Johdanto
Jokainen osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen omien kykyjensä ja voimavarojensa mukaan. Pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu ajatukselle aktiivisesta kansalaisesta, joka tekee töitä, opiskelee ja toimii järjestöissä. Yhteiskunnan tehtävä on tukea silloin, kun tukea tarvitsee. Jotta voimme säilyttää hyvinvointivaltion, meidän jokaisen on osallistuttava sen rakentamiseen ja tukemiseen. Hyvinvointi rakentuu vapauksien ja velvollisuuksien tasapainolle.
Meidän on vahvistettava yhteenkuuluvuuden tunnetta ja solidaarisuutta toinen toisiamme kohtaan. Tämä ei riipu siitä, missä ihminen on syntynyt tai missä hän asuu. Oikeudenmukainen ja reilu Suomi huolehtii jokaisen hyvinvoinnista.
Toimiva kansalaisyhteiskunta vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja siksi sen toimintakyvystä on huolehdittava. Meidän on vahvistettava suomalaista demokratiaa, huolehdittava tasa-arvosta ja pidettävä kiinni hyvinvointivaltiosta velvollisuuksineen ja oikeuksineen.
Vahvistetaan demokratiaa, osallisuutta ja arjen perustaitoja
Jokaisella on oltava mahdollisuus tulla kuulluksi sekä vaikuttaa omaa elämää ja asuinympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä, samoin tietoa siitä, miten päätöksentekoon voi vaikuttaa. Meidän on varmistettava, että jokaisella on tarvittavat tiedot ja taidot pärjätäkseen arjessa ja osallistuakseen täysipainoisesti yhteiskuntaan.
Arjen perusvalmiuksia, asiointitaitoja, ajankäytön suunnittelua ja kykyä hoitaa omia asioitaan on vahvistettava. Perustaidoista huolehtimalla voidaan ennalta ehkäistä erilaisia haasteita. Nuorten kohdalla hyvät elämänhallintataidot vahvistavat itsenäisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Demokraattisen osallistumisen on oltava turvallista ja kaikille avointa. Kansalaisyhteiskunnalla tulee olla vapaus toimia, mahdollisuuksia vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin myös vaalien välillä. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuviin tai julkisuudessa työnsä vuoksi näkyviin kohdistuva häirintä, vainoaminen ja vihapuhe voivat olla merkittävä este osallistumiselle ja kohdistuvat korostetusti naisiin ja vähemmistöjen edustajiin.
Yhteiskunnallisen keskustelun avoimuuden ja moniarvoisuuden turvaamiseksi häirintää on torjuttava aktiivisesti. Meidän on huolehdittava, että toisten sananvapauden kaventamiseen tähtäävään häirintään voidaan tehokkaasti puuttua. Lisäksi jokaisen velvollisuus on edistää omalla toiminnalla kunnioittavaa keskustelukulttuuria.
Äänestysaktiivisuuden nostaminen vahvistaa demokraattisen oikeusvaltiomme perustaa ja kansalaisten politiikalle antamaa oikeutusta. Äänestämisestä on tehtävä mahdollisimman helppoa tuomalla äänestyspaikat sinne missä ihmisetkin ovat. Meidän on kaikin keinoin kannustettava jokaista äänioikeutettua käyttämään äänioikeuttaan, sillä se lisäisi ihmisten keskinäistä luottamusta, vähentäisi polarisaatiota ja rakentaisi pitkäjänteisempää yhteiskunnallista kehitystä.
Suomi on Pohjoismaista ainoa, jossa valtio ei osallistu suoraan oppilaitoksissa pidettävien nuorisovaalien järjestämiseen. Muissa Pohjoismaissa myös nuorten äänestysaktiivisuus varsinaisissa vaaleissa on korkeampi kuin meillä. Nuorten kasvua äänestäjiksi olisi tuettava nykyistä enemmän ja valtion tulee tukea nuorisovaalien järjestämistä vähintään niin, että nuorisovaalit kirjataan opetussuunnitelmiin.
Koska demokraattinen osallistuminen ja tätä kautta tunne osallisuudesta ovat olennainen osa yhteiskuntaan integroitumista, meidän on huolehdittava, että Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset henkilöt osallistuvat myös demokraattiseen päätöksentekoon niin päättäjinä kuin aktiivisina kansalaisina. Kieli- ja taustamaakohtaiset erot ovat suuria, ja tiedon puute on keskeinen syy äänestämättä jättämiseen.
Kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan tukea lasten ja nuorten kasvua aktiivisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi muun muassa oppilaskuntatoiminnan avulla.
Nuorten ymmärrystä eri päätöksentekoprosesseista on lisättävä, tuettava heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa ja edistettävä äänestysaktiivisuutta.
Asukasdemokratiaa on kehitettävä toimivammaksi, sillä paikallisen tason aktivointi ja vuoropuhelu asukasyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa voivat olla keino lisätä osallisuuden tunnetta. Asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa vahvistaa demokratiaa.
Yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen
Yksinäisyydellä on erityisen vahvat yhteydet ahdistuneisuuteen, masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Todennäköisyys kokea yksinäisyyttä on suurempi, jos ihmisellä on joku toimintakyvyn rajoite.
Yksinäisyys tulee nähdä terveydellisenä riskitekijänä ja siihen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota sosiaali- ja terveydenhuollossa esimerkiksi selvittämällä henkilön tilannetta palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä.
Yksinäisyys heikentää lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja, itsetuntoa, oppimismotivaatiota ja voi aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä ja univaikeuksia. Pitkittyessään se voi johtaa vakavaan psyykkiseen oireiluun. Yksinäisyyden seuraukset voivat ulottua aikuisuuteen asti syrjäytymisen ja lisääntyneen palvelutarpeen muodossa.
Kouluissa ja oppilaitoksissa järjestettävä kummioppilas- ja tutortoiminta, jossa vanhemmat opiskelijat tukevat nuorempia sekä oppilas- ja opiskelijakuntien toiminta luovat turvallisuutta, lisäävät yhteisöllisyyttä ja tarjoavat matalalla kynnyksellä tukea sitä tarvitseville.
Kuntien, valtion, hyvinvointialueen ja järjestöjen tulee yhdessä etsiä keinoja yksinäisyyden ehkäisyyn. Ikääntyneiden yksinäisyyttä torjutaan vahvistamalla yhteisöllisiä palveluja ja varmistamalla, että jokaisella on mahdollisuus merkityksellisiin ihmissuhteisiin, osallisuuteen ja arjen tukeen. Ketään ei jätetä yksin.
Digilaitteiden runsaan käytön on todettu heikentävän myös nuorten itsesäätelytaitoja. Aivot kehittyvät vuorovaikutuksessa, jossa opitaan säätelemään keskittymistä, käyttäytymistä ja tunteita. Digimaailmassa kasvanut sukupolvi ei aina saa riittävästi tätä kehitykselle välttämätöntä vuorovaikutusta, sillä somen ja pelaamisen ärsyketulva vie tilaa hitaalta, ponnistelua vaativalta toiminnalta, kuten lukemiselta tai koulutehtäviin keskittymiseltä.
Digitalisoituvassa yhteiskunnassa mahdollisuudet ihmisten kohtaamiseen vähenevät, mikä uhkaa mielen hyvinvointia. Sosiaalisen median alustojen algoritmeja voitaisiin ohjata polarisoitumista ja vastakkainasettelua vähentävään suuntaan.
Ruutuaika on lisääntynyt kaiken ikäisillä, mikä haastaa ihmisten hyvinvointia. Eri elämänvaiheisiin annettavilla ruutuaikasuosituksilla voidaan vähentää ruutuajan negatiivisia vaikutuksia ihmisten arjessa. Sosiaalisen median käytön rajaamista ikärajoilla on edistettävä EU-tasolla. Suomen tulee asettaa sosiaalisen median kanavien käyttöön 15 vuoden ikäraja.
Peräti puolet yksinasuvista kokee koko ajan tai suurimman osan ajasta yksinäisyyttä. Sosiaalisten suhteiden mahdollistaminen, yhteisölliset tilat ja osallisuus tukevat yksinasuvien positiivista mielenterveyttä. Suomessa yksinasuvia on kansainvälisesti vertaillen suuri määrä, ja heistä joka kolmas joutuu elämään köyhyysrajan alapuolella. Yksinasuvilla syrjäytymisriski on korkeampi kuin muilla, yksinasuvien työikäisten miesten kuolleisuus on kolminkertainen ja saman ikäluokan naisten kaksinkertainen verrattuna parisuhteessa oleviin.
Laatimalla yksinäisyyden vähentämisen toimenpideohjelma voidaan kunnissa löytää konkreettisia keinoja yksinäisyyden ja siitä seuraavien negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi.
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta osallisuuden vahvistajina
Järjestötoiminta on edelleenkin voimakasta Suomessa ja sen edellytyksistä on pidettävä huolta. Meidän on varmistettava, että kansalaisyhteiskuntamme pysyy elävänä ja toimintakykyisenä. Suomalaisille on tärkeää osallistua vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoimintaan halutaan osallistua kasvokkain ja eniten kasvokkaista kohtaamista eri ikäryhmistä kaipaavat nuoret.
Riittävällä julkisella rahoituksella varmistamme, että jatkossakin kansalaisjärjestöillä, järjestöjen oppilaitoksilla ja yhteisöillä on mahdollisuus ohjata vapaaehtoisia toiminnassaan. Kokemusasiantuntijoiden rooli järjestötoiminnassa on merkittävä. Jatkossa on tärkeää kehittää heidän käyttöään, koulutustaan ja rooliensa monipuolistamista entistä systemaattisemmin.
Huolehditaan siitä, että tilat, joissa vapaaehtoistoimintaa, kuten seuratoimintaa harjoitetaan, sijaitsevat lähellä ihmisiä ja niiden käyttö on maksutonta tai mahdollisimman edullista.
Tuetaan mahdollisuuksia aktiiviseen elämään, liikkumiseen ja hyvinvointiin
Suomalaisten fyysinen toimintakyky on heikentynyt ja liikkumattomuuden kustannukset ovat vuosittain lähes viisi miljardia. Arjen aktiivisuus on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Alueiden eriytyminen ja hyvinvointierojen kasvu ihmisryhmien välillä haastaa yhteiskuntaamme ja vaikuttaa mahdollisuuksiin harrastaa. Meidän on pysäytettävä liikkumiskäyttäytymisen eriytyminen poistamalla liikkumisen esteitä eri syistä vähän liikkuvilta.
Kaikilla on oltava yhdenvertainen mahdollisuus liikkua terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävästi. Meidän on tuettava suomalaisia liikkumaan ja huolehdittava siitä, että ymmärrys liikunnan merkityksestä terveydelle lisääntyy, sillä terveellisillä elintavoilla ja liikunnalla on yhteys niin terveyskäyttäytymiseen, mielenterveyteen, yksinäisyyden kokemiseen kuin koulumenestykseen.
Liikunnallinen elämäntapa täytyy olla osa elämän rakenteita. Siksi tarvitsemme poikkihallinnollisia toimia, jotta asia huomioidaan mm. ennaltaehkäisevänä keinona terveydenhuollossa sekä osana kaupunkisuunnittelua entistä vahvemmin. Meidän on varmistettava elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan sujuva palveluketju hyvinvointialueilla ja kunnissa. Ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kannustavan HYTE-rahoituksen osuutta tulee kasvattaa ja kohdentaa ennaltaehkäisevään toimintaan. Myös yritysten osuutta ennaltaehkäisevän toiminnan järjestämisessä tulee selvittää.
Nuorten fyysinen aktiivisuus ja liikunnan harrastaminen vähenevät selvästi toiselle asteelle siirryttäessä. Myös korkea-asteelle siirryttäessä paikallaan olo lisääntyy edelleen. Liikunnallisen elämäntavan juurruttaminen on tarpeen aloittaa jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja pitää siitä kiinni läpi koulutusasteiden. Liikkumisen lisäämiseksi lakiin on lisättävä varhaiskasvatuksen ja toisen asteen osalta liikunnallisen elämäntavan tukeminen, kuten on esi- ja perusopetuksen kohdalla. Lisäyksen mahdollisuutta myös korkea-asteelle on selvitettävä.
Digitaalisten laitteiden käyttö on kasvanut, mikä on yksi merkittävä tekijä paikallaan olon lisääntymisessä. Digitalisaatio kuitenkin tarjoaa liikuntaan ja liikkujille myös mahdollisuuksia mitata itseään ja seurata omaa kehittymistään. Liikkumiseen kannustavilla ja tukevilla sovelluksilla on mahdollisuus ehkäistä sairastamisen kuluja. Pelillistäminen ja palkitseminen lisäävät liikettä kuin huomaamatta. Myös yhteisöllisyyttä voidaan lisätä erilaisilla liikuntaan liittyvillä sovelluksilla, jotka luovat ryhmiä ja yhdistävät liikkujia harrastusten pariin.
Suomessa on luotu monia loistavia käytäntöjä, jotka ovat lisänneet liikettä ympäri Suomen. Yksi näistä on Harrastamisen Suomen malli, joka mahdollistaa matalan kynnyksen ja edullisen harrastamisen monille lapsille ja nuorille. Harrastamisen Suomen malli on laajennettava myös toiselle asteelle.
Vaikka suomalaiset harrastavat enemmän kuin koskaan, lapsimäärän väheneminen haastaa kuitenkin myös seuratoimintaa. Meidän on luotava lajiliittojen ja seurojen kanssa yhtenäinen malli matalan kynnyksen toiminnan toteuttamiseksi, mahdollistamaan harrastamisen seuratoiminnan parissa.
Kulttuuri kuuluu jokaiselle kaikkialla Suomessa
Elinvoimainen ja kehittyvä taide- ja kulttuurielämä ovat sivistyksemme ja hyvinvointivaltiomme kivijalka. Kulttuuri ei ole luksuspalvelu, eikä kulttuuripolitiikassa ole kysymys hyväntekeväisyydestä. Kulttuurin kokeminen lisää hyvinvointia ja sillä on ennaltaehkäisevä vaikutus moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten yksinäisyyteen, segregaatioon ja mielenterveyden ongelmiin. Suomalaisuus rakentuu yhteisen kulttuuriperintömme varaan ja sen vaaliminen on velvollisuutemme osana historiallista jatkumoa.
Sosialidemokraattisen kulttuuripolitiikan lähtökohtana on arvostus suomalaista kulttuuria ja sen tekijöitä kohtaan. Päämäärämme on luoda puitteet sen elinvoimaisuudelle ja kasvulle sekä mahdollistaa kulttuuriosallistuminen kaikille esimerkiksi taloudellisesta asemasta, asuinpaikasta, iästä tai toimintakyvystä riippumatta, ja kaksikielisyys huomioiden. Meidän on vahvistettava kulttuurikasvatusta, jolla tuetaan lasten ja nuorten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia kokijoina ja tekijöinä. Saamelaisten oikeutta oman kielen ja kulttuurin kehittämiseen ja ylläpitämiseen on vahvistettava ja huolehdittava saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytyksistä.
Arvostus näkyy teoissa. Tämä tarkoittaa huolehtimista riittävästä julkisesta rahoituksesta, lainsäädännön toimivuudesta ja tekijöiden oikeudesta korvaukseen omasta työstään. Tekijänoikeuspiratismiin puuttumiseen on löydettävä tehokkaita keinoja. Tavoittelemme sitä, että kulttuurin rahoitusosuus nostetaan yhteen prosenttiin valtion budjetista.
Kulttuuripolitiikka on luonteeltaan moniulotteista ja läpileikkaa yhteiskuntapolitiikan ja hallinnon eri tasoja. Näin ollen myös kulttuuripoliittisten päätöksien poikkihallinnollisuutta ja strategista yhteistyötä eri hallinnonalojen, -tasojen sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä tulee parantaa. Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitusjärjestelmää tulee kehittää paremmin tunnistamaan kulttuurin ennaltaehkäisevän roolin sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Luovalla alalla on myös huomattava potentiaali taloudellisen kasvun ja innovaatioiden näkökulmasta. Luovan alan kansainvälistymistä, kulttuurivientiä ja Suomen maakuvatyötä tulee vahvistaa. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on kaksinkertaistaa luovan talouden osuus bruttokansantuotteesta.
Kulttuuri kuuluu jokaiselle kaikkialla Suomessa lompakon paksuudesta riippumatta, ja siksi on panostettava alueellisiin rakenteisiin, kuten kirjastoverkkoon ja alueellisiin taidelaitoksiin; teattereihin, museoihin, orkestereihin.
Huolehditaan tehokkaasta kotoutumisesta
Suomeen muuttaneiden kohdalla kotoutumisen tulee olla jokaisen maahanmuuttajan oikeus ja velvollisuus, jota yhteiskunta tukee kaikilla hallinnontasoilla. Kotoutuminen tarkoittaa yhteiskunnan sääntöjen ja toimintatapojen syvällistä sisäistämistä ja osallistumista kykyjensä mukaan yhteiskuntaan sen aktiivisena jäsenenä.
Suomeen muuttavalta on oikeutettua edellyttää mukautumista niihin periaatteisiin, joiden varassa Suomi yhteiskuntana toimii ja jotka usein ovat välttämätön edellytys sille, että täällä kyetään ylläpitämään vaurasta ja vakaata hyvinvointivaltiota.
Vastaavasti Suomen on oltava vastaanottavainen yhteiskunta tänne muuttaville ja tänne tulevilla tulee olla selkeä reitti Suomen yhdenvertaiseksi ja täysivaltaiseksi kansalaiseksi. Kotoutumisen tuessa ensisijaista tulee olla löytää maahan muuttavalle tapoja osallistua yhteiskuntaan. Maahan muuttavien yhteiskunnalliselle ja demokraattiselle osallistumiselle tulee luoda turvalliset ja kannustavat puitteet.
Erityisesti suomen tai ruotsin kielen oppimiseen on panostettava ja oikeuksia sosiaalietuuksiin voidaan kytkeä siihen, että maahanmuuttaja opiskelee kieltä ja osoittaa muuten pyrkimystä kotoutua ja työllistyä. Maahanmuuttajien kielikoulutukseen on panostettava lisää. Kielikoulutukseen on panostettava myös työperäisesti maahan muuttavien kohdalla.
Aktiivisella yhteiskuntapolitiikalla torjutaan sitä, ettei Suomeen muodostuisi etnistä tai kulttuurista segregaatiota asuinalueiden, työmarkkinoiden tai muun yhteiskunnallisen osallistumisen tasoilla. Kuntia on aktiivisesti tuettava ja ohjattava kotoutumisen edistämisessä ja tuloksia seurattava järjestelmällisesti. Maahanmuuttajien kotoutumispolitiikan on oltava myös kuntatasolla suunnitelmallista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä.
Suomeen muuttavien kulttuurin ja tapojen on sopeuduttava Suomen lakeihin ja yhteiskunnan keskeisiin arvoihin. Sukupuolten epätasa-arvoon perustuvat ajattelutavat ja käytännöt eivät saa olla kuin korkeintaan siirtymävaiheen ilmiöitä ja kulttuurisiin kunniakäsityksiin perustuva maahanmuuttajayhteisöjen sisällä tapahtuva väkivalta, painostus ja rajoittaminen on torjuttava yksiselitteisesti. Viranomaisten on kyettävä puuttumaan tällaisiin ilmiöihin nykyistä tehokkaammin ja turvattava kaikkien Suomessa asuvien koskemattomuus ja täysi itsemääräämisoikeus.
Oikeus nauttia lähiluonnosta ja velvollisuus huolehtia siitä
Lähiluonto on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille ja virkistäytymiselle. Se vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja tukee lajien säilymistä myös taajamissa. Kaikilla on oltava mahdollisuus arjen luontokokemuksiin lähellä kotia. Lähiluonnon arvot on tunnistettava selkeänä osana kestävää kehitystä.
Kasvavassa kunnassa pitää olla tilaa sekä lähiluonnolle että uudelle rakentamiselle. Ne voidaan useimmiten sovittaa yhteen, kun suunnittelussa toimitaan harkitusti ja pitkäjänteisesti. Lähiluonnon suojelu on tärkeä osa kaavoitusta. Luonnonsuojelun lisäksi kuntien tulee pyrkiä lisäämään kaupunkivihreää ja latvuspeittoa, huomioiden samalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisen.
Meillä jokaisella on lisäksi velvollisuus huolehtia lähiluonnosta. On tärkeä huolehtia siitä, että päiväkodeissa ja kouluissa lapsilla ja oppilailla on mahdollisuus liikkua luonnossa osana opetusta. Tämä on keino tukea luontosuhteen muodostumista.
Ihmisillä on keskeinen rooli eläinten hyvinvoinnin mahdollistajina
Kaiken eläinten hyödyntämiseen perustuvan toiminnan on oltava eettistä ja kestävää ja läpinäkyvää. Eläimiä tulee kunnioittaa tuntevina elollisina olentoina ja ymmärtää ihmisen rooli eläinten hyvinvoinnin mahdollistamisessa.
Lajityypillinen käyttäytyminen on oltava mahdollista sekä lemmikeille että tuotantoeläimille. Eläimen kokemaa stressiä tulee pyrkiä vähentämään ja kiputuottavissa toimenpiteissä tulee aina käyttää kivunlievennystä. Seura- ja harrastuseläinten hyvinvointi tulee niin ikään taata riittävällä sääntelyllä, neuvonnalla ja valvonnalla. Eläinten hyödyntämiseen perustuvien elinkeinojen sääntelyä tulee tarkastella säännöllisesti, koska tieto eläinten hyvinvoinnista ja lajityypillisistä käyttäytymistarpeista lisääntyy jatkuvasti.
Suomalainen eläintuotanto sekä harrastuseläintoiminta on oltava eettistä ja kestävää. Tuotantoeläinten ja lemmikkien hyvinvointi on turvattava riittävällä lainsäädännöllä, jota päivitetään uusimman tiedon mukaan.
Turkistarhaus on epäeettinen ja kärsimystä eläimille aiheuttava elinkeino, joka tulee kieltää Suomessa ja EU-tasolla. Suomessa on luotava kestävä ylivaalikautinen ohjelma, joka tarjoaa uudelleenkoulutus- ja työllistymismahdollisuuksia turkistuottajille luopumisen tueksi.
Eläinkokeiden vähentämiseen ja niihin käytettävien eläinten määrän laskemiseen on pyrittävä aktiivisesti ja vaihtoehtoisten menetelmien käyttöönottoa on edistettävä ja virallisesti hyväksyttyjen eläinkokeettomien testimenetelmien määrää lisättävä.
Eläinsuojelurikoksiin on puututtava nykyistä tehokkaammin. Myös eläinten käyttämiseen perustuvat matkailupalvelut on saatava valvonnan ja sääntelyn piiriin nykyistä tehokkaammin ja ulkomaisia palveluntuottajia informoitava suomalaisesta sääntelystä.
Myös eläintilallisten työssäjaksaminen on tärkeää. Vain hyvinvoivat ihmiset jaksavat huolehtia eläimistä huolellisesti. Riittävät lomituspalvelut maataloustuottajille on tärkeää turvata. Tahallisista laiminlyönneistä ja rikkomuksista on määrättävä eläintenpitokielto nykyistä herkemmin, oli kyse tuotantoeläimistä tai lemmikeistä.
Pentutehtailua ja lemmikkien tuontia ulkomailta on syytä valvoa nykyistä paremmin ja hyvinvointihaittaa aiheuttavaa jalostustoimintaa rajoittaa. Lemmikkien rekisteröintivelvoitteita on laajennettava.
Loukkaantuneen villieläimen auttaminen on kansalaisvelvollisuus. Villieläinten auttamisen viranomaisvastuita on selkeytettävä eikä hoito voi olla vain vapaaehtoistoiminnan varassa. Villieläinten hyvinvoinnin turvaamisessa tärkeintä on niiden elinympäristöjen suojelu luontokatoa ja ilmastonmuutosta hillitsemällä. Metsästyksen ja kalastuksen sääntelyssä on otettava huomioon saalista kunnioittavat ja kärsimystä vähentävät toimintatavat. Koulutus ja valvonta ovat tässä avainasemassa.
On taattava, että tavallinen kansalainen voi viedä asiansa oikeuteen kuluista huolimatta.
Kouluihin olisi taattava rahoitus saada perinteisiä kirjoja, jotta ei tarvitse käyttää kouluissa niin paljon digilaitteita.
Pitäisikö tähän ottaa some, joka voi olla suoraa demokratiaa tai teknologian algoritmien tuottamaa vallankäyttöä tai ajatusten/aatteen suuntaamista.
Lisättävä Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaisten henkilöiden tietoisuutta äänioikeudesta.
Kotoutumisessa ehdottoman tärkeää on kielen oppiminen.
Täsmennys: …”ja edistettävä nuorten aikuisten äänestysaktiivisuutta.”
Sukupuolten epätasa-arvoon perustuvat ajattelutavat ja käytännöt eivät ole hyväksyttäviä ja kulttuurisiin kunniakäsityksiin perustuva maahanmuuttajayhteisöjen sisällä tapahtuva väkivalta, painostus ja rajoittaminen on torjuttava yksiselitteisesti.
Lisäys:
“Kotoutumisen tavoitteisiin sisällytetään palkkatasa-arvon ja työelämän yhdenvertaisuuden mittarit. Erityishuomio kohdistetaan maahan muuttaneiden naisten työllistymiseen, palkkakehitykseen ja urapolkuihin.”
Luvussa painotetaan kotoutumisen oikeutta ja velvollisuutta sekä osallisuutta; mittaroimalla palkka- ja työelämäyhteiskytkentä varmistetaan todellinen yhdenvertaisuus myös työmarkkinoilla.
Eri tasoilla työskenteleviä kulttuurin tekijöitä pitää pyrkiä tukemaan ja työskentelyn edellytyksiä parantamaan.
Alan houkuttelevuutta pitää pyrkiä lisäämään.
Toisen lauseen lopussa, muutosehdotus kohtaan …., miten päätöksentekoon voi vaikuttaa.
Uusi muotoilu: …., miten päätöksentekoon voi vaikuttaa ja osallistua.
Ensimmäisen lauseen loppuun lisäys: … vahvistettava ja autettava niitä henkilöitä, jotka eivät siihen itse pysty.
Demokraattisen osallistumisen on oltava turvallista ja kaikille avointa. Kansalaisyhteiskunnalla tulee olla vapaus toimia, mahdollisuuksia vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin myös vaalien välillä. Rauhanomaiset mielenosoitukset ja väkivallaton suora toiminta tulee ensisijaisesti nähdä kokoontumisvapauden suojaamana oikeutettuna keinona vaikuttaa demokraattisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuviin tai julkisuudessa työnsä vuoksi näkyviin kohdistuva häirintä, vainoaminen ja vihapuhe voivat olla merkittävä este osallistumiselle ja kohdistuvat korostetusti naisiin ja vähemmistöjen edustajiin.
Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset henkilöt osallistuvat myös demokraattiseen päätöksentekoon niin päättäjinä kuin aktiivisina kansalaisina. Rakenteellisen rasismiin ja moniperustaiseen syrjintään on kiinnitettävä erityistä huomiota muodollisissa demokraattisissa päätöksenteon prosesseissa. Kieli- ja taustamaakohtaiset erot ovat suuria, ja tiedon puute on keskeinen syy äänestämättä jättämiseen. Kansalaisyhteiskunnan toimijoita kuten järjestöjä ja liikkeitä on tuettava ja kannustettava osallistumisen esteiden tunnistamiseen ja purkamiseen.
Meidän on varmistettava, että kansalaisyhteiskuntamme pysyy elävänä ja toimintakykyisenä huomioiden myös kansalaisliikkeiden merkitys yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja keskustelussa. Suomalaisille on tärkeää osallistua vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoimintaan halutaan osallistua kasvokkain ja eniten kasvokkaista kohtaamista eri ikäryhmistä kaipaavat nuoret.
Suomeen muuttaneiden kohdalla kotoutumisen tulee olla jokaisen maahanmuuttajan oikeus ja velvollisuus, jota yhteiskunta tukee kaikilla hallinnontasoilla. Kotoutuminen tarkoittaa yhteiskunnan sääntöjen ja toimintatapojen syvällistä sisäistämistä ja osallistumista kykyjensä mukaan yhteiskuntaan sen aktiivisena jäsenenä. Kotoutuminen ei ole vain yksisuuntainen prosessi, vaan yhteiskunnan vastaanottavuus ja mahdollisuus saada perheensä luokseen vaikuttavat kotoutumisen onnistumiseen voimakkaasti. Rasismi sekä epäinhimilliset menettelyt ja hyvin rajoittava maahanmuuttopolitiikka taas vaikeuttavat tai jopa estävät kotoutumista.
Vastaavasti Suomen on oltava vastaanottavainen yhteiskunta tänne muuttaville ja tänne tulevilla tulee olla selkeä reitti Suomen yhdenvertaiseksi ja täysivaltaiseksi kansalaiseksi. Perheenyhdistäminen ja työllistyminen edistävät kotouttamista, ja niitä tulee helpottaa ja tukea. Kotoutumisen tuessa ensisijaista tulee olla löytää maahan muuttavalle tapoja osallistua yhteiskuntaan.
LISÄYS: Juridisesta sukupuolimerkinnästä luovutaan virallisissa asiakirjoissa. Juridinen kolmas sukupuoli on vaihtoehto niissä asiakirjoissa, missä merkintä on välttämätön. Myös eheytyshoidot tulee kieltää.
Suomessa tulee laatia kansallinen sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintään puututaan kouluissa, työpaikoilla ja julkisissa tiloissa rikollisena toimintana.
Lause ”Pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu ajatukselle aktiivisesta kansalaisesta, joka tekee töitä, opiskelee ja toimii järjestöissä.” on poistettava, sillä se sisältää ihmisten välistä erottelua ja kumoaa edellisen lauseen väittämää.
Muutosesitys:
Suomalainen hyvinvointivaltio perustuu vahvaan julkiseen terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Yhteiskunnan tehtävänä on tukea ja turvata ihmisarvojen mukainen elämä kaikissa elämäntilanteissa. Jokaisen tulisi osallistua yhteiskunnan rakentamiseen omien kykyjen ja voimavarojensa mukaan, jotta voimme säilyttää hyvinvointivaltion. Hyvinvointi rakentuu vapauksien ja velvollisuuksien tasapainolle, mutta päätöksenteossa on muistettava että yhteiskunta on vain niin vahva, kuin sen heikoin lenkki.
Muutosesitys:
Meidän on vahvistettava yhteenkuuluvuuden tunnetta ja solidaarisuutta toinen toisiamme kohtaan riippumatta ihmisen taustoista tai asuinpaikasta. Oikeudenmukainen ja reilu Suomi huolehtii jokaisen hyvinvoinnista.
LISÄYS: Harrastamisen Suomen mallin tulee taata laajasti eri harrastusmahdollisuuksia, ei pelkästään liikuntaharrastuksia.
Lisäys loppuun:
Demokratian ja osallisuuden vahvistamisessa on huomioitava alueelliset erot. Harvaan asutuilla alueilla osallistumisen esteet ovat usein rakenteellisia, ja niitä on purettava digitaalisilla ratkaisuilla ja lähipalveluja turvaamalla.
Muutosesitys päättävään lauseeseen:
Meidän on varmistettava, että jokaisella on tarvittavat tiedot ja taidot pärjätäkseen arjessa ja osallistuakseen yhteiskuntaan omien voimavarojen ja kykyjensä mukaisesti.
Muutosesitys:
Kansalaisten kykyä hoitaa omia asioitaan, asiointitaitoja sekä niiden oppimista on edistettävä ja turvattava. Perustaidoista huolehtimalla voidaan ennaltaehkäistä erilaisia haasteita arjessa elämän eri vaiheissa. Hyvät elämänhallintataidot vahvistavat itsenäisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Muutos sanamuodosta:
voidaan tukea –> tulee tukea
Lisäys/muutosesitys: Somen ikärajaa ei tule asettaa. Ruutuaika ja älylaitteiden käyttö on rinnastettavissa tietokoneen käyttämiseen, jolloin samoja käyttösuosituksia voidaan hyödyntää myös älylaitteissa.
Paras tapa puuttua sosiaalisen median käytön ja ruutuajan suuruuden aiheuttamiin ongelmiin on lisätä vanhempien sekä lapsien ja nuorien tietoisuutta kyberympäristössä vallitsevista eroavaisuuksista ja yhtäläisyyksistä ”todellisen maailman” kanssa. Sosiaaliset mediat tulee kategorisoida käyttötarkoituksen ja sisältötyypin perusteella, jotta päätöksentekoa mahdollisista suosituksista ja rajoitteista voidaan ohjata tehokkaasti ja järkevästi.
Lisäys:
Ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita on lisättävä ja kehitettävä. Niiden tulee olla helposti saavutettavia kaikkialla Suomessa, myös kasvukeskusten ulkopuolella.
Muutosesitys ensimmäiseen lauseeseen:
Suomeen muuttavalta on ehdottomasti edellytettävä mukautumista niihin periaatteisiin, joiden varassa Suomi yhteiskuntana toimii ja jotka usein ovat välttämätön edellytys sille, että täällä kyetään ylläpitmään vaurasta ja vakaata hyvinvointivaltiota.
Lisäys:
Järjestöillä on toiminnassaan kyky havaita uusia ilmiöitä ja muutoksia yhteiskunnassa ja ovat täten tärkeässä yhteiskunnallisessa asemassa ongelmien ehkäisemistyössä jo niiden varhaisessa vaiheessa, joihin lainsäädäntö kykenisi puuttumaan vasta jälkijunassa.
Järjestöjen rahoituksen ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys on turvattava, jotta ne voivat toimia osana paikallista hyvinvointia.
Lisäys:
Vapaaehtoisen järjestötoiminnan lisäksi suomalaisessa yhteiskunnassa täytyy turvata myös ammattimainen varhainen tuki ja ennaltaehkäisevä työ.
Lisäys:
Kulttuuri on keskeinen osa ihmisten sekä alueiden elinvoimaa ja vetovoimaa. Kulttuuripolitiikalla voidaan vahvistaa myös alueiden houkuttelevuutta, yhteisöllisyyttä ja matkailua. Kulttuurintuotannon tuki tulee varmistaa sen yhteiskunnalle positiivisten vaikutusten vuoksi.
Tämän takia pyritään lisäämään kirjojen ja muiden perinteisten oppimateriaalien käyttöä opetuksessa, digitaalisten oppimismateriaalien säilyessä kuitenkin tarpeen mukaan opetuksessa.
Eläintuotannossa tulee lainsäädäntötasolla varmistaa, että eläimille ei aiheudu kärsimystä missään vaiheessa tuotantoa. On varmistettava, että myöskään teurastusprosessi ei aiheuta tuotantoeläimille kärsimystä.
Roi SD TYLisäys loppuun: ”Aloitetaan selvitystyö kulttuurintuottajien uusista tukemismuodoista, jotka vuorovaikutuksellisesti hyödyttävät yhteiskuntaa ja joita tarkastellaan investointeina sosiaaliseen hyvinvointiin.”
MUUTOS
Suomen tulee asettaa sosiaalisen median kanavien käyttöön 15 vuoden ikäraja.Teknologian sosiaalisiin vaikutuksiin kiinnitetään tarkempaa huomiota – addiktoiville sosiaalisen median kanaville asetetaan 13 vuoden ikäraja.
MUUTOS
Kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan tukea lasten ja nuorten kasvua aktiivisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi muun muassa oppilaskuntatoiminnan avulla.Kouluissa ja oppilaitoksissa tulee tukea lasten ja nuorten kasvua aktiivisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi muun muassa oppilaskuntatoiminnan avulla, jonka roolia vaikuttaa koulun arjessa tulee vahvistaa varmistamalla sille riittävät resurssit yhteisöllisen toiminnan järjestämiseen.
Erityisesti suomen tai ruotsin kielen oppimiseen on panostettava ja oikeuksia sosiaalietuuksiin voidaan kytkeä siihen, että maahanmuuttaja opiskelee kieltä ja osoittaa muuten pyrkimystä kotoutua ja työllistyä. Englannin tai muun kielen osaaminen nähdään kuitenkin työelämässä mahdollisuutena, kotoutumisen ja kotimaisen kielen oppimisen tukena. Maahanmuuttajien kielikoulutukseen on panostettava lisää. Kielikoulutukseen on panostettava myös työperäisesti maahan muuttavien kohdalla.
Järjestötoiminta on edelleenkin voimakasta Suomessa ja sen edellytyksistä on pidettävä huolta. Meidän on varmistettava, että kansalaisyhteiskuntamme pysyy elävänä ja toimintakykyisenä. Suomalaisille on tärkeää osallistua vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoimintaan halutaan osallistua kasvokkain ja eniten kasvokkaista kohtaamista eri ikäryhmistä kaipaavat nuoret. Järjestötoiminnassa tulisi kannustaa ylisukupolviseen yhteistyöhön, jotta järjestökenttä pysyy toimivana, aktiivisena ja kehittyvänä.
Luvun alussa olisi hyvä lauseella tai parilla määritellä selkeästi mitä SDP:n mielestä hyvinvoiva ja toimiva yhteiskunta käytännössä tarkoittaa. Ja lisätä lyhyt kansalaisyhteiskunnan määritelmä. Mm. luottamus, läpinäkyvyys, ei korruptiota jne, nämä puuttuvat nyt.
Koko kappaleessa voisi sanoa selkeämmin ne asiat mitkä tähän kuuluvat, nyt polveilevaa ja kokonaisuus ei hahmotu.
Vaatii selkeyttämistä.
Voisi lisätä yhden kappaleen erityisesti suurten kaupunkien yksinasuvista syrjäytyneistä ja heidän haasteista osallistua yhteiskuntaan.
Tässä olisi analysoitava lyhyesti myös vanhusten ja työttömien tilannetta, nyt vain koululaisista ja nuorista puhe.
Urheiluseurat ja harrastamisen kalleus pitäisi käsitellä. Esim. jääkiekko, taitoluistelu, jalkapallo, alkavat olla ainakin isoissa kaupungeissa kalliita.
Tilojen lisäksi myös muita yhdistystoiminnan kuluja, esim. suuria pankkikuluja, tulisi saada laskettua. Tätä varten tarvittaisiin pankkeihin erilliset yhdistystilit, jotka olisivat yritystilejä edullisempia.
Tähän kappaleeseen tulisi lisätä myös seuraavat näkökulmat
erilaisten vammaisten henkilöiden mahdollisuudet liikkua ja tämän huomioiminen
tasa-arvoinen mahdollisuus liikkua kaikille kansalaisille, esim. syrjimättömyys, liikuntamahdollisuuksia myös erikseen naisille. Tästä hyvänä esimerkkinä naisten uimavuorot.
harrastamisen kustannukset vähävaraisilla.
Varhaiskasvatuksen on lähtökohtaisesti sijaittava lähellä lapsen kotia. Kaupunkialueilla lähtökohdan pitäisi olla, että perheet voivat kulkea päiväkotimatkan jalkaisin. Lähipalvelut tukevat lapsiperheiden jaksamista ja auttavat lapsia omaksumaan aktiivisen elämäntavan ja liikkumaan jalkaisin ja pyörällä jo varhain.
Peruskoulun on lähtökohtaisesti sijaittava lähellä lapsen kotia. Kaupunkialueilla lähtökohdan pitäisi olla, että lapset voivat kulkea koulumatkansa jalkaisin tai pyörällä. Lähipalvelut tukevat lapsiperheiden jaksamista ja auttavat lapsia omaksumaan aktiivisen elämäntavan ja liikkumaan jalkaisin ja pyörällä jo varhain.
”Oikeus nauttia luonnosta ja velvollisuus huolehtia siitä”
Miksi rajata vain lähiluontoon?
Otsikon voisi korjata muotoon: oikeus nauttia luonnosta. Siis miksi rajata otsikkotasolla vain lähiluontoon?
Lisättävä mainita kansallispuistoista ja niiden merkityksestä kaikille kansalaisille (mukaan lukien erityisryhmät) ja kansallispuistojen taukopaikkojen hoito ja kunnossapito.
Lisättävä maininta ainutlaatuisesta jokamiehen oikeudesta.
Ohjelmassa otettava tavoitteeksi lisätä kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden määrää.
Puhutaan vain hyödynnettävistä eläimistä. Tässä pitäisi olla yleisesti eläinten, myös villieläinten, hyvinvoinnista huolehtiminen.
Lisäys
Äänestysaktiivisuuden lisääminen edellyttää konkreettisia ja pitkäjänteisiä toimia. Ihmisille on kerrottava selkokielellä, miksi äänestäminen on tärkeää ja miten se vaikuttaa omaan arkeen. Välineet osallistumiseen ovat jo olemassa – nyt tarvitaan niiden johdonmukaista käyttöä ja jatkuvaa työtä osallisuuden vahvistamiseksi.
MUUTOS:
Riittävällä ja pitkäjänteisellä julkisella rahoituksella varmistamme, että
jatkossakinkansalaisjärjestöillä, järjestöjen oppilaitoksilla ja yhteisöillä on jatkossakin mahdollisuus ohjata, kouluttaa ja tukea vapaaehtoisia toiminnassaan. Vapaaehtoistoiminta ei synny itsestään, vaan vaatii ammattimaista koordinointia ja resursseja.Kokemusasiantuntijoiden rooli järjestötoiminnassa on merkittävä. Jatkossa on tärkeää kehittää heidän koulutustaan, käyttöään ja rooliensa monipuolistamista
entistäsuunnitelmallisesti ja systemaattisesti osana järjestöjen perustoimintaa.MUUTOSESITYS: ”…ongelmiin.
Suomalaisuus rakentuu yhteisen kulttuuriperintömme varaan ja sen vaaliminen on velvollisuutemme osana historiallista jatkumoa.” -> Kokemus suomalaisuudesta rakentuu kulttuuriperinnölle, mutta elää ja muuntuu ajassa. Kulttuurilla on hyvinvointi ym. positiivisten vaikutusten lisäksi itseisarvo, jota ei tarvitse perustella eikä selitellä. Kulttuuri itsessään on muutosvoima.KOMMENTTI: Aloitetaan ratkaisulla, eikä negatiivisten asioden kuvauksella ja syyllistämispuheella.
KOMMENTTI: Nyt tästä virkkeestä saa ”liikuntapakko”-tyylisen ajatuksen, joten ainakin ”täytyy” sana olisi syytä saada pois. Pitää varoa, ettei ohjelman sanamuodot luo syyllistävää puhetta sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka eivät kykene aktiiviliikuntaan. Voisiko korostaa erityisesti arkiliikunnan arvostusta, yleistä hyvinvointia ja terveyttä.
LISÄYS
Meidän on vahvistettava kulttuurikasvatusta, jolla tuetaan lasten ja nuorten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia kokijoina ja tekijöinä. Taidetestaajien rahoitus tulee varmistaa valtion toimesta.
Lisäys: Demokratian osallisuutta lisätään laskemalla äänestysikäraja 16 ikävuoteen kansallisissa vaaleissa sekä europarlamenttivaaleissa
Lisäys:
osallistavaa budjetointia ja asukasbudjetointia lisätään kunnissa, kaupungeissa ja hyvinvointialueilla ja sen käyttöä laajennetaan uusien käyttökohteiden budjetointiin.
Lisäys:
Kaikissa koulutuspolitiikan kysymyksissä, jotka koskevat alaikäisiä, toteutetaan lapsivaikutusten arviointi. Lasten oikeuksien toteutumista valvontaa Suomessa tehostetaan ja alaikäisille luodaan valtiollinen kanava raportoida lapsen oikeuksien rikkomuksista.
Lisäys:
Demokratiakasvatus otetaan opetussuunnitelmissa oppiaineiden rajat ylittäväksi osaamiskokonaisuudeksi. Osana demokratia- ja kansalaiskasvatusta lasten ja nuorten tietoisuutta oikeuksistaan EU-kansalaisina lisätään. Lasten ja nuorten ymmärrystä vaikuttamisesta ja päätöksenteosta lisätään vahvistamalla oppilas- ja opiskelijakuntien asemaa sekä myöntämällä nuorisovaltuustoille läsnä- ja puheoikeus kaikkiin kunnan tai kaupungin keskeisiin päätöksentekoelimiin.
LISÄYS:
oppilailla on mahdollisuus liikkua luonnossa osana opetusta. Koulujen ja päiväkotien lähimetsien turvaamista kaavamerkinnöissä on lisättävä lasten ja nuorten luontosuhteen vahvistamiseksi.
Lisäys: Jokaisella on oltava mahdollisuus tulla kuulluksi sekä vaikuttaa omaa elämää ja asuinympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä, samoin tietoa siitä, miten päätöksentekoon voi vaikuttaa. Meidän on varmistettava, että jokaisella on tarvittavat tiedot ja taidot pärjätäkseen arjessa ja osallistuakseen täysipainoisesti yhteiskuntaan. Suomen tulisi tunnustaa kolmas juridinen sukupuoli.
Poisto:epäeettinen ja kärsimystä eläimille aiheuttava elinkeino, joka
Lisäys:
Loukkaantuneen villieläimen auttaminen on kansalaisvelvollisuus. Villieläinten auttamisen viranomaisvastuita on selkeytettävä eikä hoito voi olla vain vapaaehtoistoiminnan varassa. Villieläinten hyvinvoinnin turvaamisessa tärkeintä on niiden elinympäristöjen suojelu luontokatoa ja ilmastonmuutosta hillitsemällä. Metsästyksen ja kalastuksen sääntelyssä on otettava huomioon saalista kunnioittavat ja kärsimystä vähentävät toimintatavat. Koulutus ja valvonta ovat tässä avainasemassa. Susi on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä petoeläin, mutta sen reviirit ulottuvat yhä useammin asuttujen alueiden läheisyyteen. Kannanhoidollinen metsästys tulisi sallia seuduilla, joilla susi liikkuu toistuvasti ihmisten, erityisesti lasten lähelle.
LISÄYS:
koska tieto eläinten hyvinvoinnista ja lajityypillisistä käyttäytymistarpeista lisääntyy jatkuvasti. Eläintuotannolle sekä eläinperäisille tuotteille on asetettava selkeät kestävyys- ja eettisyyskriteerit maatalouslupien myöntämisen edellytyksenä.
LISÄYS:
Suomeen muuttaneiden kohdalla sujuvan kotoutumisen tulee olla jokaisen maahanmuuttajan oikeus ja velvollisuus
Kuntien roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on vahvistettava. Hyyvinvointiin ja terveyteen suunnattua HYTE- valtionosuutta tulee tulee lisätä ja jakaa tasaisemmin kuntien ja hyvinvointialueiden välillä.
Kuntien asemaa koko kansan liikuttamiseksi tulee vahvistaa.
Järjestöjen tekemä työ voi ehkäistä kalliimpien palveluiden tarvetta, joten järjestöjen tekemän työn merkitys on tunnistettava.
Kotoutumisen onnistumiseksi on taattava riittävä määrä suomen kielen opetusta sekä tehokasta kototustyötä. Maahanmuuttajille suunnattuja koulutuspolkuja on lisättävä ja nopeaa maahanmuuttajien työllistymistä kehitettävä. Yritysten ja julkisen sektorin työnantajien ottaminen mukaan maahanmuuttajille suunnattuun koulutuspolkuun lisää maahanuuttajien työllistymismahdollisuuksia sekä nopeuttaa kielen oppimista ja kulttuuriin integroitumista.
Kannatan poistoa.
Ehdotus. Suomalainen hyvinvointivaltio luo jokaiselle kansalaiselle edellytykset tavoitella unelmiaan. Meille on tärkeää, että jokainen tuntee kuuluvansa yhteiskuntaan sen aktiivisena toimijana. Oikeus syntyä ja kasvaa turvallisessa ympäristössä , saada hoitoa ja kouluttautua ovat sosialidemokratian ydintä. Puhdas ja monimuotoinen luonto luo hyvinvointia ja antaa edellytykset kestävälle tulevaisuudelle.
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Täydennetty lisäysehdotus alla:
Kulttuuri on elintärkea osa yhteiskunnan sosiaalista pääomaa. Investoimalla selvitystyöhön kulttuurintuottajien uusista tukemismuodoista kohotamme pitkällä aikavälillä Suomen sosiaalista hyvinvointia ja tuemme Suomen talouskehitystä. Investointien tulee hyödyttää vuorovaikutuksellisesti yhteiskuntaa sekä sen kohteita.
LISÄYS tämän kappaleen jälkeen:
SDP turvaa alueellisen ja paikallisen sote-järjestötoiminnan jatkuvuuden varmistamalla pitkäjänteisen ja ennakoitavan rahoituksen. Valtionavustukset tulee palauttaa vähintään vuoden 2024 tasolle, ja niiden valmistelu on toteutettava riippumattomasti ilman poliittista ohjausta. Järjestöt ovat julkisen sektorin kumppaneita, jotka vahvistavat osallisuutta, ehkäisevät syrjäytymistä ja edistävät hyvinvointia kaikkialla Suomessa.
Eläinten hyvinvoinnista tulee pitää huolta.
LISÄYS:
ryhmiä ja yhdistävät liikkujia harrastusten pariin. Liikuntapaikkojen ja yhteistilojen määrää on lisättävä opiskelupaikkojen sekä opiskelija-asumisen läheisyyteen sekä yhteyteen.
LISÄYS:
Riittävällä julkisella rahoituksella varmistamme, että jatkossakin kansalaisjärjestöillä, opiskelijajärjestöille, järjestöjen oppilaitoksilla ja yhteisöillä on mahdollisuus ohjata vapaaehtoisia toiminnassaan.
LISÄYS:
Huolehditaan siitä, että tilat, joissa vapaaehtoistoimintaa, kuten seura- ja opiskelijatoimintaa harjoitetaan, sijaitsevat lähellä ihmisiä ja niiden käyttö on maksutonta tai mahdollisimman edullista.
LISÄYS:
Jokaisella on oltava mahdollisuus tulla kuulluksi sekä vaikuttaa omaa elämää ja asuinympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Jokaisella on myös osaltaan vastuu hyvän yhteiskunnan rakentamisesta. Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä, samoin tietoa siitä, miten päätöksentekoon voi vaikuttaa.
LISÄYS:
Kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan tukea lasten ja nuorten kasvua aktiivisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi muun muassa oppilaskuntatoiminnan avulla. Myös nuorisojärjestöillä on tärkeä tehtävä kasvattaa lapsia ja nuoria kansalaisuuteen.
LISÄYS kappaleen alkuun:
Ihmisiä pyritään yhä useammin vaientamaan verkkohäirinnällä ja -väkivallalla. Tämä kasvava ilmiö on hyvin vahvasti sukupuolittunutta ja kohdistuu usein erityisesti nuoriin naisiin ja vähemmistöihin. Naisiin kohdistuva verkkoväkivalta on usein seksuaalisella väkivallalla uhkailua ja ulkoisen olemuksen arvostelua. Verkossa tapahtuva vihapuhe on johtanut nuorten yhteiskunnallisen ja poliittisen aktiivisuuden vähenemiseen.Yhteiskunnallisen keskustelun avoimuuden ja moniarvoisuuden turvaamiseksi häirintää on torjuttava aktiivisesti. Meidän on huolehdittava, että toisten sananvapauden kaventamiseen tähtäävään häirintään voidaan tehokkaasti puuttua. Lisäksi jokaisen velvollisuus on edistää omalla toiminnalla kunnioittavaa keskustelukulttuuria.
LISÄYS kappaleen loppuun:
Suomeen muuttavien kulttuurin ja tapojen on sopeuduttava Suomen lakeihin ja yhteiskunnan keskeisiin arvoihin. Sukupuolten epätasa-arvoon perustuvat ajattelutavat ja käytännöt eivät saa olla kuin korkeintaan siirtymävaiheen ilmiöitä ja kulttuurisiin kunniakäsityksiin perustuva maahanmuuttajayhteisöjen sisällä tapahtuva väkivalta, painostus ja rajoittaminen on torjuttava yksiselitteisesti. Viranomaisten on kyettävä puuttumaan tällaisiin ilmiöihin nykyistä tehokkaammin ja turvattava kaikkien Suomessa asuvien koskemattomuus ja täysi itsemääräämisoikeus. Kunniaväkivallan on oltava rangaistuksen koventamisperuste.
LISÄYS:
Suomen tulee asettaa sosiaalisen median kanavien käyttöön 15 vuoden ikäraja. Huoltajien on tärkeää tiedostaa oma vastuunsa lasten suojelemisesta verkossa. Samaan aikaan on tunnistettava sosiaalisen median mahdollisuudet vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden rakentamisessa.
LISÄYS uusi kappale:
Maahan muuttaneiden naisten työllistymistä on tuettava vahvemmin. On luotava koulutuspolkuja, jotka mahdollistavat maahan muuttaneiden henkilöiden siirtymisen työelämään joustavammin kuin nykyinen koulutuspolku antaa myöten. Maahan muuttaneiden naisten kotoutuskoulutusta ja luku- ja kirjoitustaidon koulutusta tulee tukea muuan muassa opetus- ja kulttuuriministeriön kautta, ja opetusta tulee kytkeä yhä vahvemmin työpaikkojen kanssa esimerkiksi kehittämällä maahanmuuttajanaisille räätälöityä oppisopimuskoulutusta. Kolmannen sektorin rooli maahan muuttaneiden naisten kotoutumisessa on tunnistettava ja tätä on tuettava.
LISÄYS:
Harrastamisen Suomen malli on laajennettava myös toiselle asteelle. Mallin valtakunnallista ohjausta on vahvistettava ja mallia koskeva lainsäädäntö siirrettävä perusopetuslain piiriin.
LISÄYS (uusi kappale tämän jälkeen):
Kotoutumisen ja kielen oppimisen kannalta on tärkeää nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta myös maahanmuuttajataustaisissa perheissä.
LISÄYS:
On tärkeä huolehtia siitä, että päiväkodeissa ja kouluissa sekä esimerkiksi leiritoiminnassa lapsilla ja oppilailla on mahdollisuus liikkua luonnossa osana opetusta.
Ohjelmassa tulisi mainita vasta tammikuussa allekirjoitettu eduskuntapuolueiden välinen parlamentaarinen sopimus, jossa sitoudutaan kohentamaan kansalaisten fyysistä toimintakykyä. Tässä olisi yksi hyvä paikka näyttää, että SDP on tavoitteessa tosissaan.
Lisäys uusi kappale tämän jälkeen: ”Luovalla alalla toimitaan usein epätyypillisissä työsuhteissa. Tekijöiden ansiot kertyvät monista lähteistä ja epäsäännöllisesti. Siksi kulttuurintekijöiden taloudellisesta pärjäämisestä tulee huolehtia nykyistä paremmin esimerkiksi työttömyysturvaa kehittämällä.”
Kasvavassa kunnassa pitää olla tilaa sekä lähiluonnolle että uudelle rakentamiselle. Ne voidaan useimmiten sovittaa yhteen, kun suunnittelussa toimitaan harkitusti ja pitkäjänteisesti. Lähiluonnon suojelu on tärkeä osa kaavoitusta. Kaavoitusmääräyksissä on säädettävä lähiluonnon vähimmäismäärä asukasta kohden: mitä enemmän asukkaita, sitä suurempi pinta-ala lähiluontoa.
Luonnonsuojelun lisäksi kuntien
tulee pyrkiä lisäämäänon lisättävä kaupunkivihreää ja latvuspeittoa, huomioiden samalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisen.Ohjelmassa pitäisi selkeämmin puolustaa kotimaisten kielien asemaa.
Eläinlääkärikustannukset tulisi olla tasolla, että jokaisella kansalaisella olisi mahdollisuus lemmikin pitämiseen ja lemmikinsä hoitamiseen. T
Rivi 2514 MUOKKAUS: huolehdittava tasa-arvosta -> huolehdittava yhdenvertaisuudesta (tai tasa-arvoisuudesta)
Rivin 2628 jälkeen
LISÄYS: Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta mahdollistaa syvempää vuorovaikutusta kasvokkaisissa tapaamisissa kuin sosiaalinen media, joka ei ole edes kaikkien käytettävissä
Lisäys tämän kappaleen jälkeen:
SDP sitoutuu siihen, että erityistä tukea tarvitsevat ihmiset ja heidän edustajansa osallistuvat heitä koskevan lainsäädännön ja palveluiden valmisteluun. Kokemusasiantuntijuus on tunnustettava osaksi päätöksentekoa.
Muutetaan muotoon:Suomeen muuttavien kulttuurin ja tapojen on sopeuduttava Suomen lakeihin ja yhteiskunnan keskeisiin arvoihin. Sukupuolten epätasa-arvoon perustuvat ajattelutavat ja käytännöt eivät kuulu Suomeen ja kulttuurisiin kunniakäsityksiin perustuva väkivalta, painostus ja rajoittaminen on torjuttava yksiselitteisesti. Viranomaisten on kyettävä puuttumaan tällaisiin ilmiöihin nykyistä tehokkaammin ja turvattava kaikkien Suomessa asuvien koskemattomuus ja täysi itsemääräämisoikeus.
Lisäys loppuun:
Nykyisin myös molemmat viralliset kotimaiset kielet, suomi ja ruotsi, ovat usein altavastaajia englanninkielen paineessa. Ne kamppailevat asemastaan ja joskus olemassaolostaankin yliopistojen opetuksessa ja korkeimmissa opinnäytteissä. Englannin suosimisesta kotimaisten kielien kustannuksella on luovuttava sekä akatemioissa että myös arjessa, kun palvelujen saaminen kotimaisilla kielillä ontuu. Valtakunnallisesti voitaisiin edellyttää, että ravintoloiden ruokalistat julkaistaisiin aina ensin kotimaisilla kielillä ja vasta sitten englanniksi. Se olisi vahva käytännöllinen ja symbolinen viesti palvelujen parantamiseksi ja kulttuurisen itsetunnon vahvistamiseksi.
Lisäysesitys:
Selkeiden kielikoulutuspolkujen puute vaikeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä, sillä koulutuksen tarjonta on hajanaista ja etenemismahdollisuudet epäselviä. Kielikoulutuksen tasot, tavoitteet ja yhteys jatko-opintoihin tai työelämään eivät aina muodosta johdonmukaista kokonaisuutta. Polkujen kehittäminen edellyttää yhtenäisiä rakenteita, selkeitä siirtymiä eri koulutusvaiheiden välillä sekä työelämälähtöistä kieliopetusta, joka tukee käytännön kielenkäyttöä. Lisäksi tarvitaan joustavia ja yksilöllisiä ratkaisuja, jotta kielikoulutus vastaa eritaustaisten oppijoiden tarpeisiin.
MUUTOSESITYS:
Luonto on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille ja virkistäytymiselle. Kaikilla on oltava mahdollisuus arjen luontokokemuksiin lähellä kotia. Mahdollisuus säännölliseen ulkoiluun on turvattava myös heille, joiden toimintakyky on rajoittunut. Lähiluonnon arvot on tunnistettava selkeänä osana kestävää kehitystä. On tärkeä huolehtia siitä, että päiväkodeissa ja kouluissa lapsilla ja oppilailla on mahdollisuus liikkua luonnossa osana opetusta. Tämä on keino tukea luontosuhteen muodostumista.
MUUTOSESITYS:
Kasvavassa kunnassa pitää olla tilaa sekä lähiluonnolle että uudelle rakentamiselle. Ne voidaan useimmiten sovittaa yhteen, kun suunnittelussa toimitaan harkitusti ja pitkäjänteisesti. Lähiluonnon suojelu on tärkeä osa kaavoitusta. Se vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja tukee lajien säilymistä myös taajamissa. Luonnonsuojelun lisäksi kuntien tulee pyrkiä lisäämään kaupunkivihreää ja latvuspeittoa, huomioiden samalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisen.
MUUTOSESITYS:
Meillä jokaisella on lisäksi velvollisuus huolehtia luonnosta. Jokaisella on velvollisuus edistää ympäristön puhtautta turvaten elämän edellytykset myös tuleville sukupolville. On tärkeä huolehtia siitä, että päiväkodeissa ja kouluissa lapsilla ja oppilailla on mahdollisuus liikkua luonnossa osana opetusta. Tämä on keino tukea luontosuhteen muodostumista.
Alkuperäisessä esityksessä, miten kaksi ensimmäistä lausetta liittyvät toisiinsa?
MUUTOSESITYS:
Otsikko:
Oikeus nauttia luonnosta ja velvollisuus huolehtia siitä
Leipäteksti:
Luonto on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille ja virkistäytymiselle. Kaikilla on oltava mahdollisuus arjen luontokokemuksiin lähellä kotia. Mahdollisuus säännölliseen ulkoiluun on turvattava myös heille, joiden toimintakyky on rajoittunut. Lähiluonnon arvot on tunnistettava selkeänä osana kestävää kehitystä. On tärkeä huolehtia siitä, että päiväkodeissa ja kouluissa lapsilla ja oppilailla on mahdollisuus liikkua luonnossa osana opetusta. Tämä on keino tukea luontosuhteen muodostumista.
Kasvavassa kunnassa pitää olla tilaa sekä lähiluonnolle että uudelle rakentamiselle. Ne voidaan useimmiten sovittaa yhteen, kun suunnittelussa toimitaan harkitusti ja pitkäjänteisesti. Lähiluonnon suojelu on tärkeä osa kaavoitusta. Se vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja tukee lajien säilymistä myös taajamissa. Luonnonsuojelun lisäksi kuntien tulee lisätä kaupunkivihreää ja latvuspeittoa, huomioiden samalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisen.
Meillä jokaisella on lisäksi velvollisuus huolehtia luonnosta. Jokaisella on velvollisuus edistää ympäristön puhtautta turvaten elämän edellytykset myös tuleville sukupolville.
Yhteiskunnallisen keskustelun avoimuuden ja moniarvoisuuden turvaamiseksi
häirintää on torjuttava aktiivisesti.häirintään pitää puuttua varhaisessa vaiheessa ja määrätietoisin toimin. Meidän on huolehdittava, ettätoistensananvapauden kaventamiseen tähtäävään häirintään voidaan tehokkaasti puuttua selkeästi laadittujen yhteisten toimintaohjeiden mukaisesti.Lisäksijokaisen velvollisuus on edistää omalla toiminnalla kunnioittavaa keskustelukulttuuria.Turkistarhaus on epäeettinen ja kärsimystä eläimille aiheuttava elinkeino, joka tulee kieltää Suomessa ja EU-tasolla. Suomessa on luotava kestävä ylivaalikautinen ohjelma, joka tarjoaa uudelleenkoulutus- ja työllistymismahdollisuuksia turkistuottajille luopumisen tueksi ja heille tulee antaa reilumpi mahdollisuus uuteen tulevaisuuteen.
Otsikko ei herättänyt ajatusta vahvasta kulttuuripoliittisesta viestistä, jota toivotaan ohjelmaan. Vaihtoehtoja otsikolle:-Kulttuurista on hyötyä jokaiselle.-Kulttuuri tunnistetaan yhteiskunnan peruspilarina.-Varmistetaan luovien kulttuurialojen kilpailukyky.-Kulttuuri vauhdittaa taloutta ja vahvistaa osallisuutta sekä hyvinvointia.
Ehdotetaan poistettavaksi sanat luksustuote ja hyväntekeväisyys. Olisi tärkeää keskittyä siihen mitä kulttuuri on, ei siihen mitä se ei ole. Näillä annetaan liikaa keskustelutilaa toisten puoluieden ajatuksille, eikä keskitytä siihen miten SDP kulttuurin aseman näkee.
Tässä osiossa olisi tuoda selkeästi näkyväksi se, ettei kulttuuri ole vain kohde. Kulttuurin merkitys taloudellisesti on nostettava esiin selkeämmin, mm. kulttuurin osa BKT 3,1 %. Kulttuuriala on osaamisala, joka sisältää ison määrän koulutusta, tuottajia ja ammattilaisia. Kulttuuriala on myös yksi iso vientituote ulkomaille, ja suomalaista alan osaamista arvostetaan.
Yksi ihmisoikeuksista on oikeus kulttuuriin. Tässä voisi nostaa myös erikseen lapsen oikeuksien sopimuksen, jossa yksi lapsen oikeuksista on kulttuuri. Ehdotetaan myös poistettavan ”lompakon paksuus”. Pelkkä taloudellinen asema ei ole ainoa syy, miksi kulttuurin äärelle ei mennä. Osittain opittua, osittain sosiaalinen resurssi jne. Tämäkään ei ole pelkästään talouden sanelemaa.
”Uuteen loistoon kulttuurialasta” – kulttuuri tukee yksilöitä, mutta myös yhteisöjä. Jotta yleinen turvallisuuden tunne vahvistuu, tulee kulttuuri olla rakentamassa vahvempaa hyvinvointia. Kulttuurinvaikuttavuus niin ympäristön, talouden kuin sosiaaliseen kestävyyteen on todistettu moninaisilla tutkimuksilla.
Kannatan poistoa. Tuo pohjoismaisen hyvinvointivaltion perustuminen tietyntyyppiseen ja oikealla tavalla aktiiviseen kansalaisuuteen on omiaan ulossulkemaan monia ihmisryhmiä. Miten tällainen on päässyt edes ohjelmaan läpi? Toimijuus ei ole välttämättä edes sidottu organisaatioihin. Tällainen retoriikka kuulostaa enemminkin nykyhallituksen hallitusohjelmalta.
Luvun 5 pääotsikkoon muutosehdotus.
Vaihdetaan sana aktiivinen sanaan tärkeä.
Eikö sosialidemokraattisessa ajatusmaailmassa jokainen ole tärkeä omana itsenään, aktiivisena tai ei.
Muutosehdotus otsikkoon: Jokainen meistä on tärkeä osa hyvinvoivaa ja toimivaa yhteiskuntaa
Sekä alkuperäinen että tämä lause sisältävät sanajärjestyksen jossa viitataan erikoisesti lauseen sisällä oleviin sanoihin. Lisäksi sisältää päällekkäisiä asioita eri tavoin ilmaistuna. Muutosesitys:
Kansalaisille on turvattava mahdollisuus hoitaa omia asioitaan tukemalla asiointitaitoja opetuksella ja neuvonnalla. Perustaidoista huolehtimalla ennaltaehkäistään arjen haasteita elämän eri vaiheissa. Hyvät elämänhallintataidot vahvistavat itsenäisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia.
LISÄYS kappaleen jälkeen
Kansalaisten tiedonsaanti, objektiivinen tiedonvälitys ja erilaisten yhteiskuntanäkemysten esille pääsy on varmistettava. Yleisradion toimintaedellytykset on varmistettava pääpiirteissään nykytasoisen toiminnan jatkamiseksi.
LISÄYS kappaleen jälkeen
Luovien alojen toimijoiden kohtuullinen, oikeudenmukainen tulotaso muuttuvassa tuotanto- ja julkaisuympäristössä on varmistettava eri julkaisutavoista ja -välineistä riippumatta.
Demokraattiseen päätöksentekoon kuuluva keskustelu, tiedottaminen ja tutkimus on voitava turvata kaikille yhteiskunnan jäsenille. Vihapuhe ja maalittaminen on voita estää vaatimalla mm. somessa tapahtuvassa keskustelussa tunnistautumista. Poliittiseen päätöksentekoon liittyvässä keskustelussa on pidettävä kiinni jakamattomasta ihmisarvon kunnioittamisesta.
Kansalaisjärjestöille, kuten ympäristöliikkeille on voitava taata mahdollisuus osoittaa mieltä ja järjestää mielenosituksia ilman yhteiskunnan ja elinkeinoelämän asettamia ylisuuria taloudellisia korvausvaatimuksia ja sanktioita. Yhteiskunnan on voitava kestää hetkelliset häiriöt ja haitat toiminnoissaan silloin kun ne eivät aiheuta kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumista tai kohtuuttomia taloudellisia.
Poliittisessa ohjelmassa on nostettu hyvin esiin erilaisten vähemmistöön jäävien ryhmien kuten nuorten ja maahanmuuttajien osallistuminen ja vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Nuorten osalta tarvitaan koulujen opetussuunnitelmiin osallistumista kannustavaa yhteiskunnallista opetusta ja kriittistä median lukutaitoa.
Maahanmuuttajat tarvitsevat vahvaa suomen ja ruotsinkielenopetusta voidakseen nykyistä paremmin integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Myös työnantajat on voitava nykyistä paremmin vastuuttaa huolehtimaan palkkaamiensa maahanmuuttajien kielikoulutuksesta. Monet julkisuuteen tulleet maahanmuuttajien hyväksikäyttötapaukset perustuvat paljolti ulkomaalisten työntekijöiden täydelliseen tietämättömyyteen suomalaisen työelämän säädöksistä ja laeista.
Suomen EI tule asettaa sosiaalisen median kanavien käyttöön 15 vuoden ikärajaa. Meidän tulee ottaa myös nuorten mielipide ja oikea arki huomioon, eikä holhota liikaa. Asiasta ei myöskään ole vielä tutkimustuloksia muista maista, kuten Australiasta, jossa vastaavanlaisen päätöksen todelliset kokemukset ja vaikutukset ovat vielä selvittämättä.
ALKUUN LAUSE: Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi.
“Kielikoulutukseen on panostettava myös työperäisesti maahanmuuttavien kohdalla.” -> Työperäisen maahanmuuton prosessiin tulee integroida riittävän kielitason saavuttaminen alasta riippuen. Arviointiasteikkona voidaan käyttää OPH:n kielitaitovaatimuksia, esim. B1 sujuva peruskielitaito, B2, itsenäisen kielitaidon perustaso tai C1 taitavan kielitaidon perustaso.
: “Maahan muuttavien yhteiskunnalliselle ja demokraattiselle osallistumiselle tulee luoda turvalliset ja kannustavat puitteet.” -> Tähän kaivataan konkretiaa! Esimerkiksi niin, että työperäisesti maahanmuuttaville tarjotaan jo maahantulovaiheessa tietoa omista oikeuksista ja ammattiliittoon kuulumisesta ym. Yhteiskunnan järjestelmistä.
Kappaleen jatkoksi lisäys: niistä tuotantotavoista, jotka eivät mahdollista eläimelle lajityypillistä käytöstä edes vähimmässä määrin, tulee luopua ja luopumiselle tulee asettaa määräaika. Näitä ovat mm. turkistarhaus, nautojen parsinavetat, ja sioilla käytettävät porsimahäkit. Eläimenpidon vähimmäispinta-aloja tulee lainsäädännön keinoin suurentaa ja yhdessä kasvatettavien eläinten enimmäislukumääriä pienentää eläinten kokeman stressin ja tartuntatautien leviämisen riskin vähentämiseksi.
“…Suomessa ja EU-tasolla.” Lauseen jatkoksi lisäys: Turkistarhauksen kieltämiselle on asetettava määräaika siitä riippumatta, vaikka EU ei määräaikaa asettaisi.
Työväenkulttuurin on SDP. Työväen /työikäisten sivistys on ollutpohja Suomen jälleenrakentamiselle. Vahvaa näyttöä mm. terveysvaikutuksista – mielenterveys ja yksinäisyys. Näin ollen kulttuurin voisi nostaa myös sivistykseen liittyvään osioon. Rahoitusjärjestelmässä tulisi näkyä myös yheinen vastuu esittävän taiteen ylläpitämisessä. Mm. kansalliset näyttämöt ja niiden peruskorjaukset. Kansalliset näyttämöt ja muut isommat vakiintuneet toimijat tarjoavat paikan pienemmille toimijoille. Turvataan pitkäjänteinen, alueellisesti tasapainoinen kulttuurirahoitus, joka mahdollistaa kulttuurialan elinvoiman, luovan työn ja palvelut.
“tahallisista laiminlyönneistä” muutettava muotoon “kaikista laiminlyönneistä”. Millä tahallisuus osoitetaan ja kenellä on vastuu osoittaa tahallisuus ja mihin määräaikaan mennessä? Väännetään oikeusasteissa vuosikausia kunnes todetaan, että juttu vanhentuu eikä tahallisuutta voida luotettavasti osoittaa tai vedotaan tekijän tietämättömyyteen. Kaikista laiminlyönneistä tulee tuomita nykyistä herkemmin. Ammattilaisella on velvollisuus pysyä ajan tasalla oman ammattialansa säännöistä ja velvollisuuksista. Muilla aloilla näin jo on, miksei sitten eläintenpidossa?
Ensimmäisen lauseen jälkeen maininta: valvontaeläinlääkärin resursseja on merkittävästi lisättävä. Eläintenpitokieltoja tulee voida määrätä nykyistä herkemmin ja niitä tulee voida valvoa tehokkaammin niin tuotanto- kuin lemmikkieläinten suhteen.
Viimeinen lause on poistettava. Rekisteröintivelvollisuuden laajentaminen ei osu kohteeseensa (pentutehtailun kitkeminen), vaan hankaloittaa ennestään kunnollisten kasvattajien toimintaa. Tavallinen kissan- tai koiranomistaja ei hyödy monenkertaisesta rekisteröinnistä, siksi lemmikkieläinten rekisteröinti Ruokaviraston rekisteriin tulee päin vastoin purkaa, sillä kyseessä on kaksoisrekisteröinti jolla hukataan valvontaresurssia turhaan. Pentutehtailijat eivät rekisteröi tuotoksiaan yhtään mihinkään, maallikko-ostaja ei älyä edellyttää rekisteröintiä, ja ajattelee ettei sitä tarvitse, kun ei aio ostaa näyttely- tai jalostuseläintä. Tämän suhteen tiedotukseen tulee lisätä resurssia keinotekoisten rekisterinrakentelujen sijaan.
Loukkaantuneen villieläimen auttaminen on kansalaisvelvollisuus. Villieläinten auttamisen viranomaisvastuita on selkeytettävä, hoidossa on pyrittävä eläimen parantamiseen ja luontoon palauttamiseen. Hoito ei
voisaa olla vain vapaaehtoistoiminnan varassa ja siihen on varattava riittävät resurssit. Villieläinten hyvinvoinnin turvaamisessa tärkeintä on niiden elinympäristöjen suojelu luontokatoa ja ilmastonmuutosta hillitsemällä ja eläinten kunniottava ja hyvä kohtelu. Metsästyksen ja kalastuksen sääntelyssä on otettava huomioon saalista kunnioittavat ja kärsimystä vähentävät toimintatavat. Koulutus ja valvonta ovat tässä avainasemassa.Petopolitiikassa on tärkeää suojelun sosiaalinen hyväksyttävyys ja hyvä keskusteluyhteys eri tahojen kuten viranomaisten, paikallisväestön, metsästäjien ja luonnonsuojelujärjestöjen välillä. Päätöksenteon on nojattava tutkittuun tietoon, ei vain etujärjestöjen näkemyksiin.
Salametsästystä on torjuttava tehokkaasti. Pienpetorautojen käytön rajoittamista selvitetään. Luolakoirakokeet elävillä saaliseläimillä tulee kieltää.
Metsästyksessä apuna käytettävien kotieläinten sekä saaliseläinten kohtelun on oltava asianmukaista ja siinä tulee välttää kärsimyksen tuottamista niin saaliseläimille kuin kotieläimille.
Lisäys: Virallisen tiedottamisen vaaleista tulee olla monikielistä ja helposti saavutettavaa.
Lähiluontoa ovat myös kunnissa ja kaupungeissa elävät luonnoneläimet. Lintuystävällisyys tulee huomioida rakentamisessa ja kaavoituksessa on kiinnitettävä huomiota eri eläinlajien elinympäristöjen ja kulkuväylien säilyttämiseen.
Tämän kappaleen perään uusi kappale eli lisäys:
SDP tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat ihmiset – mukaan lukien vammaiset ihmiset, neurokirjon henkilöt, pitkäaikaissairaat sekä paljon tukea tarvitsevat lapset ja aikuiset – omana ryhmänään, jonka yhdenvertaisuus ei toteudu pelkästään yleisillä hyvinvointipalveluilla. Yhteiskunnan velvollisuus on turvata yksilöllinen, oikea-aikainen ja riittävä tuki koko elämänkaaren ajan.
Vihapuhe johtaa pahimmillaan tekoihin, siksi vihapuhe on kriminalisoitava suomen lainsäädännössä.
Lisätään loppuun vahvempi vaatimus, esim. ”Selvitetään erilaisia käytännöllisiä kannustimia ja toteutetaan kokeiluja äänestysaktiivisuuden nostamiseksi”
Muutetaan muotoon: ”
Asukasdemokratiaa on kehitettävä toimivammaksi, sillä paikallisen tason aktivointi ja vuoropuhelu asukasyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa voivat olla keino lisätä osallisuuden tunnetta. Asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa omaan asuin- ja toimintaympäristöönsä vahvistaa demokratiaa.”–> olennainen tarkennus
Lisätään loppuun selkeäsanaisesti: ”Luomme fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti esteettömämpiä sekä saavutettavampia vaikuttamisen ympäristöjä”
rivi 2512-2515 Johdanto on kirjoitettu ylevin lausein ja kauniisti, mutta siitä riittävä monikulttuurisuuden aspekti. On ilmaistu seuraavasti: ”suomalaista yhteiskuntaa, suomalaista demokratiaa ja suomalaista toimintakykyä.” Painotus on liikaa termissä Suomalaista – olemmehan kuitenkin monikulttuurinen maa.
2501 Jokainen suomalaisen yhteiskunnan jäsen (Suomen kansalainen) osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen.
Rivi 2526 ”Perustaidoista huolehtimalla voidaan ehkäistä erilaisia haasteita.” Mitä tämä lause tarkoittaa- avattava tarkemmin.
2526-2526 Jokaisen henkilön taitoja, perusvalmiuksia ja kykyjä suunnitella omaa elämää on tuettava ja kehitettävä laadukkaalla, nykyaikaiseen tutkimustietoon pohjautuvalla opetuksella koulusta alkaen
Rivi 2526 ”Perustaidoista huolehtimalla voidaan ehkäistä erilaisia haasteita.” Mitä tämä lause tarkoittaa- avattava tarkemmin.
MUUTOS
2526-2526 Jokaisen henkilön taitoja, perusvalmiuksia ja kykyjä suunnitella omaa elämää on tuettava ja kehitettävä laadukkaalla, nykyaikaiseen tutkimustietoon pohjautuvalla opetuksella koulusta alkaen
Kommentti, tällä hetkellä nykyhallituksen linjausten mukaisesti eläkeläiset eivät ole osallistuneet kurjistumistalkoisiin. Eläkkeellä olevana koen tilanteen epäoikeudenmukaisena. Eli jokaisen tulee osallistua hyvinvointivaltion tukemiseen omalla suhteellisella panoksellaan.
MUUTOS rivit 2580-2581-2582
Yksinäisyys heikentää lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja, itsetuntoa, oppimismotivaatiota ja voi aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä ja univaikeuksia. Pitkittyessään se voi johtaa vakavaan psyykkiseen oireiluun. Yksinäisyyden seuraukset voivat ulottua aikuisuuteen asti syrjäytymisen ja lisääntyneen palvelutarpeen muodossa.Yksinäisyys voi heikentää lasten, nuorten sekä aikuisten sosiaalisia taitoja, itsetuntoa, itsevarmuutta, itsearvostusta, oppimismotivaatiota ja jopa toimintakykyä. Pitkittyessä se voi aiheuttaa sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita ja voi johtaa pahimmillaan syrjäytymiseen ja toimintakyvyn merkittävään heikentymiseenOlisi hyvä nostaa myös esille se, että henkilö itse ja hänen lähiverkostonsa on ”vastuussa” yksinäisyyden tunteen ehkäisemisestä.
LISÄYS r 2595 Digilaitteiden runsaan ja rajaamaton käytön on todettu huolestuttavasti haittavan erityisesti lasten ja nuorten itsesäätelytaitoja, ajattelukyvyn sekä emotionaalisen sfäärin kehittymistä, mikä puolestaan johtaa sosiaalisten taitojen kehittämättömyyteen ja oppimiskyvyn, lukutaidon ja vuorovaikutustaidon merkittävään heikentymiseen
rivi 2608 15 ikävuoden rajaa ehdotetaan median kanaville pääsyyn. Em. ei taida onnistua käytännössä. Nykyiset opetuskäytännöt taitavat edellyttää mediakanavien käyttöä jo nuoremmillakin.
Kommentti: koko luku on liian suppea. Onko tämä kirjoittaminen vielä kesken. Luvun sisältö on niin merkittävä, että voisi olla vähän laajemmin kirjoitettu.
Monilla vanhuksilla on hyvin vahva luontosuhde useimmilla johtuen syntymäpaikasta. Siksi lähiluonto voi tarkoittaa helppokulkuista ja saavutettavaa esteetöntä puisto-aluetta.
LISÄYS: Myös muiden Suomen kotoperäisten vähemmistökielten, eli romani kielen, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakielen sekä karjalan kielen asemaa on vahvistettava.
Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry
LISÄYS LOPPUUN
Lasten ja nuorten päihde- ja rahapelihaittojen ehkäisyssä on panostettava päihdekasvatukseen, varhaiseen tukeen, osallisuuteen ja arjen perustaitoihin. Kouluissa ja vapaa-ajalla tehtävä ehkäisevä työ tukee koulupolulla pysymistä, mielenterveyttä ja kiinnittymistä opintoihin ja työelämään.
Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry
TÄYDENNYS
Kansalaisjärjestöt ovat suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden ja kestävyyden kannalta keskeisiä toimijoita. Ne täydentävät julkisen sektorin roolia ja toimivat siellä, missä markkinat tai julkinen päätöksenteko eivät siihen kykene, erityisesti haavoittuvien ryhmien ja eriarvoisuuden kysymysten parissa. Järjestöjen työ lisää hyvinvointia ja säästää kustannuksia ehkäisemällä ongelmien kärjistymistä, ja niiden asiantuntijuuteen ja kansalaistoimintaan perustuva toiminta rakentaa luottamusta ja osallisuutta.
Kansalaisjärjestöt ovat myös demokratian elinvoimaisia toimijoita, jotka tuovat ihmisten äänen, tiedon ja arjen kokemukset mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Julkisen vallan tulee tukea järjestöjen toimintaedellytyksiä ja tunnistaa niiden rooli sosiaalisena investointina osana toimivaa demokratiaa ja kestävää hyvinvointivaltiota.
Terveyden edistämisen ja kansanterveystyön rahoitus on turvattava pitkäjänteisesti ja sen taso on suhteutettava haittojen todelliseen laajuuteen. Järjestöjen osalta rahoitusta on kehitettävä siten, että se mahdollistaa pitkäjänteisen työn, yleisavustusten käytön ja järjestöjen oman varainhankinnan kehittämisen. Kansalaisjärjestöt ovat vapaaehtoistyön alustoja, mutta myös korvaamattomia erityisasiantuntijoita omalla alallaan.
Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry
LISÄYS
Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava ennakoitavalla ja pitkäjänteisellä rahoituksella.
SDP:N POHJOISMAINEN TYÖRYHMÄ
LISÄYS:
Sosialidemokraattisen kulttuuripolitiikan lähtökohtana on arvostus suomalaista kulttuuria ja sen tekijöitä kohtaan. Päämäärämme on luoda puitteet sen elinvoimaisuudelle ja kasvulle sekä mahdollistaa kulttuuriosallistuminen kaikille esimerkiksi taloudellisesta asemasta, asuinpaikasta, iästä tai toimintakyvystä riippumatta, ja kaksikielisyys huomioiden. Meidän on vahvistettava kulttuurikasvatusta, jolla tuetaan lasten ja nuorten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia kokijoina ja tekijöinä. Saamelaisten oikeutta oman kielen ja kulttuurin kehittämiseen ja ylläpitämiseen on vahvistettava ja huolehdittava saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytyksistä.
Osana kulttuuripolitiikkaa on edistettävä myös pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä ja vuorovaikutusta kansalaisjärjestöjen kesken. Kun pohjoismainen kulttuuri on helposti saavutettavaa, se vahvistaa kielitaitoa, yhteistä ymmärrystä ja osallisuutta kaikkialla Suomessa. Taiteen ja kulttuurin laaja yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys tunnustetaan. Monikulttuurisuus hyväksytään yhteiskuntaa eteenpäin vieväksi voimaksi. Lisäksi nuoria tulee kannustaa syventämään ammatillista osaamistaan ja luomaan pohjoismaisia verkostoja esimerkiksi järjestämällä korkeatasoisia tilaisuuksia nuorille journalisteille ja tutkijoille.
TYÖRYHMÄ:
Hyväksyy esityksen (lisätty yllä olevaan kommenttiin).
TYÖRYHMÄ:
Esittää kommentin mukaista muutosta ja seuraavan kommentin mukaista lisäystä:Kaiken eläimiin liittyvän toiminnan on oltava eettistä ja kestävää ja läpinäkyvää. Eläimiä tulee kunnioittaa tuntevina elollisina olentoina ja ymmärtää ihmisen rooli eläinten hyvinvoinnin mahdollistamisessa. Eläinten hyvinvoinnista tulee pitää huolta.
TYÖRYHMÄ:
Hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ:
Hyväksyy esityksen muutamin lisäyksin:
Niistä tuotantotavoista, jotka eivät mahdollista eläimelle lajityypillistä käytöstä edes vähimmässä määrin, tulee luopua ja luopumiselle tulee asettaa määräaika. Näitä ovat mm. turkistarhaus, nautojen parsinavetat, sioilla käytettävät porsimahäkit ja eläinten häkkikasvatus. Eläimenpidon vähimmäispinta-aloja tulee lainsäädännön keinoin suurentaa ja yhdessä kasvatettavien eläinten enimmäislukumääriä pienentää eläinten kokeman stressin ja tartuntatautien leviämisen riskin vähentämiseksi. Suomen kilpailukyvyn varmistamiseksi vaikutetaan EU-tasolla.
TYÖRYHMÄ:
Hylkää esityksen, mutta esittää seuraavaa lisäystä:
Tässä on keskiössä eläinten hyvinvointilain kehittäminen. Eläinten oikeussuojaa kehitetään ja selvitetään.
TYÖRYHMÄ:
Hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ:
Hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ:
Hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ:
Hylkää esityksen ja tekee seuraavan muutosesityksen:
Riittävät lomituspalvelut maataloustuottajille on tärkeää turvata. Laiminlyönneistä ja rikkomuksista…
TYÖRYHMÄ:
Hyväksyy esityksen muutettuna ja esittää lisäystä:
Pentutehtailua ja lemmikkien tuontia ulkomailta on syytä valvoa nykyistä paremmin ja hyvinvointihaittaa aiheuttavaa jalostustoimintaa rajoittaa. Valvontaeläinlääkärien resursseista on huolehdittava kautta maan. Lemmikkien rekisteröintivelvoitteita on laajennettava.
TYÖRYHMÄ:
Hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ:
Hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ:
Hyväksyy esityksen osittain (yksi poisto):
Loukkaantuneen villieläimen auttaminen on kansalaisvelvollisuus. Villieläinten auttamisen viranomaisvastuita on selkeytettävä, hoidossa on pyrittävä eläimen parantamiseen ja luontoon palauttamiseen. Hoito ei saa olla vain vapaaehtoistoiminnan varassa ja siihen on varattava riittävät resurssit. Villieläinten hyvinvoinnin turvaamisessa tärkeintä on niiden elinympäristöjen suojelu luontokatoa ja ilmastonmuutosta hillitsemällä ja eläinten kunnioittava ja hyvä kohtelu. Metsästyksen ja kalastuksen sääntelyssä on otettava huomioon saalista kunnioittavat ja kärsimystä vähentävät toimintatavat. Koulutus ja valvonta ovat tässä avainasemassa.Petopolitiikassa on tärkeää suojelun sosiaalinen hyväksyttävyys ja hyvä keskusteluyhteys eri tahojen kuten viranomaisten, paikallisväestön, metsästäjien ja luonnonsuojelujärjestöjen välillä. Päätöksenteon on nojattava tutkittuun tietoon. Salametsästystä on torjuttava tehokkaasti. Pienpetorautojen käytön rajoittamista selvitetään. Luolakoirakokeet elävillä saaliseläimillä tulee kieltää.Metsästyksessä apuna käytettävien kotieläinten sekä saaliseläinten kohtelun on oltava asianmukaista ja siinä tulee välttää kärsimyksen tuottamista niin saaliseläimille kuin kotieläimille.
TYÖRYHMÄTämän perusteella lisätty lause (lihavoitu)Kuntien, valtion, hyvinvointialueen ja järjestöjen tulee yhdessä etsiä keinoja yksinäisyyden ehkäisyyn. Ikääntyneiden yksinäisyyttä torjutaan vahvistamalla yhteisöllisiä palveluja ja varmistamalla, että jokaisella on mahdollisuus merkityksellisiin ihmissuhteisiin, osallisuuteen ja arjen tukeen. Yksinäisyyden vähentäminen ja yhteisöllisyyden edistäminen vaatii myös arjen pieniä tekoja muiden huomioimiseksi. Ketään ei jätetä yksin.
TYÖRYHMÄ Otettu osittain mukaan työryhmän esitykseen:Yksinäisyys heikentää lasten, nuorten sekä aikuisten sosiaalisia taitoja, itsetuntoa, itsevarmuutta, itsearvostusta, oppimismotivaatiota ja jopa toimintakykyä. Pitkittyessä se voi aiheuttaa sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita ja voi johtaa pahimmillaan syrjäytymiseen ja toimintakyvyn merkittävään heikentymiseen. Yksinäisyyden seuraukset voivat ulottua aikuisuuteen asti esimerkiksi syrjäytymisen ja lisääntyneen palvelutarpeen muodossa.
TYÖRYHMÄ hyväksyy muutoksen osittain. Lisätään kappaleen alkuun selvennys: Hyvinvoivassa ja toimivassa yhteiskunnassa jokainen osallistuu…
Lisätään kappaleen loppuun LISÄYSmääritelmä: Kansalaisyhteiskunta on julkisesta sektorista ja yksityisestä sektorista erillinen, vapaaehtoiseen toimintaan perustuva ”kolmas sektori”, jossa kansalaiset vapaaehtoisuuteen perustuen järjestäytyvät yhdessä edistääkseen yhteisiä tavoitteita, arvoja tai etuja. Se rakentuu järjestöjen, yhdistysten ja omaehtoisen aktivismin kautta toimien demokratian, osallistumisen ja yhteisöllisyyden edistäjänä.
TYÖRYHMÄ ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ yhtyy ehdotukseen, mutta mielestämme se sopisi paremmin Kulttuuripolitiikka osioon. Ehdotamme sen lisäämistä sinne.
TYÖRYHMÄ yhtyy ehdotuksen henkeen. Osa ehdotuksen sisällöstä sisältyy jo olemassa olevaan poliittisen ohjelman tekstiin.
LISÄYS: Kansalaisjärjestöille, kuten ympäristöliikkeille on voitava taata mahdollisuus osoittaa mieltä ja järjestää mielenosituksia ilman yhteiskunnan ja elinkeinoelämän asettamia ylisuuria taloudellisia korvausvaatimuksia ja sanktioita. Yhteiskunnan on voitava kestää hetkelliset häiriöt ja haitat toiminnoissaan silloin kun ne eivät aiheuta kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumista tai kohtuuttomia taloudellisia.
TYÖRYHMÄ ei yhdy esityksen sisältöön. SDP ei kannata lisäleikkauksia eläkeläisten palveluihin.
TYÖRYHMÄ kannattaa esitystä. Kappaleen muotoilu on sujuvampi näin muutettuna.
TYÖRYHMÄ kannattaa muokkausta.
LISÄYS: huolehdittava yhdenvertaisuudesta
TYÖRYHMÄ kannattaa monikulttuurisuuden lisäämistä sopivaan kohtaan kappaletta kohtaan 4.3.
TYÖRYHMÄ kannattaa lisäystä.
LISÄYS: ja osallistua.
TYÖRYHMÄ ei yhdy esitykseen.
TYÖRYHMÄ työryhmä kannattaa esitystä osin. Juridisesta sukupuolimerkinnästä luopuminen voisi sopia paremmin toiseen kohtaan ohjelmassa.
LISÄYS: Suomessa tulee laatia kansallinen sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintään puututaan kouluissa, työpaikoilla ja julkisissa tiloissa rikollisena toimintana.
TYÖRYHMÄ kannattaa esitettyä lisäystä.
LISÄYS: omien voimavarojen ja kykyjensä mukaisesti.
TYÖRYHMÄ kannattaa esitettyä lisäystä poliittisen ohjelman kohtaan 3.2., jossa puhutaan mielenterveydestä, emme kannata kuitenkaan lisäystä tänne kohtaan 5.2.
kannattaa esitettyä lisäystä poliittisen ohjelman kohtaan 3.2., jossa puhutaan sosiaali- ja terveyspalveluista, emme kannata kuitenkaan lisäystä tänne kohtaan 5.2.
TYÖRYHMÄ kannattaa esitettyä lisäystä.
LISÄYS: Jokaisella on myös osaltaan vastuu hyvän yhteiskunnan rakentamisesta.
TYÖRYHMÄ kannattaa esitettyä lisäystä.
LISÄYS: Luomme fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti esteettömämpiä sekä saavutettavampia vaikuttamisen ympäristöjä.
TYÖRYHMÄ kannattaa esitettyä lisäystä.
LISÄYS: ja autettava niitä henkilöitä, jotka eivät siihen itse pysty.
VASTAUS: TYÖRYHMÄ kannattaa esitettyä muutosesitystä koko kappaleen osalta.
TYÖRYHMÄ ei kannatta tätä esitettyä tarkennusta tänne kohtaan 5.2. Esitämme, että korjausehdotus sopii paremmin oikeutta käsittelevään kohtaan 4.3.
TYÖRYHMÄ kannattaa esitettyä lisäystä.
LISÄYS: Rauhanomaiset mielenosoitukset ja väkivallaton suora toiminta tulee ensisijaisesti nähdä kokoontumisvapauden suojaamana oikeutettuna keinona vaikuttaa demokraattisessa yhteiskunnassa.
TYÖRYHMÄ ei kannatta tätä esitettyä tarkennusta, vaan muutosesitystä aiemman Elina Holmin muutosesityksen mukaisesti. Jälkimmäinen korjausehdotus sopii paremmin opetusta käsittelevään lukuun 3.3
TYÖRYHMÄ kannattaa esitettyä lisäystä.
LISÄYS: Demokratian ja osallisuuden vahvistamisessa on huomioitava alueelliset erot. Harvaan asutuilla alueilla osallistumisen esteet ovat usein rakenteellisia, ja niitä on purettava digitaalisilla ratkaisuilla ja lähipalveluja turvaamalla.
TYÖRYHMÄ ei kannatta esitettyä lisäystä. Vihapuhe on periaatteessa kriminalisoitu Suomessa, jos se täyttää rikoslaissa määriteltyjen rikosten tunnusmerkit. Suomen rikoslaissa ei ole suoraan rikosnimikettä ”vihapuhe”, mutta vihapuheena pidetty toiminta katsotaan rangaistavaksi useiden muiden rikosnimikkeiden kautta.
TYÖRYHMÄ ei kannatta esitettyä lisäystä. Mielestämme kirjaus on riittävä ja sisältää myös somen keskustelukanavana.
TYÖRYHMÄ kannattaa esitettyjä muutoksia. Ne täydentävät ja sujuvoittavat tekstiä, pitäen sen kuitenkin tiiviinä.
TYÖRYHMÄ ei kannata esitettyä muutosesitystä. Mielestämme kirjaus on riittävä ja toimiva sellaisenaan.
TYÖRYHMÄ kannattaa esitettyä lisäystä.
LISÄYS: Selvitetään erilaisia käytännöllisiä kannustimia ja toteutetaan kokeiluja äänestysaktiivisuuden nostamiseksi.
TYÖRYHMÄ kannattaa esitettyä lisäystä osin.
LISÄYS: Demokratiakasvatus otetaan opetussuunnitelmissa oppiaineiden rajat ylittäväksi osaamiskokonaisuudeksi. Osana demokratia- ja kansalaiskasvatusta lasten ja nuorten tietoisuutta oikeuksistaan EU-kansalaisina lisätään. Lasten ja nuorten ymmärrystä vaikuttamisesta ja päätöksenteosta lisätään vahvistamalla oppilas- ja opiskelijakuntien asemaa.
TYÖRYHMÄ ei kannata esitettyä lisäystä. Mielestämme asia ilmenee jo hyvin poliittisen ohjelman kirjauksessa.
TYÖRYHMÄ kannattaa esitettyä lisäystä.
LISÄYS: Virallisen tiedottamisen vaaleista tulee olla monikielistä ja helposti saavutettavaa.
TYÖRYHMÄ ei kannata esitettyä muutosesitystä.
TYÖRYHMÄ ei kannata tätä esitettyä tarkennusta tänne kohtaan 5.2. Korjausehdotus sopisi paremmin opetusta käsittelevään lukuun 3.3, jonne sen lisäämistä työryhmä kannattaa.
TYÖRYHMÄ kannattaa esitettyä lisäystä.
LISÄYS: Myös nuorisojärjestöillä on tärkeä tehtävä kasvattaa lapsia ja nuoria kansalaisuuteen.
TYÖRYHMÄ kannattaa esitettyä lisäystä.
LISÄYS: ja edistettävä nuorten aikuisten äänestysaktiivisuutta
TYÖRYHMÄ kannattaa esitettyä lisäystä osin.
LISÄYS: SDP tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat ihmiset omana ryhmänään, jonka yhdenvertaisuus ei toteudu pelkästään yleisillä hyvinvointipalveluilla. Yhteiskunnan velvollisuus on turvata yksilöllinen, oikea-aikainen ja riittävä tuki koko elämänkaaren ajan.
TYÖRYHMÄ kannattaa esitettyä lisäystä.
LISÄYS: osallistavaa budjetointia ja asukasbudjetointia lisätään kunnissa, kaupungeissa ja hyvinvointialueilla ja sen käyttöä laajennetaan uusien käyttökohteiden budjetointiin.
TYÖRYHMÄ kannattaa esitettyä lisäystä osin. Yleisradion toimintaedellytykset on varmistettava, mutta se ei sovi tähän 5.2. kohtaan, vaan tekoälyä käsittelevään kohtaan 3.11.
LISÄYS: Kansalaisten tiedonsaanti, objektiivinen tiedonvälitys ja erilaisten yhteiskuntanäkemysten esille pääsy on varmistettava.
TYÖRYHMÄ kannattaa muutosesitystä.
LISÄYS: Asukasdemokratiaa on kehitettävä toimivammaksi, sillä paikallisen tason aktivointi ja vuoropuhelu asukasyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa voivat olla keino lisätä osallisuuden tunnetta. Asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa omaan asuin- ja toimintaympäristöönsä vahvistaa demokratiaa.
TYÖRYHMÄ ei kannata tätä esitettyä tarkennusta tänne kohtaan 5.2. Korjausehdotus sopisi paremmin opetusta käsittelevään lukuun 3.3, jonne sen lisäämistä työryhmä kannattaa.
TYÖRYHMÄ ei kannata tätä muutosesitystä. Kannatamme kuitenkin luvun pidentämistä esitetyn kaltaisesti.
TYÖRYHMÄ kannattaa tätä muutosesitystä. Kannatamme luvun pidentämistä esitetyn kaltaisesti.
TYÖRYHMÄ kannattaa tätä muutosesitystä. Kannatamme luvun pidentämistä esitetyn kaltaisesti.
LISÄYS: Kannatamme luvun pidentämistä esitetyn kaltaisesti.
TYÖRYHMÄ kannattaa tätä lisäystä.
LISÄYS: Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava ennakoitavalla ja pitkäjänteisellä rahoituksella.
TYÖRYHMÄ ei kannata tätä lisäystä, koska se on huomioitu Elisa Selinummen esityksessä, jonka työryhmä esittää hyväksyttäväksi.
TYÖRYHMÄ kannattaa tätä lisäystä.
LISÄYS: Järjestötoiminnassa tulisi kannustaa ylisukupolviseen yhteistyöhön, jotta järjestökenttä pysyy toimivana, aktiivisena ja kehittyvänä.
TYÖRYHMÄ kannattaa tätä lisäystä.
LISÄYS: Järjestöjen tekemä työ voi ehkäistä kalliimpien palveluiden tarvetta, joten järjestöjen tekemän työn merkitys on tunnistettava.
TYÖRYHMÄ: Ei kannata esitystä.
TYÖRYHMÄEi huomioitu, koska esityksessä ei ole valmista lisäys- tai muutosesitystä.
TYÖRYHMÄHylätty
TYÖRYHMÄ: Hyväksytty
TYÖRYHMÄ: Hylätty
TYÖRYHMÄ: Hylätty
TYÖRYHMÄ Hylätty
TYÖRYHMÄ: Hyväksytty osittain.Työryhmän lopullinen muotoilu koko kappaleelle:
Ruutuaika on lisääntynyt kaiken ikäisillä, mikä haastaa ihmisten hyvinvointia. Digilaitteiden runsaan ja rajaamaton käytön on todettu haittaavan erityisesti lasten ja nuorten itsesäätelytaitoja, ajattelukyvyn sekä tunteiden ilmaisu kehittymistä. Eri elämänvaiheisiin annettavilla ruutuaikasuosituksilla voidaan vähentää ruutuajan negatiivisia vaikutuksia ihmisten arjessa. Sosiaalisen median käytön rajaamista ikärajoilla on edistettävä EU-tasolla. Suomen tulee asettaa sosiaalisen median kanavien käyttöön 15 vuoden ikäraja. Huoltajien on tärkeää tiedostaa oma vastuunsa lasten suojelemisesta verkossa. Samaan aikaan on tunnistettava sosiaalisen median mahdollisuudet vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden rakentamisessa.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdytä muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Lisätään uusi lause lauseen ”Kaikilla on oltava mahdollisuus arjen luontokokemuksiin lähellä kotia” jälkeen: ”Mahdollisuus säännölliseen ulkoiluun on turvattava myös heille, joiden toimintakyky on rajoittunut.”.
TYÖRYHMÄ:Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Lisätään kappaleen loppuun uusi lause: ”Lähiluontoa ovat myös eläimet, joiden elinympäristöihin tulee kiinnittää huomiota.”.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Yhtyy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ kannattaa lisäystä.
LISÄYS: Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset henkilöt osallistuvat myös demokraattiseen päätöksentekoon niin päättäjinä kuin aktiivisina kansalaisina. Rakenteellisen rasismiin ja moniperustaiseen syrjintään on kiinnitettävä erityistä huomiota muodollisissa demokraattisissa päätöksenteon prosesseissa. Kieli- ja taustamaakohtaiset erot ovat suuria, ja tiedon puute on keskeinen syy äänestämättä jättämiseen. Kansalaisyhteiskunnan toimijoita kuten järjestöjä ja liikkeitä on tuettava ja kannustettava osallistumisen esteiden tunnistamiseen ja purkamiseen.
TYÖRYHMÄ ei kannata esitettyä muutosesitystä.
TYÖRYHMÄ kannattaa esitettyä lisäystä.
LISÄYS: SDP sitoutuu siihen, että erityistä tukea tarvitsevat ihmiset ja heidän edustajansa osallistuvat heitä koskevan lainsäädännön ja palveluiden valmisteluun. Kokemusasiantuntijuus on tunnustettava osaksi päätöksentekoa.
TYÖRYHMÄ: kannattaa esitettyä lisäystä
TYÖRYHMÄ ei kannata tätä lisäystä. Se on mielestämme huomioitu Elisa Selinummen pidemmässä muutosesityksessä.
TYÖRYHMÄ ei kannata tätä lisäystä.
TYÖRYHMÄ ei kannata tätä lisäystä.
TYÖRYHMÄ kannattaa tätä lisäystä.
LISÄYS: Vapaaehtoistoiminta ei synny itsestään, vaan vaatii ammattimaista koordinointia ja resursseja.
TYÖRYHMÄ kannattaa tätä lisäystä.
TYÖRYHMÄ ei kannata tätä lisäystä. Muutkin toimijat mainitaan tässä kohtaa yleisellä tasolla, ei erityisesti johonkin aiheeseen viitaten.
TYÖRYHMÄ kannattaa tätä lisäystä.
LISÄYS: – ja opiskelijatoimintaa
TYÖRYHMÄ ei kannata tätä lisäystä.
LISÄYS: Yhdistystoimintaa tulee tukea myös muita kuluja, kuten suuria pankkikuluja tukien. Tätä varten tarvittaisiin pankkeihin erilliset yhdistystilit, jotka olisivat yritystilejä edullisempia.
TYÖRYHMÄ: Kannattaa esitettyä muutosta.
LISÄYS: Kouluissa ja oppilaitoksissa tulee tukea lasten ja nuorten kasvua aktiivisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi muun muassa oppilaskuntatoiminnan avulla, jonka roolia vaikuttaa koulun arjessa tulee vahvistaa varmistamalla sille riittävät resurssit yhteisöllisen toiminnan järjestämiseen.
Kulttuuripoliittinen työryhmä:Hylkää esityksen.Katsomme, että pohjan alkuperäinen teksti huomioi riittävällä tavalla lisäyksessä esille tuodut huomiot. Lisäys ei sisällä uusia konkreettisia poliittisia linjauksia / ehdotuksia.
Kulttuuripoliittinen työryhmä:Hylkää esityksen. Katsomme, että pohjan alkuperäinen otsikko on parempi.
Kulttuuripoliittinen työryhmä:Hylkää muutoksen.Katsomme, että pohjan alkuperäinen muotoilu on parempi.
Kulttuuripoliittinen työryhmä:Hylkää muutoksen.Ei sisällä konkreettista muutosesitystä / muotoilua.
Kulttuuripoliittinen työryhmä:Hylkää esityksen.Katsomme, että poliittinen ohjelma ei ole oikea paikka ottaa kantaa yksittäisten hankkeiden rahoitukseen, vaikka ne olisivatkin sinänsä kannatettavia. Katsomme, että pohjan alkuperäinen muotoilu sisältää saman tavoitteen lasten ja nuorten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksien parantamisesta.
Kulttuuripoliittinen työryhmä:Hylkää lisäyksen.
Kulttuuripoliittinen työryhmä:Hylkää muutosesityksen.Katsomme, että pohjan alkuperäinen muotoilu on parempi.
Kulttuuripoliittinen työryhmä:Ottaa nimiinsä muutoksin. Ohjelmatekstin rakenteellisista syistä esitetään lisättäväksi toiseen kohtaan (ks. viimeinen kappale).
Kulttuuripoliittinen työryhmä:Hylkää esityksen.
Kulttuuripoliittinen työryhmä:Hylkää esityksen.Ei konkreettista muotoiluehdotusta.
Kulttuuripoliittinen työryhmä:Hylkää esityksen.Ei sisällä konkreettista muutosesitystä.
Kulttuuripoliittinen työryhmä:Hylkää esityksen. Tavoite on sinänsä kannatettava, mutta lause jää irralliseksi tässä yhteydessä.
Kulttuuripoliittinen työryhmä: Ottaa nimiinsä muutoksin.Ehdotamme lisättäväksi kappaleen loppuun:
Luovalla alalla työskentelyn ja ansionmuodostuksen erityispiirteet tulee ottaa huomioon sosiaaliturvan kehittämisessä. (ks. kappaleen lopullinen muotoiluehdotus viimeisessä kommentissa)
Kulttuuripoliittinen työryhmä: Hylkää esityksen.Katsomme, että lisäys jää liian irralliseksi ja vaikeaselkoiseksi siinä, mihin puolue sitoutuu ”varmistamalla luovien alojen toimijoiden kohtuullisen tulotason”.
Kulttuuripoliittinen työryhmä / muutosesitys:
Luovalla alalla on myös huomattava potentiaali taloudellisen kasvun ja innovaatioiden näkökulmasta. Luovan alan kansainvälistymistä, kulttuurivientiä ja Suomen maakuvatyötä tulee vahvistaa. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on kaksinkertaistaa luovan talouden osuus bruttokansantuotteesta. Luovalla alalla työskentelyn ja ansionmuodostuksen erityispiirteet tulee ottaa huomioon sosiaaliturvan kehittämisessä.
Kulttuuripoliittinen työryhmä: Yhdymme pääosin esitettyihin huomioihin, mutta kommentti ei sisällä konkreettista muotoiluehdotusta. Ehdotamme, että kappale muotoillaan uudelleen (ks. muotoiluehdotus alla seuraavassa kommentissa).
Kulttuuripoliittinen työryhmä / Muutosesitys:Siirretään viimeinen lause koko luvun loppuun.Sosialidemokraattisen kulttuuripolitiikan lähtökohtana on arvostus suomalaista kulttuuria ja sen tekijöitä kohtaan. Päämäärämme on luoda puitteet sen elinvoimaisuudelle ja kasvulle sekä mahdollistaa kulttuuriosallistuminen kaikille esimerkiksi taloudellisesta asemasta, asuinpaikasta, iästä tai toimintakyvystä riippumatta, ja kaksikielisyys huomioiden. Meidän on vahvistettava kulttuurikasvatusta, jolla tuetaan lasten ja nuorten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia kokijoina ja tekijöinä.
Saamelaisten oikeutta oman kielen ja kulttuurin kehittämiseen ja ylläpitämiseen on vahvistettava ja huolehdittava saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytyksistä.Kultuuripoliittinen työryhmä / LISÄYS
Luvun viimeiseksi kappaleeksi lisätään:
—
Osana kulttuuripolitiikkaa on edistettävä myös pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä ja vuorovaikutusta kansalaisjärjestöjen kesken. Kun pohjoismainen kulttuuri on helposti saavutettavaa, se vahvistaa kielitaitoa, yhteistä ymmärrystä ja osallisuutta kaikkialla Suomessa. Saamelaisten oikeutta oman kielen ja kulttuurin kehittämiseen ja ylläpitämiseen on vahvistettava ja huolehdittava saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytyksistä. Myös muiden Suomen kotoperäisten vähemmistökielten asemasta on huolehdittava.
—
Kulttuuripoliittinen työryhmä / LISÄYS (uusi muotoilu)Kulttuuri kuuluu jokaiselle kaikkialla Suomessa. Kulttuuripalveluiden saavutettavuuden näkökulmasta on tärkeää panostaa alueellisiin rakenteisiin, kuten kirjastoverkkoon ja alueellisiin taidelaitoksiin; teattereihin, museoihin, orkestereihin.
Kulttuuripoliittinen työryhmä: Ottaa nimiinsä muutoksin. Ohjelmatekstin rakenteellisista syistä esitetään lisättäväksi toiseen kohtaan (ks. viimeinen kappale).
TYÖRYHMÄ: hylkää esityksen
TYÖRYHMÄ: hyväksyy esityksen.
Työryhmän uusi kappale:
Suomalaiset liikkuvat monella tavalla aktiivisesti, ja esimerkiksi ulkoilu, hyötyliikunta ja erilaiset harrastukset ovat edelleen tärkeä osa arkea eri puolilla maata. Liikkumisella ja fyysisellä aktiivisuudella on todennetusti myönteisiä vaikutuksia suomalaisten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Samalla on kuitenkin nähtävissä huolestuttava kehitys: suomalaisten fyysinen toimintakyky on heikentynyt ja liikkumattomuuden kustannukset nousevat vuosittain lähes viiteen miljardiin euroon. Arjen aktiivisuus on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, ja alueiden eriytyminen sekä hyvinvointi- ja tuloerojen kasvu kaventavat mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa. Meidän on varmistettava, että liikunta ja urheilu ovat kaikkien saavutettavissa sosioekonomisesta asemasta huolimatta. Meidän tulee lisäksi tunnistaa, että verotuksellisilla valinnoilla on vaikutusta ihmisten liikkumiseen.
Työryhmän esitys:
Kaikilla on oltava yhdenvertainen mahdollisuus liikkua terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävästi. Tämä on kuitenkin tulevaisuudessa haasteellista, sillä väestökehitys vaikuttaa merkittävästi liikuntapalveluiden ja -olosuhteiden tarpeisiin. Liikuntakulttuurin moninaistuminen haastaa liikuntakenttää ja sen rahoitusta. Kunnat, urheiluseurat ja yksityinen sektori liikuttavat suomalaisia laajasti, mikä asettaa samalla myös oman haasteensa liikkumisen yhdenvertaisille mahdollisuuksille. Liikunnassa ja urheilussa tulee jatkossa huomioida entistä paremmin eritaustaisten sekä ikääntyvien tarpeet. Samalla myös harrastuksiin kuljettu matka saattaa pidetä sekä harvaan asutuilla alueilla että kaupungeissa.
TYÖRYHMÄ: hyväksyy esityksen
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen..
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen…
TYÖRYHMÄ hylkää ehdotuksen
TYÖRYHMÄ hylkää ehdotuksen.
TYÖRYHMÄ: hylkää ehdotuksen
TYÖRYHMÄ: uusi kappale tämän jälkeen.
Meidän on turvattava liikkumisen mahdollisuudet paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Alueiden eriytymistä tapahtuu sekä maaseutumaisten alueiden ja kaupunkien, mutta myös kaupungin sisäisten alueiden välillä. Aluetaloudessa on otettava huomioon myös liikuntapoliittiset vaikutukset niin alueellisena vahvuutena sekä tarpeena vahvistaa. Esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisessa tulee tulevaisuudessa korostaa yhä enemmän ennakointia, monikäyttöisyyttä ja muunneltavuutta. Haluamme varmistaa, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa liikuntaa monipuolisesti lähtökohtaisesti omalla paikkakunnalla ja kaupungeissa omalla alueella. Liikettä tulee tuoda sinne, missä ihmisten arki on, erityisesti päiväkoteihin, kouluihin, oppilaitoksiin ja ikäihmisten päivittäiseen elämään.
TYÖRYHMÄ: siirtää kappaleen ”nuorten fyysinen aktiivisuus (…)” jälkeen ja muokkaa sitä seuraavanlaisesti:
Liikunnallinen elämäntapa ja riittävä liike arjessa eivät toteudu vain liikuntapolitiikan avulla. Siksi tarvitsemme poikkihallinnollisia toimia kaikilla eri politiikan sektoreilla. Asia tulee huomioida esimerkiksi ennaltaehkäisevänä keinona terveydenhuollossa sekä osana kaupunkisuunnittelua entistä vahvemmin. Meidän on varmistettava elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan sujuva palveluketju hyvinvointialueilla ja kunnissa. Ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kannustavan HYTE-rahoituksen osuutta kunnissa ja hyvinvointialueilla tulee kasvattaa ja kohdentaa ennaltaehkäisevään toimintaan. Kohdentamista tulee seurata ja arvioida. Myös yritysten resursseja ennaltaehkäisevän toiminnan järjestämisessä tulee hyödyntää.
TYÖRYHMÄ: lisää kappaleen tämän perään:
Liikunta ja urheilu ovat myös elinvoimatekijöitä kunnille, alueille ja valtakunnallisesti. Urheiluseurat ja yhdistykset tekevät arvokasta työtä harrastamisen, liikkumisen ja urheilun mahdollistamiseksi ja toimintaa järjestetään laajasti kaiken tasoisille liikkujille ja urheilijoille. Huippu-urheilijaksi kasvamista ja tavoitteelliselle urheilu-uralle suuntautuvia tulee tukea erilaisin toimin. Myös liikunta-alan yritystoiminnalla on keskeinen rooli sekä paikallisen elinvoiman lisääjänä että ihmisten liikuttajana.
TYÖRYHMÄ:
Nuorten fyysinen aktiivisuus ja liikunnan harrastaminen vähenevät selvästi toiselle asteelle siirryttäessä, ja myös korkea-asteelle siirryttäessä paikallaanolo lisääntyy edelleen. Samalla nuoria uhkaa tulevaisuudessa kasvava syrjäytymis- ja köyhyysriski sekä lisääntyneet mielenterveyden haasteet. Liikunta tarjoaa yhteisöllisyyttä, yhteisötaitoja sekä yhteenkuuluvuutta. Liikunnallisen elämäntavan juurruttaminen on siksi tarpeen aloittaa jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja pitää siitä kiinni läpi koulutusasteiden. Lähiaikuisen rooli on keskeinen liikkuvan elämäntavan omaksumisessa. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen on lisättävä lakiin varhaiskasvatuksen, toisen asteen sekä korkea-asteen osalta, kuten on tehty esi- ja perusopetuksen kohdalla.
TYÖRYHMÄ:
Digitaalisten palveluiden ja laitteiden käyttö on kasvanut, mikä on yksi merkittävä tekijä paikallaan olon lisääntymisessä. Meidän tulee tarkastella sitä, miten voimme kannustaa tai rajata esimerkiksi lasten ja nuorten laitteiden käyttöä ja samalla tunnistaa, että digitalisaatio kuitenkin tarjoaa liikuntaan ja liikkujille myös mahdollisuuksia mitata itseään ja seurata omaa kehittymistään. Liikkumiseen kannustavilla ja tukevilla sovelluksilla on mahdollisuus ehkäistä sairastamisen kuluja. Pelillistäminen ja palkitseminen lisäävät liikettä kuin huomaamatta. Myös yhteisöllisyyttä voidaan lisätä erilaisilla liikuntaan liittyvillä sovelluksilla, jotka luovat ryhmiä ja yhdistävät liikkujia harrastusten pariin.
TYÖRYHMÄ: lisää kappaleen tämän edelle
Ilmastonmuutos tulee haastamaan liikuntakentän toimintaa monella eri tapaa. Ilmastonmuutokseen tulee varautua liikuntapaikkarakentamisessa ja liikuntaolosuhteiden suunnittelussa. Vihreä siirtymä ja hiilineutraalisuustavoite tulee huomioida olosuhteiden valmisteluissa. Innovatiiviset ratkaisut voivat parhaimmillaan olla Suomelle vientituotteita. Ilmastonmuutos tulee myös muuttamaan ihmisten mahdollisuuksia liikkua arjessa, pahimpien arvioiden mukaan passivoivasti. Tähän tulee varautua edellä mainituin keinoin.
TYÖRYHMÄ:
Suomessa on luotu monia loistavia käytäntöjä, jotka ovat lisänneet liikettä ympäri Suomen. Yksi näistä on Harrastamisen Suomen malli, joka mahdollistaa matalan kynnyksen ja edullisen harrastamisen monille lapsille ja nuorille. Harrastamisen Suomen mallin toteuttamista tulisi sujuvoittaa niin, että nuorisolain alla tapahtuvassa harrastustoiminnassa voitaisiin huomioida paremmin perusopetuslain alaisuudessa tapahtuvan toiminnan tarpeita. Esimerkkinä sujuvoittamisesta voidaan nostaa koulupäivän aikana tapahtuva toiminta sekä koulukuljetukset. Harrastamisen Suomen mallin toimintaa tulisi voida järjestää myös koulupäivän aikana ja koulukuljetukset tulisi voida toteuttaa niin, että koulukuljetuksen piirissä olevilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulupäivän jälkeen tapahtuvaan Harrastamisen Suomen mallin toimintaan. Harrastamisen Suomen malli on laajennettava myös toiselle asteelle.
TYÖRYHMÄ: poistaa
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – koko liite5.7 Huolehditaan tehokkaasta kotoutumisesta
Suomeen muuttaneiden kohdalla sujuvan kotoutumisen tulee olla jokaisen maahanmuuttajan oikeus ja velvollisuus, jota yhteiskunta tukee kaikilla hallinnontasoilla. Kotoutuminen tarkoittaa yhteiskunnan sääntöjen ja toimintatapojen syvällistä sisäistämistä ja osallistumista kykyjensä mukaan yhteiskuntaan sen aktiivisena jäsenenä.
Suomeen muuttavalta on oikeutettua edellyttää mukautumista niihin periaatteisiin, joiden varassa Suomi yhteiskuntana toimii ja jotka usein ovat välttämätön edellytys sille, että täällä kyetään ylläpitämään vaurasta ja vakaata hyvinvointivaltiota. Vastaavasti Suomen on oltava vastaanottavainen yhteiskunta tänne muuttaville ja tänne tulevilla tulee olla selkeä reitti Suomen yhdenvertaiseksi ja täysivaltaiseksi kansalaiseksi.Kotoutumisen tuessa ensisijaista on, että maahan muuttavasta otetaan tarvittaessa nopeasti koppi ja häntä autetaan löytämään aktiivisia tapoja osallistua yhteiskuntaan. Erityisesti kielen oppimista ja nopeaa työllistymistä tulee edistää ja vastaavasti torjua kaikin tavoin ajautumista passiiviseksi tukiasiakkaasi. Maahan muuttavien yhteiskunnalliselle ja demokraattiselle osallistumiselle tulee luoda turvalliset ja kannustavat puitteet.
Kieli on avain osallisuuteen. Vaikka työelämässä voi pärjätä esimerkiksi englannin kielellä, on maahan pysyvästi muuttavan tärkeä oppia myös kotimaisia kieliä voidakseen osallistua muuten yhteiskuntaan ja esimerkiksi kyetäkseen antamaan omille lapsilleen hyvät eväät Suomessa pärjäämiseen. Suomen tai ruotsin kielen oppimiseen on panostettava ja oikeuksia sosiaalietuuksiin voidaan kytkeä siihen, että maahanmuuttaja opiskelee kieltä ja osoittaa muuten pyrkimystä kotoutua ja työllistyä. Maahanmuuttajien kielikoulutuksen saatavuutta on vahvistettava huolehtien siitä, että kielikoulutuksen tasot ja tavoitteet sekä yhteys muihin opintoihin ja työelämään muodostavat johdonmukaisia kokonaisuuksia. Kielikoulutukseen on panostettava myös työperäisesti maahan muuttavien kohdalla.
Erityisesti patriarkaalisista kulttuureista tulevien maahanmuuttajanaisten osallisuuden kasvattaminen on tärkeä painopiste. On purettava rakenteita, jotka tukevat kotiin jäämistä ja aktiivisesti autettava työllistymisessä ja kontaktien rakentamisessa ympäröivään yhteiskuntaan. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen maahanmuuttajaperheissä on keskeinen tavoite, jotta lapsille voidaan antaa mahdollisimman hyvät eväät suomalaisessa yhteiskunnassa pärjäämiseen.Aktiivisella yhteiskuntapolitiikalla torjutaan sitä, ettei Suomeen muodostuisi etnistä tai kulttuurista segregaatiota asuinalueiden, työmarkkinoiden tai muun yhteiskunnallisen osallistumisen tasoilla. Kuntia on aktiivisesti tuettava ja ohjattava kotoutumisen edistämisessä ja tuloksia seurattava järjestelmällisesti. Maahanmuuttajien kotoutumispolitiikan on oltava myös kuntatasolla suunnitelmallista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä. Suomeen muuttavien kulttuurin ja tapojen on sopeuduttava Suomen lakeihin ja yhteiskunnan keskeisiin arvoihin. Sukupuolten epätasa-arvoon perustuvia ajattelutapoja ja käytäntöjä ei tule hyväksyä ja kulttuurisiin käsityksiin tai tapoihin perustuva maahanmuuttajayhteisöjen sisällä tapahtuva väkivalta, painostus ja rajoittaminen on torjuttava yksiselitteisesti. Viranomaisten on kyettävä puuttumaan tällaisiin ilmiöihin nykyistä tehokkaammin ja turvattava kaikkien Suomessa asuvien koskemattomuus ja täysi itsemääräämisoikeus.
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite (osion viimeisen kommentin yhteydessä). Kielen oppimisesta otettu kommenttien pohjalta lisää tekstiä tähän.
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite, jossa tämä muutos huomioitu.
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. – Tässä erittäin hyvää asiaa. Tästä nostettu tiivistetysti pointteja kielikoulutusta koskevaan kohtaan.
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. – Käsittääkseni perheenyhdistämissäännösten yhteyksistä kotoutumistuloksiin ei meillä ainakaan vielä ole kertynyt sellaista näyttöä, että voitaisiin sanoa onko perheenyhdistämisen tulorajoilla positiivinen vai negatiivinen vaikutus kotoutumiseen.
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite.
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. – Tärkeä asia, josta lisätty tekstiä myöhempään kappaleeseen tässä osiossa.
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. – Tässä paljon hyvää asiaa, josta otettu tiivistettynä sisältöä kielen oppimista koskevaan kappaleeseen.
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. – En menisi poliittisessa ohjelmassa ihan näin yksityiskohtaiselle tasolle.
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Tämän ja toisten kommenttien pohjalta korjattu tuota lausetta.
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite.
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite.
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite.
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite
Sisäisen turvallisuuden työryhmä – toimitettu erillinen liite. Tämä sinänsä hyvin harkitsemisen arvoinen asia. Voi kuitenkin oikeudellisesti olla vaikea toteuttaa ja vaatii selvittämistä. En laittaisi poliittiseen ohjelmaan ”selvitetään” kirjauksia, niin säästäisin tämän vaaliohjelmaan.