan toimintaedellytyksiä on uudistettava aidon ja tasapuolisen sovittelutoiminnan turvaamiseksi.
Pohjoismaiseen työmarkkinamalliin kuuluu oleellisesti työntekijöiden ja työnantajien korkea järjestäytymisaste ja siksi järjestäytymisen kannustimia on vahvistettava. Järjestäytymisen tukemiseen kuuluu luottamusmiesten vahva asema lainsäädännössä ja käytännössä. Osaavat luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet ovat toimivan paikallisen sopimisen edellytys. Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle taataan riittävät resurssit, kuten riittävä aika, koulutus ja tiedonsaanti, tehtävien hoitamiseen.
Paikallisen sopimisen laatua vahvistetaan muun muassa parantamalla valvontaa sekä vahvistamalla sanktioita. Paikallisen sopimisen kehittämisessä on huomioitava myös ammattiyhdistyksen oikeus edustaa työntekijöitä työpaikalla, auttaa heitä paikallisia sopimuksia neuvoteltaessa sekä valita liittoon kuuluvia luottamusmiehiä edustamaan koko henkilöstöä sopimisessa.
Tuottavuuden parantaminen nostetaan uudelleen sille kuuluvaan arvoon tavoiteltaessa taloudellista kasvua sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Henkilöstöhallintoedustus mahdollistetaan nykyistä pienemmissä työnantajayrityksissä. Työehtosopimusjärjestelmää kehitetään vahvistamaan työntekijöiden asemaa työehtosopimusneuvotteluissa ja paikallistason tulkintatilanteissa sekä vahvistamalla työehtosopimusten yleissitovuutta. Parannetaan työrauhalainsäädäntöä turvaamaan työntekijöiden tosiasiallisia työtaisteluoikeuksia ja –mahdollisuuksia. Kehitetään työrauhalainsäädäntöä siihen suuntaan, että se vahvistaa koordinoitujen palkka- ja työehtotavoitteiden toteuttamista. Palautetaan työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeus.
Vahvistetaan työmarkkinajärjestöjen tilastoyhteistyötä yhteisen tilannekuvan synnyttämiseksi tuottavuudesta sekä palkan, ostovoiman ja tasa-arvon kehityksestä ennen neuvottelukierroksia. Vahvistetaan tulorekisterin asemaa palkkatietojen keräämisessä ja valvonnassa. Tulorekisterin piiriin on saatava kaikki palkkatiedot ja tietojensaantia esimerkiksi työttömyyskassoille (etuuskäsittelyn sujuvoittaminen) ja ammattiliitoille (erimielisyyksien käsittely) on helpotettava, samalla huolehtien tietoturvasta riittävällä laajuudella.
Vanhenevan väestörakenteen vuoksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa
Työperäisellä maahanmuutolla voidaan tukea talouskasvua, ylläpitää hyvinvointivaltion rahoitusta ja helpottaa osaajapulaa maahanmuuton kohdistuessa oikeille toimialoille. Onnistunut työperäinen maahanmuutto voi osaltaan vahvistaa myös eläkejärjestelmän rahoitusta ja vähentää eläkemaksujen nostopaineita. Suomella ei ole varaa tempoilevaan maahanmuuttopolitiikkaan.
Työperäiseen maahanmuuttoon tähtäävän politiikan tulee olla suunnitelmallista ja perustua vahvaan tietopohjaan. Suomen on näyttäydyttävä osaajille avoimena, houkuttelevana ja kiinnostavana maana. Meidän on pystyttävä houkuttelemaan kansainvälisesti kilpailtua korkean tuottavuuden työvoimaa. Tätä varten Suomeen on luotava kokonaisvaltainen työperäisen maahanmuuton strategia, jonka lähtökohtana ovat työmarkkinoiden tarpeet. Keskeistä on vahvistaa Suomen maakuvaa ja huolehtia osaajien sekä heidän perheenjäsentensä tarvitsemien palveluiden saatavuudesta, esimerkiksi englanninkielisistä päivähoitopaikoista.
Työperäisen maahanmuuton onnistumisen ratkaisee se, saammeko Suomeen työvoimaa, joka työllistyy ja sopeutuu Suomeen ja, jolla on työmarkkinoiden tarpeita vastaavaa osaamista. EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinta on keskeinen kontrollin työväline, jonka säilyttäminen on tärkeää. Työluvan myöntämistä koskevassa harkinnassa vaihtoehtona voisi olla myös pisteytysmalli, jossa pelkkien tulorajojen sijaan arvioitaisiin henkilön osaamisen ja ominaisuuksien perusteella hänen edellytyksiään menestyä Suomen työmarkkinoilla ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Pisteytyksessä pitää ottaa huomioon myös työllisyystilanne ja kotimaisen työvoiman saatavuus alalla, jolla työluvan perusteena oleva työpaikka on, eli säilyttää nykyisenkaltainen saatavuusharkinta myös pisteytysjärjestelmän osana.
Meidän on varmistettava ulkomailla hankitun osaamisen ja koulutuksen tunnistaminen, sujuvat täydennyskoulutusmahdollisuudet sekä sujuva viranomaisyhteistyö kaikkien pätevyysvaatimuksia valvovien viranomaisten kanssa. Työnantajien vastuuta suomen tai ruotsin kielen kouluttamisessa on vahvistettava.
Työlupaprosessien tulee olla saumattomia ja englanninkielisten palveluiden saatavuuteen on kiinnitettävä huomiota. Työn perässä maahan muuttavien Suomeen saapumista on sujuvoitettava ja luotava digitaalinen yhden luukun palvelukokonaisuus. Samalla on tunnistettava, ettei halpatyövoiman laajamittainen maahantuonti ja kaksien työmarkkinoiden synnyttäminen ole hyvinvointivaltion ylläpitämisen kannalta kestävä maahanmuuttopolitiikan linja.
Suomessa opiskelleiden ulkomaalaisten jäämistä suomalaisille työmarkkinoille on edistettävä monin keinoin. Tavoitteena on oltava, että Suomessa tutkinnon suorittaneet jäävät Suomeen työskentelemään.
Monet kansainväliset opiskelijat eivät jää Suomeen vaikean työllistymisen ja kielitaidon puutteen vuoksi. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden suomen tai ruotsin kielen taitoon on panostettava opintojen aikana ja vastuuta tästä on asetettava myös koulutuksen järjestäjille. Suomessa opiskelleiden tie pysyvään oleskeluun pitää tapahtua työllistymisen kautta.
Työntekijöiden hyväksikäyttö ei kuulu työelämään
Työperäinen hyväksikäyttö on todellinen osa suomalaista työelämää ja merkittävä yhteiskunnallinen epäkohta. Työperäinen hyväksikäyttö kohdistuu erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin henkilöihin. Suomeen ulkomailta muuttaviin kohdistuva työperäinen hyväksikäyttö on yhä kiinteämpi osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa hyödyntäen näiden heikkoa tietoisuutta oikeuksistaan ja riippuvuutta työnantajastaan. Niinpä työperäisen hyväksikäytön vastainen työ on yhä tärkeämmässä roolissa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Suomessa on tehtävä hyväksikäytön vastainen ryhtiliike.
Työperäisen hyväksikäytön estämiseksi ja reilun kilpailun edistämiseksi on säädettävä alipalkkauksen kriminalisoimisesta, kuten esimerkiksi palkkavarkaudesta. Tämä madaltaa puuttumiskynnystä, selkeyttää rangaistavuuden edellytyksiä ja vahvistaa työntekijöiden oikeuksia. Tahallinen palkan maksamatta jättäminen on määriteltävä rikokseksi, tiukennettava sanktioita ja pidennettävä työntekijöiden palkkasaatavien vanhentumisaikoja.
Ammattiliitoille on annettava kanneoikeus eli oikeus tehdä kanne työntekijän sijaan työehtoja, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevissa asioissa. Laajennetaan ryhmäkanneoikeutta työlainsäädäntöä koskeviin oikeusjuttuihin, jotta ammattiliitto voi tarvittaessa ajaa useamman työntekijän asiaa samalla kanteella ja riita-asiat voidaan ratkaista kerralla useamman työntekijän osalta.
Työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi ja reilun kilpailun varmistamiseksi on vahvistettava poliisi-, työsuojelu- ja veroviranomaisten tosiasiallisia toimintaedellytyksiä.
Vahvistetaan ammattiliiton roolia työpaikoilla tukemalla luottamusmiesten asemaa ja koulutusoikeutta. Työpaikoilla, joilla ei ole sovellettavan työehtosopimuksen mukaista luottamusmiestä valittuna, tulee mahdollistaa ammattiliiton edustajan käynti työpaikalla luottamusmiehen tavoin.
Työsuojeluviranomaisten oikeuksia saada tarvitsemansa tiedot työnantajilta tulee kasvattaa ja vahvistaa valvonnan tehokkuutta tuntuvilla hallinnollisilla sanktioilla. Viranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojenvaihdon edellytyksiä tulee parantaa. Rikoksiin syyllistyvien yritysten rikosoikeudellisia seuraamuksia, kuten liiketoimintakieltoa ja yhteisösakkoa, on kiristettävä.
Yritysten vastuuta työntekijöiden oikeuksista niiden koko arvoketjuissa on vahvistettava yritysvastuusääntelyllä. Toteutetaan yritysvastuudirektiivi myös EU-tasolla. Tilaajavastuu on ulotettava kattamaan koko ketju palkanmaksua ja työehtoja myöten. Tilaajalla on oltava velvollisuus selvittää, ovatko sopimuskumppanin palveluksessa työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden työluvat kunnossa.
Työperäisen maahanmuuton hyväksikäyttöä on ehkäistävä tehostamalla valvontaa, varmistamalla työluvat sekä tiukentamalla rangaistuksia ja vahvistamalla poliisin erikoisosaamista. Rakennusalalla hyväksi todetut käytännöt veronumerosta on laajennettava myös muille aloille huomioiden eritoten ne alat, joissa esiintyy työperäistä hyväksikäyttöä, työnantajavelvoitteiden laiminlyöntiä ja veronkiertoa.
Kaikilta hankintayksiköiltä on edellytettävä hankintasopimuksen erityisehtona asianomaisen työehtosopimuksen noudattamista ja siihen liittyviä riittäviä sopimussanktioita. Tarjoajan syyllistyminen vakavaan alipalkkaukseen on katsottava poissulkemisperusteeksi.
Pääurakoitsijoille ja rakennuttajille on asetettava velvollisuus varmistaa kaikkien työmaalla työskentelevien ulkomaalaisten työnteko-oikeus, myös alihankkijoiden osalta. Toimeksiantajan on jatkossa varmistuttava siitä, että yrittäjänä toimivalla kolmannen maan kansalaisella on kokoaikaiseen yritystoiminnan harjoittamiseen oikeuttava oleskelulupa.
Digitaalinen rajavalvonta on otettava käyttöön ulkomaiselle raskaalle liikenteelle ja on varmistettava kabotaasisääntöjen, päästömääräysten ja työehtojen noudattaminen.
Vastentahtoista yrittäjyyttä on ehkäistävä alustatyössä. Vastentahtoiset vaihtelevan työajan sopimukset on kiellettävä, mikäli niille ei ole erityistä perustetta. Vähennetään vastentahtoista osa-aikatyötä säätämällä työnantaja-aloitteisten osa-aikatyösopimuksien tekeminen erityistä perustetta vaativaksi. Lisäksi on pidettävä tiukasti kiinni työnantajan velvoitteesta tarjota lisätunteja aina ensisijaisesti työnantajan palveluksessa osa-aikaisesti työskentelevälle työntekijälle, harkitessaan rekrytointeja tai vuokratyövoiman käyttöä.
Julkinen oikeusapu ja tulkkauspalvelu on taattava rikoksen uhreille. Ulkomaalaislain rekrytointikiellon käyttöalaa on laajennettava. Kieltoja rekrytoida uutta työvoimaa kolmansista maista on määrättävä entistä pienemmistä rikkomuksista. Rekrytointikieltojen määräaikojen vähimmäis- ja enimmäiskestoja on pidennettävä merkittävästi.
Miten erilaisten muutosten kohdalla huomioidaan yrittäjien kokemat muutokset? Miten huomioidaan yrittäjien ja palkansaajien edut ja mahdolliset ristiriidat heidän välisissä eduissa tasavertaisesti?
En laittaisi työllisyyttä ensimmäikseksi, vaikka tärkeäasia onkin. Lisäksi turvallisuus puuttuu tekstistä, joka tässä ajassa keskeistä. Mielestäni muidenkin kuin työssäolevien pitää tulla toimeen. Esim ” haluamme turvallisen ja ennustettavan yhteiskunnan, jossa kaikilla on mahdollisuus hyvään elämään”
Käyttäisin passiivin sijaan aktiivia – vahvistamme julkista taloutta….
Minusta johtaminen kuuluisi tähän. Johtamiskulttuuri on alistavaa ja innovoivat ym. muutosvoimat eivät saa tilaa, mikä estää muutoksen toteutumisen
Eikö perhepolitiikalla, eläkepolitiikalla, sosiaaliturvalla ole merkitystä? Onko demarien fokuksessa ainoastaan työssäkäyvät ihmiset?
Samalla meidän on huolehdittava Suomen kilpailukyvystä, investointiympäristön houkuttelevuudesta ja työn vastaanottamisen kannusteista. Vierastan työn vastaanottamisen kannusteita, suurin osa työttämistä olisi mielummin töissä kuin ytöttömänä. irtisanominen on aina uhka yksilön henkiselle hyvinvoinnille. Ilmaisu halventaa ytöttömiä ihmisiä ja minusta se ei sovi sosiaalidemokraattiseen aatteeseen.
Voisiko tässä huomioida verottomat osingot, yritykset jakavat voitot omistajille eivätkä investoi ja tämä eräs syy heikkoon talouskasvuun. Investointi on aina riski, veroton osinko ei koskaan.
Puheet veroalennuksista tulee lopettaa, kunnes talous on nykyistä paremmassa tasapainossa huomioiden myös kasvavat puolustusmenot.
Suomen on panostettava teknologisten hiilinielujen käyttöönottoon, mutta ne eivät saa syrjäyttää muita toimia, eivätkä hidastaa Suomen ilmastotavoitteessa edistymistä. Suomessa on otettava käyttöön kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia lisäävä ja demokratiaa laajentava, koko kansasta satunnaisotannalla muodostettu kansalaisfoorumi. Tämä mahdollistaa puoluelinjat ylittävät ja pitkän aikajänteen huomioivan päätöksenteon luontoon ja ilmastokriisiin liittyvissä asioissa.
Tuottavuuden kehittymistä ja yritysten kasvua on vauhditettava…
Ihmisten verorasitus ei saa olla kohtuuton heidän kantokykyynsä nähden.
”planetaariset rajat” ei tällaisenaan aukea
”…sekä tiet luovat…”
”…sekä tiet luovat…”
Työn vastaanoton kannustimista huolehtiminen on ok, mutta tästä puuttuu se, miten vaikeasti työllistyviä tuetaan (esimerkiksi vajaatyökykyiset).
Tuo toinen kommenttini kuuluu muualle, mutta se halusi tulla merkityksi tähänkin…
Jokaisella työkykyisellä ihmisellä on oikeus ja vastuu osallistua …
Luottamus työmarkkinoilla on heikentynyt, kun työmarkkinamallia Suomessa on rakennettu viime vuosina…
Säädetään työehtosopimuksia tekeville ammattiliitoille kanneoikeus työelämän kysymyksissä.
”Toteutetaan yritysvastuudirektiivi myös EU-tasolla” on huono ilmaisu, kun sitä juuri heikennettiin rajusti. Jättäisin tämän lauseen pois.
LISÄYS
Suomen tulee olla puhtaan energian edelläkävijä.
LISÄYS
Suomen on panostettava teknologisten hiilinielujen käyttöönottoon, mutta ne eivät saa syrjäyttää muita toimia, eivätkä hidastaa Suomen ilmastotavoitteessa edistymistä. Suomessa on otettava käyttöön kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia lisäävä ja demokratiaa laajentava, koko kansasta satunnaisotannalla muodostettu kansalaisfoorumi. Tämä mahdollistaa puoluelinjat ylittävät ja pitkän aikajänteen huomioivan päätöksenteon luontoon ja ilmastokriisiin liittyvissä asioissa.
Vajaatyökykyiset ovat yksi osuus työttömistä, mutta tällä hetkellä merkittävä osa työttömistä on täysin työkykyisiä, muta töitä ei ole trajolla.
Pitäisi korostaa eri ministeriöiden tasapainoista roolia ohjauksessa. STM:n roolia palveluiden siäsltöohjauksessa tulee vahvistaa ja VM:n rahoitusleikkauksista tehdä vaikuttavuusarvioinnit.
Rahoituslain korjaustarpeista voisi kirjoittaa yksityiskohtaisemmin. Voisko olla, että ruotsinkielisyyden kerroin on ”liian korkea” ja haja-asutusalueiden liian matala kuten myös ikääntymisen merkitys kuluihin.
Tutkimuksen vapaus on Suomessa laskenut sijalta 9 sijalle 47. Poliittisessa ohjelmassa olisi hyvä esittää keinoja tutkimuksen vapauden palautamiseksi.Asiasta kertoo osin myös kirja Syytös.
Voisiko erikseen mainita mielentervyden, sillä terveys sitoutuu helposti fyysiseen terveyteen jaennaltaehkäisevä työterveyshuolto on laajalti kodistunut fyysisten haittojen ehkäisyyn ja mielen asiat ovat jääneet toissijaisiksi.
Viimeisessä virkkeessä on kirjoitusvirhe ”tieluovat”.
viimeinen virke: Infrastruktuuri, kuten tiestö, raiteet ja tietoverkot, luovat perustan yritysten toiminnalle ja sijoittumiselle ja alueiden elinvoimalle. Ne tukevt myös asuntopolitiikan kanssa työvoiman liikkuvuutta.
Tuossa Tarja V. asiassa on ajatusta, voisiko se olla meidän pääajatus. Siirtämällä se viimeinen lause ensimmäiseksi, ikään kuin julistamme mikä on tavoite. Se ei poissulje sitä tosiasia, että työ on ykkönen
Tässä pitää ottaa kantaa nykyisen hallituksen työllisyyspolitiikkaan, joka heikentää naisten työllisyyttä. Voisiko olla
Suomi menestyy pohjoismaisella työlinjalla, joka perustuu tasa-arvoon, jossa tavoitteena on korkea työllisyysaste.
…pitkän aikavälin vahvistamisessa tuottavuuden kasvattaminen panostamalla tutkimukseen ja tuotteiden jalostamiseen..
Meillä on liian paljon tuotteita, jotka ovat raaka-aineita tuotteille
Pidän tärkeänä, että nostamme esille näiden tehtyjen leikkausten kohdennusten vaikutukset, työttömiin, lapsiperheisiin ja monelta osin naisiin
.minimoitava negatiiviset vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen sekä huomioitava tehdyistä leikkauksista kohtuuttomaan taloudelliseen asemaan joutuneet.
Työttömyys on yksi syy verokertymän pienentymiseen. Se on hyvä mainita.
Otetaanko tähän myös listaamattomat, se voi olla meillekin sudenkuoppa??
Nyt ei ole mahdollista veroaleen. Ei edes ruoan ALV.n
Otetaan ammatilliset mukaan, ne aina unohdetaan ja sillä on pitkälle ulottuvia vaikutuksia
Tähän myös ammatilliset oppilaitokset
Tämähän on jo nyt yhteistyötä eri Euroopan maiden kanssa nimenosaan turvataksemme lääkkeiden saannin. Eli yhteistyötä lisättävä
Kappale on asiaa, mutta miksi kerrataan mennyttä kun katse tulisi olla tulevaisuudessa?
Juuri näin, tai jos ei tähän kohtaan niin alemmas. Ei ole järkevää tehdä kaikista maistereita tai tohtoreita. Toisen asteen koulutus (ammatillinen koulutus) on jäänyt todella heikoille jo pitkään. Arvostusta on nostettava.
Yrityksien yhteiskuntavastuusta: Eikö yrityksille, ainakin isoimmille, joille yhteiskunta kouluttaa korkeasti ja maksutta osaavaa työvoimaa ja jotka saavat erilaisia tukia voisi olla velvollisuus työllistää edes yksi osatyökykyinen?
Siksi kiertotalousyritysten verotusta….. aivan loistava juttu!!! Tämä toimiala tarjoaa myös työpaikkoja.
Oikeus työhön pitäisi olla jokaisella ihmisellä, työkykyyn katsomatta. Työkyky on suhteellinen käsite. Jokaisen pitäisi voida antaa panoksensa yhteiskuntaan vaikka se ei olisi kuin 1h viikossa. Työ antaa osallisuutta. Yhteiskunnan tulisi luoda näitä mahdollisuuksia: erilaiset yhdistykset ovat tässä hyviä, mutta tähän työhön tarvitaan tukea. Tekemätöntä työtähän maailmassa riittää.
Ei luottamusmies vaan luottamushenkilö ja varaluottamushenkilö….
Pitäisikö vielä katsoa mitkä on jäsenmaksun verovähennysoikeuden seuraukset… jos pitää priorisoida niin tuo kanneoikeus on merkittävämpi asia saada
Nyt tämä on aihe josta olen vain lukenut lehdistä. Minusta meidän kannattaa nostaa esille ajatus. Suomen digiturvallisuuden tähden on järkevämpää ja alkaa siirtämään tietokantoja eurooppalaisiin konesaleihin, jollei omia olla tekemässä.
Luottamushenkilö
Sujuvat täydennyskoulutus- ja kielikoulutusmahdollisuudet. Tämä on erittäin tärkeä, jos henkilö on jäämässä Suomeen pysyvästi
LISÄYS PERÄÄN: ”Kestävyyden näkökulmasta nykyisen kehysjärjestelmän keskeinen puute on se, että päätösperäiset menomuutokset ovat pääsääntöisesti kehyksen sisällä ja veromuutokset sen ulkopuolella. Mekanismin takia nykyinenkehysjärjestelmä vääristää talouspoliittista päätöksentekoa suosimaan veronkevennyksiä tai verotukia menolisäysten sijaan. Näin kehysjärjestelmä myös tosiasiallisesti tuottaa välillisiä insentiivejä kaventaa valtiontalouden tulopohjaa ja heikentää siten julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä.”
Railu kilpailu tarkoittaa myös sitä, että meillä on nollatoleranssi harmaan talouden suhteen.
Muutosesitys: esim. viimeisen lauseen loppuun lisäys:… , kuluttajansuojaa sekä harmaan talouden eliminointi.
Useassa kohdassa puhutaa ”tavallisesta ihmisestä” niinkuin tässäkin kappaleen viimeisessä lauseessa. Termi tavallinen ihminen on problemaattinen, mitä se oikeasti tarkoittaa, mitä sillä halutaan viestiä? Keitä ovat epätavalliset, joille emme näitä etuja ja palveluja tee?
Muutosesitys: viimeinen lause muutetaan muotoon ”Kansalaisten verorasitus ei saa muodostua kohtuuttomaksi. ”
Lisäys: oma kappale: “Kaikki keskeiset talous-, työllisyys- ja palvelupoliittiset päätökset sisältävät sukupuolivaikutusten arvioinnin (SVA). SVA kytketään budjetointiin, palkkapolitiikkaan ja julkisten palvelujen kehittämiseen valtio-, hyvinvointialue- ja kuntatasolla.”
Ohjelma painottaa yhdenvertaisuutta ja alueellista tasa-arvoa, mutta ei anna työkaluja niiden systemaattiseen arviointiin.
Lisäys; loppukappale:
“Maahan muuttaneiden naisten yhdenvertainen pääsy työmarkkinoille, reilu palkkaus ja urakehitys turvataan. Osaamisen tunnistamista ja pätevöitymispolkuja vahvistetaan, ja työperäisen hyväksikäytön torjuntaa toteutetaan myös tasa-arvopolitiikkana – mukaan lukien alipalkkauksen valvonta ja oikeussuojakeinojen vahvistaminen.”
Ohjelma linjaa hyväksikäytön torjunnasta ja kotoutumisesta, mutta sukupuolinäkökulma jää osin implisiittiseksi.
Samaan aikaan on tehtävä politiikkaa, jonka päätavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin kasvattaminen. Tämä on myös talouskasvun edellytys.
Jokaisella ihmisellä on vastuu osallistua hyvinvointivaltion rakentamiseen omalla panoksellaan, omien kykyjensä, työkykynsä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Lähtökohdan tulee olla, että jokainen antaa sen panoksen, jonka kykenee ja tätä yhteiskunnan tulee tarvittaessa tukea.
Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella on merkittävä rooli, mikä tukee myös yksityisiä investointeja. Luodaan Suomeen investointiohjelma, joka tukee teollisuuden uudistumista ja josta rahoitetaan kilpailukykyä parantavia ja vähähiilisyyttä edistäviä investointihankkeita. Julkisella T&K-rahoituksella on vahvistettava perustutkimusta, sillä tukemalla rohkeaa perustutkimusta saadaan julkiselle rahoitukselle suurin hyöty.
Yrityksissä oleva innovaatiopotentiaali tulee saada paremmin esiin ja hyödynnettyä maamme parhaat ideat. Innovaatioiden mahdollistamiseksi on tuettava vahvasti korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhankkeita. Yritystukia kohdennetaan erityisesti vihreää siirtymää edistäviin kasvuyrityksiin. Aluekehitysrahoitusta on käytettävä tukemaan innovaatiotoimintaa alueilla, joilla julkista T&K-rahoitusta on ollut vähemmän ja näin parannettava edellytyksiä myös kilpailtuun tutkimus- ja kehitysrahoitukseen.
Lisäys ”Hyvinvointialueille on annettava mahdollisuus onnistua suomalaisille tärkeiden palveluiden turvaamisessa sekä hoitoon pääsyn ja hoidon jatkuvuuden parantamisessa.” jälkeen:
Hyvinvointialueilla on panostettava oman osaamisen lisäämiseen ja henkilökunnan pysyvyyteen. Kalliit keikkalääkärit ja ostotutkimukset eivät ole ratkaisu talouden vakaana pitämiseen.
Lisäys kappaleen loppuun: Selluloosan jatkojalostamista paperin sijaan myös esim. vaateteollisuuden kuiduiksi ja jopa ihmiskunnan ravinnoksi on kannustettava.
LISÄYS
ovat toimivan paikallisen sopimisen edellytys. Henkilörahaston käyttöönottoa osana työntekijöiden palkitsemisjärjestelmää on edistettävä. Luottamusmiehelle ja
Tässä huomioitava oleskelulupa ja muut prosessit paremmin kuin nyt
Työttömien velvoitteesta hakea useita työpaikkoja joka kuukausi tulee luopua, koska se vie turhaan resursseja niin rekrytoivilta yrityksiltä, kuin työttömiltä työnhakijoiltakin. Sen sijaan te-palveluissa pitäisi rakentaa työttömän kanssa yksilöllinen ”tulevaisuussuunnitelma”, jossa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti yksilön omia kiinnostuksen kohteita, vahvuuksia ja heikkouksia, tavoitteita, työkykyä ja sitä, miten tätä voisi tukea tarvittaessa. On aivan selvää, että kaikki työttömät eivät hyödy nykyisistä palveluista ja mitä enemmän velvoitetaan toimintaan, joka ei vie ihmisen tilannetta tosiasiallisesti eteenpäin, sitä enemmän haaskataan resursseja, jotka ovat muutenkin rajallisia. Työttömän voi velvoittaa ”tulevaisuussuunnitelman” laadintaan, mutta työtöntä ei pidä velvoittaa vastentahtoisesti osallistumaan sellaiseen toimintaan, josta tämä itse ei koe hyötyvänsä.
Lisäksi velvoite hakea kokoaikaista työtä on erikoinen tilanteessa, jossa jopa kolmannes työttömistä työnhakijoista on tosiasiallisesti työkyvyttömiä osittain tai kokonaan. Työkyky voi olla palautettavissa tai sitten ei. Myös osa-aikaisen työn tekeminen tulee siis olla kannattavaa ja tähän tulee yhteiskunnan kannustaa heitä, joilla työkykyä vielä on. Työ voi olla itsessään kuntouttavaa, mutta tulee myös ymmärtää, että kaikki eivät koskaan saavuta täyttä työkykyä.
Työehtosopimusten yleissitovuutta pitäisi vahvistaa tekemällä siitä kirjaus Suomen Perustuslakiin.
Veronumerokäytäntöä ei tule kuitenkaan laajentaa asiakaspalvelualoille kuten kauppa ja MaRa, joissa työntekijät kokevat jo nyt paljon häirintää ja uhkailua ja muuta epäasiallista käytöstä tietynlaisten asiakkaiden taholta.
Vuosilomalakia pitäisi muuttaa siten, että vuosilomapäiviä kuluisi vain 5 kalenteriviikon aikana. Koska työehtosopimusten mukaan työviikko on keskimäärin 5 -päiväinen.
Tässä kohdassa ei mainita mitään työsuojelun luottamushenkilöistä työpaikoilla. Monissa työpaikoissa ainakin kaupan alalla on valittu työpaikalle Työsuojeluasiamies. Työsuojelun valvontalaissa eli ”laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta” ei ole minkäänlaista mainintaa Työsuojeluasiamiehistä. Eikä myöskään Työsuojelulaissa eli ”Työturvallisuuslaissa”.
Työsuojeluasiamiehistä mainitaan kuitenkin Työturvallisuuskeskuksen internet -sivuilla ja lisäksi heidät lisätään Työsuojeluhenkilörekisteriin, jota hallinnoi sosiaali -ja terveysministeriö ja ylläpitää Työturvallisuuskeskus. Rekisteri perustuu lakiin ”laki työsuojeluhenkilörekisteristä” ja sielläkin on maininta Työsuojeluasiamiehestä.
Tosiaan esimerkiksi Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry:n neuvottelemassa kaupan TES:ssä on kohdassa ”Työsuojelun yhteistoimintasopimus” maininta Työsuojeluasiamiehen valitsemisesta työpaikalle.
Työsuojeluasiamiehen rooli työpaikoilla tulisi vahvistaa lisäämällä siitä maininnat ainakin työsuojelun valvontalakiin ja työsuojelulakiin.
Vuosilomalaki, 4. § kohta 3: ”arkipäivällä muita viikonpäiviä kuin sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää.”
Tämä pitäisi muuttaa muotoon: ”arkipäivällä muita viikonpäiviä kuin LAUANTAITA, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää.
Perustelut:
Arkipäiviksi käsitetään yleisesti kalenteriviikon päivät maanantaista perjantaihin.
Lauantait käsitetään yleensä osaksi viikonloppua.
Monissa työehtosopimuksissakin kuten kaupan TES:ssä, lauantai käsitetään osaksi viikonloppua.
Samaan aikaan on tehtävä politiikkaa, jonka päätavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin kasvattaminen ja perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen.
Toimivat markkinat edellyttävät reilua kilpailua ja yritysten yhteiskuntavastuuta. Haluamme vahvistaa aitoa kilpailua, torjua harmaata taloutta ja varmistaa, että kaikki toimijat kantavat yhteiskuntavastuunsa. Ennakoitava ja vahva yritysvastuusääntely on vastuullisesti toimivien yritysten etu. Lisäksi on huolehdittava siitä, että pienet ja keskisuuretyritykset eivät jää suurten varjoon julkisissa hankinnoissa tai markkinoiden keskittyessä.
Siviili- ja sotilaskäyttöä hyödyntävät kaksoiskäyttöteknologian mahdollisuudet tulee hyödyntää nykyistä paremmin ja arvioida teknologian käytön ihmisoikeusvaikutukset.
Ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys on kaiken politiikan päämäärä. Ilmastonmuutoksen torjuminen on koko maapallon ja ihmiskunnan keskeisin haaste. Ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeusperustaisuutta voidaan edistää vahvistamalla osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä tarkastelemalla suunniteltujen politiikkatoimien sosiaalisia, ympäristöllisiä ja ihmisoikeusvaikutuksia. Suomen on pidettävä tiukasti kiinni ilmastotavoitteista ja vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta, sekä tähdättävä lopulta kohti hiilinegatiivisuutta.
Vihreä siirtymä on toteutettava oikeudenmukaisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Vihreän siirtymän investointien onnistumisen edellytys on, että puhtaan ja edullisen sähkön saatavuus sekä vedyn runkoverkon rakentaminen taataan myös alueille, joissa tuulivoiman investointiedellytykset ovat puolustus- tai tutkasyistä heikommat.
Työperäiseen maahanmuuttoon tähtäävän politiikan tulee olla suunnitelmallista ja perustua vahvaan tietopohjaan. Suomen on näyttäydyttävä osaajille avoimena, houkuttelevana ja kiinnostavana maana. Rasistiset asenteet ja käytännöt yleisesti maahanmuuttajia kohtaan vähentävät Suomen houkuttelevuutta, joten niihin on puututtava konkreettisin toimin. Meidän on pystyttävä houkuttelemaan kansainvälisesti kilpailtua korkean tuottavuuden työvoimaa.
Pisteytyksessä pitää ottaa huomioon myös työllisyystilanne ja kotimaisen työvoiman saatavuus alalla, jolla työluvan perusteena oleva työpaikka on, eli säilyttää nykyisenkaltainen saatavuusharkinta myös pisteytysjärjestelmän osana. Työllistymiseen vaikuttaa myös suomalaisten työmarkkinoiden asenteet. Varmistetaan, että työnantajien asenteet ovat myönteisiä maahanmuuttajien palkkaamiselle.
Meidän on varmistettava ulkomailla hankitun osaamisen ja koulutuksen tunnistaminen, sujuvat täydennyskoulutusmahdollisuudet sekä sujuva viranomaisyhteistyö kaikkien pätevyysvaatimuksia valvovien viranomaisten kanssa. Tunnistetaan Suomeen humanitaarisen maahanmuuton kautta tulleiden koulutus ja työkokemus, tuetaan ja mahdollistetaan heidän työllistymisensä ja poistetaan työllistymisen ja kouluttautumisen esteitä. Työnantajien vastuuta suomen tai ruotsin kielen kouluttamisessa on vahvistettava.
Varhaiskasvatus ja hoivapalvelut mahdollistavat paremmin lapsiperheellisten osallistumisen työelämään.PERUSTELU: Perheet ovat monimuotoisia ja kaikissa perheissä ei ole lapsia. Kun puhutaan perheistä, joissa on lapsia, käytetään lapsiperhe-termiä
Rovaniemen SD TYmuutetaan järjestys: ”…kansalaisten, työntekijöiden ja yritysten kesken.”
Rovaniemen SD TY: Lisätään myös alueellisesti oikeudenmukainen talouskasvu.
Rovaniemen SD TY: ”Terveyspalveluiden järjestämisessä on huomioitava harva -alueiden erityisolosuhteet, kuten ikääntyvä väestörakenne, korkea sairastavuus, pitkät etäisyydet, vaikeat keliolosuhteet ja turismi. Terveyspalvelut tulee olla tavoitettavissa yhdenvertaisesti suhteessa kasvukeskusten väestöön. Terveyspalveluja tulee tuottaa kairasta kaupunkiin. Tämä on huomioitava alueiden rahoituksessa.”
Roi SD TYMuutetaan muotoon: ”Toimivat ja kaikkien saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat kansalaisten terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä ja ovat myös osa huoltovarmuutta. Siten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat myös edellytys vahvalle julkiselle taloudelle.”
Roi SD TY:”Koulutustason nostaminen on keskeinen keino lieventää väestön ikääntymisen taloudellisia vaikutuksia.”Onko tälle väitteelle faktapohjaa?
Roi SD TY:”Rahoituslaki ja sen korjaustarpeet on arvioitava ja korjattava.”
Roi SD TY:”Verotuksen epäkohdat on poistettava”
Roi SD TY:”Veronalennukset on kohdistettava tarkoin, jotta ne tukevat talouden ja työllisyyden kasvua ja ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia.””Verotuksella tulee vauhdittaa investointeja ….”
Roi SD TYMuutetaan: ”…koulutusjärjestelmä, osaava työvoima, tutkimus…”
Roi SD TYOnko T&K ajantasainen termi tähän? Vai olisiko TKI / TKIO?
Roi SD TYLisätään huomio eri alueiden erilaisista elinkeinorakenteista.
Roi SD TYLisätään loppuun Digitalisaation investointien tulee vahvistaa pitkällä aikavälillä alueen ja yhteiskunnan infrastruktuuria ja ekologista kehitystä, eivätkä ne saa estää kohtuuhintaisen sähkön saatavuutta.”
Roi SD TY”Suomi tulee olla puhtaan energian edelläkävijä.”
Roi SD TYLisäysehdotus: ”Suomen tulee kehittää oma sisäinen ja muista valtioista riippumaton tekoäly”
Roi SD TY” Generatiivinen tekoäly asettaa uusia haasteita tekijänoikeuksien valvonnalle ja luovan työn suojaamiselle.”Lisäksi tulisi jotenkin ottaa kantaa siihen, että julkisen sektorin tulee käyttää omissa toiminnoissaan ihmisten palveluita, ei tekoälyn esim. graafisessa suunnitelussa.
Roi SD TYKappaleen jälkeen uusi kappale:”Hoitoalan työntekijät kohtaavat joka päivä väkivaltaa, mutta väkivallasta seuraava rangaistus ei ole sama kuin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.Rikoslakia on muutettava ja lain suoja on väkivaltatilanteissa ehdottomasti ulotettava koko sote-alan henkilöstöön. ”
Roi SD TYLisäys loppuun: ”Työllisyyden kohtaantoon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.”
Roi SD TY
Muutetaan muotoon: ”Suomen ikärakenteen vuoksi tarvitsemme parempaa tuottavuutta sekä työikäisen väestön lisäämistä maahanmuutolla.”
Roi SD TYMuutetaan muotoon: ”Tarvitsemme maahanmuuttoa väestörakenteen vuoksi”
Roi SD TYMuutetaan muotoon: ”Suomella ei ole varaa nuivaan maahanmuuttopolitiikkaan. Työikäisen väestön kasvattaminen maahanmuuton avulla ylläpitää hyvinvointivaltion rahoitusta ja helpottaa osaajapulaa. Siten onnistuneen maahanmuuton avulla tapahtuva talouskasvun tukeminen voi osaltaan vahvistaa myös eläkejärjestelmän rahoitusta ja vähentää eläkemaksujen nostopaineita.”
Roi SD TYMuutetaan: ”Onnistuvaa maahanmuuttoa tavoittelevan politiikan on oltava suunnitelmallista ja perustuttaa vahvaan tietopohjaan. Suomen kansainvälisinä vahvuuksina on pidettävä tasa-arvo, avoimuus, houkuttelevuus ja kiinnostavuus. Meidän on pystyttävä houkuttelemaan kansainvälisesti kilpailtua korkean tuottavuuden työvoimaa. Tähän tarkoitukseen Suomeen on luotava kokonaisvaltainen maahanmuuton strategia, jonka lähtökohtana on sosiaalisesti kestävä yhteiskunta. Keskeistä on vahvistaa Suomen maakuvaa, jonka keskiössä on työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä tarvitsemien palvelujen saatavuudesta huolehtiminen, esimerkiksi englanninkielisen varhaiskasvatuksen lisääminen.”
Roi SD TYMuutetaan muotoon: ”Muutetaan muotoon: ”Maahanmuuton onnistumisessa ratkaisee se, miten Suomeen muuttava työikäinen väestö työllistyy ja sopeutuu Suomeen. Työluvan myöntämisessä vaihtoehtona voisi olla pisteytysmalli, jossa arvioitaisiin ihmisten osaamisen ja ominaisuuksien perusteella hänen edellytyksiään menestyä Suomen työmarkkinoilla ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Pisteytysmalli ei saa olla tasa-arvovaikutuksiltaan negatiivinen.”
Roi SD TYMuutetaan muotoon: ”Maahanmuuttajiin kohdistuvaa työperäistä hyväksikäyttöä on ehkäistävä tehostamalla valvontaa, varmistamalla työluvat sekä tiukentamalla rangaistuksia ja vahvistamalla poliisin erikoisosaamista.”
Lisäys: Ydinvoimaan hyödynnetään energiantuotannossa ja pienydinvoiman sekä vetytalouden kehittämiseen panostetaan.
Lisäys: Hiilen lisäksi turpeen ja puun poltto energiantuotannossa sekä maakaasun ja polttoöljyn käyttö kielletään selkeällä siirtymäajalla.
Muutos:
Suomen ei tule tinkiä vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta, vaan hiilineutraaliustavoite on Suomelle mahdollisuus.Suomi sitoutuu kansallisesti riittävillä toimilla saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuuden tämän jälkeen. Suomi sitoutuu kansallisesti riittävillä toimilla saavuttamaan luontokadon pysäyttämisen vuoteen 2030 mennessä ja luontopositiivisuuden tämän jälkeen.Lisäys: Suomessa otetaan käyttöön ilmastolain ohelle luontolaki.
Lisäys: Suomen on panostettava teknologisten hiilinielujen käyttöönottoon, mutta ne eivät saa syrjäyttää muita toimia, eivätkä hidastaa Suomen ilmastotavoitteessa edistymistä. Hiilinieluja- ja varastoja vahvistetaan hakkuutasoja pienentämällä sekä nostamalla puuta hyödyntävien teollisuuden alojen jalostusastetta.
LISÄYS
Teknologinen kehitys, vihreä siirtymä ja kansainvälistyminen voivat vahvistaa talouden kestävyyttä, jos niiden vaikutukset hallitaan oikeudenmukaisesti. Erityisesti tekoälyn ympäristövaikutuksiin tulee kiinnittää tarkempaa huomiota ja sen kehitystä tulee ohjata vähemmän ympäristöä kuormittavaan suuntaan.
LISÄYS
Näiden rahoittamiseksi ensisijainen keino on EU:n omien varojen kehittäminen. Osana varojen kehittämistä EU:n tulee lisätä yhteisiä investointeja korkean teknologian kehitykseen vastauksena globaaliin kilpailuun ja oman autonomian kehittämiseksi.
kestävällä, reilulla ja ihmisten hyvinvoinnin huomioon ottavalla tavalla.
Talouspolitiikan tavoitteena on oltava hyvinvoinnin kasvattaminen, sen oikeudenmukainen jakautuminen ja
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ansiosta työelämässä jaksetaan paremmin ja pidempään.- muutosehdotus: avataan myös muita tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että että työelämässä jaksetaan? vrt. rivi 305 Vahva julkinen talous on edellytys hyvin toimiville sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille, ja vastavuoroisesti nämä palvelut tukevat kansalaisten terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä.- tässä asia jo paremmin kirjoitettu
ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen ja kasvattaminen.
minimoitava negatiiviset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, kasvuun ja työllisyyteen.
Toimivat ja saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat ihmisten hyvinvointia, terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä ja ovat myös osa huoltovarmuutta. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat myös edellytys vahvalle julkiselle taloudelle, ei vain kuluerä.
Hyvinvointialueille on annettava mahdollisuus onnistua suomalaisille tärkeiden palveluiden turvaamisessa sekä palveluihin ja hoitoon pääsyn ja hoidon niiden jatkuvuuden parantamisessa.
Valtiovarainministeriön talousohjauksen ja sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspoliittisen sisältöohjauksen välille on luotava nykyistä parempi tasapaino niin, ettei talousohjaus voi toimia sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden vastaisesti. Valtion toiminta ja ohjaus ei saa johtaa rajuihin palveluiden leikkauksiin ja irtisanomisiin alueilla. Hyvinvointialueille pitää antaa mahdollisuus hoitaa talouttaan pitkäjänteisesti. Liian nopeat säästötoimet voivat vaarantaa järjestelmän toiminnan ja pysäyttää välttämättömän kehitystyön. Rahoituslaki ja sen korjaustarpeet on arvioitava ja huolehdittava, että rahoituskriteerit tunnistavat sosiaalipalvelujen tarpeen nykyistä paremmin.
Myös
kansalaistenihmisten ( ei voida korostaa ja sitoa kansalaisuuteen) oikeudenmukaisuuden kokemusta on vahvistettava prosessin yhteydessä. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on tärkeää, että päätökset perustuvat tutkittuun, monipuoliseen tietoon. Poistoehdotus; tämä lause ei ole ymmärrettävä ja on muutenkin outo ajatus!Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on tärkeää, että asiantuntijatyöhön perustuvista faktoista pyritään löytämään yhteinen käsitys, mutta samalla voidaan keskustella tarvittavista ja arvoihin nojaavista politiikkatoimista.lisäysehdotus: Haittaverotuksen vaikuttavuutta on vahvistettava siten, että osa haittaverojen tuotosta kohdennetaan päihde- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn ja kansanterveyden edistämiseen osana hyvinvointivaltion kestävää rahoituspohjaa.
Messukylän työväenyhdistys:
Työmarkkinoille on palautettava aito yhteistyö ja työntekijöiden oikeuksia on lisättävä tasapainoisten ja dynaamisten työmarkkinoiden saavuttamiseksi. Työntekijöiden liikkumista työpaikkojen välillä tulisi helpottaa purkamalla irtisanoutumiseen liittyviä sosiaaliturvasanktioita.
Johdanto voi olla vain dokumentin alussa. Muualla sitä ei voi nimetä niin, vaikka jokin esittelyteksti olisikin.
Ehdotetaan, että aloitetaan kokonaisvaltainen verouudistus, huomioiden hyvinvointialueiden verotusoikeus. ”Veropohjan tiivistäminen” ei kerro tosiasiassa mitään, on käytettävä selkeämpää ja suorempaa kieltä.
Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ekosysteemien toimivuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö.
On ryhdyttävä realisoimaan Puoluekokouksen 2023 lupaus: Suomen tulee olla maailman ensimmäinen fossiilisesta energiasta vapaa hyvinvointiyhteiskunta. Suomen energiatuotannossa on kasvatettava päästöttömien energiamuotojen osuutta. Suomen tulee olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti tämän jälkeen.
Tuotekeskeisyyden ajatuksen tulee muuttua palvelukeskeisyyden ajatukseen. Tuotekeskeisyys = kerskakulutus = materiaalien edelleen jatkuva käyttö
SDP:n poliittisessa ohjelmassa tulee olla SDP:n omat poliittiset tavoitteet. Ei voida yleistää työnantajajärjestöjä, eikä nostaa poliittista oikeistoa meidän ohjelmassamme.
Luottamusta työmarkkinoilla tulee lisätä sopimalla ja neuvotelemalla, tekemällä yhteistyötä.
Poistetaan siis viittaus poliittiseen oikeistoon ja työnantajajärjestöihin.
Yleisenä kommenttina ohjelmaan: Lauserakenteita tulee keventää ja selkiyttää. Muotisanoista kannattaa luopua. Selkokielisyyteen kannattaa panostaa.
Lisätään kappale: Teollisuuspoliittinen näkökulma puuttuu kokonaan.
SDP tukee kansallisen ohjelman laatimista teollisuuden rakenteen uudistamiseksi ja vihreän siirtymän edistämiseksi.
Luodaan sellaista teollisuuspolitiikkaa, joka tuottaa innovatiivisia uudistuksia ja tuotantorakenteen monipuolistumista samoin kuin huoltovarmuuden parantamista.
SDP kannattaa aloittelevien kotimaisten yritysten rahoitusmahdollisuuksia.
MUUTOS:
”Julkisen vallan vastuu korostuu toiminnoissa, jotka ovat yhteiskunnan kannalta kriittisiä ja joiden osalta markkinat eivät toimi.”Julkisen vallan tehtävänä on varmistaa näiden toimintojen saatavuus, laatu ja yhdenvertaisuus tilanteissa, joissa markkinaehtoiset ratkaisut eivät turvaa yhteiskunnan etua.
MUUTOS:
Osalla yrityksistä tulee olla jatkossakin erityistehtäviä, kun taas esimerkiksi osassa valtio voi toimia ankkuriomistajana sekä kasvun kiihdyttäjänä. Olemme sitoutuneet omistajaohjauksessa ja omistajapolitiikassa hyvään hallintotapaan.Osa yhtiöistä toteuttaa jatkossakin erityistehtäviä, kun taas osassa valtio voi toimia ankkuriomistajana ja kasvun kiihdyttäjänä. Omistajaohjauksessa ja omistajapolitiikassa olemme sitoutuneet hyvään hallintotapaan, läpinäkyvyyteen ja vastuulliseen päätöksentekoon.
POISTO:
Suomen poikkeuksellinen demografinen kehitys voi muodostua
myöskasvutekijäksi ikääntymisen ja sairastavuuden edellyttämien terveysteknologioiden ja innovaatioiden kautta.MUUTOS:
Suomen poikkeuksellinen demografinen kehitys voi muodostua myös kasvutekijäksi ikääntymisen ja sairastavuuden edellyttämien terveysteknologioiden ja innovaatioiden kautta. Terveys- ja hyvinvointiala voi olla osa uutta suomalaista innovaatiopohjaista teollisuuspolitiikkaa.Poikkeuksellinen demografinen kehityksemme voi kuitenkin muodostua merkittäväksi kasvutekijäksi, kun ikääntymisen ja lisääntyvän sairastavuuden tarpeisiin kehitetään uusia terveysteknologioita, palveluja ja innovaatioita. Terveys‑ ja hyvinvointiala tarjoaa mahdollisuuden yhdistää väestön tarpeet, osaamisen ja tutkimuksen uudeksi suomalaisen innovaatiopohjaisen teollisuuspolitiikan kärjeksi.
LISÄYS:
Vaikka verotuksen tason kilpailukyvystä tulee huolehtia, Suomen ei tule olla aloitteellinen haitallisessa verokilpailussa, joka rapauttaa veropohjaa ja vääristää kilpailua. Pitkäjänteisellä ja tutkimustietoon perustuvalla veropolitiikalla on mahdollista osaltaan vastata julkisen talouden haasteisiin.
LISÄYS:
Työllistymisen esteitä, kuten puuttuva tai vanhentunut osaaminen, terveydentilan ja työkyvyn ongelmat sekä maantieteelliset kohtaanto-ongelmat, on tunnistettava ja purettava määrätietoisesti.
Lisäys:
Pohjoismaisen työmarkkinamallin selkeitä vahvuuksia ovat olleet yhteistyöhön perustuva työelämän kehittäminen, ennustettavuus ja vakaus, jotka tukevat sekä talouskasvua että sosiaalista luottamusta.
Suomella ei ole varaa nuivaan eikä tempoilevaan maahanmuuttopolitiikkaan. Työikäisen väestön kasvattaminen maahanmuuton avulla ylläpitää hyvinvointivaltion rahoitusta ja helpottaa osaajapulaa.
Siten onnistuneenOikein kohdennetun ja onnistuneen maahanmuuton avulla tapahtuva talouskasvun tukeminen voi osaltaan vahvistaa myös eläkejärjestelmän rahoitusta ja vähentää eläkemaksujen nostopaineita.”LISÄYS:
Suomessa on tehtävä hyväksikäytön vastainen ryhtiliike: valvontaa ja uhrien oikeusturva on vahvistettava sekä hyväksikäyttöön syyllistyville on määrättävä tuntuvat seuraamukset.
MUUTOS: Työperäinen hyväksikäyttö on todellinen osa suomalaista työelämää ja
merkittävävakava yhteiskunnallinen epäkohta. Työperäinen hyväksikäyttö kohdistuu erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviinhenkilöihin. Suomeen ulkomailta muuttaviin kohdistuva työperäinen hyväksikäyttö on yhä kiinteämpi osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa hyödyntäen näiden heikkoa tietoisuutta oikeuksistaan ja riippuvuutta työnantajastaan. Niinpä työperäisen hyväksikäytönvastainen työtorjunta on osa reilun työelämän turvaamisessa jayhä tärkeämmässä roolissajärjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.LISÄYS kappaleen jälkeen
a {
text-decoration: none;
color: #464feb;
}
tr th, tr td {
border: 1px solid #e6e6e6;
}
tr th {
background-color: #f5f5f5;
}
Valvonnan ja sanktioiden rinnalla on vahvistettava yritysten opastusta ja neuvontaa. Työnantajille on tarjottava selkeää, saavutettavaa ja ennakoivaa ohjausta työoikeudellisista velvoitteista, ulkomaalaisen työvoiman käytöstä ja tilaajavastuusta. Erityisesti pk‑yritysten ja alihankintaketjujen toimijoiden neuvontaan on panostettava, jotta tahattomat laiminlyönnit vähenevät ja reilu kilpailu vahvistuu.
MUUTOS/LISÄYS
Kaipamme tiivistä, helposti silmäiltävää osaa jokaisen kappaleen alkuun tai loppuun joka kertoo kunkin osa-alueen keskeisimmän ydinviestin ja mahdollisesti myös keskeisimmät toimenpiteet, jotta ohjelmaan saadaan konkretiaa.
LISÄYS:
Keskeistä on kuluttajien ja yritysten luottamuksen vahvistaminen kulutuksen ja investointien rohkaisemiseksi. Suomi elää viennistä, ja viennin kasvu on keskeinen keino talouskasvun ja työllisyyden vahvistamisessa. Vientiyritysten volyymia on kasvatettava erityisesti teollisuudessa, puunjalostustuotteiden ja biotalouden innovaatioissa sekä palveluviennissä. Samalla on vahvistettava suomalaista omistajuutta ja pääoman saatavuutta, sillä nykyisin liian suuri osa vientiyritysten omistuksesta on ulkomaisissa käsissä. Ilman kasvun ja työllisyyden vahvistamista emme pääse tavoitteeseen julkisen talouden vakauttamiseksi.
Keskeistä on vahvistaa Suomen maakuvaa ja huolehtia osaajien sekä heidän perheenjäsentensä tarvitsemien palveluiden saatavuudesta,
esimerkiksi englanninkielisistäpäivähoitopaikoista. ja samalla antaa heille mahdollisuus opiskella kansalliskieliämme suomea ja ruotsia.Lisäksi on huolehdittava siitä, että järjestöt, pienet ja keskisuuretyritykset eivät jää suurten varjoon julkisissa hankinnoissa ja markkinoiden keskittyessä eikä markkinoilla tapahdu keskittymistä.
EU:n on yhteisesti perusteltua vahvistaa rauhaa ja turvallisuutta, jatkaa
Lisäys loppuun:
Työelämän kehittämisessä tulee ottaa huomioon väestön pitkäikäistyminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta työurat toimivat sekä alku- että loppupäästä ihmisten voimavarojen ja toiveiden mukaisesti.
Järjestäytymisen tukemiseen kuuluu luottamusmiesten ja luottamusedustajien vahva asema lainsäädännössä ja käytännössä. Osaavat luottamusmiehet, varaluottamusmiehet ja luottamusedustajat ovat toimivan paikallisen sopimisen edellytys. Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle sekä luottamusedustajille taataan riittävät resurssit, kuten riittävä aika, koulutus ja tiedonsaanti, tehtävien hoitamiseen.
Työperäisen maahanmuuton onnistumisen ratkaisee se, saammeko Suomeen työvoimaa, joka työllistyy ja
sopeutuukotoutuu Suomeen ja, jolla on työmarkkinoiden tarpeita vastaavaa osaamista.Perustutkimuksen tarkoituksena ei ole tuottaa hyötyä vaan tietoa ja vain soveltavan tutkimuksen kautta se tieto saadaan yhteiskunnan hyödyksi. Pohjassa oleva muotoilu siis ohjaa rahoitusta tarpeettomasti yliopistoille, jotka tekevät perustutkimusta sekä soveltavaa tutkimusta, mutta jättää muut soveltavan tutkimuksen toimijat huomiotta. Esitämme muutosta:
Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella on merkittävä rooli yksityisten TKI-investointien käynnistäjänä sekä vivuttajana. Julkisen T&K-rahoituksen on muodostettava tasapainoinen kokonaisuus, jossa panostukset jakautuvat pitkäjänteisen ja korkeatasoisen perustutkimuksen sekä laajasti yrityksiä ja yhteiskuntaa palvelevan soveltavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan välillä. Tukemalla sekä kehittämällä molempia osa-alueita varmistamme, että uusin tutkimustieto karttuu sekä tuottaa nopeasti hyödynnettäviä sekä nopeasti leviäviä innovaatioita.
Yrityksissä oleva innovaatiopotentiaali tulee saada paremmin esiin, jotta saamme hyödynnettyä maamme parhaat ideat. Korkeakoulujen ja yritysten innovaatioyhteistyötä on vahvistettava. Kannustetaan PK-sektoria investoimaan innovaatiohankkeisiin, etenkin vihreän siirtymän hankkeisiin tukemalla niitä korkeakouluyhteistyössä. Aluekehitysrahoitusta sekä kohdennettuja alueellisia T&K-kannustimia käytetään tasapainottamaan eroja julkisissa T&K-panostuksissa sekä kiihdyttämään soveltavan tutkimuksen yleistymistä.
Vielä lisäys viimeiseen lauseeseen: ”…Aluekehitysrahoitusta sekä kohdennettuja alueellisia T&K-kannustimia käytetään tasapainottamaan alueellisia eroja julkisissa T&K-panostuksissa sekä kiihdyttämään soveltavan tutkimuksen yleistymistä.”
LISÄYS
Hyvinvointialueille on annettava mahdollisuus onnistua suomalaisille tärkeiden palveluiden turvaamisessa sekä hoitoon pääsyn ja hoidon jatkuvuuden parantamisessa. Valtion toiminta ja ohjaus ei saa johtaa rajuihin palveluiden leikkauksiin ja irtisanomisiin alueilla. Hoitotakuun toteutuminen varmistetaan jokaisella hyvinvointialueella.
Tässä pitäisi avata asiaa, koska tavoitteet ovat vastakkaisia tässä nykyisessä tilanteessa, jossa puolustusmenot kasvavat, bkt ei kasva, ja velan määrää pitää pienentää. Onko linja siis suuret veronkorotukset?
Elinkeinopolitiikan keskeisiä tavoitteita voisi yksilöidä.
LISÄYS:
Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän on oltava oikeudenmukainen, ennustettava ja perustuttava todelliseen palvelutarpeeseen. Järjestelmän on turvatta kansalaistenyhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta ja hyvinvointialueesta riippumatta sekä huomioitava nykyistä paremmin hyvinvointialueiden maantieteelliset ja väestölliset erot. Rahoitusmallin on tuettava palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta koko maassa.
Samalla on arvioitava alijäämien kattamisvelvoitteen kohtuullisuutta siltä osin, kun alijäämät ovat syntyneet rahoitusjärjestelmän rakenteellisista puutteista. Hyvinvointialueille on turvattava riittävät ja pitkäjänteiset taloudelliset edellytykset lakisääteisten palvelujen yhdenvertaiseen järjestämiseen sekä palvelujen suunnitelmalliseen kehittämiseen.
Yritysten omistukset pitäisi saada pysymään Suomessa mahdollisimman pitkään, jos ne ovat saaneet julkista rahoitusta innovaatio- tai startup-vaiheessa. Tähän keinona voisi olla esim. saatujen tukien takaisinmaksu, jos yritys myydään ulkomaille.
KOMMENTTI: Super-ikääntyneet on terminä monelle vieras. Voisiko sen avata, väärinymmärrysten välttämiseksi. (AI-tiivistelmän mukaan se tarkoittaa erittäin hyväkuntoisia ja skarppeja yli 80-vuotiaita, mutta lukija voi ajatella sen tarkoittavan jotakin negatiivista.)
Lisäys:
Työntekijöillä on oltava tulkintaetuoikeus silloin, kun kun työnantaja pyrkii yksipuolisella päätöksellä heikentämään työsuhteen ehtoja.
Lisäys: Vaikuttava ilmasto- ja luontopolitiikka on edellytys Suomen ja Euroopan kestävyydelle, omavaraisuudelle ja taloudelliselle menestykselle. Suomi ja kansainvälinen yhteisö sitoutuvat Agenda 2030 -tavoiteohjelman, Pariisin ilmastosopimuksen sekä YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteiden aitoon toteuttamiseen.
Lisäys: Yhteiskunnan tulee luoda taloudelliset kannusteet kiertotalouden vahvistamiseksi. Suomessa otetaan käyttöön tasasuuruinen vero kaikille kasvihuonepäästöille, jotka eivät ole EU:n päästökaupan piirissä.
Poisto:Tarvitsemme Suomeen luottamusta, kasvua ja uutta yritystoimintaa. Tämä toteutuu, kun huolehdimme yritysten toimintamahdollisuuksista, osaavasta työvoimasta sekä vakaista ja reiluista työmarkkinoista. Suomi menestyy pohjoismaisella työlinjalla, jossa tavoitteena on korkea työllisyysaste. Korkea työllisyysaste on hyvinvointivaltion perusta. Tavoittelemme korkeaa työllisyyttä ja pidemmällä aikavälillä täystyöllisyyttä
, jolloin työttömyys on pitkäkestoisesti alle 5 prosenttia.Lisäys:Tarvitsemme Suomeen luottamusta, kasvua ja uutta yritystoimintaa. Tämä toteutuu, kun huolehdimme yritysten toimintamahdollisuuksista, osaavasta työvoimasta sekä vakaista ja reiluista työmarkkinoista. Suomi menestyy pohjoismaisella työlinjalla, jossa tavoitteena on korkea työllisyysaste. Korkea työllisyysaste on hyvinvointivaltion perusta. Tavoittelemme korkeaa työllisyyttä ja pidemmällä aikavälillä täystyöllisyyttä, jolloin työttömyys on pitkäkestoisesti alle 5 prosenttia.Suomen kaksikielisyys on olennainen osa osaavaa työvoimaa, toimivia työmarkkinoita ja yhteiskunnallista luottamusta. Hyvät valmiudet sekä suomen että ruotsin kielessä tukevat työllisyyttä, yritystoimintaa ja alueellista elinvoimaa sekä vahvistavat Suomen asemaa Pohjoismaissa ja Euroopassa.
Lisäys:
Myös hyvinvointivaltion palveluilla on merkittävä rooli Suomen kilpailukyvyn varmistamisessa. Jokaisen mahdollisuus kouluttautua taustasta ja lähtökohdista riippumatta on osaamisemme kivijalka. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ansiosta työelämässä jaksetaan paremmin ja pidempään. Varhaiskasvatus ja hoivapalvelut mahdollistavat paremmin perheellisten osallistumisen työelämään. Julkinen infrastruktuuri, kuten maantiet ja raiteet sekä tieluovat puolestaan perustan työvoiman liikkuvuudelle, yritysten sijoittumiselle ja alueiden elinvoimalle. Koulutus- ja palvelujärjestelmien kehittämisessä on huolehdittava siitä, että suomen- ja ruotsinkieliset palveluketjut säilyvät toimivina ja laadukkaina koko maassa. Kielellisten oikeuksien toteutuminen on osa hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja toimivan hyvinvointivaltion perustaa.
Lisäys:Globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat lähtökohtaisesti myönteisiä ja taloudellista hyvinvointia lisääviä ilmiöitä, mutta niiden hyötyjen on jakauduttava oikeudenmukaisella, eettisellä ja ympäristövastuullisella tavalla työntekijöiden, yritysten ja kansalaisten kesken. Ihminen on aina asetettava markkinoiden edelle. Osaamisen ja työn arvostusta ei voi vahvistaa, jos kieli muodostuu esteeksi työllistymiselle tai urakehitykselle. Siksi työelämän ja julkisten rakenteiden on tuettava molempien kansalliskielten yhdenvertaista käyttöä.
Lisäys:Julkiset investoinnit ovat välttämättömiä, jotta Suomen talous voi menestyä. Menestyminen edellyttää esimerkiksi toimivaa infrastruktuuria, joka on pitkälti julkisen sektorin vastuulla. Riittävät investoinnit esimerkiksi liikenne-, data- ja energiajärjestelmiin sekä vesihuoltoon on varmistettava. Suomen on tehtävä strategisia investointeja kohteisiin, joissa meillä on vahvuuksia merkittävän aseman ottamiseksi kansainvälisissä tai eurooppalaisessa arvoketjussa. Lisäksi julkisilla investoinneilla on tärkeä rooli teollisuuspolitiikan toteuttamisessa, suhdanteisiin reagoimisessa ja riittävän kokonaiskysynnän varmistamisessa. Julkisilla investoinneilla voidaan tukea muun muassa vihreän siirtymää, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja tuottavuuden kasvua. Julkisen sektorin tulee sitoutua pitkäjänteisiin, strategisiin investointeihin ja hankintoihin, jotka luovat ennakoitavaa kysyntää kotimaisille innovaatioille ja teknologioille. Pitkät rahoitus- ja hankintasitoumukset tukevat uuden liiketoiminnan syntyä ja vahvistavat kotimaisten toimijoiden edellytyksiä kehittää tuotteita ja palveluita Suomen ja julkisen sektorin tarpeisiin.
Muutos:Veropolitiikan on oltava oikeudenmukaista. Verotuksen kehittämisen hyvänä periaatteena ovat laajat veropohjat ja matalat verokannat. Verotuksen painopistettä pitää
siirtää työn verottamisestakehittää kohti haittojen, pääomien ja varallisuuden verottamista veropohjaa tiivistämällä.Lisäys:Veropolitiikan on oltava oikeudenmukaista. Verotuksen kehittämisen hyvänä periaatteena ovat laajat veropohjat ja matalat verokannat. Verotuksen painopistettä pitää siirtää työn verottamisesta kohti haittojen, pääomien ja varallisuuden verottamista veropohjaa tiivistämällä. Verotuksella tulee edistää varojen kohdentumista Suomeen ja kotimaisen talouden vahvistamiseen ulkomaille sijoittamisen sijaan.
LISÄYS:
esimerkiksi entistä älykkäämpien kierrätysjärjestelmien rakentamista. Elektroniikan pitää olla kierrätettävää ja kestävää. Takuun elektroniikkatuotteissa on oltava lähtökohtaisesti vähintään viisi vuotta.
Lisäys: Korkeatasoinen koulutusjärjestelmä, osaavan työvoiman saatavuus, tutkimus, tuotekehitys, datan hallinta ja innovaatiot muodostavat yrityksille kilpailuedun. Haluamme vahvistaa yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä sekä kannustaa yrityksiä investoimaan innovaatiotoimintaan, tuotekehitykseen, digitalisaatioon ja vihreään siirtymään.Suomen tulee pitää kiinni sitoumuksesta kasvattaa T&K-rahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Suomen kaksikielisyys ja laaja pohjoismainen kieliosaaminen ovat Suomen taloudelle kilpailuetu erityisesti viennissä, palvelualoilla ja kansainvälisessä yhteistyössä. Elinkeinopolitiikan tulee tukea tämän potentiaalin hyödyntämistä.
Lisäys:Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella on merkittävä rooli, mikä tukee myös yksityisiä investointeja. Julkisella T&K-rahoituksella on vahvistettava perustutkimusta, sillä tukemalla rohkeaa perustutkimusta saadaan julkiselle rahoitukselle suurin hyöty. Samalla on varmistettava soveltavan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edellytykset, panostamalla business labeihin ja startup-toimintaan sekä yhdistämällä osaavat ihmiset ja pääoma tehokkaasti.
Lisäys:
EU tarvitsee eri alojen huippuosaajia pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Euroopalla on valtavat mahdollisuudet kasvaa entistä merkittävämmäksi toimijaksi tutkimuksessa. Kieli- ja kulttuuriosaaminen tukevat osaajien liikkuvuutta, tutkimusyhteistyötä ja Euroopan sisämarkkinoiden toimivuutta. Suomen tulee aktiivisesti hyödyntää omaa kaksikielisyyttään tässä työssä.
Lisäys:Euroopan on säilytettävä teknologinen suvereniteettinsa ja estettävä markkinakeskittyminen. Suomalaisten yritysten tulee osallistua EU:n teknologisen suvereniteetin rakentamiseen ja olla mukana kehittämässä ratkaisuja. EU:n datapolitiikan tulee olla nykyistä huolellisempaa. Euroopan unioni on liian riippuvainen yhdysvaltalaisista datayhtiöistä ja datamme valuu jatkuvasti pois omista käsistä. Julkisen sektorin on ensisijaisesti käytettävä digitaalisia palveluja, joissa tietoja halinoidaan, tallennetaan ja käsitellään EU:ssa ja EU:n oikeusjärjestelmän alaisuudessa. Julkiset hankinnat on toteutettava siten, että kansalaisten henkilötiedot kuuluvat EU:n tietosuojalainsäädännön ja oikeusturvan piiriin. Näin vahvistamme yksityisyyden suojaa, digitaalista suvereniteettia sekä Euroopan omaa teknologista kehityskykyä.
Lisäys:Työperäiseen maahanmuuttoon tähtäävän politiikan tulee olla suunnitelmallista ja perustua vahvaan tietopohjaan. Suomen on näyttäydyttävä osaajille avoimena, houkuttelevana ja kiinnostavana maana hyvällä elämänlaadulla. Meidän on pystyttävä houkuttelemaan kansainvälisesti kilpailtua korkean tuottavuuden työvoimaa. Tätä varten Suomeen on luotava kokonaisvaltainen työperäisen maahanmuuton strategia, jonka lähtökohtana ovat työmarkkinoiden tarpeet. Keskeistä on vahvistaa Suomen maakuvaa ja huolehtia osaajien sekä heidän perheenjäsentensä tarvitsemien palveluiden saatavuudesta, esimerkiksi englanninkielisistä päivähoitopaikoista.
MuutosTyöperäisen maahanmuuton onnistumisen ratkaisee se, saammeko Suomeen työvoimaa, joka työllistyy ja
sopeutuukotoutuu Suomeen ja, jolla on työmarkkinoiden tarpeita vastaavaa osaamista. EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinta on keskeinen kontrollin työväline, jonka säilyttäminen on tärkeää. Työluvan myöntämistä koskevassa harkinnassa vaihtoehtona voisi olla myös pisteytysmalli, jossa pelkkien tulorajojen sijaan arvioitaisiin henkilön osaamisen ja ominaisuuksien perusteella hänen edellytyksiään menestyä Suomen työmarkkinoilla ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Pisteytyksessä pitää ottaa huomioon myös työllisyystilanne ja kotimaisen työvoiman saatavuus alalla, jolla työluvan perusteena oleva työpaikka on, eli säilyttää nykyisenkaltainen saatavuusharkinta myös pisteytysjärjestelmän osana.Lisäys:Työperäisen maahanmuuton onnistumisen ratkaisee se, saammeko Suomeen työvoimaa, joka työllistyy ja sopeutuu Suomeen ja, jolla on työmarkkinoiden tarpeita vastaavaa osaamista. EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinta on keskeinen kontrollin työväline, jonka säilyttäminen on tärkeää. Saatavuusharkintaa tulisi soveltaa joustavammin Suomessa jo asuvien henkilöiden osalta, erityisesti matalasuhdanteen aikana sekä niiden osalta, joilla on vahvat siteet Suomeen. Työluvan myöntämistä koskevassa harkinnassa vaihtoehtona voisi olla myös pisteytysmalli, jossa pelkkien tulorajojen sijaan arvioitaisiin henkilön osaamisen ja ominaisuuksien perusteella hänen edellytyksiään menestyä Suomen työmarkkinoilla ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Pisteytyksessä pitää ottaa huomioon myös työllisyystilanne ja kotimaisen työvoiman saatavuus alalla, jolla työluvan perusteena oleva työpaikka on, eli säilyttää nykyisenkaltainen saatavuusharkinta myös pisteytysjärjestelmän osana.
LISÄYS:
Vahva ja kestävä julkinen talous
LISÄYS:
Hyvinvointivaltion ydintoiminnoista on huolehdittava ja verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja veropohjan tiivistämisen suuntaan.
LISÄYS:
…minimoitava negatiiviset vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen. Pääomaverotuksen progressiota on lisättävä. Hyvinvointivaltion ydintoiminnoista…
LISÄYS:
Pääomaverotuksen progressiota on lisättävä.
LISÄYS:
Maakuntavero on otettava käyttöön hyvinvointialueiden itsenäisen päätöksenteon vahvistamiseksi.
LISÄYS:
Jokaisen valtionyhtiön tulee olla yritysvastuun edelläkävijä. Valtion keskeisiä ydintoimintoja, kuten vesihuoltoa, ei tule myydä eikä yksityistää.
LISÄYS:
Valtio ja kirkko on erotettava toisistaan.
LISÄYS:
Kotitalousvähennystä on laajennettava sopivaksi myös pienituloisten hyödynnettäväksi.
LISÄYS:
Vahvistetaan ammattiliitoista tiedottamista yhteiskunnassa, kouluissa ja korkeakouluissa järjestäytyneisyyden kasvattamiseksi.
LISÄYS:
Tarvitsemme lisää vientiä ja kansainvälistymistä yhä laajemmalta joukolta yrityksiä ja yhä useammilta toimialoilta. Suomalaiset korkeakoulut tarjoavat tilauskoulutusta myös muille valtioille sekä kansainvälisille järjestöille. Suomalaisen koulutusvienti on mahdollistettava myös humanitaarisena avun muotona. Koulutusvienti on toteutettava eettiset periaatteet ja tasa-arvo huomioiden.
LISÄYS:
vastuuta tästä on asetettava myös koulutuksen järjestäjille. Kansainvälisille opiskelijoille on myönnettävä opiskeluun perustuva oleskelulupa työnteko-oikeudella koko tutkinnon ajaksi ja valmistumisen jälkeen opiskelijalle on myönnettävä työntekijän pysyvä oleskelulupa.
LISÄYS ALLE:
Suomessa opiskelleille ja tutkintoon valmistuneille kansainvälisille opiskelijoille on luotava kannustimia Suomeen jäämiseen työ- ja oleskelulupien sujuvoittamisen ja oleskelulupakäytäntöjä yksinkertaistamisen kautta.
Kommentti: ohjelma ei ota kantaa hyvinvointialueiden verotusoikeuteen. Mikä on kantamme tällä hetkellä asiaan?
Talouden tasapainottaminen edellyttää sekä meno- että tulosopeutusta. Meidän on huolehdittava sopeutustoimien oikeudenmukaisuudesta sekä minimoitava negatiiviset, tutkittuun tietoon pohjautuvat vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen. Hyvinvointivaltion ydintoiminnoista on huolehdittava ja verotuksen painopistettä tulee siirtää haittojen ja veropohjan tiivistämisen suuntaan.
Suomi on siirtynyt YK:n ja WHO:n määritelmän mukaisesti super-ikääntyneeksi 314 yhteiskunnaksi. Suomen poikkeuksellinen demografinen kehitys voi muodostua myös kasvutekijäksi ikääntymisen ja sairastavuuden edellyttämien terveysteknologioiden ja innovaatioiden kautta. Terveys- ja hyvinvointiala (voi olla) tulee olemaan osa uutta suomalaista innovaatiopohjaista teollisuuspolitiikkaa.
Kommentti: nykyisessä hallitusohjelmassa (kok/PS/Rkp/kd) puhutaan samasta asiasta, mutta ihmisen näkökulmasta. Puhutaanko me vain alueellisista kuljetuksista?
Kommentti: Voisiko kappaleessa olla jokunen sana kansalaisten digiosaamisen vahvistamisesta?
Kommentti: Nykyisin taidetaan puhua luottamusedustajista. ei luottamusmiehistä
Ottaisin pois sanan ”mutta”. Konjunktio luo turhaan vastakkaisuutta/poikkeusta. Kun sen ottaa pois merkitys muuttuu selkeämmäksi ja saa vaativamman sävyn. Globalisaation ja teknologisen kehityksen tasa-arvosta tulee enemmänkin velvoite kuin epätasa-arvoinen poikkeus.
Minäkin poistaisin sanan työperäinen, sillä myös esim. pakolaistaustaiset maahanmuuttajat voivat työllistyä aktiivisella kotouttamisella.
Muutos
Työ antaa ihmisille toimeentulon lisäksi itsenäisyyttä, merkitystä elämään ja vapautta elää tahtomaansa elämää. Työ merkitsee yhteiskunnalle hyvinvointia ja vaurautta. Ilman työtä ei ole mahdollista ylläpitää hyvinvointivaltiota. Suomen tulevaisuuden kannalta mahdollisimman monen ihmisen työssäkäynti on ratkaiseva kysymys.
Jokaisella työkykyisellä ihmisellä on vastuu osallistua hyvinvointivaltion rakentamiseen omalla panoksellaan, omien kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan.
Muutos
Jokaisella ihmisellä on oikeus työsuhteeseen, jossa työehdot ja palkka ovat reiluja ja jossa kaikkia kohdellaan tasavertaisesti.
Työstä saatavan palkan on riitettävä elämiseen. Työolojen on oltava turvalliset eikä kenenkään terveys saa vaarantua työn vuoksi. Työntekijän asema ei saa riippua sukupuolesta, iästä, taustasta tai työsuhteen muodosta. Vakituinen, määräaikainen, osa-aikainen tai vuokratyöntekijä – kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti.
Reilu työelämä on järjestettävä siten, että jokaisella on mahdollisuus työn ja perhe-elämän yhdistämiseen. Kaikilla työntekijöillä on oltava oikeus lomaan ja vapaa-aikaan.
Rovaniemen SD työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Muutosesitys
Alkuperäinen teksti / muutosesitys
Reilumpi tulevaisuus rakentuu korkean työllisyyden, kestävän talouskasvun, ilmastonmuutoksen torjunnan, oikeudenmukaisen tulonjaon, eriarvoisuuden vähentämisen, hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamisen sekä taloudellisen toimeliaisuuden lisäämisen varaan. Haluamme yhteiskunnan, jossa työllään tulee toimeen ja kaikilla on varaa hyvään elämään.Suomalaisen yhteiskunnan reilumpi tulevaisuus rakentuu korkean työllisyyden, kestävän talouskasvun, ilmastonmuutoksen torjunnan, oikeudenmukaisen tulonjaon, eriarvoisuuden vähentämisen, hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamisen sekä taloudellisen toimeliaisuuden lisäämisen varaan. Me sosialidemokraatit haluamme yhteiskunnan, jossa työllään tulee toimeen ja kaikilla on varaa hyvään elämään.
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Vahva julkinen talous on hyvinvointivaltion perusta. Julkisen talouden vahvistaminen, tuottavuuden kehittäminen ja työllisyyden parantaminen ovat avainroolissa, jotta pystymme turvaamaan hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Julkista taloutta on vahvistettava kestävällä ja reilulla tavalla.Vahva julkinen talous on hyvinvointivaltion jatkuvuuden ja kehittämisen edellytys . Julkisen talouden vahvistaminen, tuottavuuden kehittäminen ja työllisyyden parantaminen ovat avainasioita, jotta pystymme takaamaan hyvinvointivaltion tulevaisuuden Suomessa. Julkista taloutta on vahvistettava kestävällä ja reilulla tavalla.
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Tarvitsemme Suomeen luottamusta, kasvua ja uutta yritystoimintaa. Tämä toteutuu, kun huolehdimme yritysten toimintamahdollisuuksista, osaavasta työvoimasta sekä vakaista ja reiluista työmarkkinoista. Suomi menestyy pohjoismaisella työlinjalla, jossa tavoitteena on korkea työllisyysaste. Korkea työllisyysaste on hyvinvointivaltion perusta. Tavoittelemme korkeaa työllisyyttä ja pidemmällä aikavälillä täystyöllisyyttä, jolloin työttömyys on pitkäkestoisesti alle 5 prosenttia.Tarvitsemme Suomeen luottamusta, kasvua ja uutta yritystoimintaa. Nämä tarpeet toteutuvat, kun huolehdimme yritysten toimintamahdollisuuksista, osaavasta työvoimasta sekä vakaista ja reiluista työmarkkinoista. Suomi menestyy pohjoismaisella työlinjalla, jossa tavoitteena on korkea työllisyysaste. Korkea työllisyysaste on vakaan hyvinvointivaltion perusta. Me sosialidemokraatit tavoittelemme vahvaa työllisyyttä ja lopulta työttömyysasteen painamista pitkäkestoisesti alle 5 prosentin eli käytännössä täystyöllisyyttä.
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat ihmiskunnan suuria haasteita, joilla on vahva yhteys niin talouteen, turvallisuuteen kuin myös oikeudenmukaisuuteen. Suomen ei tule tinkiä vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta, vaan hiilineutraaliustavoite on Suomelle mahdollisuus. Päästövähennystoimet, teknologinen kehitys ja vihreät investoinnit rakentavat kestävää, kilpailukykyistä taloutta. Suomen on suunnattava ilmastopolitiikkansa konkreettisten, kasvua luovien ratkaisujen toteuttamiseen.Ilmastonmuutos ja luontokato ovat ihmiskunnan suurimpia haasteita, joilla on vahva yhteys niin talouteen, turvallisuuteen kuin oikeudenmukaisuuteen. Suomen ei tule tinkiä vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta. Tavoite hiilineutraaliudesta on Suomelle mahdollisuus. Päästövähennystoimet, teknologinen kehitys ja vihreät investoinnit rakentavat kestävää, kilpailukykyistä taloutta. Suomen on suunnattava ilmastopolitiikkansa konkreettisten, kasvua luovien ratkaisujen toteuttamiseen.
Tavoitteenamme on hyvinvoinnin kasvattaminen ja hyvinvointivaltion turvaaminenTavoitteenamme on hyvinvoinnin lisääminen ja hyvinvointivaltion turvaaminen
Aktiivinen talous- ja elinkeinopolitiikka, järjestäytyneet työmarkkinat, hyvinvoivat työntekijät, toimiva sääntely ja markkinatalous ovat talousjärjestelmän kivijalat. Markkinataloudessa yhteiskunnan on määriteltävä puitteet, joissa markkinat toimivat aidossa kilpailussa huomioiden ihmisoikeudet ja planetaariset rajat. Julkisen vallan vastuu korostuu toiminnoissa, jotka ovat yhteiskunnan kannalta kriittisiä ja joiden osalta markkinat eivät toimi.Aktiivinen talous- ja elinkeinopolitiikka, järjestäytyneet työmarkkinat, hyvinvoivat työntekijät, tarpeiden mukainen, toimiva sääntely ja näiden ehdoilla toimiva markkinatalous ovat talousjärjestelmän perusosia. Markkinataloudessa yhteiskunnan on määriteltävä puitteet, joissa markkinat toimivat aidossa kilpailussa huomioiden ihmisoikeudet ja maapallon rajat. Julkisen vallan vastuu korostuu toiminnoissa, jotka ovat yhteiskunnan kannalta kriittisiä ja joissa markkinat eivät toimi yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti.
Myös hyvinvointivaltion palveluilla on merkittävä rooli Suomen kilpailukyvyn varmistamisessa. Jokaisen mahdollisuus kouluttautua taustasta ja lähtökohdista riippumatta on osaamisemme kivijalka. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ansiosta työelämässä jaksetaan paremmin ja pidempään. Varhaiskasvatus ja hoivapalvelut mahdollistavat paremmin perheellisten osallistumisen työelämään. Julkinen infrastruktuuri, kuten maantiet ja raiteet sekä tieluovat puolestaan perustan työvoiman liikkuvuudelle, yritysten sijoittumiselle ja alueiden elinvoimalle.Hyvinvointivaltion palveluilla on merkittävä rooli osuus Suomen kilpailukyvyn varmistamisessa. Jokaisen mahdollisuus kouluttautua taustasta ja lähtökohdista riippumatta on osaamisemme kivijalka. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ansiosta työelämässä jaksetaanparemmin ja pidempään. Varhaiskasvatus ja hoivapalvelut mahdollistavat perheellisten osallistumisen työelämään. Julkinen infrastruktuuri, kuten maantiet ja raiteet sekä perustutkimus- ja kehittämistoiminta luovat puolestaan perustan työvoiman liikkuvuudelle, yritysten sijoittumiselle ja alueiden elinvoimalle.
LISÄYS:
Varhaiskasvatus ja hoivapalvelut, muun merkityksensä lisäksi, mahdollistavat paremmin perheellisten osallistumisen työelämään.
Valtion omistajapolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja aktiivista. Jokaisen valtionyhtiön tulee olla yritysvastuun edelläkävijä. Taloudellisesti kannattava toiminta, työntekijöiden laajat oikeudet sekä ympäristövastuun kantaminen on yhdistettävä jokapäiväisessä liiketoiminnassa. Yritysvastuu ei voi näin ollen olla erillinen osa liiketoimintaan, vaan sen tulee olla integroituna kaikkeen tekemiseen. Valtion yhtiösalkussa on oltava monenlaisia yrityksiä, mutta valtion pitää myös jatkuvasti arvioida omistustensa tarkoituksenmukaisuutta. Osalla yrityksistä tulee olla jatkossakin erityistehtäviä, kun taas esimerkiksi osassa valtio voi toimia ankkuriomistajana sekä kasvun kiihdyttäjänä. Olemme sitoutuneet omistajaohjauksessa ja omistajapolitiikassa hyvään hallintotapaan.Valtion omistajapolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja aktiivista. Jokaisen valtionyhtiön tulee olla yritys- ja yhteiskuntavastuun edelläkävijä. Taloudellisesti kannattava toiminta, työntekijöiden laajat oikeudet sekä ympäristövastuun kantaminen on yhdistettävä jokapäiväisessä liiketoiminnassa. Yritysvastuu ei voi olla erillinen osa liiketoimintaan, vaan sen tulee olla kaiken toiminnan luonnollinen osa. Valtion yhtiösalkussa on oltava monenlaisia yrityksiä, mutta valtion pitää myös jatkuvasti arvioida omistustensa tarkoituksenmukaisuutta. Osallayrityksistä tulee olla jatkossakin erityistehtäviä, kun osassa valtio voi toimia ankkuriomistajana sekä kasvun kiihdyttäjänä. Valtion tulee sitoutua omistajaohjauksessa ja omistajapolitiikassa hyvään hallintotapaan.
Yksityisellä omistajuudella on tärkeä rooli talouskasvun luomisessa. Yritykset ja yrittäjät ovat tulevaisuuden elinvoiman ja työpaikkojen luomisen kannalta merkittävässä asemassa. Markkinataloudessa yrityksillä on keskinäisen kilpailun ja voitontavoittelun takia kannustimia kehittää uusia innovaatioita, toimintatapoja ja tuotteita. Tämä luo talous- ja tuottavuuskasvua. Toimintaympäristön on mahdollistettava ja kannustettava uuden luomiseen.Yksityisellä omistajuudella ja yrittäjyydelläon tärkeä osa talouskasvun ja koko yhteiskunnan luomisessa. Yritykset ja yrittäjät ovat tulevaisuuden elinvoiman ja työpaikkojen luomisen kannalta merkittävässä asemassa.
Markkinataloudessa yrityksillä on keskinäisen kilpailun ja voitontavoittelun takia kannustimia kehittää uusia innovaatioita, toimintatapoja ja tuotteita. Tämä vauhdittaa tuottavuuden ja koko talouden kasvua. Talouden toimintaympäristön on mahdollistettava ja kannustettava uuden luomiseen.
Globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat lähtökohtaisesti myönteisiä ja taloudellista hyvinvointia lisääviä ilmiöitä, mutta niiden hyötyjen on jakauduttava oikeudenmukaisella, eettisellä ja ympäristövastuullisella tavalla työntekijöiden, yritysten ja kansalaisten kesken. Ihminen on aina asetettava markkinoiden edelle.Globalisaatio, maailmanlaajunen, rajat ylittävä talous ja yhteistyö, ja teknologinen kehitys ovat lähtökohtaisesti myönteisiä ja taloudellista hyvinvointia lisääviä ilmiöitä, mutta niiden hyötyjen on jakauduttava oikeudenmukaisella, eettisellä ja ympäristövastuullisella tavalla työntekijöiden ja yritysten sekä koko yhteiskunnan kesken. Ihminen on aina asetettava markkinoiden edelle. Siksi tarvitaan myös ohjausta valtioiden sisällä, sekä valtioiden keskinäisellä yhteistyöllä.
Haluamme turvata hyvinvointivaltion ja varmistaa Suomen kriisinkestävyyden vahvistamalla julkista taloutta ja kääntämällä velkasuhde laskuun. Samaan aikaan on tehtävä politiikkaa, jonka päätavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin kasvattaminen.Me sosialidemokraatit haluamme turvata hyvinvointivaltion ja varmistaa Suomen kriisinkestävyyden vahvistamalla julkista taloutta ja kääntämällä velkasuhteen laskuun. Samaan aikaan on tehtävä politiikkaa, jonka päätavoitteena on suomalaisten hyvinvoinnin kasvattaminen.
Nopea ja liiallinen velkaantuminen rajoittaa julkisen talouden liikkumavaraa. Julkisen talouden vahvistamiseksi tarvitsemme laajan valikoiman toimenpiteitä, jotta kenenkään taakka ei muodostu kohtuuttomaksi, eivätkä sopeutustoimien vaikutukset muodostu kansantalouden kasvun esteeksi.
Julkiset investoinnit ovat välttämättömiä, jotta Suomen talous voi menestyä. Menestyminen edellyttää esimerkiksi toimivaa infrastruktuuria, joka on pitkälti julkisen sektorin vastuulla. Riittävät investoinnit esimerkiksi liikenne-, data- ja energiajärjestelmiin sekä vesihuoltoon on varmistettava. Suomen on tehtävä strategisia investointeja kohteisiin, joissa meillä on vahvuuksia merkittävän aseman ottamiseksi kansainvälisissä tai eurooppalaisessa arvoketjussa. Lisäksi julkisilla investoinneilla on tärkeä rooli teollisuuspolitiikan toteuttamisessa, suhdanteisiin reagoimisessa ja riittävän kokonaiskysynnän varmistamisessa. Julkisilla investoinneilla voidaan tukea muun muassa vihreän siirtymää, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja tuottavuuden kasvua.Julkiset investoinnit ovat välttämättömiä, jotta Suomen talous voi menestyä. Menestyminen edellyttää toimivaa infrastruktuuria, joka on pitkälti julkisen sektorin vastuulla.
Riittävät investoinnit esimerkiksi liikenne-, data- ja energiajärjestelmiin sekä vesihuoltoon on varmistettava. Suomen on tehtävä strategisia investointeja kohteisiin, joissa meillä on vahvuuksia merkittävän aseman ottamiseksi kansainvälisissä tai eurooppalaisessa arvoketjussa. Lisäksi julkisilla investoinneilla on tärkeä rooli teollisuuspolitiikassa, suhdanteisiin reagoimisessa ja riittävän kokonaiskysynnän varmistamisessa. Julkisilla investoinneilla voidaan tukea muun muassa vihreän siirtymää, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja tuottavuuden kasvua.
Vesihuolto ja sähköverkko on pidettävä julkisessa, demokraattisessa hallinnassa, tai ainakin vahvassa ohjauksessa, jotta niistä ei tule raa’an voitontavoittelun kohteita.
Väestörakenteen murros vaikuttaa laaja-alaisesti yhteiskunnan toimintaan, talouden kestävyyteen ja yksilöiden hyvinvointiin. Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku ja muuttoliikkeen muutokset muodostavat keskeisiä demografisia haasteita, joihin tarvitaan ennakoivaa ja kokonaisvaltaista politiikkaa. Koulutustason nostaminen on keskeinen keino lieventää väestön ikääntymisen taloudellisia vaikutuksia. Kunnissa on perusopetuksen kokonaisrahoituksen ohella seurattava opetukseen kohdistuvan rahoituksen kehitystä ja riittävyyttä.Väestörakenteen murros vaikuttaa laaja-alaisesti yhteiskunnan toimintaan, talouden kestävyyteen ja yksilöiden hyvinvointiin. Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku ja muuttoliikkeet luovat keskeisiä väestötason haasteita, joihin vastaamiseksi tarvitaan ennakoivaa ja laaja-alaista politiikkaa. Koulutustason nostaminen on keskeinen keino lieventää väestön ikääntymisen taloudellisia vaikutuksia. Kunnissa on perusopetuksen kokonaisrahoituksen ohella seurattava kaikkeen opetukseen kohdistuvan rahoituksen kehitystä ja riittävyyttä.
Hyvinvointialueille on annettava mahdollisuus onnistua suomalaisille tärkeiden palveluiden turvaamisessa sekä hoitoon pääsyn ja hoidon jatkuvuuden parantamisessa. Valtion toiminta ja ohjaus ei saa johtaa rajuihin palveluiden leikkauksiin ja irtisanomisiin alueilla. Hyvinvointialueille pitää antaa mahdollisuus hoitaa talouttaan pitkäjänteisesti. Liian nopeat säästötoimet voivat vaarantaa järjestelmän toiminnan ja pysäyttää välttämättömän kehitystyön. Rahoituslaki ja sen korjaustarpeet on arvioitava.Hyvinvointialueille pitää antaa mahdollisuus hoitaa talouttaan pitkäjänteisesti. Liian nopeat säästötoimet voivat vaarantaa järjestelmän toiminnan ja pysäyttää välttämättömän kehitystyön. Hyvinvointialueiden rahoituslain korjaustarpeet on arvioitava seuraavan hallituskauden alussa ja arvioinnn ohjaamana on ryhdyttävä tarpeellisiin ongelmien ratkaisutoimiin.
Suomi on siirtynyt YK:n ja WHO:n määritelmän mukaisesti super-ikääntyneeksi yhteiskunnaksi. Suomen poikkeuksellinen demografinen kehitys voi muodostua myös kasvutekijäksi ikääntymisen ja sairastavuuden edellyttämien terveysteknologioiden ja innovaatioiden kautta. Terveys- ja hyvinvointiala voi olla osa uutta suomalaista innovaatiopohjaista teollisuuspolitiikkaa.Suomi on muuttunut YK:n ja WHO:n määritelmän mukaisesti super-ikääntyneeksi yhteiskunnaksi. Suomen poikkeuksellinen demografinen kehitys voi muodostua myös kasvutekijäksi ikääntymisen ja sairastavuuden edellyttämien terveysteknologioiden ja innovaatioiden kautta. Terveys- ja hyvinvointiala voi olla osa uutta suomalaista innovaatiopohjaista teollisuuspolitiikkaa.
LISÄYS:Kielitietoisuutta on lisättävä yrityksissä ja oppilaitoksissa integroitumisen edistämiseksi.
Suomi on sitoutunut EU:n finanssipoliittisten säännösten noudattamiseen. Julkisen talouden ohjaukseen tarvitaan parlamentaarisesti valmisteltu pidemmän aikavälin ohjauskehikko, johon sitoutuminen on laajaa, säännöt ovat selkeät ja ne joustavat tarvittaessa. Meidän on huolehdittava, että kansallinen finanssipoliittinen ohjauskehikko ottaa kattavasti huomioon eri keinovalikoimat, niin julkisen talouden menot ja tulot kuin myös pidemmän aikavälin rakennepoliittiset kasvua ja työllisyyttä lisäävät uudistukset. Kehysjärjestelmää on kehitettävä johdonmukaiseksi muiden finanssipolitiikan sääntöjen kanssa niin, että se aidosti ohjaa julkisen talouden vahvistamiseen kestävästi ja huomioi suhdannetilanteen.Suomi on sitoutunut Euroopan unionin (EU) finanssipoliittisten säännösten noudattamiseen. Julkisen talouden ohjaukseen tarvitaan parlamentaarisesti valmisteltu pitkäaikainen ohjauskehikko, johon sitoutuminen on laajaa, jonka säännöt ovat selkeät ja tarvittaessa joustavat. Talouspolitiikalla on huolehdittava, että kansallinen finanssipoliittinen ohjauskehikko ottaa kattavasti huomioon eri keinot, niin julkisen talouden menot ja tulot, kuin myös rakennepoliittiset kasvua ja työllisyyttä lisäävät uudistukset. Kehysjärjestelmää on kehitettävä johdonmukaiseksi muiden finanssipolitiikan sääntöjen kanssa niin, että se aidosti ohjaa julkisen talouden kestävään vahvistamiseen, mutta ja huomioi myös talouden suhdannetilanteen.
Vaikka verotuksen tason kilpailukyvystä tulee huolehtia, Suomen ei tule olla aloitteellinen haitallisessa verokilpailussa. Pitkäjänteisellä ja tutkimustietoon perustuvalla veropolitiikalla on mahdollista osaltaan vastata julkisen talouden haasteisiin.Vaikka tulee huolehtia kilpailukykyisestä verotuksen tasosta, Suomen ei pidä olla aloitteellinen haitallisessa verokilpailussa, vaan edistää EU:n veropolitiikan yhtenäistämistä ja laajemminkin kestävää kansainvälistä veropolitiikkaa.
Verotuksen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen edellyttää entistä vahvempia toimia veronkierron ja veronvälttelyn torjumiseksi, niin kansallisesti kuin laajemmin kansainvälisessä yhteistyössä. Verotuksen epäkohtiin on puututtava aktiivisesti.Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen vahvistaminen edellyttää entistä vahvempia toimia veronkierron ja verovälttelyn torjumiseksi, niin kansallisesti kuin laajemmin kansainvälisessä yhteistyössä. Verotuksen epäkohtiin on puututtava aktiivisesti.
Korkeatasoinen koulutusjärjestelmä, osaavan työvoiman saatavuus, tutkimus, tuotekehitys, datan hallinta ja innovaatiot muodostavat yrityksille kilpailuedun. Haluamme vahvistaa yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä sekä kannustaa yrityksiä investoimaan innovaatiotoimintaan, tuotekehitykseen, digitalisaatioon ja vihreään siirtymään.Suomen tulee pitää kiinni sitoumuksesta kasvattaa T&K-rahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.Korkeatasoinen koulutusjärjestelmä, osaavan työvoiman saatavuus, tutkimus, tuotekehitys, datan hallinta ja innovaatiot muodostavat yrityksille kilpailuedun. Me sosialidemokraatit haluamme vahvistaa yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä sekä kannustaa yrityksiä investoimaan innovaatiotoimintaan, tuotekehitykseen, digitalisaatioon ja vihreään siirtymään. Suomen tulee pitää kiinni sitoumuksesta kasvattaa tutkimus- ja kehitys -rahoitus (T&K) neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Kolmen tunnin saavutettavuudesta maakuntakeskuksiin on huolehdittava, sillä alueelliset kuljetukset ovat olennaisia Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yhteishankintakoulutusten resursseja tulee voida ohjata alueille, joissa investointien onnistuminen riippuu saatavasta työvoimasta.Maakuntakeskusten kolmen tunnin saavutettavuudesta on huolehdittava, sillä alueelliset kuljetukset ovat olennaisia Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yhteishankintakoulutusten resursseja tulee voida ohjata alueille, joissa investointien onnistuminen riippuu saatavilla olevasta työvoimasta.
Kannatamme vahvaa EU-tason kauppapolitiikkaa, joka perustuu sääntöihin, kestävyyteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Suomen on aktiivisesti puolustettava monenkeskistä kauppajärjestelmää ja pyrittävä purkamaan kaupan esteitä erityisesti korkean osaamisen, vihreän siirtymän ja digitaalisen talouden aloilla. Viennin kasvattamiseksi on vahvistettava Team Finland -verkoston resursseja, tuettava pk-yritysten kansainvälistymistä ja varmistettava, että suomalaiset yritykset voivat hyötyä EU:n ja muiden kumppaneiden solmimista kauppasopimuksista. Kauppapolitiikan tulee tukea myös kestävää kehitystä ja reilua kilpailua globaaleilla markkinoilla.Me sosialidemokraatit kannatamme vahvaa EU-tason kauppapolitiikkaa, joka perustuu sääntöihin, kestävyyteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Suomen on aktiivisesti puolustettava monenkeskistä kauppajärjestelmää ja pyrittävä purkamaan kaupan esteitä erityisesti korkean osaamisen, vihreän siirtymän ja digitaalisen talouden aloilla. Viennin kasvattamiseksi on vahvistettava Team Finland -verkoston resursseja, tuettava pienten ja keskisuurten (p&k) yritysten kansainvälistymistä ja varmistettava, että suomalaiset yritykset voivat hyötyä EU:n ja muiden kumppaneiden solmimista kauppasopimuksista. Kauppapolitiikan tulee tukea myös kestävää kehitystä ja reilua kilpailua maailmanmarkkinoilla.
Euroopan kilpailukyvystä suhteessa kilpailijoihin on huolehdittava. Euroopan on nojattava korkeaan osaamiseen, toimivaan infraan ja veropolitiikkaan, jossa myös yritykset osallistuvat oikeudenmukaisella tavalla hyvinvoinnin rakentamiseen. Eurooppalaisen talouspolitiikan on taattava vakautta markkinoille ja yritysten investointien rahoitukseen. Sekä digitaalisen että vihreän siirtymän on oltava EU:n kilpailukyvyn kärkiä.Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden kilpailukyvystä suhteessa kilpailijoihin on huolehdittava. Euroopan on nojattava korkeaan osaamiseen, toimivaan infraan ja veropolitiikkaan, jossa myös yritykset osallistuvat oikeudenmukaisella tavalla hyvinvoinnin rakentamiseen. Eurooppalaisen talouspolitiikan on taattava vakautta markkinoille ja yritysten investointien rahoitukseen. Sekä digitaalisen että vihreän siirtymän on oltava EU:n kilpailukyvyn kärkiä.
Vihreä siirtymä on EU:lle mahdollisuus hyödyntää sen vahvuuksia ja kilpailuetuja, eikä sitä pidä nähdä uhkana eurooppalaiselle teollisuudelle. Erityisesti energiateollisuudessa on runsaasti uusia mahdollisuuksia vahvistaa EU:n energiaomavaraisuutta. Fiksulla sääntelyllä voidaan tukea näiden innovaatioiden skaalautumista.Vihreä siirtymä on EU:lle mahdollisuus hyödyntää sen vahvuuksia ja kilpailuetuja. Erityisesti energiateollisuudessa on runsaasti uusia mahdollisuuksia vahvistaa EU:n energiaomavaraisuutta. Älykkäällä sääntelyllä voidaan tukea näihin innovaatioihi perustuvaa kasvua.
Lääkealan toimintaedellytyksiä on EU-tasolla vahvistettava lääkkeiden raaka-aineiden, uusien lääkkeiden tutkimustoiminnan, lääkehuollon toimivuuden ja omavaraisuuden osalta.EU-maiden lääkealan toimintaedellytyksiä on vahvistettava lääkkeiden raaka-aineiden, uusien lääkkeiden tutkimustoiminnan, lääkehuollon toimivuuden ja omavaraisuuden osalta.
LISÄYS:
Suomalaisten piensijoittamista on helpotettava pääomamarkkinoita kehittämällä, koko kansan sijoitusrahasto perustamalla sekä osake- ja sijoitussäästötilit lanseeraamalla.
LISÄYS:
Yrittäjyyteen liittyvää byrokratiaa ja lupaprosesseja on kevennettävä yritysten perustamisen helpottamiseksi.
LISÄYS kappaleen loppuun:
…datayhtiöistä ja datamme valuu jatkuvasti pois omista käsistä. Suomen on irtauduttava yhdysvaltalaisista datajäteistä ja siirryttävä käyttämään avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmiä ja ohjelmistoja. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehitystä Suomessa ei saa haitata EU:n kyberkestävyysasetuksen vaatimuksia tiukemmalla kansallisella sääntelyllä.
LISÄYS:
Yksityisellä omistajuudella on tärkeä rooli kestävän talouskasvun luomisessa.
LISÄYS:
Tärkeintä on tehdä toimia kestävän talouskasvun vahvistamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi
LISÄYS:
Kestävän talouskasvun ja työllisyyden pitkän aikavälin vahvistamisessa tuottavuuden kasvattaminen panostamalla
LISÄYS:
Korkean työllisyyden lisäksi hyvinvointivaltion rahoittaminen edellyttää kestävää talouskasvua
LISÄYS:
Työperäisellä maahanmuutolla voidaan tukea kestävää talouskasvua
LISÄYS:
uusiokäyttöä edullisempaa. Luonnonvarojen ylikulutus on irtikytkettävä talouskasvusta.
LISÄYS kappaleen loppuun:
Tekoälyn käyttöönottoa on tarpeen valvoa, koska sen on havaittu toistavan olemassa olevia syrjiviä rakenteita esimerkiksi rekrytoinnissa, turvallisuustestauksissa ja tiedonhaussa. Miehiä suosivat algoritmit ja tekoälyn mahdollistamat uudet muodot seksuaaliselle ja sukupuoleen perustuvalle häirinnälle vaarantavat ihmisoikeudet. Tekoälyteknologiaa ja sen käyttämää vinoutunutta dataa on kehitettävä lainsäädännön avulla kohti sukupuolten tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.
Muutetaan kappale muotoon:
Jokaisella ihmisellä on oikeus tehdä töitä hyvissä työoloissa, joissa terveys ei vaarannu.
Palkalla on tultava toimeen. Jokaisen riippumatta sukupuolesta, iästä, koulutustasosta tai taustastaan on tultava toimeen palkalla. Työelämä on järjestettävä siten, että jokaisella on mahdollisuus työn ja perhe-elämän yhdistämiseen. Tämän mahdollistamiseksi on esimerkiksi edistettävä perhevapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken ja mahdollistettava perhevapaiden käyttö myös muille kuin lapsen vanhemmille esimerkiksi isovanhemmille. Kaikilla työntekijöillä on oltava oikeus lomaan ja vapaa-aikaan.Lisäys kappaleen loppuun:
Koulutuksen eriytymiseen sukupuolen mukaan on puututtava. Suomessa koulutus- ja ammattialat ovat edelleen vahvasti eriytyneet sukupuolen perusteella, mikä hidastaa sekä koulutustason että osaamistason nousua. Segregaation vähentäminen edistää tasa-arvoa ja vahvistaa koko yhteiskunnan osaamispohjaa.
Muutetaan viimeinen lause muotoon:
Keskeistä on vahvistaa Suomen maakuvaa ja huolehtia osaajien sekä heidän perheenjäsentensä tarvitsemien palveluiden saatavuudesta, esimerkiksi englanninkielisistä
päivähoitopaikoistavarhaiskasvatuspaikoista.Lisäys kappaleen loppuun:
Lisäksi on tärkeää huomioida, että maahan muuttaneiden naisten työllistymistä tuetaan.
Lisätään kappaleen loppuun:
Tutkimuksissa Suomi on koettu yhdeksi Euroopan rasistisimmista maista, eikä Suomi näyttäydy tällä hetkellä houkuttelevana paikkana jäädä asumaan. Rasismi aiheuttaa eriarvoisuutta ja vahingoittaa sekä sen kohteita että koko yhteiskuntaa. Sitä käytetään myös vallankäytön välineenä. Rakenteelliseen rasismiin, joka ilmenee instituutioissa ja yhteiskunnan toimintatavoissa on puututtava.
Muutetaan ensimmäinen lause muotoon:
Työperäisen maahanmuuton hyväksikäyttöäMaahanmuuttajiin kohdistuvaa työperäistä hyväksikäyttöä on ehkäistävä tehostamalla valvontaa, varmistamalla työluvat sekä tiukentamalla rangaistuksia ja vahvistamalla poliisin erikoisosaamista.Lisäys: Suomessa opiskelleiden ulkomaalaisten jäämistä suomalaisille työmarkkinoille on edistettävä monin keinoin. Korkeakoulun suorittaneita kohdellaan yhdenvertaisesti pysyvää oleskelulupaa haettaessa.
Muutos: Teksti ”Suomeen ulkomailta muuttaviin kohdistuva työperäinen hyväksikäyttö on yhä kiinteämpi osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa hyödyntäen näiden heikkoa tietoisuutta oikeuksistaan ja riippuvuutta työnantajastaan.” Muotoon ”Suomeen ulkomailta muuttaviin kohdistuva työperäinen hyväksikäyttö on yhä kiinteämpi osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa hyödyntäen Suomeen ulkomailta rekrytoitujen heikkoa tietoisuutta oikeuksistaan ja riippuvuutta työnantajastaan.”
Lisäys: jatketaa viimeistä virkettä tekstillä ”ja parhaimmissa startup- ja kasvuyrityksissä.”
Lisäys: kappaleen loppuun virke: ”Julkista rahaa tulee suunnata nykyistä enemmän myös aloittavien yritysten toimintaan, sillä ilman riittävää määrää innovatiivisia alkuvaiheen yrityksiä moni menestys jää syntymättä.”
Lisäys: Kappaleen loppuun virke ”Nuorten pitkäaikaistyöttömyyteen tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Nuorille pitkäaikaistyöttömille tulee olla omat palvelut skä rakenteet, joilla huomioidaan ryhmän erityisyys ja haavoittava asema työmarkkinoilla. Pitkäaikaistyöttömien nuorien palkkausta voidaan tukea palkkatuella.”
Jonka jälkeen uusi kappale: ”Työelämän muuttuessa monet työllistävät itsensä yrittäjinä, kevytyrittäjinä, freelancereita tai muilla tavoilla, joissa ansiot kerätään useista lähteistä. Perinteisen työmallin ulkopuolella toimivien on pystyttävä luottamaan yhteiskuntaan ja järjestelmään, jossa myös heidän tarpeensa huomioidaan.”
Lisäys: ”Palautetaan työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeus ja päivitetään vuosilomalaki yhdenvertaiseksi vastaamaan nykypäivän työelämän tarpeita.”
riville 610 LISÄYS: Myös vammaisten ja osatyökykyisten/täsmätyökykyisten ihmisten osallistumista avoimille työmarkkinoille on vahvistettava.
LISÄYS, MUUTOS
EU-alueen oman puolustusteollisuuden ja puolustuksen sisämarkkinoiden kehittäminen on tärkeää eurooppalaisen kasvun ja turvallisuuden vahvistamiseksi aikaansaamiseksi sekä kasvavien puolustusmenojen suuntaamiseksi nykyistä enemmän Unionin alueelle. Nykyisin EU-maiden kasvavat puolustusmenot kanavoituvat pitkälti Yhdysvaltoihin. Siviili- ja sotilaskäyttöä hyödyntävät kaksoiskäyttöteknologian mahdollisuudet tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Me sosialidemokraatit suhtaudumme avoimesti EU-tason rahoitusratkaisuihin puolustusta ja turvallisuutta vahvistettaessa. Uusia rahoitusvälineitä mahdollisesti rakennettaessa on varmistettava, että kukin niistä on Suomen kannalta perusteltu, ja että jokainen jäsenmaa vastaa osuutensa mukaisesti vastuistaan.
…Näiden rahoittamiseksi ensisijainen keino on EU:n omien
varojentulojen kehittäminen…Puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamisen osalta suhtaudumme avoimesti erilaisiin EU-tason rahoitusratkaisuihin. Jokaisen mahdollisen uuden rahoitusvälineen osalta on varmistettava, että väline on Suomen kannalta perusteltu, ja että vastuista vastaa kukin jäsenmaa itse.LISÄYS kappaleen jälkeen
Me sosialidemokraatit suhtaudumme avoimesti EU-tason rahoitusratkaisuihin puolustusta ja turvallisuutta vahvistettaessa. Uusia rahoitusvälineitä mahdollisesti rakennettaessa on varmistettava, että kukin niistä on Suomen kannalta perusteltu, ja että jokainen jäsenmaa vastaa osuutensa mukaisesti vastuistaan.
MUUTOS
Euroopan
talouspolitiikantalouden mahdollisuuksia ovat investoinnit inhimilliseen pääomaan, innovaatioiden synnyttäminen ja murroksessa olevan maailman haasteiden ratkominen.LISÄYS
Ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys on kaiken politiikan päämäärä. Ilmastonmuutoksen torjuminen, tai vähintään sen kielteisten vaikutusten lieventäminen, on koko maapallon ja ihmiskunnan keskeinen vaativin, ratkaiseva haaste. Suomen on pidettävä tiukasti kiinni laajalla yksimielisyydellä asetetuista ilmastotavoitteista, kuten vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta, sekä tähdättävä lopulta kohti hiilinegatiivisuutta.
MUUTOS, LIÄYS
Vihreän siirtymän investointien onnistumisen edellytys on, että puhtaan ja edullisen sähkön saatavuus sekä vedyn runkoverkon rakentaminen taataan myös alueille, joissa tuulivoiman investointiedellytykset ovat puolustuksen tai tutkasyistä tutkien toiminnan varmistamiseksi heikommat.
Hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttaminen edellyttää kiertotalousmallin kiertotalouden omaksumista laajentamista. …
MUUTOS
Siirtymä kiertotalouteen… Neitseellisen r Raaka-aineiden ensikäytön ei tulisie olla uusiokäyttöä edullisempaa.
Lisätään riville 221 ”Sosiaalipalvelut”Varhaiskasvatus, hoiva- ja sosiaalipalvelut mahdollistavat paremmin perheellisten osallistumisen työelämään.
Poistetaan erittelyt julkisesta infrasta, koska muutoin jää mainitsematta mm. Satamat, sähkön kantaverkko, energiatuotanto, kaasuverkko, tietoverkot, lentoliikenne/asemat jne. Julkinen infrastruktuuri
, kuten maantiet ja raiteet sekä tieluovatluo puolestaan perustan työvoiman liikkuvuudelle, yritysten sijoittumiselle ja alueiden elinvoimalle.Lisätään riville 306 termi ”hyvinvointi”
Vahva julkinen talous on edellytys hyvin toimiville sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille, ja vastavuoroisesti nämä palvelut tukevat kansalaisten terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä sekä hyvinvointia.
Lisätään termi ”sosiaaliala”Terveys- hyvinvointi- ja sosiaaliala voi olla osa uutta suomalaista innovaatiopohjaista teollisuuspolitiikkaa.
Lisätään kohta ”Laadukkaat työvoima ja yrityspalvelut”Työllisyyttä on vahvistettava aktiivisella työllisyyspolitiikalla, laadukkailla työvoima ja yrityspalveluilla, koulutuksen ja tutkimuksen riittävällä resurssoinnilla, ostovoimasta huolehtimalla sekä yritysten kasvun ja investointien tukemisella.
Lisätään riville 661 lause:Hyvä ja laadukas johtaminen suomalaisessa työelämässä vaatii panostamista johtamiseen. Parannetaan työnantajien mahdollisuuksia panostaa johtamiskoulutukseen ja -valmennukseen.
Korkea ALV-hidastaa kulutusta ja on myrkkyä pienyrittäjille. ALV-tulee miettiä niin, että se tukee taloutta ja yrittäjyyttä.
Korvataan sana
”Vanheneva”Sanalla ”ikääntyvä” tässä kappaleessa, sekä muissa ohjelman kohdissa.Yksityinen puoli ei hoida omaan osuuttaan yhteiskunta vastuusta vaan pyrkii sysäämään vastuuta monista asioista yhteiskunnan vastuulle. Esimerkiksi yhteisöveroa halutaan alentaa ja samalla vaaditaan koulutustason nostoa. Palkkataso on niin alhainen, että elämiseen vaaditaan yhteiskunnan tukia, joita pidetään haitallisena
Alustatalouden ongelmia on hyvä tuoda esiin. Tärkeää kuitenkin on, että sääntely tehdään EU-tasolla, sillä muutoin tiukempaa sääntelyä voidaan kiertää vaihtamalla yrityksen kotimaata.
Vanheneva väestö on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen haaste. Tarvitsemme lisää maahanmuuttoa, mutta miten huolehdimme aidosti siitä, että maahanmuuttajat pääsevät osaksi yhteiskuntaa eikä marginaaliryhmäksi? Tarvitsemme vaikuttavia ratkaisuja rekrytointisyrjintään.
Kestävän kehityksen näkökulmat tulee huomioida myös osakeyhtiölainsäädännössä. On siirryttävä pois ajattelusta, jossa yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, ajatteluun, jossa huomioidaan ensisijaisesti yhtiön kokonaisetu, jatkuvuus, yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset sekä pitkän aikavälin arvon kehitys ja sidosryhmät (työntekijät, velkojat, asiakkaat).
Eriarvoisuus on kasvussa suomalaisessa yhteiskunnassa ja lapsiperheköyhyys kasvaa ennen näkemätöntä vauhtia. SDP:n on ohjelmassaan ajettava tämän kehityksen kääntämistä, sillä ylisukupolvinen köyhyys vieraannuttaa yhteiskunnasta. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi tämä tarkoittaa pienempää työllisten joukkoa, kasvavia palvelukustannuksia, turvattomuutta ja heikkoa tuottavuuskehitystä. Lapsiköyhyyden lisääminen on myös kuluerä, joka kasvattaa valtion velkaantumista ei suinkaan kulujen leikkaamista, joka vähentää velkaantumista. Lapsien hyvinvointiin meillä on aina varaa.
Vihreään siirtymään liittyen SDP:n on otettava aktiivisempi rooli. Kestävään kehitykseen ja hiilijalanjälkeen liittyen on rakennettava ylikansalliset mittarit, jotta tulokset ja valitut toimet ovat vertailu kelpoisia. Päästökaupasta olisi hyvä luopua. Sen keskeinen ongelma on, ettei päästökauppa aina ole riittävän vahva tai ennakoitava ohjaamaan pitkäjänteisiä päästövähennysinvestointeja ja on altis poikkeuksille ja valtion tuille. Tämän takia on tutkittava mahdollisuutta siirtyä asteittaan hiiliveroon.
Suomessa on myös hyvä pohtia ovatko datakeskukset kannattava investointi vai sähkösyöppö, joka nostaa yleisesti sähkön hintaa. Kysymys liittyy myös laajemmin Suomen tuotantorakenteeseen. Haluammeko painottaa teollisuutta vai palveluja. Teollisuus on perinteisesti ollut Suomessa vahva talouden veturi, mutta nykyisen kaltaisessa globaalissa taloudessa palvelusektorilla tuottopotentiaali on usein parempi.
On aika rakentaa sopimusyhteiskunta uudelleen. Tarvitsemme vahvoja instituutioita kuten työehtosopimuksia ja neuvottelukulttuuria, mutta niitä on rakennettava uudelleen niin, etteivät ne ole suljettuja järjestelmiä vain ammattiliitoille tai suuryrityksille. Tarvitsemme avoimempaa, osallistavampaa ja joustavampaa sopimusyhteiskuntaa, joka antaa äänen myös niille, jotka nyt jäävät sen ulkopuolelle: nuorille, pätkätyöläisille, alustatyön tekijöille ja pien- ja yksinyrittäjille.
maapallon rajat huono ilmaisu. Puhutaan planetaarisista rajoista mutta sitä ei varmaan ymmärretä kyllin hyvin…..maapallon kestokyky. Voisiko olla.
Voitaisiin puhua myös vihreästä kasvusta.Mutta olennaista on, ettei maapallon kantokykyä ylitetä (planetaarisia rajoja)
MUUTOS
Vihreän siirtymän investointien onnistumisen edellytys on, että puhtaan ja edullisen sähkön saatavuus sekä vedyn runkoverkon rakentaminen taataan myös alueille, joissa tuulivoiman investointiedellytykset ovat puolustuksen tai
jatutkasyistä tutkien toiminnan varmistamiseksi heikommat.Kommentti: tämä on hyvä tavoite.
LISÄYS
Suomen vahvuuksiin kuuluu vahva metsäosaaminen ja metsäteollisuus. On tärkeää, että tätä osaamista kehitetään, jotta suomalaiset yritykset voivat olla entistä korkeamman jalostusarvon tuotteiden edelläkävijöitä maailmassa ja metsäteollisuuden raaka-aineen saanti turvataan kestävästi.
PERUUTUS
Tämä muutosesitys tulie epähuomiossa kaksi kertaa. Tämä toinen on peruutettu!
Jos muutetaan, tarvitaan tukku erityismääräyksiä. TaL mukaan työviikko ei ole viisipäväinen, osa-aikaisessa työssä on myös 6- päiväistä tekeviä. Erilaisissa työaikamalleissa tehdään 3-, 4- j 5- vuorotöitä. Tessillä lomaoikeus sovittu, samoin pitäminen muttei aina.
POISTO, LISÄYS
Digitalisaatio ja datatalous muodostavat uuden kasvun perustan, johon Suomen on tartuttava päättäväisesti.
Meidän oOn varmistettava, että suomalaiset yritykset hyötyvät eurooppalaisesta datataloudesta. Pienen maan kilpailukyky rakentuu yhteistyölle. Tutkimusyhteisöjen, yritysten ja julkisen sektorin on toimittava yhdessä uusien eknologioiden alueilla. Samalla on huolehdittava siitä, että yhteiskunnan digitalisoitumisen edetessä ja palvelujärjestelmien muuttuessa eriarvoisuus ei lisäänny, eikä syrjäytyminen yleisty.LISÄYS
Luovat alat hyötyvät digitalisaatiosta, mutta pienessä maassa ne ovat epätasaisessa kilpailuasemassa globaalien alustajättien kanssa. Tekoäly asettaa uusia haasteita tekijänoikeuksien valvonnalle ja luovan työn suojaamiselle.
MUUTOKSIA, LISÄYS
Euroopan on säilytettävä palautettava teknologinen suvereniteettinsa itsemääräämisensä ja estettävä markkinakeskittyminen. Suomalaisten yritysten tulee osallistua EU:n teknologisen suvereniteetin rakentamiseen ja olla mukana kehittämässä ratkaisuja. EU:n datapolitiikan tulee olla nykyistä huolellisempaa. Euroopan unioni on liian riippuvainen yhdysvaltalaisista datayhtiöistä ja datamme valuu jatkuvasti pois omista käsistä. EU:ssa on luotava oma palvelutuotanto keskeisen tiedon käsittelylle.
LISÄYS omaksi kappaleeksi luvun 2.7. loppuun
Yhteiskunnan toimivuudelle ja turvallisuudelle keskeisiä julkisia tiedostoja ei tule tallentaa Suomen ulkopuolelle.
POISTO, LISÄYS, MUUTOKSIA
Koulutus vaikuttaa merkittävästi työllisyyteen ja siten väestön koulutustason nosto parantaa taloudellista huoltosuhdetta. Huolestuttavaan sukupuolten väliseen koulutustason eriytymiseen on puututtava. Tuottavuuden kasvattaminen edellyttää uuden teknologian käyttöönottoa sekä sitä, että Suomen koulutus- ja osaamistasoa nostetaan ja työhyvinvointia sekä työssäjaksamista parannetaan. Tuottavuuden kasvaessa uuden teknologian avulla on huolehdittava kasvun tulosten oikeudenmukaisesta jakautumisesta muun muassa verotuksen keinoin. Suomen talouden on perustuttava jatkossakin yhä enemmän korkean jalostusarvon tuotteisiin ja palveluihin.
MUUTOKSIA, LISÄYKSIÄ
Väestörakenteen muutos, teknologinen kehitys, ilmastonmuutos ja työn sosiokulttuuriset muutokset muovaavat työelämää. Suomen väestö ikääntyy, moni työntekijä on eläköitymässä ja syntyvyys on pitkään ollut alhainen, mikä uhkaa vähentää työvoimaa dramaattisesti. Työuria on pidennettävä kaikissa elämänvaiheissa. Samalla työperäistä maahanmuuttoa on liittye edistävät ratkaisut nousevat entistä keskeisemmiksi. Työelämän muutokset myös kasvattavat tarvetta riittävälle työelämän turvalle. Työelämän uudistamiseen tarvitaan mukaan sekä työntekijät että työnantajat ja tietenkin valtio. Uusi kolmikanta on työmarkkinoiden kestävän kehittämisen ja luottamuksen rakentamisen kestävä perusta.
Luottamus työmarkkinoilla on heikentynyt, kun suomalaista työmarkkinamallia on rakennettu viime vuosina lähinnä oikeistolainen hallitus on muuttanut työmarkkinoiden toimintaedellytyksiä työnantajajärjestöjen ja poliittisen oikeiston tavoitteiden mukaisesti. Työmarkkinoille on palautettava aito yhteistyö. Valtakunnansovittelijan
toimintaedellytyksiätyö ehtoja on uudistettava aidon ja tasapuolisen sovittelutoiminnan turvaamiseksi.Pohjoismaiseen työmarkkinamalliin kuuluu oleellisesti työntekijöiden ja työnantajien korkea järjestäytymisaste ja siksi järjestäytymisen kannustimia on vahvistettava. Järjestäytymisen tukemiseen kuuluu
luottamusmiestenluotttamushenkilöiden vahva asema lainsäädännössä ja käytännössä. Osaavat luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet ovat toimivan paikallisen sopimisen edellytys. Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle on taattava tehtävien hoitamiseen taataan riittävät resurssit, kuten riittävä aikaa, koulutusta ja tiedonsaanti.MUUTOKSIA, LISÄYKSIÄ
Paikallisen sopimisen laatua
vahvistetaanon nostettava muun muassa parantamalla valvontaa sekä vahvistamalla seuraamuksia sopimusten ja säädösten rikkomisesta. Paikallisen sopimisen kehittämisessä on huomioitava myös ammattiyhdistyksen oikeus edustaa työntekijöitä työpaikalla, auttaa heitäpaikallisiapaikallisista sopimuksia neuvoteltaessa, sekä valita liittoon kuuluvia luottamusmiehiä edustamaan koko henkilöstöä sopimisessa.MUUTOKSIA, LISÄYKSIÄ, UUSI KAPPALEJAKO
Tuottavuuden kohottaminen parantaminen nostetaan uudelleen sille kuuluvaan arvoon on välttämätöntä tavoiteltaessa taloudellista kasvua ja tehokuutta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Henkilöstön hallintoedustus on mahdollistettava myös nykyistä pienemmissä työnantajayrityksissä. Työehtosopimusjärjestelmää
kehitetäänon kehitettävä vahvistamaan työntekijöiden asemaa työehtosopimusneuvotteluissa ja paikallistason tulkintatilanteissa sekä vahvistamalla työehtosopimusten yleissitovuutta.Työrauhalainsäädäntöä parannetaan turvaamaan työntekijöiden tosiasiallisia työtaisteluoikeuksia ja –mahdollisuuksia.
On kehitettävä työrauhalainsäädäntöä siihensuuntaan, ettäSen onvahvistaavahvistettava koordinoitujen palkka- ja työehtotavoitteiden toteuttamista.MUUTOS
Palautetaan työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeus.Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus on palautettava.
MUUTOS
Meidän on varmistettava u Ulkomailla hankitun osaamisen ja koulutuksen tunnistaminen, sujuvat täydennyskoulutusmahdollisuudet sekä sujuva viranomaisyhteistyö kaikkien pätevyysvaatimuksia valvovien viranomaisten kanssa on varmistettava. Työnantajien vastuuta suomen tai ruotsin kielen kouluttamisessa on vahvistettava.
MUUTOS
Työlupaprosessien tulee olla saumattomia ja englannin- sekä muunkielisten palvelut on laajennetava. …
MUUTOKSIA
Työperäinen Työntekijöiden hyväksikäyttö on yhä todellinen osa suomalaista työelämää ja merkittävä yhteiskunnallinen epäkohta. Työperäinen hyväksikäyttö Se kohdistuu erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin henkilöihin. …
MUUTOS
Työperäisen Työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi ja reilun kilpailun edistämiseksi on säädettävä alipalkkauksen kriminalisoimisesta, kuten esimerkiksi palkkavarkaudesta. Tämä madaltaa puuttumiskynnystä, selkeyttää rangaistavuuden edellytyksiä ja vahvistaa työntekijöiden oikeuksia. Tahallinen palkan maksamatta jättäminen on määriteltävä rikokseksi, on tiukennettava sanktioita ja pidennettävä työntekijöiden palkkasaatavien vanhentumisaikoja.
MUUTOKSIA
Työperäisen Työssä tapahtuvan hyväksikäytön kitkemiseksi ja reilun kilpailun varmistamiseksi on vahvistettava poliisi-, työsuojelu- ja veroviranomaisten tosiasiallisia toimintaedellytyksiä.
Vahvistetaan Ammattiliiton roolia asemaa työpaikoilla on vahvistettava tukemalla luottamusmiesten asemaa ja koulutusoikeutta.
Ohelmassa voisi paremmin näkyä se, että miten mm. perheitä tuetaan perheen perustamisen yhteydessä, jotta niitä lapsia saadaan. (Luottamus, että työ ei lähde raskauden myötä, että lapsiperheen tuet ei katoa juuri silloin, kun niitä kipeimmin tarvitaan, varhaiskasvatuksesta ei tingitä, neuvolapalveluja ei vähennetä. Voisiko olla jopa jokin kannustin?)
Ohjelmaan tulisi lisätä konkreettisia toimia, joilla vihreä siirtymä toteutetaan myös maaseutu- ja maatalousvaltaisilla alueilla, joissa investointikyky ja infrastuktuuri poikkeavat kasvukeskussista.
Olisi tarpeen tarkentaa miten hyvinvointivaltioiden rahoitusta kehitetään niin, että palvelut voidaan turvata myös harvaan asutuilla alueilla.
Loimaan Sd. Ohjelmassa tulisi olle selkeämpi linjaus siitä, miten työn murrokseen varaudutaan alueilla, joissa työpaikat ovat vahvasti sidoksissa teollisuuteen ja maataulouteen.
Lisäys: … osaamisen tason nosto työelämässä, työhyvinvoinnin lisääminen, kansainvälisten osaajien…
Lisäys:… sääntely ja reilu markkinatalous..
Hyvinvointivaltion
ydintoiminnoistarahoituksesta on huolehdittava ja verotuksen painopistettä tulee siirtää haittojen ja veropohjan tiivistämisen suuntaan.Lisäys kappaleen loppuun:Veroaste on säilytettävä tasolla, joka turvaa hyvinvointivaltion rahoituksen.
Lisäys: Veropolitiikan on oltava oikeudenmukaista ja sen tavoitteena on oltava hyvinvointivaltion vahvistaminen.
Lisäys: Mahdolliset veronalennukset on kohdistettava tarkoin…
Muutos:2.5 Eurooppalaisen talouspolitiikan tehtävänä on lisätä hyvinvointia, vakautta ja yhteiskunnallista koheesiota
Uusi kappale tämän jälkeen:Kansainvälisessä kilpailussa tulee varmistaa, että markkinoilla pärjäävät aidosti innovatiiviset ja kestävästi toimivat yritykset. Kilpailuetua ei voi hakea esimerkiksi ihmisoikeuksia, työehtoja tai ympäristönormeja polkemalla. EU:n tulee edellyttää lainsäädännössään yrityksiltä ihmisoikeuksia ja kansainvälisten ympäristöstandardien noudattamista koko arvoketjussa. Eurooppalaisen yritysvastuulainsäädännön vahvuudesta on pidettävä huolta.
LOPPUUN: Tarvitaan vahvaa EU-tason säätelyä ja eurooppalaisia investointeja reilun kilpailun ylläpitämiseksi.
Lisäys:Hyvinvointialueille pitää antaa mahdollisuus hoitaa talouttaan pitkäjänteisesti. Rahoituspohjan kestävyyden ja alueiden itsehallinnon vahvistamisen vuoksi myös alueiden verotusoikeutta tulee valmistella pitkän aikavälin tavoitteena. Kestävällä rahoitusmallilla turvataan palveluiden järjestämisen lisäksi todellinen mahdollisuus laadukkaan oman palvelutuotannon ylläpitämiseen ja kehittämiseen ja turvataan alueiden todellinen itsehallinto. Liian nopeat säästötoimet voivat vaarantaa järjestelmän toiminnan ja pysäyttää välttämättömän kehitystyön. Rahoituslaki ja sen korjaustarpeet on arvioitava.
Lisäysesitys kappaleen loppuun: ”T&K rahoituksen ehtoja tulee muuttaa siten, että rahoituksen käyttö on mahdollista myös palveluliiketoiminnan innovaatioiden edistämiseksi.”
Muutosesitys:
Työluvan myöntämistä koskevassa harkinnassa vaihtoehtona voisi olla myös pisteytysmalli, jossa pelkkien tulorajojen sijaan arvioitaisiin henkilön osaamisen
ja ominaisuuksienperusteella hänen edellytyksiään menestyä Suomen työmarkkinoilla ja suomalaisessa yhteiskunnassa.Lisäysesitys:
Kehitysvammaisten heikko palkkaus herättää kysymyksiä yhdenvertaisuudesta, sillä työstä maksettava korvaus ei aina vastaa työn vaativuutta tai yleisiä työelämän periaatteita. Tilanteen parantaminen edellyttää lainsäädännön, tukimallien ja työelämän käytäntöjen tarkastelua, jotta työllistyminen ja palkkaus toteutuvat yhdenvertaisemmin.
Lisäysesitys:
Lainsäädännössä tulisi määritellä riskitoimialat, joilla hyväksikäytön riski on suurin. Toimialamäärittelyn perusteella voisi jatkossa muun muassa kohdentaa valvontaa tai säätää muista toimialakohtaisista toimista.
Muutosesitys:
“Vastentahtoista yrittäjyyttä on ehkäistävä alustatyössä” muutetaan seuraavasti: ”Näennäisyrittäjyyttä on ehkäistävä erityisesti alustatyössä ja riskitoimialoilla.”
Haluamme vahvistaa aitoa kilpailua, torjua harmaata taloutta ja varmistaa, että kaikki toimijat kantavat yhteiskuntavastuunsa.
Muutos:
Haluamme vahvistaa aitoa kilpailua VARMISTEAN ETTÄ TYÖEHTOJA EI POLJETA JA VARMISTAA ETTÄ TYÖVOIMAN HYVÄKSIKÄYTÖLLE EI OLE MAHDOLLISUUKISA, torjua harmaata taloutta ja varmistaa, että kaikki toimijat kantavat yhteiskuntavastuunsa.
Keskeistä on vahvistaa Suomen maakuvaa ja huolehtia osaajien sekä heidän perheenjäsentensä tarvitsemien palveluiden saatavuudesta,
esimerkiksi englanninkielisistä päivähoitopaikoista.ja samalla antaa heille mahdollisuus opiskella kansalliskieliämme suomea ja ruotsia.Yritysvastuu ei voi näin ollen olla erillinen osa liiketoimintaan, (pitäisi kai olla liiketoimintaa)
”..hänen edellytyksiään menestyä Suomen työmarkkinoilla ja suomalaisessa yhteiskunnassa.”
Kommentti: Sopeutuminen suomalaiseen yhteskuntaan on voimakkaasti poliittinen kysymys. Sortumatta populismiin, sopetutumis- ja menestymismahdollisuuksien arvointi tulijoiden kohdalla olisi hyvä muotoilla selkeästi. Suomalaiset ovat keskusteluissa usein viitanneet Ruotsin virheisiin maahanmuutopolitiikassa ja niiden aiheuttamaan segregaatiokieteeseen yhteiskunnassa. Pienellä maalla täytyy olla oikeus tarkistaa huolella minkälaisia pyrkijöitä tänne on hakeutumassa.
Ehdotus: Uusi teknologia helpottaa hoitajien työtä, mutta se ei korvaa hoitohenkilökuntaa ihmisten auttajina. Muiden avusta riippuvaisille asiakkaille on pyrittävä takaamaan turvallinen hoito ja riittävä palvelutaso kaikissa hoivapalvelumuodoissa.
LISÄYS:
Tutkijoiden toimeentuloa ja sosioekonomista asemaa on parannettava vähentämällä rahoituksen pirstaleisuutta ja parantamalla apurahatutkijoiden asemaa.
Lisäys: Digitalisaatio ja datatalous muodostavat uuden kasvun perustan, johon Suomen on tartuttava päättäväisesti. Meidän on varmistettava, että suomalaiset yritykset hyötyvät eurooppalaisesta datataloudesta. Pienen maan kilpailukyky rakentuu yhteistyölle. Tutkimusyhteisöjen, yritysten ja julkisen sektorin on toimittava yhdessä uusien teknologioiden alueilla. Julkinen sektori käyttää digitaalisia ratkaisuja ja palveluja, joihin sovelletaan eurooppalaisia oikeussääntöjä kaikissa oloissa. Samalla valtion on myös panostettava resursseja kyberturvallisuuteen sekä digitaalisten uhkien ja hyökkäysten havaitsemiseen sekä torjumiseen. /Helsingfors Svenska Arbetarförening
Lisäys:Euroopan on säilytettävä teknologinen suvereniteettinsa ja estettävä markkinakeskittyminen. Suomalaisten yritysten tulee osallistua EU:n teknologisen suvereniteetin rakentamiseen ja olla mukana kehittämässä ratkaisuja. EU:n datapolitiikan tulee olla nykyistä huolellisempaa. Digitaalisten ratkaisujen käytössä on priorisoitava valtion ja yksilöiden tietoturvaa. Datan käyttöoikeudet ja saatavuus sekä oikeus kehittää halutulla tavalla ohjelmia ja sovellutuksia pidetään maan ja Euroopan sisällä. Euroopan unioni on liian riippuvainen yhdysvaltalaisista datayhtiöistä ja datamme valuu jatkuvasti pois omista käsistä. / Helsingfors svenska arbetarförening
LISÄYS:
Tutkijoille on myös oltava oikeus työttömyys- ja eläketurvaan.
LISÄYS (UUSI KAPPALE):
Tutkijoiden liikkuvuutta yliopistoista elinkeinoelämään tai toiseen korkeakouluun sekä liikettä elinkeinoelämästä yliopistoihin on edistettävä.
LISÄYS KAPPALEESEEN:
Tutkijoiden työn kuormittavuutta ja työnkuvaa on tarkasteltava kokonaisuutena ja erilaisten työvelvoitteiden määrää arvioidaan myös työn kuormittavuuden kautta.
LISÄYS KAPPALEESEEN:
Suomalaisten yliopistojen houkuttavuutta työnantajana kasvatetaan ulkomaalaisten tai ulkomailla tutkintonsa suorittaneiden keskuudessa.
LISÄYS KAPPALEESEEN:
Julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulosten, opetusmateriaalien sekä hallintoasiakirjojen on lähtökohtaisesti oltava julkisesti saatavilla. Tutkimusten tulosten on myös oltava lähtökohtaisesti kansalaisten hyödynnettävissä.
LISÄYS KAPPALEESEEN:
Korkeakoulut on tarjottava mahdollisimman laajat ja maksuttomat tietokannat tutkimustyötä varten. Myös ulkomaisten ja kansainvälisten tutkimusaineistojen saatavuutta on parannettava.
LISÄYS:
Yhteiskunnallisen ilmapiirin on oltava avoin, jotta tutkijat voivat julkaista tutkimustuloksiaan ilman pelkoa ja tutkijoihin kohdistuvaan vihapuheeseen tulee puuttua.
”Työuria on pidennettävä kaikissa elämänvaiheissa.” Mitä tällä tarkoitetaan käytännössä? Mihin asti ollaan valmiita menemään? Entä työntekijöiden yksilöllinen jaksaminen? Kaipaisin tarkennusta tähän lauseeseen.
Hyvä muotoilu! Lisäisin tähän vielä laadukkaan koulutuksen yhdeksi asiaksi, jonka varaan reilumpi tulevaisuus rakentuu.
Työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi, harnaan talouden ehkäisemiseksi ja reilun kilpailun…
Luku on hieman sekava, luontoasioista voisi olla oma kappaleensa puolueohjelmassa, missä vihreä siirtymä nähtäisiin mahdollisuutena kuten täällä on hyvin keksitty. Hiilineutraalius ja energiaomavaraisuus sekä vihreät investoinnit on hyvin nähty mahdollisuutena, ja näihin investointeja tuleekin tukea julkisilla investoinneilla. Konkreettiset keinot näiden investointien saavuttamiseksi hieman ontuvat, esim sähkövarastojen ja tuulivoimapuistojen perustamista voitaisiin helpottaa lisäämällä esim ELY-keskuksen resursseja käsitellä näitä asioita, päätösten tulisi perustua tietoon ja varovaisuusperiaate torppaa monia hyviä hankkeita mutu-tuntumalla. Ylipäänsä tietoon perustuva päätöksenteko tulisi heijastua ajankohtaiseen tutkittuun tietoon. Myös viranomaisten toiminnan tulee olla ennustettavaa ja toimintaympäristön vakaa, esim yllätysverot datakeskuksille karkottaa pääomasijoittajat. Yksityinen omistajuus tuo innovaatioita, mutta poukkoileva politiikka ja virastojen toiminta ovat tälle esteitä. Ohjelma haluaa varmistaa puhtaan ja edullisen sähkön ennustettavan tuoton, teollisuuden kannustamiseksi. Varmistetaan puhtaan ja edullisen sähkön ennustettava tuotto teollisuuden kannustimeksi, voitaisiin tuoda esiin esim vedyn/vihreän metaanin runkoverkon rakentaminen millä kuljetettaisiin tuulivoimalla tuotettu energia kasvukeskuksiin, tämä toimisi myös energiavarastona ja lisäisi huoltovarmuutta.
Kriittisissä toiminnoissa yhteiskunnan säätelyä tarvitaan, tämä voitaisiin siirtää turvallisuus-osioon. Suomen infra kuten tiet ja sähköverkot vanhenevat, voitaisiin tuoda esiin myös energiaviraston toiminnan ennustamattomuus sähköverkkoinvestointien hidasteena. Lisää konkreettisia keinoja tarvittaisiin kautta linjan, investointienkin vauhdittaminen mainitaan monessa kohtaa.
Tutkimus ja kehitysrahoitus tuodaan hyvin esiin useassa kohdassa, tavoitteena 4% BKT:stä. Myös koulutus tuodaan hyvin esiin, voitaisiin nostaa esiin myös koulutuksen laadun nostaminen. Nykyisin peruskoulussa ei jätetä ketään luokalle ja yliopistojen rahoitus perustuu tutkintojen suoltamiseen mikä laskee osaamistasoa. Ammatillisissa kouluissa ei ole riittävästi lähiopetusta ja peruskoulussa ollut oppimisen tuki tulisi jatkua 2. asteelle. Päiväkodeissa voitaisiin panostaa lapsille lukemiseen ja tämän myötä koko koulupolku helpottuisi ja riittävä lukutaito on edellytys osallistua nyky-yhteiskuntaan.
Oikeudenmukainen veropolitiikka ja tulonjako sekä laaja veropohja ovat hyviä tavoitteita, ne tuodaan useassa kohdassa esiin, tavoitteena hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, oikeudenmukaisen tulonjaon edistäminen sekä taloudellisuuden toimeliaisuuden lisääminen. Tavallisen ihmisen verotus ei saa muodostua kohtuuttomaksi. Jää hieman ontoksi miten tätä toimeliaisuutta aiotaan lisätä ja kannustaa, voisi mainita esim työttömyystuen suojaosan tuomisen takaisin samoin toimeentulotuen osalta. Viihtyisä turvallinen yhteiskunta houkuttelee ulkomaisia osaajia, esim englanninkielinen koulu voisi olla tälläinen. Lisäksi Suomeen tulijoiden integraatioon tulisi panostaa ja maahanmuuttopolittiikka ei saisi olla poukkoilevaa, hakemusten käsittelyaikojen tulisi olla kohtuullisia, tänne tulevalle ihmiselle pitäisi järjestää paremmat mahdollisuudet integroitua tuottavaksi yhteiskunnan osaksi esim kielikoulutusta lisäämällä ja kielen osaamisen edellyttämisellä. Nämä ovat myös ihmisoikeuskysymyksiä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden avulla työelämässä jaksetaan paremmin ja pidempään, varhaiskasvatus ja hoivapalvelut mahdollistavat perheellisten osallistumisen työelämään, onkin tasa-arvo kysymys ettei vanhusten hoiva jää omaisille, usein iäkkäiden vanhusten hoivatyön tekevät nimenomaan työssäkäyvät naiset, joilla omiakin lapsia. Kaikilla ei myöskään ole omaisia. Tasa-arvoisuudesta voisi olla myös oma osuutensa. Määräaikaiset työsopimukset heikentävät etenkin nuorten naisten asemaa. Super-ikääntynyt yhteiskunta käännetään kasvuksi terveysteknologioiden ja innovaatioiden kautta, mikä on hieno ajatus kyllä, miten tämä käytännössä onnistuu? Hyvinvointialueiden toimintaedellytysten turvaaminen esim rahoituslakia muokkaamalla ei välttämättä kuulu tähän kappaleeseen.
Julkinen infrastruktuuri kuten maantiet ja raiteet luovat perustan työvoiman liikkuvuudelle, yritysten sijoittumiselle ja alueiden elinvoimalle: millä käytönnön keinoin rapistuva tieverkko ja esim hidas yksiraiteinen itärata saadaan toimiviksi, julkiset investoinit mainitaan kyllä. Haetaanko aluerahaa EU:sta näihin? EU-tasolla kilpailukyvyn varmistus, esim lääkealan toimintaedellytykset ja EU-tason omavaraisuus sekä puolustuksen sisämarkkinoiden kehittäminen. Suomalaisyritystenkin olisi hyödyttävä EU:n datataloudesta. Nyt liiallinen riippuvuus yhdysvaltalaisista datayhtiöistä, dataa valuu EU:sta pois.
“Hyvinvointialueille on annettava mahdollisuus onnistua…” -> Tämä on aivan olennaista ja tähän on tässä kohdassa esitettävä konkreettisia keinoja. Tietoon perustuen näitä ovat: alijäämän kattamisvelvoitteelle saatava lisäaikaa, painopiste matalan kynnyksen, ennaltaehkäiseviin sekä perustason palveluihin. Tässä yhteydessä on hyvä mainita myös, että paikallista sopimista ei tule enää helpottaa. (Paikallisesta sopimisesta mainitaan uudelleen riviltä 677 alkaen, tähän yhtenäisyyttä?) Ihmisten luottamus sote-järjestelmään tulee palauttaa, hoitoon ja palveluihin pitää päästä, asumispalveluita tulee olla saatavilla lähellä. Kansalaisten oikeudenmukaisuuden kokemuksen ja turvallisuuden tunteen palauttaminen. Lisärahoitusta TKI- ja kehittämistyöhön, tiivis yhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Nostettava huomiota TKI-rahoituksen suuntaamiseksi soteen.
“Toimivat markkinat edellyttävät reilua kilpailua ja yritysten yhteiskuntavastuuta.” Tässä pitäisi mainita tapoja, joilla reilu kilpailu ja yritysten yhteiskuntavastuu varmistetaan. Näitä voisivat olla esimerkiksi aktiivinen työ ihmiskaupan vastustamiseksi mm. ravintola-, kauneus- ja elintarvikealalla, ympäristölle haitallisten tai vähähyötyisten yritystukien karsiminen huoltovarmuus huomioiden, yritystukien tarve ja hyöty on voitava osoittaa, eikä niitä tule jakaa osinkoina osakkeenomistajille.
“Ultrapikamuodin ja krääsän myynnin kasvu jatkaa kasvuaan.” Suomen tulee aktiivisesti selvittää ja ottaa käyttöön keinoja pakettirallin suitsimiseksi, esimerkiksi tuontitullein tai lähetyksille kohdistettavin ympäristömaksuin. Tästä voisi tehdä konkreettisen esityksen, josta selviää vuosittaiset euromäärät.
Työnantajien vastuuta suomen tai ruotsin kielen kouluttamisessa on vahvistettava.” Millä keinoin? Ulkomaisen työvoiman palkkaamista ei tule vaikeuttaa, kun kielikoulutusta on tälläkin hetkellä liian vähän saatavilla kysyntään nähden. Jyväskylän elinkeino- ja työllisyyspalvelut ei tunnistanut tällaista avausta, vaan koki sen pikemminkin riskinä sille, ettei ulkomaisia työntekijöitä haluta tai voida palkata, kun heille ei voida järjestää kielikoulutusta, sillä sitä ei ole markkinoilla saatavilla. Jos kielikoulutusta ei ole saatavilla, jonot on pitkät, laatu on heikko, niin työnantajan vastuun lisääminen tässä ei välttämättä auta. Ennemmin voitaisiin politiikkaohjelmaan kirjata tavoite, jonka mukaan kielikoulutukseen tulee päästä tietyssä ajassa maahantulosta. Integraatio perustuu siihen, että voi ymmärtää ja osallistua ympäröivään yhteiskuntaan. Työperäisen maahanmuuton prosessiin tulee integroida riittävän kielitason saavuttaminen alasta riippuen. (Tästä lisää luvussa 5.7, näitä voisi sitoa paremmin yhteen, koska käsitellään samaa asiaa.)
Näiden rahoittamiseksi 460 ensisijainen keino on EU:n omien varojen kehittäminen. Lisäksi Euroopan pitää houkutella 461 vihreitä investointeja kokoamalla jäsenmaiden voimat yhteen yhteiseksi EU:n 462 kilpailukykyrahastoksi. Yhteisen, eurooppalaisen investointeja tukevan kilpailukykyrahaston 463 perustaminen tarkoittaa siirtymistä pois epäterveestä jäsenmaiden valtiontukikilpailusta.Tämä teksti kokonaan pois. Perustelu: Suomi on aina joutunut näissä rahastoissa maksumieheksi (esimerkkinä elpymispaketti johon maksetaan 7 miljardia euroa ja saadaan 2 miljardia takaisin). Tällaiseen ei Suomella ole enää Suomessa.765 Lisäys kappaleen loppuun: Ulkomaiselle työntekijälle maksettava palkka tulee olla sen tasoinen, että se riittää oleskeluluvan saamiseen. (Tuleeko sitten minimipalkkavaatimusta madaltaa vai oleskeluluvan kriteereitä muuten löysätä, en ota kantaa, mutta tilanne monesti on se, että vaikka työskentelee miten täysiä päiviä, palkan perusteella oikeutta oleskelulupaan ei synny.)
774 Lisäys kappaleen loppuun: Työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi tarvitaan resurssien lisäämistä valvontaan, tehokkaampaa ja vaikuttavampaa sanktiointia (esim. Liiketoimintakielto toistuvista rikkeistä), anonyymi raportointijärjestelmä työperäisen hyväksikäytön esiin tuomiseksi.
Muutosehdotus: Veropolitiikan on oltava oikeudenmukaista ja kannustavaa. Verotuksen kehittämisen hyvänä periaatteena ovat laajat veropohjat ja matalat verokannat. Verotuksen painopistettä pitää siirtää työn verottamisesta kohti haittojen, pääomien ja varallisuuden verottamista veropohjaa tiivistämällä ja progressiota kehittämällä.
Perustelu: oikeudenmukaista ja kannustavaa olisi skaalata vaatimuksia niin, että piensijoittajilla, keskiluokan asunto-omistuksilla ja suurpääomilla jne. on omat säännöt.
Lisätään kappaleen loppuun virke: Sairauseläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän henkilön viimeistä työnantajaa ei pidä rankaista eläkemaksupommilla tai sairausvakuutusmaksupommilla. Perustelu: Viimeinen työnantaja joutuu välillä maksumieheksi henkilön jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle tai sairauseläkkeelle, mikä koituu osatyökykyisen henkilön rekrytoinnin esteeksi.
Lisätään kappaleen loppuun virke: Pääasiallinen työllistymisen este on se, että Suomessa on tällä hetkellä 400000 työpaikkaa vähemmän kuin on työtä tarvitsevia. Perustelu: On hyvä muistaa ja kirjata ylös ohjelmatasolla, että Suomessa työttömyys johtuu varsinkin siitä, että puuttuu työpaikkoja.
Lisätään kappaleen loppuun virke: Sairauseläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän henkilön viimeistä työnantajaa ei pidä rankaista eläkemaksupommilla tai sairausvakuutusmaksupommilla. Perustelu: Viimeinen työnantaja joutuu välillä maksumieheksi henkilön jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle tai sairauseläkkeelle, mikä koituu osatyökykyisen henkilön rekrytoinnin esteeksi.
Lisätään kappaleen loppuun virke: Pääasiallinen työllistymisen este on se, että Suomessa on tällä hetkellä 400000 työpaikkaa vähemmän kuin on työtä tarvitsevia. Perustelu: On hyvä muistaa ja kirjata ylös ohjelmatasolla, että Suomessa työttömyys johtuu varsinkin siitä, että puuttuu työpaikkoja.
Lisätään kappaleen loppuun virke: Pääasiallinen työllistymisen este on se, että Suomessa on tällä hetkellä 400000 työpaikkaa vähemmän kuin on työtä tarvitsevia. Perustelu: On hyvä muistaa ja kirjata ylös ohjelmatasolla, että Suomessa työttömyys johtuu varsinkin siitä, että puuttuu työpaikkoja.
Koko lukuun: Poliittinen ohjelma rakentuu vallitsevan talousjärjestelmän legitimisyydelle. Systeemikriittisyyttä ei ilmene, taloudessa ja yhteiskunnassa todettujen ongelmien ja haasteiden yhteyttä kapitalismin toimintatapaan ja valtarakenteisiin eikäsitellä. Synnytetyn ja tietoisesti ylläpidetyn eriarvoisuuden puolustamiseksi luotujen oppien, käsitysten ja asenteiden keskinäisyhteyttä ei tunnisteta. Myöskään eriarvoisuutta vastustavien ihmisryhmien vastaideologisen toiminnan ajatuskulkuja ja sisältöjä ei ohjelmasta löydy lainkaan. Tämä kamppailu on kuitenkin yhteiskunnallisen toiminnan keskiössä. Ja on ollut sosialidemokratian historiallinenponnistuspohja.
Lisätään kappaleen loppuun virke: Sairauseläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän henkilön viimeistä työnantajaa ei pidä rankaista eläkemaksupommilla tai sairausvakuutusmaksupommilla. Perustelu: Viimeinen työnantaja joutuu välillä maksumieheksi henkilön jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle tai sairauseläkkeelle, mikä koituu osatyökykyisen henkilön rekrytoinnin esteeksi.
Ilmastonmuutokseen, tuotantorakenteiden muutokseen ja talouden uudistamiseen ei ole riittävän johdonmukaista, valtion ohjaamaa ja laajasti sitouttavaa ohjelmointia. Markkinavetoinen muutos on riittämätöntä.
Lisäys: Suomen olisi pyrittävä oman teknologian kehittämiseen ja omavaraisuuteen.
Tämä teksti kokonaan pois tästä ja muualta ohjelmasta.
Näiden rahoittamiseksi 460 ensisijainen keino on EU:n omien varojen kehittäminen. Lisäksi Euroopan pitää houkutella 461 vihreitä investointeja kokoamalla jäsenmaiden voimat yhteen yhteiseksi EU:n 462 kilpailukykyrahastoksi. Yhteisen, eurooppalaisen investointeja tukevan kilpailukykyrahaston 463 perustaminen tarkoittaa siirtymistä pois epäterveestä jäsenmaiden valtiontukikilpailusta.Perustelu: Tällainen rahasto ei ole Suomen tai SDP jäsenen tai äänestäjän etu. Suomi on aina joutunut näissä rahastoissa maksumieheksi (esimerkkinä elpymispaketti johon maksetaan 7 miljardia euroa ja saadaan 2 miljardia takaisin). Tällaiseen ei Suomella ole enää varaa.Arvonlisäveroa kannattaisin alemmaksi 24 pros ja nuoret yritykset aluksi 5-10 vuotta arvolisäverovapaata. Niin näin saadaan lisää työpaikkoja ja tuottoa. Sitten varainsiirtoveron sama verokäsittely kuin ensiasunnon ostajille eli 4 pros ei perittäisi laisinkaan. Niin tämä lisäisi uskallusta asuntojen ostoon ja lisäisi rakentamista sekä työpaikkoja, hyvinvointia ja tuottoa. Koillis-Helsingin Sosialidemoraatit
Samalla on muistettava ,että vammaiset henkilöt syrjäytyvät digitalisaatiovauhdissa. Osalla ei ole älylaitteita sekä kaikilla vammaisilla henkilöillä ei ole pankkitunnuksia sekä osaamista /kykenemistä käyttää digitalisaatiota.
…Tämä edellyttää talouskasvua, parempaa tuottavuutta, osaaviin ja hyvinvoiviin työntekijöihin, itsensä työllistäjiin, pienyrittäjiin sekä koulutukseen panostamista. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta muodostavat yhdessä polun ideoista tuotteiksi ja palveluiksi sekä ymmärrykseksi ja sivistykseksi, jotka ovat demokraattisen oikeusvaltion perusta. Ilmastonmuutosta ja luontokatoa on torjuttava ja Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Samalla on varmistettava, että solidaarisuus ja jokaisen pitäminen mukana ovat jatkossakin suomalaisen yhteiskunnan kantavat voimat. Näin rakentuu maa, josta me voimme olla ylpeitä. Sellainen Suomi, joka on pohjoismainen hyvinvointivaltio myös tulevaisuudessa.
Päästövähennystoimet, teknologinen kehitys ja vihreät investoinnit rakentavat kestävää, kilpailukykyistä taloutta.
Päästövähennystoimet, teknologinen kehitys ja vihreät investoinnit rakentavat kestävää, kilpailukykyistä taloutta, josta on jo olemassa Suomessa mittavasti tutkittua tietoa, joka tarjoaa mahdollisuuksia myös kansainvälisillä markkinoilla.
Talouden tasapainottaminen edellyttää sekä meno- että tulosopeutusta. Meidän on huolehdittava sopeutustoimien oikeudenmukaisuudesta sekä minimoitava negatiiviset vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen. Hyvinvointivaltion ydintoiminnoista on huolehdittava ja verotuksen painopistettä tulee siirtää haittojen ja veropohjan tiivistämisen suuntaan.
Investointivaje on uhka Suomelle. Valtion on omalta osaltaan varmistettava, että kasvun kannalta keskeiset investoinnit toteutuvat. Valtion rooli on mahdollistava, sen pitää tukea yrityksiä uudistavissa investoinneissa.
Valtion omat investoinnit ja sijoitukset ovat tarpeen silloin, kun yritykset eivät kykene riittävään riskinottoon tai investoinneista syntyy ulkoishyötyjä koko yhteiskunnalle. Tällöin valtio voi myös tehdä sijoituksia, joilla vivutetaan yksityisiä investointeja ja edistetään kotimaista omistusta kriittisillä aloilla.
Julkiset investoinnit ovat välttämättömiä, jotta Suomen talous voi menestyä. Menestyminen edellyttää esimerkiksi toimivaa infrastruktuuria, joka on pitkälti julkisen sektorin vastuulla. Riittävät investoinnit esimerkiksi liikenne-, data-ja energiajärjestelmiin sekä vesihuoltoon on varmistettava. Suomen on tehtävä strategisia investointeja kohteisiin, joissa meillä on vahvuuksia merkittävän aseman ottamiseksi kansainvälisissä tai eurooppalaisessa arvoketjussa. Lisäksi julkisilla investoinneilla on tärkeä rooli teollisuuspolitiikan toteuttamisessa, suhdanteisiin reagoimisessa ja riittävän kokonaiskysynnän varmistamisessa. Julkisilla investoinneilla voidaan tukea muun muassa vihreän siirtymää, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja tuottavuuden kasvua.
Talouden tasapainottaminen edellyttää sekä meno- että tulosopeutusta. Meidän on huolehdittava sopeutustoimien oikeudenmukaisuudesta sekä minimoitava negatiiviset vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen. Hyvinvointivaltion ydintoiminnoista on huolehdittava ja verotuksen painopistettä tulee siirtää haittojen ja veropohjan tiivistämisen suuntaan. Esimerkiksi Suomen kaivoslakia ja kaivostoiminnan verottamista tulee arvioida uudelleen, jotta varmistetaan myös suomalaisen yhteiskunnan, ei vain kansainvälisten toimijoiden, todellinen hyötyminen ja toisaalta Suomen maaperästä löytyvistä arvokkaista kaivosmineraaleita tehtävien kaivostoimintojen toteutuminen mahdollisimman ekologisesti kestävällä tavalla.
Investointivaje on uhka Suomelle. Valtion on omalta osaltaan varmistettava, että kasvun kannalta keskeiset investoinnit toteutuvat. Valtion rooli on mahdollistava, sen pitää tukea yrityksiä uudistavissa investoinneissa.
Valtion omat investoinnit ja sijoitukset ovat tarpeen silloin, kun yritykset eivät kykene riittävään riskinottoon tai investoinneista syntyy ulkoishyötyjä koko yhteiskunnalle. Tällöin valtio voi myös tehdä sijoituksia, joilla vivutetaan yksityisiä investointeja ja edistetään kotimaista omistusta kriittisillä aloilla.
Julkiset investoinnit ovat välttämättömiä, jotta Suomen talous voi menestyä. Menestyminen edellyttää esimerkiksi toimivaa infrastruktuuria, joka on pitkälti julkisen sektorin vastuulla. Riittävät investoinnit esimerkiksi liikenne-, data-ja energiajärjestelmiin sekä vesihuoltoon on varmistettava. Suomen on tehtävä strategisia investointeja kohteisiin, joissa meillä on vahvuuksia merkittävän aseman ottamiseksi kansainvälisissä tai eurooppalaisessa arvoketjussa. Lisäksi julkisilla investoinneilla on tärkeä rooli teollisuuspolitiikan toteuttamisessa, suhdanteisiin reagoimisessa ja riittävän kokonaiskysynnän varmistamisessa. Julkisilla investoinneilla voidaan tukea muun muassa vihreän siirtymää, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja tuottavuuden kasvua.
Lisäys:
” Henkilöstöhallintoedustus mahdollistetaan nykyistä pienemmissä työnantajayrityksissä ja parannetaan hallintoedustajan tosiasiallisia toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia.”
Kommentti: Nykyinen hallintoedustus ei turvaa riittäviä tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia. Hallintoedustusta on laajennettava pienempiin yrityksiin, mutta se ei riitä. Myös edustajan tosiasiallista vaikutusmahdollisuutta on lisättävä.
Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on tärkeää, että asiantuntijatyöhön perustuvista faktoista pyritään löytämään yhteinen käsitys, mutta samalla voidaan keskustella tarvittavista ja arvoihin nojaavista politiikkatoimista.
Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on tärkeää, että asiantuntijatyöhön tutkittuun tietoon perustuvista faktoista pyritään löytämään yhteinen käsitys, mutta ja samalla voidaan keskustella tarvittavista ja arvoihin nojaavista politiikkatoimista.
Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella on merkittävä rooli, mikä tukee myös yksityisiä investointeja. Julkisella T&K-rahoituksella on vahvistettava perustutkimusta, sillä tukemalla rohkeaa perustutkimusta saadaan julkiselle rahoitukselle suurin hyöty. Samalla on varmistettava soveltavan tutkimus-, kehitys-ja innovaatiotoiminnan edellytykset. Yrityksissä oleva innovaatiopotentiaali tulee saada paremmin esiin ja hyödynnettyä maamme parhaat ideat. Innovaatioiden mahdollistamiseksi on tuettava vahvasti korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhankkeita. Aluekehitysrahoitusta on käytettävä tukemaan innovaatiotoimintaa alueilla, joilla julkista T&K-rahoitusta on ollut vähemmän ja näin parannettava edellytyksiä myös kilpailtuun tutkimus- ja kehitysrahoitukseen..
Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella on merkittävä rooli, mikä tukee myös yksityisiä investointeja. Julkisella T&K-rahoituksella on vahvistettava perustutkimusta, sillä tukemalla rohkeaa perustutkimusta saadaan julkiselle rahoitukselle suurin hyöty, jotta olemme valmiita ratkomaan nykyisiä ja torjumaan uusia ongelmia, tarvitsemme monipuolista tutkimusta. Tutkijayhteisöstä kumpuavat uudet ideat ja rohkeat avaukset, joilla muutetaan maailmaa ja luodaan oikeudenmukaista ja kestävää kasvua ihmisille ja planeetalle. Monipuolinen tutkimus tuottaa meille rohkeita tutkimusideoita, ratkaisuja kansallisiin ja globaaleihin ongelmiin sekä Suomen kipeästi kaipaamia uusia osaajia ja uutta osaamista. Samalla on varmistettava soveltavan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edellytykset. Yrityksissä oleva innovaatiopotentiaali tulee saada paremmin esiin ja hyödynnettyä maamme parhaat ideat. Innovaatioiden mahdollistamiseksi on tuettava vahvasti korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhankkeita. Aluekehitysrahoitusta on käytettävä tukemaan innovaatiotoimintaa alueilla, joilla julkista T&K-rahoitusta on ollut vähemmän ja näin parannettava edellytyksiä myös kilpailtuun tutkimus- ja kehitysrahoitukseen..
EU tarvitsee eri alojen huippuosaajia pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Euroopalla on valtavat mahdollisuudet kasvaa entistä merkittävämmäksi toimijaksi tutkimuksessa.
EU ja Suomi tarvitsevat eri alojen huippuosaajia pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Euroopalla on valtavat mahdollisuudet kasvaa entistä merkittävämmäksi toimijaksi tutkimuksessa.
Yksityisellä omistajuudella on tärkeä rooli talouskasvun luomisessa. Yritykset ja yrittäjät ovat tulevaisuuden elinvoiman ja työpaikkojen luomisen kannalta merkittävässä asemassa. Markkinataloudessa yrityksillä on keskinäisen kilpailun ja voitontavoittelun takia kannustimia kehittää uusia innovaatioita, toimintatapoja ja tuotteita. Tämä luo talous-ja tuottavuuskasvua. Toimintaympäristön on mahdollistettava ja kannustettava uuden luomiseen. Itsensä työllistämiseen ja pienyrittäjyyteen tulee saada tarvittaessa erityisesti perustamisvaiheessa mutta myös koko yritystoiminnan elinkaaren ajan apua ja tukea yhteiskunnalta.
Tilaajavastuu on ulotettava kattamaan koko ketju palkanmaksua ja työehtoja myöten.
Lauseen jälkeen lisäys:
Tämä varmistetaan sillä, että alan työehtosopimusta tulee noudattaa kaikissa työsuhteissa.
Reilumpi tulevaisuus rakentuu rauhan, korkean työllisyyden…
Ihmisten ostovoiman myönteinen kehitys on turvattava järjestäytyneillä työmarkkinoilla tapahtuvalla sopimisella. Ostovoiman myönteinen kehitys edellyttää palkansaajille
oikeudenmukaista osuutta yritysten tuotoista ja sitä on tuettava oikeudenmukaisella vero- ja sosiaalipolitiikalla. Ostovoiman myönteinen kehitys lisää ihmisten vapautta ja mahdollistaa kestävän kasvun.
Kestävä kasvu antaa ymmärtää että kyseessä on myös ekologisesti kestävä kasvu. Siitähän ei ole kyse jos halutaan kasvaa kulutusta lisäämällä. Eli sana Kestävän pois.
Haluamme turvata hyvinvointivaltion ja varmistaa Suomen kriisinkestävyyden vahvistamalla julkista taloutta ja kääntämällä velkasuhde laskuun talouskasvun, uusien verotulojen ja menokasvun hillinnän avulla.
Hyvinvointialueille pitää antaa mahdollisuus hoitaa talouttaan pitkäjänteisesti eikä toimivia palveluita tule hyvinvointialueen sisällä harmonisoida heikoimmin toimivien yksilöiden tasolle. Liian nopeat säästötoimet voivat vaarantaa järjestelmän toiminnan ja pysäyttää välttämättömän kehitystyön. Rahoituslaki ja sen korjaustarpeet on arvioitava.
EU:n on yhteisesti perusteltua vahvistaa turvallisuutta, jatkaa Ukrainan tukemista ja edistää vihreän siirtymän investointeja ja muita eurooppalaisen tason julkishyödykkeitä.
Uusi kappale: Uudet kumppanuudet ja sopimukset ja ennen muuta kansainvälisten sopimusten kunnioittamien ja instituutioiden toiminnan turvaaminen ovat perusta EU:n menestykselle.
LISÄYSESITYS: (uusi kappale)
Toimintarajoitteisten ja vammaisten rakenteellinen työttömyys liittyy työmarkkinatilanteeseen, työympäristötekijöihin ja muokatun työn tukijärjestelmien riittämättömyyteen. Monille työllistymisen esteet eivät johdu osaamisen puutteesta, vaan siitä, etteivät työelämän rakenteet jousta riittävästi toimintarajoitteisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin.
Hyvin vahva kannatus tälle! Luvussa ylipäätään ei huomioida lainkaan mahdollisia uhkia ja niiden torjumista.
Lisäys
Nuorten työllisyyden edistäminen on yksi Suomen tulevaisuuden keskeisimmistä kysymyksistä. Nuorten työttömyys on selvästi korkeampi kuin koko väestön työttömyys, mikä heikentää niin taloudellisia mahdollisuuksia, ammatillista kehitystä kuin tulevaisuuden näkymiä. Nuorisotyöttömyyteen ei voida vaikuttaa yksittäisillä tai lyhytjänteisillä toimilla, vaan se edellyttää vahvaa, suunnitelmallista ja koko hallituskauden mittaista yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin eri ministeriöiden välillä.
SDP sitoutuu edistämään alle 29-vuotiaiden nuorten työllisyyttä vahvistamalla opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön tiivistä ja suunnitelmallista yhteistyötä koko hallituskauden ajan. Nuorisotyöttömyyteen vastataan poikkihallinnollisilla ja pitkäjänteisillä toimilla, joilla parannetaan nuorten työ- ja opiskelumahdollisuuksia, osaamista sekä työelämävalmiuksia ja sujuvoitetaan siirtymiä koulutuksesta työelämään. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö tulee tunnistaa keskeisiksi osaksi tätä kokonaisuutta, ja niiden roolia vahvistaa entisestään nuorten työ- ja opiskelukyvyn tukemisessa sekä työ- ja koulutuspoluille kiinnittymisessä. Näin ehkäistään syrjäytymistä ja varmistetaan jokaiselle nuorelle yhdenvertainen mahdollisuus työhön, koulutukseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa.
Tässä kappaleessa toistetaan useaan kertaan sanaa ”Työperäinen”! Tarkoitetaanko sillä yleisesti työhön, työn tekemiseen liittyvää hyväksikäyttöä? Miksi ei käytetä sanoja työntekijöiden hyväksikäyttö?
Julkiset palvelut hyvinvoinnin turvaajana ja markkinaehtoistamisen rajat
Hyvinvointivaltion ja sen rahoituksenkaan tulevaisuutta ei voida taata, mikäli kaikki sen palvelut ovat liiketoimintaa tai sille alisteisia. Kun hyvinvoinnin peruspilarit alistetaan kvartaalitaloudelle ja voitontavoittelulle, vaarannamme sekä palveluiden saavutettavuuden että yhteiskunnan pitkän aikavälin vakauden.
Palvelurakenneuudistuksen ja resurssivuodon kriittinen arviointi
Kestävässä taloudenhoidossa on välttämätöntä arvioida rehellisesti viime vuosikymmeninä toteutettujen palvelurakenneuudistusten todelliset vaikutukset hyvinvointivaltion taloudelliseen kestävyyteen. Meidän on uskallettava kysyä, mikä on ollut se kokonaistaloudellinen ja inhimillinen hinta, jonka olemme maksaneet luovuttaessamme ehkä liian suuren osan julkisista palveluistamme markkinoille.
Pääomapako ja palveluiden niukkuus: On arvioitava kriittisesti, mikä vaikutus palveluiden määrään on ollut sillä, että niihin tarkoitetuista verovaroista osa poistuu voittoina maan rajojen ulkopuolelle. Kun palveluntuotanto on yli kansalaisten edun kansainvälisten konsernien käsissä, resurssit eivät palaudu suomalaiseen kiertotalouteen tai palveluiden kehittämiseen, vaan ne valuvat pois yhteiskuntamme käytöstä.
Strateginen omistajuus: Ulkoistukset ja markkinaehtoistaminen ovat johtaneet kontrollin menetykseen, piilokustannuksiin ja palveluketjujen pirstaloitumiseen. Julkisen vallan on otettava takaisin ohjausvalta aloilla, joilla markkinamekanismit vaarantavat palveluiden saatavuuden ja yhteiskunnan pitkän aikavälin
Vastavoima markkinariippuvuudelle: Aito sosialidemokraattinen vaihtoehto edellyttää, että hyvinvointivaltion perusta rakennetaan omissa käsissä olevan ja aidosti demokraattisesti ohjatun palvelutuotannon varaan. Tietyissä palveluissa voitontavoittelun välistävedot pitää voida minimoida ja varmistaa, että veroeurot käytetään mahdollisimman hyvin palveluiden määrän ja laadun turvaamiseen pitkällä aikavälillä. Markkinatalousmyönteisyys on hyvä asia, mutta julkisten palveluiden erityinen luonne ja suojelun tarve hyvinvointivaltion perustana tulee ymmärtää.
Huomioidaan osaamisen päivittämisen tärkeys myös työsuhteessa tehtävän työn ulkopuolella toimiville ihmisille, kuten kevytyrittäjät ja apurahalla työskentelevät. Työnantajan maksama koulutus ei saa olla etuoikeus.
Työntekijöiden järjestäytymisessä on huomioitava freelancereiden ja alustatyön tekijöiden asema, jotta kaikilla Suomessa työtä tekevillä on mahdollisuus edistää oikeuksiaan.
Koulutusdatan varastamiseen verkossa puuttuminen vaatii kovia keinoja. Järjestelmien kehittäjät ottavat hyödyt ja sitä mukaa myös arvon irti oikeiden ihmisten tekemästä työstä. Koulutusdatan tekijöillä, eli verkkoon mitä tahansa sisältöä tuottaneilla, tulee olla oikeus myydä tätä dataa tekoälypalveluille.
Arvonmenetystä korjaavan veron lisäksi myös haittaveron asettamisen mahdollisuutta selvitettävä lasten ja nuorten kannalta, koska se ohjaisi alustoja kehittämään palveluaan lapsille ja nuorille turvallisemmaksi.
Myös aktiiviset ja hyväkuntoiset eläkeläiset osallistuvat varmasti mielellään kykyjensä mukaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen
Luodaan kansallinen koulutusinstanssi, joka vastaa paitsi kansalaisten, myös pienempien organisaatioiden kouluttamisesta myös riskien suhteen. Silti on varmistettava, ettei vahinkotilanteissa perimmäinen vastuu saa langeta uhrin kontolle. Secure by design -teknologia ei saa olla etuoikeus vaan normi.
Koko poliittinen ohjelma on hyvin kapitalistinen. On yrityksiä, jotka tarvitsevat ’työvoimaa’ massana ja jotenkin siten tuottavat hyvinvointia kaikille. Näin ei ole koskaan tapahtunut. Triggle Down ei vain toimi. On korostettava myös pienituloisten ja tulottomien asemaa. Nämähän sdp:ssä pakataan unohtamaan. Pikkuporvareiden ja keskiluokan kosiskelulle on pantava tässä ohjelmassa piste.
On huomioitava, että sosioteknologinen murros tuottaa enemmän hyvää työnantajalle kuin työn tekijälle (sic!) ja luo hyväksikäytön mahdollisuuksia alustalle työtä tekevien yrittäjien suuntaan. Datan ja tekoälyn hyödyntämisen kasvu työpaikoilla kasvattaa työnantajan neuvotteluasemaa informaation hallinnan kautta. Siksi työn tekijän oikeus työnantajan keräämään dataan on turvattava. Datateollisuus on tunnustettava omaksi teollisuudenalakseen.
Muuttuvan työn ja pirstaloituvien työurien aikana on erityisen tärkeää suojata työntekijöiden oikeuksia ja asemaa. Tunnistetaan dataproletariaatin olemassaolo ja alustoitumisen vaikutus työn tekoon.
Veropolitiikkaan on, lopulta, otettava konkreettisesti kantaa. Listaamattomattomien yhtiöiden osinkotulojen verotus on yhtenäistettävä listaamattomien yhtiöiden kanssa. Pääomaverotuksen progressio tulee palauttaa. ALV tulee porrastaa yrityksen liikevaihdon suhteessa. Siten tuettaisiin erityisesti mikro- ja pienyrityksiä. ALV:n alaraja tulee nostaa 30 000 euroon.
Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry
LISÄYS Reilumpi tulevaisuus – Työkyky ja tuottavuus Luku 2.2, rivit 206–209: Työikäisen väestön työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen edellyttää myös päihde- ja riippuvuusongelmien ehkäisyä. Päihdehaitat heikentävät merkittävästi tuottavuutta, lisäävät sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia eläköitymisiä. Ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen toimet tukevat pidempiä työuria ja vahvistavat julkisen talouden kestävyyttä.
SDP:N POHJOISMAINEN TYÖRYHMÄ
LISÄYS:
…Pohjoismaisen työmarkkinamallin selkeitä vahvuuksia ovat olleet yhteistyöhön perustuva työelämän kehittäminen, ennustettavuus ja vakaus.
Pohjoismainen työmarkkinamallin keskeisenä periaatteena on pitää kaikki mukana yhteiskunnan kehityksessä. Työmarkkinoiden muuttuessa tämä vaatii myös uudenlaisia avauksia niin velvoittavuuden kuin siihen liittyvien työmarkkinakelpoisuutta edistävien toimenpiteiden, kuten koulutus- ja työllisyyspalvelujen osalta.
TYÖRYHMÄ: lmastonmuutoksen torjuminen on koko maapallon ja ihmiskunnan
keskeinenkeskeisin haaste. Suomen on pidettävä tiukasti kiinni ilmastotavoitteista ja vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta, sekä tähdättävä PIANlopultakohti hiilinegatiivisuutta. Tämä on tehtävä ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävästi sekä ihmisiä osallistavasti.TYÖRYHMÄ: Vaikuttava ja KANSAINVÄLISIÄ SITOUMUKSIA KUNIOITTAVA ilmasto- ja luontopolitiikka on edellytys Suomen ja Euroopan kestävyydelle, omavaraisuudelle ja taloudelliselle menestykselle. Johdonmukainen ja pitkäjänteinen tavoitteiden asettaminen luo kysyntää uudelle osaamiselle sekä avaa suomalaisille yrityksille kasvumahdollisuuksia vihreän siirtymän markkinoilla. Suomen on suunnattava ilmastopolitiikkansa vaikuttavien ja kasvua tukevien ratkaisujen toteuttamiseen. Ennakoitava politiikka mahdollistaa yritysten investoinnit ja kasvun, vähentää tuontiriippuvuutta sekä tukee turvallisemman Euroopan rakentamista.
TYÖRYHMÄ: Vihreän siirtymän investointien onnistumisen edellytys on, että puhtaan ja edullisen sähkön saatavuus sekä SIIRTOYHTEYDET taataan KAIKKIALLE SUOMEEN.
alueille, joissa tuulivoiman investointiedellytykset ovat puolustuksen tai ja tutkasyistä tutkien toiminnan varmistamiseksi heikommat.TYÖRYHMÄ: Hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttaminen edellyttää kiertotalousmallin omaksumista. Luonnonvarojen YLIkuluttamisesta pitää päästä kohti niiden kierrättämistä ja kokonaiskulutuksen vähentämistä. Kiertotalous edistää resurssien tehokasta käyttöä ja luo myös uusia elinkeinomahdollisuuksia, kun resurssien uuteen käyttöön valjastetaan uusia teknologioita. Yhteiskunnan tulee luoda taloudelliset kannusteet kiertotalouden vahvistamiseksi.
TYÖRYHMÄ: ei huomioida kommentteja, säilytetään kappale ennllaan.
TYÖRYHMÄ:Kappale tulisi muotoilla uudelleen, asia hyvä. Kommentteja ei huomioida.
TYÖRYHMÄ:
Pariisin sopimuksen ydintavoite maapallon lämpötilan nousun rajaamisesta 1,5 asteeseen on karkaamassa käsistä.VAIKKA PARIISIN SOPIMUKSEN TAVOITTEEN MAAPALLON LÄMPÖTILAN RAJAAMISESTA 1,5 ASTEESEEN ON YHÄ VAIKEAMAPI SAAVUTTAA, SIITÄ EI TULE LUOPUA.Päästövähennyksistä ei ole varaa lipsua Suomessa tai maailmalla.Päästöjen vähentämisen lisäksi hiilidioksidia on poistettava ilmakehästä luonnollisilla jahybriditeknologianTEKNOLOGISILLA ratkaisuilla. Hiilensidonnan ja -varastoinnin tehostamisessa tarvitaan uusia keinoja ja taloudellisia kannusteita. Suomen on panostettava teknologisten hiilinielujen käyttöönottoon, mutta ne eivät saa syrjäyttää muita toimia, eivätkä hidastaa Suomen ilmastotavoitteessa edistymistä.TYÖRYHMÄ: Tämä kommentti hyvä.
TYÖRYHMÄ: Muotoilu voisi olla neutraalimpi ”polttamisesta päästävä eroon enenrgiantuotannossa pitkällä aikavälillä/riittävillä siirtymäajoilla…”
TYÖRYHMÄ: Kappale ok, kielellisesti voisi tiivistää.
TYÖRYHMÄ: Kappale ok tuollaisenaan, kommentteja ei huomioida.
TYÖRYHMÄ: Mieluummin käytettäisiin termiä vihrä siirtymä/vihreät innovaatiot ei puhdas.. Kappaletta voisi hio kiellisesti. Esim. Aloittaa ”Euroopan on oltava edelläkävijä vihreän siirtymän innovaatioissa,..”
TYÖRYHMÄ: kyllä
lisätään …Jokaisella työkykyisellä ihmisellä on oikeus ja vastuu osallistua..
TYÖRYHMÄ: kyllä
Lisätään: Työ antaa ihmiselle toimeentulon lisäksi itsenäisyyttä..
TYÖRYHMÄ: ei
Toisi toistoa jo muutenkin pitkään ohjelmaan, kun tekstissä jo mainitaan mahdollisuus osallistua työkykynsä mukaan.
TYÖRYHMÄ: kyllä muokattuna
Lisäys kappaleen loppuun: Toimivat välityömarkkinat ovat tärkeä väline huolehtia kaikkien oikeudesta työhön. Sen lisäksi on vahvistettava vammaisten ja osatyökykyisten osallistumista avoimille työmarkkinoille.
TYÖRYHMÄ: ei
Ei selkeää esitystä pohjaan.
TYÖRYHMÄ: kyllä
lisätään: …työoloissa, joissa fyysinen ja henkinen terveys ei vaarannu..
TYÖRYHMÄ: ei
Aihe on yksityiskohtainen ja käsitellään aloitteissa.
TYÖRYHMÄ: ei
Aihe on tärkeä ja tähän liittyvää rektytointikynnystä on vähän aikaan sitten muutosta. Työnantajilla tulee olla myös kannuste pitää työntekijöidensä työkykyä yllä ja mukauttaa työtä työntekijöiden työkyvyn mukaan.
TYÖRYHMÄ: ei
Asia on yksityiskohtainen ja käsitellään aloitteissa.
TYÖRYHMÄ: ei
Asia on hyvin tärkeä, mutta on riski, että poliittinen ohjelma paisuu kovin, jos siihen otetaan yksittäisiin ammattiryhmiin liittyvä lakimuutoksia.
TYÖRYHMÄ: kyllä sekä kyllä muutoksin
Poisteaan ja lisätään:
Palkalla on tultava toimeen. Jokaisen riippumatta sukupuolesta, iästä, koulutustasosta tai taustastaan on tultava toimeen palkalla.Lisäys: … jokaisella on tasavertainen mahdollisuus työn ja perhe-elämän yhdistämiseen.
TYÖRYHMÄ: kyllä, mutta muutoksin:
Lisäys: Jokaisella ihmisellä on oikeus tehdä töitä hyvissä työoloissa, joissa henkinen ja fyysinen terveys ei vaarannu ja jossa kaikki kohdellaan yhdenvertaisesti.
TYÖRYHMÄ: ei
Tärkeitä näkökulmia, mutta näitä käsitellään tällä tasolla aloitteissa ei poliittisessa ohjelmassa.
TYÖRYHMÄ; ei
Asiaan otetaan jo kantaa korostamalla ihmisten osaamista ja työkykyä (kohtaantoa ratkaisevat asiat)
TYÖRYHMÄ: ei
Lisäys on ehkä turha, kun työllistymisen esteitä on hankala purkaa määrätietoisesti, jos niitä ei ensin ole tunnistettu.
TYÖRYHMÄ: kyllä, mutta muutoksin
lisäys: Osaamisen kehittäminen koko työuran ajan on paitsi yksilön, myös yhteiskunnan etu.
TYÖRYHMÄ; kyllä, mutta muutoksin sekä kyllä, mutta muutoksin
lisäys: Työllistymisen esteitä, kuten puuttuvaa tai vanhentunutta osaamista, terveydentilan ja työkyvyn ongelmia sekä maantieteellisiä kohtaanto-ongelmia, on purettava määrätietoisesti. Näin parhaiten estetään myös työttömyyden pitkittyminen. Huolehditaan nuorten työllisyyspalveluiden muun muassa ohjaamoiden toimintaedyllytyksistä.
Lisäys kappaleen loppuun: Perinteisen työmallin ulkopuolella toimivien, kuten yrittäjyyttä ja palkkatyötä yhdistävien, on pystyttävä luottamaan yhteiskuntamme palvelujärjestelmään.
TYÖRYHMÄ: kyllä
listään: Työllisyyttä on vahvistettava aktiivisella työllisyyspolitiikalla eli laadukkailla työvoima- ja yrityspalveluilla, koulutuksen..
TYÖRYHMÄ: ei
Asia on hyvin totta, mutta ajankohtaan tiiviisti sidottu toteamus ei tunnu sopivan poliittisen ohjelman muuhun luonteeseen.
TYÖRYHMÄ: kyllä mutta ei
Lisätty jo ylempänä vammaisiin ja osatyökykyisiin liittyvä virke.
TYÖRYHMÄ: kyllä mutta muutoksin
Koska vastuu työllisyyspalveluista on kunnilla, ei ministeriöillä ole enää vastaavanlaisia kohdennettuja työkaluja käytössään tiettyjen ryhmien työllisyyden edistämiseksi. Vastuu on kunnilla.
Lisäys aiemmin jo kertaalleen muokattuun: Työllistymisen esteitä, kuten puuttuvaa tai vanhentunutta osaamista, terveydentilan ja työkyvyn ongelmia sekä maantieteellisiä kohtaanto-ongelmia, on purettava määrätietoisesti. Näin parhaiten estetään myös työttömyyden pitkittyminen. Huolehditaan nuorten työllisyyspalveluiden muun muassa ohjaamoiden ja työpajatoiminnan toimintaedyllytyksistä sekä vahvistetaan oppilaitosten ja työvoimapalveluiden yhteistyötä.
TYÖRYHMÄ: ei
Muutos olisi aika kosmeettinen.
TYÖRYHMÄ: kyllä
lisätään: Korkean työllisyyden lisäksi hyvinvointivaltion rahoittaminen edellyttää kestävää talouskasvua.
TYÖRYHMÄ: ei
Aihe tärkeä, mutta otetaan esille ennemmin luvussa 2.9, jossa puhutaan pidemmistä työurista.
TYÖRYHMÄ; kyllä, mutta muutoksin
Muuttuvan työn, pirstaloituvien työurien ja alustatalouden aikana on erityisen tärkeää suojata työntekijöiden oikeuksia ja asemaa.
TYÖRYHMÄ. kyllä
Lisätään sellaisenaan ehdotettu lisäys kappaleen loppuun.
TYÖRYHMÄ ei ja kyllä
Ensimmäinen boldattu otettu huomioon edellisessä lisäyksessä.
Lisätään; Suomen talouden on perustuttava jatkossakin yhä enemmän korkean jalostusarvon tuotteisiin ja palveluihin
TYÖRYHMÄ ei
Halutaan korostaa nimenomaan kaksikantaa.
TYÖRYHMÄ ei
Kuuluu ohjelman muuhun kohtaan.
TYÖRYHMÄ kyllä
lisäys: ...mikä uhkaa vähentää työvoimaa dramaattisesti. Työuria on pidennettävä kaikissa elämänvaiheissa. Tämä tarkoittaa sitä, että nuorille ei synny koulutuksessa turhiä välivuosia, työelämässä jaksamiseen kiinniteteään riittävästi huomiota, jotta eläkkeellä jäädään varsinaisessa eläkeiässä ja mahdollistetaan sitä haluaville myös työntekeminen eläkkeellä. Samalla maahanmuuttoon liittyvät ratkaisut nousevat entistä..
TYÖRYHMÄ kyllä
lisätään kappaleen loppuun: Pohjoismaisen työmarkkinamallin selkeitä vahvuuksia ovat olleet yhteistyöhön perustuva työelämän kehittäminen, ennustettavuus ja vakaus, jotka tukevat sekä talouskasvua että sosiaalista luottamusta.
TYÖRYHMÄ: ei
Sinänsä hyvä aihe, mutta ei sovi tähän kohtaan ja aihe mainitaan luvussa 3,8.
TYÖRYHMÄ ei
palvelut ja koulutus mainitaan muutenkin jo niin useassa kohdassa poliittista ohjelmaa.
TYÖRYHMÄ: kyllä
muokataan oheisesti: Luottamus työmarkkinoilla on heikentynyt, kun
suomalaistatyömarkkinamallia Suomessa on rakennettu viime vuosina lähinnä työnantajajärjestöjen ja poliittisen oikeiston tavoitteiden mukaisesti.TYÖRYHMÄ kyllä ja ei
lisätään: Työmarkkinoille on palautettava aito yhteistyö ja työntekijöiden oikeuksia on lisättävä tasapainoisten ja toimivien työmarkkinoiden saavuttamiseksi.
TYÖRYHMÄ ei
TYÖRYHMÄ kyllä muutoksin
lisäys: Luottamus työmarkkinoilla on heikentynyt, kun työmarkkinamallia Suomessa on rakennettu viime vuosina lähinnä työnantajajärjestöjen ja poliittisen oikeiston tavoitteiden mukaisesti. Työmarkkinoille on palautettava aito yhteistyö. Sopimusyhteiskuntamme on oltava avoin ja osallistava. Valtakunnansovittelijan toimintaedellytyksiä on uudistettava aidon ja tasapuolisen sovittelutoiminnan turvaamiseksi.
TYÖRYHMÄ ei
Ehdotuksissa ei mitään vikaa, mutta ei muuta pohjaa.
TYÖRYHMÄ koskee kaikkia luottamusmies -termiin liittyviä kommentteja.Ymmärretään, että mies -päätteisistä sanoista tulee päästä eroon. Luottamusmies sanan vaihtaminen poliittisessa ohjelmassa johonkin toiseen sisältää riskin, että poliittista ohjelmaa saatetaan tulkita jotenkin toisin, kun itse luottamusmies -sana on edelleen olemassa esimerkiksi lainsäädännössä. Tämä siis lisäisi sekaannusta, mitä poliittisessa ohjelmassa tarkoiteaan.
TYÖRYHMÄ ei
Ei istu luontevasti tähän
TYÖRYHMÄ kyllä, mutta muutoksin
lisäys: Pohjoismaiseen työmarkkinamalliin kuuluu oleellisesti työntekijöiden ja työnantajien korkea järjestäytymisaste ja siksi järjestäytymisen kannustimia on vahvistettava kaikissa työnteon muodoissa.
TYÖRYHMÄ ei
pidettiin parempana, että mainitaan sana -sanktio.
TYÖRYHMÄ ei
Tulkintaetuoikeus mainitaan seuraavassa kappaleessa.
TYÖRYHMÄ ei
Kanneoikeus mainitaan luvussa 2.11
TYÖRYHMÄ ei
Tästä on puoluekokousaloite, jossa lähtökohta on työmarkkinjärjesvetoisessa valmistelussa
TYÖRYHMÄ ei
TYÖRYHMÄ ei
Varmaankin teknisesti katsotaan yhtenäinen tapa tekstille ja siksi ehkä ei tarkoituksenmukaista yksittäiset verbi-muutokset.
TYÖRYHMÄ ei
makuasioita
TYÖRYHMÄ ei
Miten tehtäisiin lainsäädännöllä?
TYÖRYHMÄ ei
Tärkeä asia, mutta ehkä liian yksityiskohtainen poliittiseen ohjelmaan.
TYÖRYHMÄ ei
TYÖRYHMÄ kyllä osin
muutetaan; Työperäinen hyväksikäyttö on todellinen osa suomalaista työelämää ja
merkittävävakava yhteiskunnallinen epäkohta. …Niinpä työperäisen hyväksikäytönvastainen työtorjunta on osa reilun työelämän turvaamisessa…TYÖRYHMÄ kyllä
muutetaan; Suomeen ulkomailta muuttaviin kohdistuva työperäinen hyväksikäyttö on yhä kiinteämpi osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa hyödyntäen
näidenSuomeen ulkomailta rekrytoitujen heikkoa tietoisuutta oikeuksistaan ja riippuvuutta työnantajastaanTYÖRYHMÄ kyllä muutoksin
Vaikuttaa, että tekstistä puuttuu sana -maahanmuutto. Mutta en lähtenyt tekemään kaikkialle lisäyksiä, kun emme olleet varma oliko se tietoinen ratkaisu. Mutta siis kuulostaisi ehkä paremmalta, jos esim lukisi Työperäisen maahanmuuton hyväksikäyttä eikä työperäinen hyväksikäyttä
TYÖRYHMÄ
Tätä samaa, että mitä termistöä käytetään.
TYÖRYHMÄ ei
Tärkeä aihe, mutta tämä on väärä kohta ja vammaisten työelämäaiheesta on lisätty lukuun 2.8
TYÖRYHMÄ ei
poliittisessa ohjelmassa aiemmin linjattu, että kaikkien tulee tulla toimeen palkallaan.
TYÖRYHMÄ ei
TYÖRYHMÄ
Tätä samaa, että pitäisikö sanoa, että työperäisen maahanmuuton hyväksikäytön kitkemiseksi?
TYÖRYHMÄ kyllä muutoksin.
lisäys: Työperäisen maahanmuuton? hyväksikäytön kitkemiseksi ja reilun kilpailun varmistamiseksi on vahvistettava poliisi-, työsuojelu- ja veroviranomaisten tosiasiallisia toimintaedellytyksiä sekä tehokkaampia ja vaikuttavampia sanktioita kuten liiketoimintakiellot.
TYÖRYHMÄ kyllä
lisätään: Vahvistetaan ammattiliiton roolia työpaikoilla tukemalla luottamusmiesten asemaa ja koulutusoikeutta. Lisätään ammattiliitoista tiedottamista yhteiskunnassa, kouluissa ja korkeakouluissa järjestäytyneisyyden kasvattamiseksi. Työpaikoilla, joilla ei ole sovellettavan työehtosopimuksen mukaista luottamusmiestä valittuna, tulee mahdollistaa ammattiliiton edustajan käynti työpaikalla luottamusmiehen tavoin.
TYÖRYHMÄ kyllä
poistetaan: Yritysten vastuuta työntekijöiden oikeuksista niiden koko arvoketjuissa on vahvistettava yritysvastuusääntelyllä.
Toteutetaan yritysvastuudirektiivi myös EU-tasolla. Tilaajavastuu on ulotettava kattamaan koko ketju..TYÖRYHMÄ ei
TYÖRYHMÄ ei
TYÖRYHMÄ ei
Tekninen, ei muuta asiaa.
TYÖRYHMÄ kyllä muutoksin
lisätään: Työperäisen maahanmuuton hyväksikäyttöä on ehkäistävä tehostamalla valvontaa, varmistamalla työluvat,
sekätiukentamalla rangaistuksia,javahvistamalla poliisin erikoisosaamista sekä parantamalla maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielentaitoa.TYÖRYHMÄ ei
Tärkeä pointti. Alustatyödirektiivi on voimassa ja sitä ei ole tarkoituksenmukaista nyt avata.
TYÖRYHMÄ ei
vastentahtoinen yrittäjyys on jo kohtalaisen vakiintunut termi.
Strategista omavaraisuutta vahvistavia investointeja kiertotalouteen, fossiilisten raaka-aineiden tai energialähteiden korvaamiseen ja energiatehokkuuteen tuetaan EU:n valtiontukisääntöjen mukaisilla verokannustimilla.
Valtion omaisuutta ja rahoitusvarallisuutta tulee käyttää aktiivisesti uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kaupallistamiseen aloilla, joiden osaamisessa tai teknologiassa Suomella on eniten suhteellista kilpailuetua. Investointipäätösten tekeminen omistajastrategian mukaisesti tapahtuu riippumattoman valtion sijoitusyhtiön tai -rahaston kautta.
Lisäys:Alennettujen verokantojen ja verohyvitysten kaltaiset verotuet säädetään aina määräaikaisina, ellei eriytetyille verokannoille ole erityisiä perusteluita. Esimerkkejä perustelluista eriytetyistä verokannoista ovat ravintolaruoan, kulttuuripalveluiden ja joukkoliikenteen alennettu arvonlisäverokanta ja teollisuuden sähköverokanta.
TKI/O parempi tähän.
Elinkeino- ja teollisuusryhmän puolesta,Eetu Kinnunen, sihteeri
Kannatettava muutos. Perustutkimus väärä termi tähän.Eetu Kinnunen / Elinkeino- ja teollisuustyöryhmä
Lisäys / Elinkeino- ja teollisuuspoliittinen ryhmä:
Keskisuurten kasvuyritysten syntymistä on tuettava parantamalla niiden rahoitusasemaa, muun muassa mahdollistamalla eläkevarojen sijoittaminen nykyistä voimakkaammin listaamattomiin kotimaisiin yrityksiin. Solidiumin salkunhallinnan yhdeksi periaatteeksi on otettava kansainvälistymisvaiheessa olevien lupaavien kotimaisten kasvuyritysten osakkeiden ostaminen.
Yrityksille annetaan mahdollisuus toiminnan nopeaan laajentumiseen liittyviin verohuojennuksiin ja veronmaksun lykkäyksiin esimerkiksi isojen Suomeen kohdistuvien laitosinvestointien tai rekrytointien yhteydessä. Etu kytketään toiminnan jatkumiseen ja se peritään takaisin, mikäli yritys sulkee tuen piirissä ollutta tuotantoa, irtisanoo tai lomauttaa määräajan puitteissa.
Elinkeino- ja teollisuusryhmän lisäys aiemmin tässä luvussa investointeja koskien, voidaan huomioida myös tässä:
”Strategista omavaraisuutta vahvistavia investointeja kiertotalouteen, fossiilisten raaka-aineiden tai energialähteiden korvaamiseen ja energiatehokkuuteen tuetaan EU:n valtiontukisääntöjen mukaisilla verokannustimilla.”
Muutoksia:
Puhtaasta sähköstä on tehtävä–> Puhdas sähkö on selkäranka tulevaisuuden energiajärjestelmälleTarvitsemme lisää päästötöntä sähköä ja toimivat sähkö
väylät. –> verkotMuutosesitys ”omissa nimissä”, ei ryhmän kanta.
MUUTOS:
Meidän on huolehdittava edullisesta ja ennustettavasta sähköntuotannosta, jonka varaan voidaan ankkuroida uutta teollisuutta.–> Meidän on huolehdittava edullisesta ja ennustettavasta sähköntuotannosta, sekä vahvoista sähköverkoista, jotka kykenevät ottamaan vastaan kasvavan tuotannon ja kulutuksen.LISÄYS:
Verkkokapasiteetin ollessa rajallinen on priorisoitava liikenteen sähköistymisen, yhteiskunnan kriittisten toimintojen ja korkean jalostusarvon teollisuuden tarpeet akkujen ja datakeskusten edelle.UUSI KAPPALE:
Suomen energiajärjestelmä on puhdistunut nopeasti lämpö- ja sähköjärjestelmien onnistuneen ristiinkytkennän, eli sektori-integraation ansiosta. Lämpöverkot tasoittavat sähköjärjestelmän tehopiikkejä vähentäen polttoon perustuvan sähköntuotannon tarvetta ja niiden avulla teollisuuden ja muiden yhteiskunnan toimintojen tuottama hukkaenergia kierrätetään yhteiskunnan käyttöön. Energian kiertotaloutta ja systeemitason energiatehokkuutta edistetään jatkossakin ensisijaisesti julkisomisteisten lämpöverkkojen avulla.
Miksi mainitaan vain LUMI?
Elinkeino- ja teollisuustyöryhmä:
Datatalouden ohjautumista yhteiskunnan kannalta kestävään arvonlisäykseen, korkean jalostusarvon tuotteisiin ja palveluihin energian tehokkaaseen käyttöön järjestelmätasolla ja paikallisen elinkeinotoiminnan kehitykseen on tuettava kannustimilla ja ohjauksella.
TYÖRYHMÄ Ei kantaa esitykseen. Esitys ei koske asiasisältöä.
TYÖRYHMÄ Ei kantaa esitykseen. Esitys ei koske asiasisältöä.
TYÖRYHMÄ. Muutosehdotus asiallisesti ok. Arvioitava erikseen sopiiko muutos tähän kohtaan ja poliittisen ohjelman tyyliin.
TYÖRYHMÄ Ei kantaa esitykseen. Esitys ei koske asiasisältöä.
TYÖRYHMÄ. Muutosehdotus asiallisesti ok. Arvioitava sopiiko muutos tähän kohtaan ja poliittisen ohjelman tyyliin.
TYÖRYHMÄ. Muutosehdotus asiallisesti ok. Arvioitava sopiiko muutos tähän kohtaan ja poliittisen ohjelman tyyliin.
TYÖRYHMÄ Ei kantaa esitykseen. Esitys ei koske asiasisältöä.
TYÖRYHMÄ Ei kantaa esitykseen. Ei sisällä muutosehdotusta tai muutosehdotus jää epäselväksi.
Ei aiheuta toimenpiteitä.
-Elinkeino- ja teollisuustyöryhmä
Huomioitu seuraavassa kappaleessa.
Elinkeino- ja teollisuustyöryhmä:
Korkeatasoinen koulutusjärjestelmä, osaavat työntekijät, tutkimus…
Haluamme vahvistaa yritysten, ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten…
Huomioitu.
Huomioitu.
Liian yksityiskohtainen. Ei huomioida.
Säilytetään alkuperäinen muotoilu.
Nämä on jo olemassa. Ei huomioida.
Ei sovellu tähän kohtaan.
Väärä paikka tähän, keskitytään tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Ei huomioida. Ohjelman oltava konkreettisempi ja hyvää suomen kieltä.
Kuuluisi pikemmin korkeakoulupolitiikkaa tai työelämää koskevaan osioon.
Kuuluisi pikemmin sosiaalipolitiikkaa tai työelämää koskevaan osioon.
Onko tässä jokin ongelma tällä hetkellä?
Sopii paremmin yhteiskunnan avoimuutta koskevaan osioon.
Huomioitu.
Ei sovellu kohtaan.
Säilytetään alkuperäinen muotoilu.
Huomioitu.
Ei tehdä lisäystä.
Kannatettava aloite, soveltuisi paremmin työelämää ja työllisyystoimia koskevaan lukuun.
Työryhmä esittää hyväksyttäväksi muodossa: Ennakoitava yritysvastuusääntely on vastuullisesti toimivien yritysten etu.
Hyväksytään ensimmäinen lisäys ja jälkimmäinen muodossa:…julkisissa hankinnoissa eikä markkinoilla tapahdu liiallista keskittymistä.
Ei sisällä konkreettista muutosesitystä.
Ei aiheuta muutostarpeita. Täsmälliset lakimuutosehdotukset eduskuntavaaliohjelmiin.
Huomioitu.
Huomioitu.
Ei tarvetta toimenpiteille.
Ei aiheuta toimenpiteitä.
Soveltuisi paremmin sähköjärjestelmää ja energiapolitiikkaa koskevaan ohjelman kohtaan.
Kirjattu soveltuvammin toisaalla ohjelmassa.
Ei aiheuta toimenpiteitä.
Huomioitu.
Muutos: ”…alueelliset kuljetukset ja liikenneyhteydet ovat olennaisia Suomen…”
Säilytetään alkuperäinen muotoilu.
Konkreettinen ehdotus puuttuu. Ei lisäystä.
Säilytetään alkuperäinen muotoilu.
Elinkeino- ja teollisuustyöryhmä:
Innovaatioiden mahdollistamiseksi on tuettava vahvasti ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhankkeita.
Lisäys loppuun: ”TKI-rahoituksen ehtoja on uudistettava niin, että rahoitusta on saatavissa nykyistä laajemmin myös palveluliiketoiminnan kehittämisen innovaatioihin.”
Elinkeino- ja teollisuustyöryhmä:
Haluamme vahvistaa aitoa kilpailua, torjua harmaata taloutta ja varmistaa, että kaikki toimijat kantavat yhteiskuntavastuunsa ja noudattavat suomalaisten työmarkkinoiden hyviä käytänteitä.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ ei selkeää esitystä – hylkää.
TYÖRYHMÄ – siirrettävä toiseen kohtaan ohjelmaa
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen
TYÖRYHMÄ – siirretään toiseen paikaan ohjelmassa
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ – tärkeä huomio, mutta ei selkeää muutosesitystä
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ ei selvää muutosesitys, mutta hyvä harkita
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen – ei rajata aloja
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ: Muutosehdotus asiallisesti ok. Arvioitava sopiiko muutos tähän kohtaan ja poliittisen ohjelman tyyliin.
TYÖRYHMÄ Ei kantaa esitykseen. Esitys ei koske asiasisältöä.
TYÖRYHMÄ Ei kantaa esitykseen. Esitys ei koske asiasisältöä.
TYÖRYHMÄ Ei kantaa esitykseen. Esitys ei koske asiasisältöä.
TYÖRYHMÄ Ei kantaa esitykseen. Esitys ei koske asiasisältöä.
TYÖRYHMÄ Ei kantaa esitykseen. Ei sisällä muutosehdotusta tai muutosehdotus jää epäselväksi.
TYÖRYHMÄ. Muutosehdotus asiallisesti ok.
TYÖRYHMÄ. Muutosehdotus asiallisesti ok. Arvioitava sopiiko muutos tähän kohtaan ja poliittisen ohjelman tyyliin.
TYÖRYHMÄ. Muutosehdotus asiallisesti ok. Tarkan luvun mainitseminen poikkeaa ohjelman yleisestä tyylistä varsinkin, kun sen perusteluja ei avata tarkemmin. Pitäisikö avata, miksi tällainen luku?
TYÖRYHMÄ. Muutosehdotus asiallisesti ok. Arvioitava sopiiko muutos tähän kohtaan ja poliittisen ohjelman tyyliin.
TYÖRYHMÄ Ei kantaa esitykseen. Esitys ei koske asiasisältöä.
TYÖRYHMÄ. Muutosehdotus asiallisesti ok. Arvioitava sopiiko muutos tähän kohtaan ja poliittisen ohjelman tyyliin.
TYÖRYHMÄ Ei kantaa esitykseen. Esitys ei koske asiasisältöä.
TYÖRYHMÄ. Muutosehdotus asiallisesti ok. Arvioitava sopiiko muutos tähän kohtaan ja poliittisen ohjelman muotoon.
TYÖRYHMÄ. Muutosehdotus asiallisesti ok. Arvioitava sopiiko muutos tähän kohtaan ja poliittisen ohjelman tyyliin.
TYÖRYHMÄ. Muutosehdotus asiallisesti ok. Arvioitava sopiiko muutos tähän kohtaan ja poliittisen ohjelman tyyliin.
TYÖRYHMÄ. Ensimmäinen virke asiallisesti ok. Arvioitava sopiiko muutos tähän kohtaan ja poliittisen ohjelman tyyliin. Sen sijaan jälkimmäisen virkkeen tukien sitominen yrityksen myynteihin ei ole ongelmatonta kansainvälisten sopimusten vuoksi ja vaatisi tarkempaa käsittelyä, joka ei taida sopia ohjelman luonteeseen.
TYÖRYHMÄ. Muutosehdotus asiallisesti ok. Arvioitava sopiiko muutos tähän kohtaan ja poliittisen ohjelman tyyliin.
TYÖRYHMÄ. Muutosehdotus asiallisesti ok. Arvioitava sopiiko muutos tähän kohtaan ja poliittisen ohjelman tyyliin.
TYÖRYHMÄ. Muutosehdotus asiallisesti ok. Arvioitava sopiiko muutos tähän kohtaan ja poliittisen ohjelman tyyliin.
TYÖRYHMÄ. Muutosehdotus asiallisesti ok. Arvioitava sopiiko muutos tähän kohtaan ja poliittisen ohjelman tyyliin.
TYÖRYHMÄ. Muutosehdotus asiallisesti ok. Arvioitava sopiiko muutos tähän kohtaan ja poliittisen ohjelman tyyliin.
TYÖRYHMÄ. Muutosehdotus asiallisesti ok. Arvioitava sopiiko muutos tähän kohtaan ja poliittisen ohjelman tyyliin.
TYÖRYHMÄ Ei kantaa esitykseen. Ei sisällä muutosehdotusta tai muutosehdotus jää epäselväksi. Hyvinvointialueiden verotusoikeutta käsitelty mm. puoluekokouksen aloitteissa.
TYÖRYHMÄ. Muutosehdotus asiallisesti ok. Arvioitava sopiiko muutos tähän kohtaan ja poliittisen ohjelman tyyliin.
TYÖRYHMÄ: Ehdotukset lienevät liian tarkkoja poliittisen ohjelman tyyliin. Pääomatulo- ja arvonlisäverotusta käsitelty mm. puoluekokouksen aloitteissa.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ ei muutosesitystä
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ – ei muutosesitystä
TYÖRYHMÄ – ei muutosesitystä, mutta hyvä pohtia
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ – ei konkreettista esitystä.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ – ei muutosesitystä, mutta hyvä huomio.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen, mutta asiaa hyvä pohtia lisää.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen. Kappaleessa tarkoitetaan rakenteellisia syitä.
TYÖRYHMÄ – ei muutosesitystä
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ ei selkeää muutosesitystä.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ ei muutosesitystä.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ – ei muutosesitystä.
TYÖRYHMÄ – ei muutosesitystä.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ – siirrettävä toiseen kohtaan ohjelmaa.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ – siirrettävä toiseen paikkaan ohjelmassa.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
Työryhmä: Ei yhdy
Työryhmä: Ei yhdy
Työryhmä: yhdytään
Työryhmä: Sinänsä tärkeä havainto on syytä huomioida muualla ohjelmassa mutta ei kuulu tähän kohtaan
Työryhmä: Noteerataan yleisenä kommenttina mutta ei sisällä varsinaista muutosehdotusta
Työryhmä: Sinänsä tärkeä nosto menee tässä osiossa muuta yleisellä tasolla olevaa tekstiä enemmän yksityiskohtiin. Tämän vuoksi työryhmä ei yhdy.
Työryhmä: Ei yhdy
Työryhmä: Julkisen vallan tehtävänä on varmistaa
näidentärkeimpien toimintojen saatavuus, laatu ja yhdenvertaisuus tilanteissa, joissa markkinaehtoiset ratkaisut eivät turvaa yhteiskunnan etua.Työryhmö:Tässä muotoilu itseasissa varsin hyvä. Yhtyy eistykseen
Työryhmä: Sisältyy edelliseen
Työryhmä yhtyy
Työryhmä yhtyy
Työryhmä yhtyy
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
TYÖRYHMÄ – TOIMITETTU ERILLINEN LIITE
Työryhmä: Aloitteen ajataus on oikea. Täysin tasavertaista tavoitettavuutta ei kuitenkaan käytännössä ole mahdollista saavuttaa koko maassa. Työryhmä ei yhdy muutosesitykseen.
Työryhmä ei yhdy muutosesitykseen.
Työryhmä yhtyy muutosesitykseen.
Työryhmä ei yhdy muutosesitykseen.
Työryhmä yhtyy muutosesitykseen.
Työryhmä yhtyy muutosesitykseen.
Työryhmä yhtyy muutosesitykseen.
Työryhmä yhtyy muutosesitykseen.
Työryhmä ei yhdy muutosesitykseen.
Työryhmä: korjattu edellisissä
Työryhmä: korjattu edellisissä
Työryhmä: yhtyy muutosesitykseen
Työryhmä: yhtyy muutosesitykseen
Työryhmä: ei yhdy muutosesitykseen
Työryhmä: Ei sisällä konkreettista muutosehdotusta
Työryhmä: ei yhdy muutosesitykseen
Työryhmä: ei yhdy muutosesitykseen
Työryhmä: ei yhdy muutosesitykseen
Työryhmä: yhtyy muutosesitykseen
Työryhmä: ei yhdy muutosesitykseen
TYÖRYHMÄ ei
JÄrjestelmää on vasta muutettu ottamaan tämä paremmin huomioon. On kuitenkin tärkeää, että työnantajilla säilyy kannuste huolehtia työntekijäiden työkyvystä
TYÖRYHMÄ ei
Sinänsä ihan varteenotettava ajatus, mutta poliittista ohjelmaa ei kannata liikaa sitoa juuri tämän hetken työllisyystilanteeseen.
TYÖRYHMÄ ei
Ajatus sinänsä relevantti, mutta ei oikein yksittäisenä nostona sovi tuohon
TYÖRYHMÄ kyllä
muutetaan:
Työperäisen maahanmuuton hyväksikäyttöäMaahanmuuttajiin kohdistuvaa työperäistä hyväksikäyttöä on ehkäistävä tehostamalla valvontaa, varmistamalla työluvat sekä tiukentamalla rangaistuksia ja vahvistamalla poliisin erikoisosaamista.TYÖRYHMÄ ei
Työsuojeluvalvonnassa voidaan jo nyt käyttää riskiluokittelua, Laki olisi liian kankea työkalu.
TYÖRYHMÄN ESITYSMuutosesitys: ”Talouspolitiikan tehtävänä on lisätä talouden ja markkinoiden vakautta, lisätä hyvinvointia ja tukea yhteiskunnallista koheesiota”
TYÖRYHMÄ
HYVÄKSYY ESITYKSEN. LISÄKSI TYÖRYHMÄN ESITYS, LISÄYS, (kappaleen loppuun):”Euroopan on talouspolitiikassa huomioitava lisääntyvä riippumattomuuksien tarve.”
TYÖRYHMÄ
HYLKÄÄ ESITYKSEN
TYÖRYHMÄN HYLKÄÄ ESITYKSENTYÖRYHMÄN ESITYS:”Lääkealan toimintaedellytyksiä on
EU-tasollaEU:ssa vahvistettava lääkkeiden raaka-aineiden, uusien lääkkeiden tutkimustoiminnan, lääkehuollon toimivuuden ja omavaraisuuden osalta. Tietosuojan merkitys on huomioitava lääkkeitä kehitettäessä, erityisesti genomidataa hyödynnettäessä.”TYÖRYHMÄ HYVÄKSYY MUUTETTUNA.TYÖRYHMÄN ESITYS ”Siviili- ja sotilaskäyttöä hyödyntävät kaksoiskäyttöteknologian mahdollisuudet tulee hyödyntää nykyistä paremmin, ja samalla arvioida teknologian käytön ihmisoikeusvaikutuksia.”
TYÖRYHMÄ
HYVÄKSYY MUUTETTUNA.
TYÖRYHMÄN ESITYS.
”EU-alueen oman puolustusteollisuuden ja puolustuksen sisämarkkinoiden kehittäminen on tärkeää eurooppalaisen kasvun ja turvallisuuden vahvistamiseksi aikaansaamiseksi sekä kasvavien puolustusmenojen suuntaamiseksi nykyistä enemmän Unionin alueelle. Nykyisin EU-maiden kasvavat puolustusmenot kanavoituvat pitkälti Yhdysvaltoihin. Siviili- ja sotilaskäyttöä hyödyntävät kaksoiskäyttöteknologian mahdollisuudet tulee hyödyntää nykyistä paremmin, ja samalla arvioida teknologian käytön ihmisoikeusvaikutuksia. Me sosialidemokraatit suhtaudumme avoimesti EU-tason rahoitusratkaisuihin puolustusta ja turvallisuutta vahvistettaessa.
Uusia rahoitusvälineitä mahdollisesti rakennettaessa on varmistettava, että kukin niistä on Suomen kannalta perusteltu, ja että jokainen jäsenmaa vastaa osuutensa mukaisesti vastuistaan.”TYÖRYHMÄ
HYLKÄÄ ESITYKSEN.
KOKO KAPPALE UUDESSA MUODOSSA OTTAEN HUOMIOON AIKAISEMMAT MUUTOKSET.
TYÖRYHMÄN ESITYS (sama kuin ylemmässä kommentissa): ”EU-alueen oman puolustusteollisuuden ja puolustuksen sisämarkkinoiden kehittäminen on tärkeää eurooppalaisen kasvun ja turvallisuuden vahvistamiseksi aikaansaamiseksi sekä kasvavien puolustusmenojen suuntaamiseksi nykyistä enemmän Unionin alueelle. Nykyisin EU-maiden kasvavat puolustusmenot kanavoituvat pitkälti Yhdysvaltoihin. Siviili- ja sotilaskäyttöä hyödyntävät kaksoiskäyttöteknologian mahdollisuudet tulee hyödyntää nykyistä paremmin, ja samalla arvioida teknologian käytön ihmisoikeusvaikutuksia. Me sosialidemokraatit suhtaudumme avoimesti EU-tason rahoitusratkaisuihin puolustusta ja turvallisuutta vahvistettaessa.”
TYÖRYHMÄ
HYVÄKSYY MUUTETTUNA
TYÖRYHMÄN ESITYS
”EU ja Suomi tarvitsevat eri alojen huippuosaajia pärjätäkseen kansainvälisessä yhteistyössä ja kilpailussa. Euroopalla on valtavat mahdollisuudet kasvaa entistä merkittävämmäksi toimijaksi tutkimuksessa. Kieli- ja kulttuuriosaaminen tukevat osaajien liikkuvuutta, tutkimusyhteistyötä ja Euroopan sisämarkkinoiden toimivuutta. Suomen tulee aktiivisesti hyödyntää korkeatasoista kielitaito-osaamistaan ja
omaakaksikielisyyttään tässä työssä.”TYÖRYHMÄ
HYVÄKSYY ESITYKSEN
KOKO KAPPALE UUDESSA MUODOSSAAN OTTAEN HUOMIOON AIKAISEMMAT MUUTOKSET.
”EU ja Suomi tarvitsevat eri alojen huippuosaajia pärjätäkseen kansainvälisessä yhteistyössä ja kilpailussa. Euroopalla on valtavat mahdollisuudet kasvaa entistä merkittävämmäksi toimijaksi tutkimuksessa. Kieli- ja kulttuuriosaaminen tukevat osaajien liikkuvuutta, tutkimusyhteistyötä ja Euroopan sisämarkkinoiden toimivuutta. Suomen tulee aktiivisesti hyödyntää korkeatasoista kielitaito-osaamistaan ja kaksikielisyyttään tässä työssä.”
TYÖRYHMÄ
HYVÄKSYY ESITYKSEN
TYÖRYHMÄ
HYLKÄÄ ESITYKSEN
TYÖRYHMÄ
HYVÄKSYY ESITYKSEN
TYÖRYHMÄ
HYLKÄÄ ESITYKSEN
TYÖRYHMÄ
HYLKÄÄ ESITYKSEN
TYÖRYHMÄ
HYLKÄÄ ESITYKSEN
TYÖRYHMÄ
HYVÄKSYY MUUTETTUNA
”Osana varojen kehittämistä EU:n tulee lisätä yhteisiä investointeja korkean teknologian kehitykseen vastauksena globaaliin kilpailuun ja oman autonomian
kehittämiseksikehittämiseen”TYÖRYHMÄ
HYLKÄÄ ESITYKSEN
TYÖRYHMÄN ESITYS (otetaan ensimmäinen lause pohjasta):
”Puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamisen osalta suhtaudumme avoimesti erilaisiin EU-tason rahoitusratkaisuihin.
Jokaisen mahdollisen uuden rahoitusvälineen osalta on varmistettava, että väline on Suomen kannalta perusteltu, ja että vastuista vastaa kukin jäsenmaa itse.”TYÖRYHMÄ
HYVÄKSYY ESITYKSEN
TYÖRYHMÄ
HYVÄKSYY ESITYKSEN MUUTETTUNA (LISÄYS):
TYÖRYHMÄN ESITYS: ”Uudet kumppanuudet ja sopimukset ja ennen muuta kansainvälisten sopimusten kunnioittamien ja instituutioiden toiminnan turvaaminen ovat perusta niin EU:n menestykselle kuin maailmanlaajuiselle yhteiselle turvallisuudelle.”
TYÖRYHMÄHYVÄKSYY ESITYKSEN MUUTETTUNA:
”Vihreä siirtymä on EU:lle mahdollisuus hyödyntää sen vahvuuksia ja kilpailuetuja. Erityisesti energiateollisuudessa ja kiertotaloudessa on runsaasti uusia mahdollisuuksia vahvistaa EU:n omavaraisuutta. Älykkäällä ja kestävällä sääntelyllä voidaan tukea
näihininnovaatioihin perustuvaa kasvua.”TYÖRYHMÄN EHDOTUS:
Digitalisaatio ja datatalous muodostavat uuden kasvun perustan, johon Suomen on tartuttava päättäväisesti. Meidän on varmistettava, että suomalaiset yritykset hyötyvät eurooppalaisesta datataloudesta, ja että yritysten kilpailukykyä vahvistetaan tekoälyn ja datatalouden avulla. Pienen maan kilpailukyky rakentuu yhteistyölle. Tutkimusyhteisöjen, yritysten ja julkisen sektorin on toimittava yhdessä uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, kvanttiteknologian ja 6G-kehityksen alueilla. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että yhteiskunnan digitalisoitumisen edetessä ja palvelujärjestelmien muuttuessa eriarvoisuus ja syrjäytyminen ei lisäänny.
TYÖRYHMÄN EHDOTUS:
Suomen vahva tutkimusinfrastruktuuri, korkea osaaminen, turvallinen terveysdata ja LUMI-supertietokone tarjoavat alustan tekoälyn ja dataratkaisujen kehittämiselle. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteiset panostukset datainfrastruktuuriin ja tekoälyyn vahvistavat Suomen asemaa kestävän kasvun maana. Samalla on huolehdittava, että datan käyttö on eettistä ja läpinäkyvää, jotta luottamus yhteiskuntaan vahvistuu.
TYÖRYHMÄN EHDOTUS:
Data ja tekoäly mahdollistavat tehokkaampia prosesseja ja uusia liiketoimintamalleja, mutta niiden hyödyntäminen keskittyy tällä hetkellä liikaa suurille yrityksille. Yrittäjyys ja yrittäjät ovat tulevaisuuden elinvoiman ja työpaikkojen kannalta keskeisessä asemassa. Tämän vuoksi pienten ja keskisuurten yritysten digivalmiuksia on vahvistettava. Digitalisaation avulla voidaan mahdollistaa yritystoimintaa, työskentelyä ja asumista entistä joustavammin kaikkialla Suomessa. Vihreä laskentateho, vastuullinen datanhallinta ja innovatiiviset kasvuyritykset luovat kilpailuedun, jolla Suomella on mahdollisuus erottua eettisen ja kestävän tekoälykehityksen edelläkävijänä. Datataloutta ja digitalisaatiota on tuettava kannustimilla ja ohjauksella, jotta jalostusarvoa saadaan nostettua ja infrastruktuuria voidaan kehittää kestävästi.
TYÖRYHMÄN EHDOTUS (uusi kappale tämän alle):
Yritysten digitaloutta on edistettävä määrätietoisesti. Suomen kansantaloudelle on ratkaisevan tärkeää digitalisoida liiketoiminta ja sen tositteet. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä on saatava vahvistettua, tarvittaessa lainsäädännön avulla.
TYÖRYHMÄN EHDOTUS:
Poistetaan tämä kappale.
TYÖRYHMÄN EHDOTUS:
Teknologinen kehitys, vihreä siirtymä ja kansainvälistyminen voivat vahvistaa talouden kestävyyttä, jos niiden vaikutukset hallitaan oikeudenmukaisesti. Päätöksenteon tulee ohjata teknologista kehitystä mahdollistamaan ihmisten hyvinvointia, tasa-arvoa ja kestävää kasvua. Suomen on edistettävä EU:n laajuisen, suurille digijäteille kohdistuvan digiveron käyttöönottoa, sekä alustatalouden sääntelyä, joka varmistaa läpinäkyvyyden, sisältöjen laillisuuden ja kuluttajansuojan.
TYÖRYHMÄN EHDOTUS:
Euroopan on vahvistettava teknologista omavaraisuuttaan ja estettävä markkinakeskittyminen. Suomalaisten yritysten tulee osallistua EU:n teknologisen omavaraisuuden rakentamiseen ja olla mukana kehittämässä ratkaisuja ja tukemassa investointeja. EU:n datapolitiikan tulee olla nykyistä huolellisempaa. Euroopan unioni on liian riippuvainen yhdysvaltalaisista datayhtiöistä ja datamme valuu jatkuvasti pois omista käsistä. Suomen tulee osallistua eurooppalaisen alustan (EuroStack) kokoamiseen omilla ratkaisuillaan esimerkiksi ekologisten pilvipalveluiden ja mobiiliosaamisen osalta.
TYÖRYHMÄN EHDOTUS:
Lisätään tämän kappaleen jälkeen:
Luovat alat hyötyvät digitalisaatiosta, mutta ne ovat epätasaisessa kilpailuasemassa globaalien alustajättien kanssa. Tekoäly asettaa uusia haasteita tekijänoikeuksien valvonnalle ja luovan työn suojaamiselle. Digitaalisen median moninaisuutta ja tekoälyn sekä inhimillisen luovuuden yhdistäviä tuotantomalleja on tuettava ja tekijänoikeussuojaa on vahvistettava.