Johdanto
Hyvä arki rakentuu kokonaisuudesta, johon vaikuttavat niin laadukkaat ja riittävät palvelut, viihtyisä asuinympäristö, toimiva liikenne kuin reilu työelämä. Jokaisella suomalaisella on oltava mahdollisuus elää itsensä näköistä elämää ja hyvää arkea eri puolilla Suomea.
Kaksikielisessä Suomessa on oikeus saada palveluja, elää ja vaikuttaa suomen ja ruotsin kielillä. Meidän on huolehdittava ruotsinkielisten palveluiden saatavuudesta ja parannettava kansalliskielten asemaa. Suomen on lisäksi toimittava alkuperäiskansojen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi.
Suomen väestökehitys haastaa nykyistä palvelujärjestelmäämme. Syntyvyys on laskenut jyrkästi, työikäisten määrä vähenee ja väestö ikääntyy nopeasti. Syntyvyyden lasku kytkeytyy laajasti sosiaalisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. Toivotun lapsiluvun tukeminen edellyttää kokonaisvaltaista perhepolitiikkaa, joka yhdistää sosiaaliturvan, mielenterveyden tukemisen sekä työn ja perhe-elämän yhdistämisen. Erityisesti miesten koulutustason nostaminen parantaa työllisyyttä ja vahvistaa huoltosuhdetta. Turvattu toimeentulo ja hyvä koulutus ovat terveyden ja hyvinvoinnin perusta.
Hyvinvointi- ja terveyseroja on kavennettava tavoitteellisesti, siksi tarvitaan sosiaali-, terveys-, koulutus- ja työllisyyspalvelujen saumatonta yhteistyötä. Hyvinvointi rakentuu varhaisesta tuesta, sujuvista peruspalveluista ja siitä, että apua on saatavilla oikeaan aikaan. Harrastus-, kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet on turvattava kaikille, ja ikääntyville on tarjottava edellytykset hyvään, omannäköiseen arkeen.
Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava sekä oikeudenmukainen että tarkoitusta vastaava. Sosiaaliturvaa on kehitettävä vastaamaan uudenlaisiin tarpeisiin nykyistä paremmin.
Yhteiskunnan muutokset lisäävät elämän epävarmuutta, joten ihmisten mielenterveyttä ja työn muutokseen sopeutumista on tuettava. Jokaisella on oltava mahdollisuus kehittää ja ylläpitää osaamistaan, sillä se luo turvaa muutoksen keskellä. Ihmisten koulutustasosta huolehtiminen on myös koko yhteiskunnan kannalta keskeistä, sillä tällä hetkellä koulutustason lasku suhteessa muihin OECD-maihin uhkaa koko hyvinvointivaltion perustaa. Koulutustason ja oppimistulosten nostaminen nojaa siihen, että jokaiselle lapselle turvataan laadukas perusopetus, oppimisen tuki ja tarpeen mukaiset oppimateriaalit lähikoulussa riittävillä opetuksen ja ohjauksen resursseilla. Osaamisesta on rakennettava Suomen tärkein kilpailuvaltti.
Tekoäly ja digitalisaatio muuttavat oppimisen ja työnteon rakenteita. Työntekijöiltä vaaditaan yhä monipuolisempia digitaalisia taitoja, ja työpaikkojen koulutusvastuu kasvaa. Tekoäly voi tukea yksilöllistä oppimista ja jatkuvaa kouluttautumista, mutta on huolehdittava, ettei muutos syvennä oppimiskuiluja. On edistettävä ihmiskeskeistä digitalisaatiota ja hyvinvointia.
Kaikilla päätöksenteon tasoilla tulee huomioida ihmisten erilaiset tarpeet. Vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta on huolehdittava YK:n vammaissopimuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi syrjintään puuttumista ja sen ennaltaehkäisemistä, esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämistä sekä riittävien palvelujen ja apuvälineiden turvaamista. HLBTQ+ -ihmisten yhdenvertaisuuden on toteuduttava kaikilla elämänalueilla ja sen on taattava jokaiselle oikeus elää omana itsenään ilman syrjintää tai pelkoa.
Jokaiselle suomalaiselle on taattava nopea hoitoon pääsy, hoidon jatkuvuus ja riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava riittäviä, oikein mitoitettuja ja laadukkaita. Meidän on huolehdittava, että palveluiden yhdenvertaisuus paranee ja jokaisella suomalaisella on tasavertainen mahdollisuus saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja päästä hoitoon silloin kun hoitoa tarvitsee.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäisyyn. Tämä tarkoittaa vaikuttavia tekoja terveyden ja hyvinvoinnin puolesta yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, kuten työssä, asumisessa, liikenteessä, koulutuksessa, ympäristössä ja toimeentulossa.
Laadukkaiden palveluiden perusta riittävien resurssien lisäksi on koulutettu ja osaava henkilöstö, jolla on mahdollisuus työskennellä motivoituneena hyvin johdetuissa organisaatioissa. Henkilöstön koulutusmäärät on suunniteltava pitkäjänteisesti. Teknologiaa on kehitettävä ja käytettävä vaikuttavasti hoidon, hoivan ja avunsaannin sujuvoittamiseksi ja asiakkaiden parhaaksi. Tehokkuuden ei tule merkitä palveluiden karsimista tai henkilöstön kiirettä, vaan tarpeenmukaisia palveluja, joihin myös niiden käyttäjät itse voivat vaikuttaa.
Suomen perusterveydenhuollon ensisijaiset ongelmat ovat heikko hoidon saatavuus ja hoidon jatkuvuuden puute. Terveydenhuollon tulee perustua helposti saavutettavaan perustason palveluun. Meidän on puututtava rakenteisiin, joiden kautta resurssit kohdentuvat tarpeeseen nähden epätasa-arvoisesti.
Hoitoon on päästävä viimeistään kahdessa viikossa. Hoito on järjestettävä omalääkäri- ja omahoitajamallilla. Omalääkäri- ja omahoitajamallin vakiinnuttamisen yhteydessä on pidettävä huolta siitä, että malli nopeuttaa hoitoon pääsyä ja mahdollistaa joustavan ja asiakaslähtöisen asioinnin. Hoitoon pitää kuulua riittävät laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Fyysisen hoitokontaktin ohella on kehitettävä helppokäyttöisiä etäpalveluita. Erittäin tärkeää on keskeisten erikoispalveluiden saaminen jo perustason hoidossa. Tämä vähentää potilaiden lähettämistä sairaaloihin merkittävästi ja nopeuttaa hoitoa.
Nopealla hoitoon pääsyllä ehkäisemme sairauksien pahenemisen ja vähennämme kalliimpien palveluiden tarvetta. Sairauksien hyvä hoito perustasolla vähentää sairaalahoitojen tarvetta. Sairaaloiden valmiuksia ja työnjakoja on kehitettävä ja vaativinta hoitoa on keskitettävä korkean tason yksiköihin. Sairaaloiden kattava ympärivuorokautinen päivystysvalmius on turvattava. Suun terveydenhuolto jää usein riittämättömäksi, vaikka sen merkitys ihmisen kokonaisterveydelle on merkittävä. Siksi myös hammashoidon hoitoon pääsyä on parannettava ja pidemmällä aikavälillä tavoiteltava tiukempaa hoitotakuuta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestettävä tehokkaasti. Rahoituksen tulee perustua verorahoitukseen tai lakisääteiseen sosiaalivakuutukseen ja asiakasmaksujen tulee olla kohtuulliset. Joidenkin palveluiden, kuten esimerkiksi kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten ja neuvolapalveluiden, tulee olla maksuttomia. Asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi palveluiden käytölle, ja siksi maksukatot tulee yhtenäistää ja yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi. Terveydenhuollon maksukaton eli asiakasmaksujen vuosiomavastuun seurantavelvollisuus pitää siirtää hyvinvointialueille. Lisäksi on kehitettävä asiakasta suojaavia mekanismeja velkaantumisen ehkäisemiseksi sekä lisättävä tietoisuutta maksujen perimättä jättämisen tai alentamisen mahdollisuudesta.
Palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitava kaikissa vaiheissa. Vaikeaselkoinen terveyspalvelujärjestelmä ei saa muodostua esteeksi terveyspalvelujen käytölle.
Alueellisia ja ihmisryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja on kyettävä vähentämään. Pienituloisilla ja työelämän ulkopuolella olevilla on yli viisi kertaa enemmän menetettyjä elinvuosia kuin hyvätuloisilla. Terveyden tasa-arvon saavuttamiseksi sukupuolten väliset erot on otettava nykyistä paremmin huomioon. Pahimmillaan terveydenhuollossa esiintyvä sukupuolivinouma heikentää tyttöjen ja naisten hoitoa ja johtaa viivästyneisiin diagnooseihin, tehottomiin hoitoihin ja ongelmiin hoidon saatavuudessa. Samalla on varmistettava, että myös miesten terveyden erityiskysymyksiin tartutaan. Miesten lyhyempi elinajanodote ja myöhempi hoitoon hakeutuminen edellyttävät kohdennettuja toimia mielenterveyden tuen, sairauksien varhaisen toteamisen ja terveellisten elintapojen vahvistamiseksi.
Gynekologista osaamista perusterveydenhuollossa on vahvistettava. Julkisessa terveydenhuollossa on huomioitava myös synnyttäneiden palvelut ja vaihdevuosioireiden hoito. Keskenmenon kohdanneiden apua ja tukea on parannettava. Tahattomasti lapsettomille on tarjottava laadukkaita tukipalveluita ja alle 25-vuotiaille nuorille on turvattava maksuton ehkäisy osana laadukkaita seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita.
Työterveyshuollon painopisteen tulee olla työperäisten sairauksien ehkäisyssä ja terveellisten työolosuhteiden edistämisessä. Työterveyshuollon kustannusten ja sisällön läpinäkyvyyttä on lisättävä. Tavoitteena on oltava palveluiden vaikuttavuus. Työterveyslähtöinen sairaanhoito olisi viisasta kytkeä tiiviimmin osaksi perusterveydenhuoltoa esimerkiksi omalääkäri-hoitajamallin avulla. Lisäksi hyvinvointialueiden, työterveyshuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden toimimista sujuvana toisiaan täydentävänä kokonaisuutena pitää parantaa.
Ikääntyneiden määrän kasvu lisää paineita perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, kotona asumisen tukipalveluissa ja asumispalveluissa, mutta ikääntymisen ei tarvitse automaattisesti tarkoittaa palveluntarpeen ja kustannusten kasvua. Ihmisten hyvää terveyttä ja toimintakykyä on ylläpidettävä koko elämänkaaren ajan. Ennaltaehkäisevään terveyden ja terveellisten elintapojen edistämiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja liikunnan tukemiseen on panostettava. Tämä koskee myös omaishoitajien jaksamisen tukemista.
Elämänkaaren loppuvaiheen on oltava turvallinen. Kotona asumista on tuettava panostamalla osaavaan ja riittävään kotihoidon henkilöstöön, turvallisuuteen ja elämää helpottaviin apuvälineisiin sekä liikkumisen palveluihin, tarvittaessa myös uudenlaisiin asumisen muotoihin.
Omaishoidon merkitys on kasvanut ja siksi omaishoitajien jaksamiseen on panostettava. Omaishoito tulee voida sovittaa yhteen työelämän kanssa nykyistä paremmin, jotta omaishoitajat voivat halutessaan jatkaa työssäkäyntiä. Omaishoidon tuen kriteerien ja palveluiden on joustettava elämäntilanteen mukaan, sillä suuri osa omaishoitajista on työikäisiä. Omaishoitajia on tuettava tärkeässä työssä taloudellisesti, sijaisjärjestelyin ja tukitoimin. Kotiin hankittavia palveluita voidaan tukea myös verohelpotuksilla.
Elämäntilanteen ja olosuhteiden niin vaatiessa, on ympärivuorokautisen hoivan palveluita saatava. Kotihoito ei voi olla puuttuvan ympärivuorokautisen hoidon korvike. Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen tulee olla kaikissa tilanteissa riittävä, jotta hoivan laatu ei heikkene ja työntekijöiden kuormitus kasva.
Vammaisten palveluja on kehitettävä eri vammaisryhmien tarpeiden mukaisesti. Sekä yleis- että erityispalvelujen taso ja saatavuus on varmistettava. Vammaispalvelulain toimeenpanon ohjaukselle ja seurannalle sekä tarvittaessa lain muuttamiselle tulee varata riittävät resurssit. Yksilöllisten palvelujen ja apuvälineiden ohella on tärkeää rakentaa yhteiskuntaa, joka on kaikille esteetön ja saavutettava. Vammaisten tulkkauspalvelun ongelmiin on puututtava.
Mielenterveyden haasteet ovat nousseet merkittävimmäksi kansansairausryhmäksi. Tämä on yhteydessä muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen, kuten digitalisaatioon sekä eriarvoisuuden ja yksinäisyyden kasvuun. Tutkimusten mukaan arjen turvallisuus, sosiaaliset suhteet, lähiluonto ja meluttomat ympäristöt tukevat mielenterveyttä. Myös usko tulevaisuuteen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin sekä kokemus merkityksellisyydestä auttavat jaksamaan. Meidän on sekä muutettava yhteiskuntaa mielenterveyden kannalta terveellisemmäksi että kehitettävä mielenterveyspalveluita.
Nuorten ja työikäisten lisäksi myös ikääntyneiden mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on paljon kehitettävää. Mielenterveyspolitiikan on nojattava tutkittuun tietoon ja vaikuttaviin menetelmiin sekä päätösten mielenterveysvaikutusten arviointiin ja kokemusasiantuntijoiden pitkäjänteiseen hyödyntämiseen. Tarvitsemme niin hyvinvointia tukevia yhteiskunnallisia rakenteita kuin paremmin saavutettavia mielenterveyspalveluja kaiken ikäisille. Palveluiden painopistettä on siirrettävä raskaista hoidoista ennaltaehkäisevään tukeen ja perustason palveluihin kuitenkin turvaten vakavasti sairaiden oikeudet. Perustason hoitoon pitää päästä viiveettä ja tarvittaessa on järjestettävä erikoisasiantuntijoiden tuki ja apu. Etäpalveluilla voidaan täydentää palveluverkkoa ja helpottaa saavutettavuutta.
Lapsille ja nuorille on oltava tarjolla matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita myös ilman ajanvarausta tai diagnoosia. Nämä pisteet voisivat tarjota välitöntä keskustelutukea, kriisiapua ja ohjausta jatkohoitoon. Terapiatakuuta on laajennettava.
Nuorten hyvinvointi on koko yhteiskunnan elinvoiman mittari. Tutkimusten mukaan heidän tyytyväisyytensä ja tulevaisuudenuskonsa ovat heikentyneet selvästi. Nuorten toiveikkuuden vahvistaminen on nostettava poliittiseksi painopisteeksi, esimerkiksi uuden sukupolvisopimuksen kautta.
Nuorten hyvinvointi on heikentynyt kaikkialla maassa, ja syrjäytymisen riski on lisääntynyt. Ikääntyvällä kansakunnalla ei ole varaa menettää yhdenkään ihmisen panosta. Tarvitsemme laaja-alaisen nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ohjelman. Ohjelmassa on huomioitava alueelliset erot nuorten syrjäytymisriskissä, minkä vuoksi valtakunnallisen ohjelman resurssien kohdentamisessa alueelliset indikaattorit on otettava huomioon.
Erityisen tärkeää on turvata toimintaa, joka vahvistaa nuorten kokemusta tulla nähdyksi ja kuulluksi sekä lisää osallisuutta. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tukevat nuoria. Ankkuritoiminnan jatkuvuus ja resurssointi mahdollistavat varhaisen puuttumisen ja nuorten tukemisen kriisitilanteissa. Nuorisotyöhön on panostettava riittävin henkilöstöresurssein ja toimivin tilaratkaisuin. Nuoret tarvitsevat myös vapaa-ajalleen turvallisten aikuisten läsnäoloa, turvallisia ja saavutettavia nuorisotiloja sekä mielekästä tekemistä.
Perhepolitiikan punaisena lankana on oltava ennaltaehkäisevät ja maksuttomat matalan kynnyksen palvelut. Perheiden on saatava toimivia palveluja riittävästi ja oikeaan aikaan. Perheen aikuisten kriisitilanteissa on huolehdittava myös lasten avuntarpeesta ja toisin päin.
Perheiden tukeminen on lastensuojelun perusta. Syrjäytymiskehitys tulee katkaista heti alkuvaiheessa. Lastensuojelussa on siirryttävä ennaltaehkäisevään ja perhekeskeiseen toimintaan, joka tukee lapsen hyvinvointia, vähentää huostaanottojen tarvetta ja vahvistaa perheiden voimavaroja. Vaativien lastensuojelupalveluiden laatu on turvattava.
Päihdehuollon palveluiden tarve on kasvanut. Päihteiden ongelmakäyttö liittyy usein huono-osaisuuteen sekä sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin. Alkoholin saatavuuden lisäämiseen liittyy merkittäviä riskejä. Nuorten päihteiden käyttö on polarisoitunut. Osa nuorista ei käytä lainkaan päihteitä, mutta toisilla käyttö alkaa varhain ja liittyy usein moninaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Päihde- ja huumepolitiikkaa on tehostettava ja on turvattava nopea avunsaanti, toimiva hoitopolku ja kuntoutus.
Sosiaalityö useiden erityisryhmien keskuudessa vaatii kehittämistä. Monimutkaistunut ja koventunut yhteiskunta on monille ylipääsemätön esteiden viidakko. Auttamista ja tukemista tarvitaan ja se on sekä yksiköiden että koko yhteiskunnan etu. Meillä ei ole varaa antaa syrjäytymisen lisääntyä.
Sote-palveluiden henkilöstö on avainasemassa koko palvelujärjestelmän toimivuudessa ja kehityksessä. Ammattien houkuttelevuus, laadukas koulutus ja monipuoliset uramahdollisuudet tulee turvata. Ilman motivoitunutta henkilöstöä ei ole toimivia palveluita.
Meidän on edistettävä terveydenhuollon ammattilaisten työtaakan keventämistä vähentämällä vähähyötyistä tai tarpeetonta työtä. Tietojärjestelmien pitää vähentää työntekijöiden työkuormaa ja vapauttaa aikaa ihmisten kohtaamiseen ja parempaan palveluun.
Sote-järjestelmän kehittämistä tulee jatkaa laajaan poliittiseen tukeen ja tutkittuun tietoon perustuen. Hyväksi todetut käytänteet, innovaatiot ja uudet toimintatavat on saatava hyvinvointialueilla nykyistä tehokkaammin käyttöön. Hoitoprosesseja on uudistettava ja tehostettava, jotta saadaan aikaan sama tai parempi hoitotulos lyhyemmässä ajassa. Rakenneuudistuksen jälkeen on kiinnitettävä huomiota järjestelmän tavoitteisiin, toimintaperiaatteisiin ja palveluvalikoimaan.
Digitalisaation lisääntyvä hyödyntäminen, eri palveluiden integraatio, väestön etnisen ja kulttuurisen moninaisuuden huomioiminen, yksilöllisyyden kasvu ja omavastuun korostaminen ovat välttämättömiä keinoja muutosten tasapainoisessa ohjaamisessa. Meidän on tuettava digitaalista yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikissa väestöryhmissä.
Meidän on edistettävä hyvinvointialueilla käynnissä olevaa digitaalisen asioinnin palvelujen laajentamista. Samalla on tärkeää kehittää myös asiakaslähtöisiä puhelinasiointiin ja paikan päällä asiointiin perustuvia yhteydenottotapoja. Digitaalisen asioinnin osalta tulee asettaa kansallisia tavoitteita palveluvalikoimalle ja yhteydenoton viiveelle. Nopean vastausajan chat-palvelujen saatavuus ei vielä kata koko maata, ja tällaiset uudet yhteydenottotavat tulisi huomioida nykyistä paremmin hoitotakuun lainsäädännössä.
Alueita on ohjattava ottamaan käyttöön vaikuttavaksi osoittautuneita toimia ja tarvittaessa myös sääntelyä on muutettava toiminnan sujuvoittamiseksi. Samoin tekoälyn käyttöä diagnostiikassa ja potilaskirjauksissa on otettava käyttöön työn sujuvoittamiseksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin parhaaksi sekä talouden kestävyyden varmistamiseksi monikanavarahoitus on arvioitava uudelleen. Sote-järjestelmää on järkevöitettävä ja laadittava suunnitelma kohti tehokkaampia ja vaikuttavampia sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoitteena on luoda Suomeen yhtenäinen potilastieto- ja diagnoosien kirjaamisjärjestelmä, jossa hyödynnetään vahvasti myös tekoälyä.
Julkisten ja yksityisten palveluiden rinnalla toimiva kolmas sektori tekee tärkeää täydentävää työtä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Järjestöissä toimii myös paljon vapaaehtoisia. Niiden toimintaedellytyksiä on parannettava. Luonnollisesti myös niiden toimintaa tuettaessa tulee samalla toimintaa arvioida ja vaikuttavuutta kehittää.
Uutta oppien läpi elämän
Lapsuus ja nuoruus ovat aikaa, jolloin rakennetaan perusta ihmisenä olemisen taidoille ja oppimiselle. Sosiaaliset suhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat ihmisen perustavanlaatuisia tarpeita, ja ne syntyvät vuorovaikutuksessa ja läsnäolossa. Näiden kokemusten kautta aivot ja oppimiskyky kehittyvät. Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys vahvistavat itsesäätelytaitoja ja auttavat lasta hallitsemaan impulssikontrollia ja tunteiden säätelyä, mikä puolestaan on edellytys oppimiselle.
Oppilaiden motivaatiossa ja yritteliäisyydessä on tapahtunut laskua. Kouluun suhtaudutaan aiempaa kielteisemmin, ja usko sattuman merkitykseen koulumenestyksen selittäjänä on kasvanut. Uskomusrakenteen muutokseen ovat vaikuttaneet muun muassa koulutuksen merkityksen heikkeneminen nuorten elämässä sekä yhteiskunnalliset muutokset, kuten työelämän epävakaistuminen. Myös globaalit kriisit ovat vaikuttaneet siihen, millaisena nuoret näkevät tulevaisuutensa.
Matala koulutustaso periytyy yhä laajamittaisemmin sukupolvelta seuraavalle. Kodin resurssit, asenteet koulutusta kohtaan ja yhteiskunnan lisääntyvä polarisaatio vaikuttavat suoraan oppimistuloksiin. Erittäin hyvin koulussa menestyviä on entistä enemmän, mutta samanaikaisesti myös heikommin pärjäävien määrä kasvaa.
Koulutuksen ohjauksen ja valtion rahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Ikäluokkien pienentyessä koulutuksesta vapautuvia resursseja tulee käyttää koulutuksen kehittämiseen ja koulutustason nostoon. Lukutaitoon ja muihin perustaitoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota tulevina vuosina. Segregaation ehkäisyssä ja erojen tasaamisessa päiväkotien ja peruskoulujen tarvelähtöinen rahoitus on erityisen merkityksellistä ja siihen tulisi yhä enemmän panostaa kansallisesti.
Eriytyminen näkyy myös aikuisten osaamisessa. Koulutus ja osaaminen eivät jakaudu tasaisesti väestöryhmien kesken. Työntekijäammateissa työskentelevät pääsevät osallistumaan vuosittain henkilöstökoulutukseen merkittävästi vähemmän kuin akateemisesti koulutetut. Myös omaehtoinen kouluttautuminen on huomattavasti harvinaisempaa matalammin koulutetuilla.
Koulutus- ja osaamistason nostoon on luotava seurantaohjelma, jossa tavoitteille asetettaisiin yhteisesti hallituskausittain seurattavia mittareita.
Kasvatuksessa ja opetuksessa on tehtävä määrätietoista tasa-arvotyötä ja käsiteltävä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuutta avoimesti. Näin rakennamme yhteiskuntaa, jossa jokainen voi elää ja tulla nähdyksi omana itsenään. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota saamelaisten lasten ja nuorten kielen oppimisen edellytysten varmistamiseen.
Laadukas varhaiskasvatus ja kaksivuotinen esiopetus luovat perustan tulevaan koulupolkuun
Jokaisella lapsella on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuutta on edelleen kasvatettava, koska varhaiskasvatus edistää lasten tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia.
Kasvua ja oppimista tukeva varhaiskasvatus ja maksuton esiopetus on oltava kaikkien saatavilla ja niiden tulee muodostaa saumaton jatkumo perusopetukseen. Päiväkodeissa ja kouluissa on oltava riittävästi turvallisia ja osaavia aikuisia ja siksi on laadittava saatavuussuunnitelma osaavan ja pätevän varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstön varmistamiseksi. Lisäksi on luotava vakituisten varahenkilöiden rekrytointiin malli, jossa sijaistuksia olisi hoitamassa entuudestaan tuttu ammattilainen.
Varhaiskasvatukseen on osoitettava riittävät määrärahat ja ylläpidettävä arviointikriteereitä, joilla määritellään korkealaatuinen, pedagoginen varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksessa on myös huomioitava haavoittuvassa asemassa olevien lasten määrä.
Esiopetus on laajennettava kaksivuotiseksi, mikäli kokeilun tulokset osoittautuvat myönteiseksi. 2030-luvun aikana on kuljettava kohti maksutonta varhaiskasvatusta maksuja ensin alentaen.
12-vuotista oppivelvollisuuskoulutusta on vahvistettava
Tulevien vuosien aikana lukutaidon ja muiden perustaitojen osaamista on vahvistettava. 12-vuotisen oppivelvollisuuskoulutuksen tulee taata kaikille laaja yleissivistys ja sen päätyttyä kaikilla tulee olla vahvat kansalaistaidot ja mahdollisuudet jatko-opintoihin, joiden avulla pärjääminen ja osallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa on mahdollista.
Jokaiselle lapselle on turvattava laadukas perusopetus, oppimisen tuki ja tarpeen mukaiset oppimateriaalit lähikoulussa. Joustavaa kokonaiskoulupäivää, jossa lähikoulu toimii ankkurina päivän aikana tapahtuvalle yhteisölliselle oppimiselle ja harrastusmahdollisuuksille, on kehitettävä.
Koulujen väliseen ja sisäiseen eriytymiseen ratkaisuna on tasa-arvoisten lähtökohtien varmistaminen ehkäisemällä segregaatiota, opettajien ja rehtoreiden osaamisen kehittäminen erityisesti pedagogisessa johtamisessa, oppimisen ilon ja merkityksellisyyden lisääminen, kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen sekä tukitoimien kattavuus ja oikea-aikaisuus.
Osaamisen vahvistaminen onnistuu perusopetuksessa tuntijakoa ja perusopetuksen opetussuunnitelmaa uudistamalla. Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksessa keskeistä on opetussuunnitelman selkeyttäminen ja keskittyminen ydinosaamiseen. Samalla perusopetuksen arvioinnin yhdenvertaisuutta voidaan parantaa nykyistä selkeämmillä arviointikriteereillä. Opetussuunnitelman uudistamisessa on vastattava lukemisen vähentymiseen ja määriteltävä lukutaitoa parantavia tavoitteita.
Opetussuunnitelman perusteiden selkeyttäminen on keskeinen keino varmistaa yhtenäisen perusopetuksen toteutumista ja tukea koulutyötä eri puolilla maata. Konkretisoimalla sisältöjä ja tavoitteita voidaan vahvistaa erityisesti perustaitojen opetusta ja vähentää tulkinnanvaraisuutta opetuksen toteutuksessa. Lisäämällä kansallisesti päätettyjä yhteisiä kokonaisuuksia voidaan vahvistaa opetuksen valtakunnallista yhtenäisyyttä. Tavoitteita voisi vuosiluokkaistaa nykyistä konkreettisemmin. Keskeistä tässä uudistuksessa olisi motivaation vahvistaminen ja tavoitteiden selkeyttäminen ja vahvempi keskittyminen perusosaamiseen. Samalla on kuitenkin huolehdittava yleissivistyksestä.
Perusopetuksen tuntijaon uudistuksessa on jatkettava perusopetuksen vähimmäistuntimäärän kasvattamista. Lisätunneilla voidaan vahvistaa perustaitojen osaamista. Samalla tuntijakoa uudistettaessa tulisi laajentaa opiskeltavien kielten valikoimaa, jonka mahdollistamiseksi voisi hyödyntää etäyhteyksiä.
Tarvitsemme kansallisen laadunarviointijärjestelmän perusopetukseen, samoin kuin on varhaiskasvatuksessa. Se mahdollistaisi yhtenäisen ja vertailukelpoisen tavan arvioida toimintaa, tukisi laadukasta, yhteisöllistä ja tiedolla johdettua opetuksen kehittämistä sekä paikallisen tason strategista suunnittelua.
Perusopetuksen riittävän pieniin ryhmäkokoihin on kiinnitettävä huomiota. Opetuksen vahvistamiseksi opetusryhmille voisi antaa suosituksen opettajamitoituksesta, jossa huomioidaan koulujen erilaisuus muun muassa oppilaiden tuen tarpeessa ja kielitaustassa sekä eri ikäisten oppilaiden opettaminen samassa ryhmässä.
Eri katsomusaineiden yhteistä opetusta tulee edistää. Katsomusaineesta pitää tulla oma oppiaine oppivelvollisuuskoulutuksessa.
Meidän on panostettava osaamiseen ja jatkuvaan oppiseen tekoälyn käytössä. Tekoälyn käyttö opetuksessa on sallittava opetuksen tukena, mutta kognitiivisia ja tunneälytaitoja vaarantamatta. Koulutuksen tietoturva on varmistettava ja riippuvuus yksittäisistä teknologiatoimittajista vältettävä. Mediakasvatukseen ja vastuulliseen sisältöpolitiikkaan on panostettava.
Vieraskielisten lasten koulupolun alun tukea on parannettava kielenoppimisen osalta. Kielenoppimista pitää tukea nykyistä vahvemmin ja kielitaitoa on testattava systemaattisesti. Opetuskielen riittävä hallinta parantaa ennustetta myöhemmälle koulupolulle. Meidän on muutoinkin luotava riittävä tuen taso, joka tukee koulupolulla etenemistä.
Opetukseen kohdistettavalla rahoituksella kustannetaan myös oppilaiden opintoretket tai vaikkapa opetuksessa käytettävät oppimateriaalit. Laadukkaat oppimateriaalit ovat olennaisen osa laadukasta opetusta. Parhaita asiantuntijoita opetukseen soveltuvan oppimateriaalin valintaan ovat opetuksesta vastaavat opettajat.
Koulurakennusten tehtävä on tukea oppimista ja niiden suunnitteluvaiheessa on hyvä kuulla päivittäin rakennuksessa työskentelevien ammattilaisten näkemyksiä. Myös oppilaitosturvallisuuden parantamiseen on kiinnitettävä huomiota.
Paikkakunnilla, joilla väestö vähenee, on syytä vahvistaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja hyödyntää digitalisaation tuomat mahdollisuudet järjestää opetusta. Lukion ja ammatillisen koulutuksen sisällöllistä ja rakenteellista yhteistyötä on vahvistettava, jotta koulutuksen saavutettavuutta voidaan parantaa. Tulevaisuudessa toisen asteen on muodostettava nykyistä yhtenäisempi ja vahvempi osa oppivelvollisuuskoulutusta. Oppivelvollisuuden päättyessä kaikilla tulee olla valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja elinikäiseen oppimiseen.
Toisen asteen koulutusjärjestelmän kehittämisessä pitää huomioida väestökehitys, alueelliset työvoimatarpeet sekä mahdollisuus kasvattaa sivistyksellistä ja ammatillista osaamista riittävin resurssein koko maassa. Samalla tulee huomioida eri väestö- ja kieliryhmien sekä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tarpeet osana kehittämistä.
Lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoitus tulee turvata kattamaan aidosti maksuttoman toisen asteen tutkinto osana oppivelvollisuutta sekä varmistaa, että esimerkiksi oppimateriaalia on tarjolla suomeksi ja ruotsiksi, mutta myös vähemmistökielillä.
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen rinnalle on otettava käyttöön kuntouttava opetus. Lisäksi on huolehdittava siitä, että tätä varten oppilaitoksissa on riittävästi koulutettua henkilöstöä. Kuntouttavassa opetuksessa hyödynnetään hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä muita koulutusmuotoja. Käytännössä koulutus ja tukitoimet yhdistetään nykyisiä malleja vahvemmin.
Ammatillisessa koulutuksessa on huolehdittava lähiopetuksen määrästä ja otettava käyttöön valtakunnallinen taitotakuu. Opiskelijoiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä opiskelun aikana seurataan aiempaa tarkemmin ja opiskelijalle tarjotaan enemmän yhteisöllistä tukea. Mikäli taidoissa havaitaan valmistumisen jälkeenkin puutteita, opiskelijalla on oltava oikeus palata maksuttomasti hankkimaan tarvittavat taidot.
Ammatillisessa koulutuksessa yhteisten tutkinnon osien laaja-alaisuutta ja tietopohjaa on vahvistettava. Yhteiset tutkinnon osat on uudistettava yleissivistävämmäksi kokonaisuudeksi, jonka puitteissa sisältöjä ja opetusta kehitetään vastaamaan opiskelijoiden tarpeita työelämässä ja jatko-opinnoissa.
Oppivelvollisille on luotava ammatilliseen koulutukseen 1+2 vuoden malli, jossa ensimmäiseen opiskeluvuoteen sisältyisi yhteisiä tutkinnon osia, alan yhteisiä ammattiopintoja ja muita työelämässä tarvittavia taitoja sekä yksilöllistä ja yhteisöllistä tukea.Ensimmäisen vuoden jälkeen keskityttäisiin enemmän syventäviin tutkintokohtaisiin ammattiopintoihin ja työssäoppimiseen. Oppivelvollisten ja aikuisten ammatillinen koulutus on erotettava toisistaan sekä tavoitteiden että rahoituksen osalta.
Kuntien, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä vahvistetaan koulutuksen saavutettavuutta niin perusopetuksessa, toisella asteella kuin korkeakoulutuksessa.
Nopeutetaan korkeakouluopintoihin pääsyä
Suomen koulutusjärjestelmän vahvuus on jokaisen mahdollisuus tavoitella unelmiaan ja hyödyntää koko potentiaalinsa. Tasa-arvoisten mahdollisuuksien kivijalka on se, että jokaisella on taustastaan ja lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus kulkea maksutta koulupolku peruskoulusta aina tohtoriksi saakka.
Suomessa on saavutettava 50 % koulutustaso 2030-luvun aikana. Tämän jälkeen on tavoiteltava, että 60 % nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon 2040-luvulla. Koulutustason nostoon tarvitaan kaikkia koulutusmuotoja ja siksi on kehitettävä erilaisia väyliä korkeakoulutukseen. Tämä tarkoittaa polkuja korkeakouluun myös työelämästä, ammatillisesta koulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä.
Korkeakouluopintoihin pääsyä on helpotettava niille, joilla ei ole olemassa olevaa opinto-oikeutta. Korkeakoulutus on mahdollistettava entistä suuremmalle osalle ikäluokasta karsimalla päällekkäistä ja samantasoista tutkintokoulutusta sekä nostamalla aloituspaikkamääriä maltillisesti ikäluokkien koko huomioiden.
Opinto-ohjausta on parannettava ja tuettava erityisesti aliedustettuja ryhmiä korkeakoulutukseen hakeutumisessa. Lisäksi korkeakoulutuksen läpäisyä on parannettava. Opiskelijoilla on oltava riittävästi tukea ja kannustimia opintojen suorittamiseen tavoiteajassa.
Korkeakouluihin on luotava selkeät pätevöitymispolut muualla suoritetuille tutkinnoille. On luotava selkeä ja kannustava lainsäädäntö- ja rahoitusjärjestelmä, joka antaa raamit jatkuvalle oppimiselle. Korkeakoulujen on tarjottava nykyistä enemmän ei-tutkintoon johtavaa, maksullista koulutusta työelämässä oleville ja jo tutkinnon suorittaneille. Tämä tarjoaisi yrityksille mahdollisuuden tukea työntekijöiden kehittymistä ja korkeakouluille mahdollisuuden vahvistaa rahoitustaan. Tiiviimmän yritysyhteistyön rinnalla on huolehdittava riippumattoman tieteen tekemisen mahdollisuuksista.
Aikuiskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen on panostettava
Väestön koulutus- ja osaamistason nostoa on vahvistettava lisäämällä jatkuvan oppimisen tarjontaa ja mahdollisuuksia. Aikuisten perustaitoihin voidaan panostaa erityisesti toisen asteen ja vapaan sivistystyön koulutuksissa. Yhteiskunnan on tarjottava koulutusta ja tukea, jotta työelämässä olevilla on hyvät valmiudet pärjätä vihreän ja digitaalisen siirtymän murrosvaiheissa ja siirtymä olisi oikeudenmukainen.
Tarvitsemme uuden aikuiskoulutustuen, joka kohdentuu aiempaa paremmin ammatilliseen kehittymiseen ja osaamisen päivittämiseen sekä alanvaihtoon, jatkokouluttautumiseen ja kouluttautumiseen työvoimapulasta kärsiville aloille. Tuen on oltava joustava, mikä mahdollistaa opiskelun töiden ohessa.
Oppilaitosten ja korkeakoulujen kannusteita järjestää tutkintoa pienempiä osaamiskokonaisuuksia on parannettava. Koulutustarjonnan muotojen tulee olla sellaisia, että ne voidaan suorittaa työn ohessa. Lisäksi on kehitettävä muutos- ja täydennyskoulutusmuotoja tukemaan paremmin osaamisen kehittämistä. Uudelleen- ja täydennyskoulutuksen resurssien on vastattava kasvavaan tarpeeseen.
Työnantajan vastuuta huolehtia työntekijöiden osaamistasosta tulee vahvistaa lakisääteisesti ja työntekijöiden osaamisen kehittämisen tulee olla myös nykyistä vahvemmin yritystukien ehtona. Työpaikoilla tapahtuvaa kouluttamista on lisättävä, ja koulutustunteja on merkittävästi lisättävä.
Huolehditaan, että koulutus vastaa työmarkkinoiden muutokseen, muun muassa poistamalla rajoitteita opiskella työttömyysturvalla. Uudistetaan aikuiskoulutustuki ja otetaan se käyttöön.
Lanseerataan valtakunnallinen taitotakuu aikuiskoulutukseen. Kehitetään lainsäädäntöä ja tukitoimia, joilla taataan kaikille työntekijöille mahdollisuus vuosittaiseen osaamisen kehittämiseen työn ohessa.
Vapaan sivistystyön rooli merkittävänä kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskuntataitojen vahvistajana on tunnistettava. Vapaa sivistystyö ja opintokeskukset edistävät yhteiskunnan eheyttä ja tasa-arvoa sekä järjestävät aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta.
Vapaalla sivistystyöllä tavoitetaan kaikki yhteiskuntaluokat. Vapaan sivistystyön ja opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava.
Työntekijöille turvaa ja suojaa muuttuvassa työelämässä riittävät tukipalvelut turvaten
Turvallinen ja vakaa työelämä sekä riittävä toimeentulo ovat keskeisiä hyvän arjen takaajia. Oikeudenmukainen työelämä ja työehtosopimuksiin perustuvat vähimmäistyöehdot ja -palkat kuuluvat kaikille työntekijöille.
Työmarkkinoiden murros voi pahimmillaan heikentää työntekijöiden asemaa, erityisesti silloin, kun sitä vauhdittavat huonot poliittiset päätökset. Suomessa on kasvava joukko työntekijöitä, joille työ ei tarjoa riittävää toimeentuloa ja turvaa sosiaalisten riskien varalta. Pienipalkkaisilla työntekijöillä edes kokoaikatyöstä saatava tulo ei mahdollista säästämistä tai kartuta riittävää sosiaaliturvaa, jolloin sairauden tai työttömyyden kohdatessa he putoavat nopeasti perusturvan ja mahdollisesti viimesijaisen toimeentulotuen varaan.
Samanaikaisesti silpputyötä tekevien, usein nuorten ja maahanmuuttajien, määrä lisääntyy. Määräaikaiset ja keikkaluonteiset palkka- ja yrittäjätyöt, kuten alustatyö, eivät takaa pysyvää kiinnittymistä työelämään, eikä oikeutta ansiosidonnaiseen turvaan kerry välttämättä lainkaan. Pienetkin työansiot leikkaavat perusturvan nopeasti nollaan, minkä vuoksi ryhmä elää usein jatkuvassa köyhyysriskissä. Lisäksi kokonaan työelämästä sivuun jääneiden asemaan on kiinnitettävä huomiota. Heille viimesijainenkaan etuus ei tarjoa riittävää turvaa. Jatkuva epävarmuus ja toimeentulon haasteet aiheuttavat kasautuvia sosiaalisia ja elämänhallinnallisia ongelmia.
Työntekijöiden turvaa on vahvistettava tukemalla palkansaajien järjestäytymistä, kehittämällä työelämään liittyvää lainsäädäntöä sekä torjumalla tehokkain toimenpitein työmarkkinarikollisuutta – harmaata taloutta ja työperäistä hyväksikäyttöä. Alustataloudessa työskentelevän on voitava kerryttää ansiosidonnaista työttömyysturvaa myös ilman työsuhdetta. Jokaisen työntekijän on voitava luottaa omaan tulevaisuuteensa, yhteiskunnan turvaverkkoihin ja siihen, että työelämän sääntöjä, lakeja ja työehtosopimuksia, noudatetaan.
Moni työikäinen ihminen on tilanteessa, jossa erilaiset asiat haastavat työssä jaksamista. Digitalisaatio on vaikeuttanut työstä irrottautumista, kun työntekijä on kiinni työvälineissään myös vapaa-ajalla. Tämän vuoksi mielenterveyden tukeminen, palautumisen mahdollistaminen ja digitaalisen työn hallinta ovat keskeisiä työelämän kysymyksiä. Työnantajan vastuuta haitallisen psykososiaalisen kuormituksen vähentämisestä on vahvistettava ja mahdollisuus työstä irtautumiseen on turvattava jokaiselle työntekijälle. Lisäksi on varmistettava riittävät työelämän joustot ja tuki, kuten työn muotoilu, osa-aikatyö, työnohjaus, työhönvalmennus ja mentorointi. Työntekijöiden oikeuksia valvonnan ja tietosuojan osalta on vahvistettava. On huolehdittava myös keinoista lisätä yhteisöllisyyttä. Työturvallisuuslainsäädännön kehittämisessä on huomioitava erilaiset psyykkiset työn kuormitustekijät.
Kokeilut erilaisista työaikamalleista on mahdollistettava. Niissä on otettava huomioon aiempien työaikakokeilujen tulokset, vaikutukset työnteon vaikuttavuuteen ja tuottavuuteen sekä ne positiiviset vaikutukset, jotka tulevat, kun työtehtävästä palautuu jo työpäivän aikana.
Aktiivista työvoimapolitiikkaa tulee tehostaa merkittävästi muiden Pohjoismaiden esimerkkien mukaisesti. Se tarkoittaa toimivia ja yksilöllisiä työllisyys- ja sosiaalipalveluja, välityömarkkinoiden kehittämistä ja aktiivisia työvoimapoliittisia tukitoimia. Osatyökykyiset ja työkyvyttömät tulee huomioida heidän omista lähtökohdistaan. Ihmisten liikkumista työn perässä on edistettävä ja kohtuuhintainen asuminen turvattava.
Työllisyyspalveluita on kehitettävä ihminen edellä. Meidän on huolehdittava, että pitkäaikaistyöttömien työllistymissuunnitelmat ovat konkreettisia työnhakijan näkökulmasta, tukevat työllistymisen edellytyksiä ja sisältävät osaamisen kehittämisen elementtejä. Työkyvyttömät työnhakijat on ohjattava heille tarkoituksenmukaisiin palveluihin.
Työllisyyspalvelujen rahoitusmallin on huomioitava suhdannevaihtelut ja kannustettava kuntia ohjaamaan työttömiä työllistymistä tukeviin tarkoituksenmukaisiin palveluihin kuten työvoimakoulutukseen ja palkkatuettuun työhön sekä tuettava työllisyysalueiden ja hyvinvointialueiden yhteystyötä. Palkkatuetun työn vastaanottamisen kannustavuutta on kehitettävä. Lisäksi on huolehdittava, että työllisyyspalveluilla on riittävät resurssit ja työkalut työllisyyden edistämiseen.
Suomessa on eurooppalaisittain paljon määräaikaisia työsuhteita. Määräaikaisten sopimusten ketjuttamiseen on puututtava. Meidän on vahvistettava ihmisten mahdollisuuksia kokoaikaiseen työhön ja vakituisiin työsuhteisiin. Lisäksi työelämän turvaa on vahvistettava muunlaisissa työsuhteissa, kuten osa- tai määräaikaisessa työssä.
Tarvitsemme vahvempaa lainsäädäntöä ja nollatoleranssia raskaus- ja perhevapaasyrjinnälle, valvonnan ja sanktioiden vahvistamista sekä kieltoa jättää määräaikainen sopimus uusimatta raskauden tai perhevapaan vuoksi. Perhevapaiden ei tule heikentää etenemistä tai palkkatasoa. Palkka-avoimuutta on lisättävä, palkkasyrjintää on vähennettävä ja perusteettomia palkkaeroja on estettävä tehostamalla palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanoa.
Naiset työskentelevät julkisella sektorilla miehiä enemmän, usein matalapalkkaisissa tehtävissä kuten hoito-, varhaiskasvatus-, puhtaanapito- ja tukipalvelutehtävissä. Julkisen sektorin tulee olla edelläkävijä samapalkkaisuudessa ja palkka-avoimuudessa sekä turvata kuntien ja hyvinvointialueiden resurssit, kilpailukykyiset työehdot, työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja henkilöstön riittävyys.
Työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyvää etuus- ja palvelujärjestelmää on uudistettava. Vahvistetaan ammatillisen kuntoutuksen roolia erityisesti mielenterveysongelmat huomioiden. Tavoitteena on työkykyriskien arvioinnin ja ehkäisyn sekä varhaisen puuttumisen keinoin ehkäistä työkyvyttömyyttä sekä nopeuttaa ja tehostaa kuntoutukseen ohjaamista ja työhön palaamista. Rakennetaan kestävää työelämää vahvistamalla työhyvinvointia ja turvallisuutta sekä varmistamalla työn joustavuus ja turva kaikissa työmuodoissa.
Työntekijöiden on voitava vaikuttaa omaan työaikansa suunnitteluun. Häirintään ja muihin turvallisuusuhkiin on puututtava tehokkaasti. Lisäksi on panostettava henkilöstön ja esihenkilöiden koulutukseen, urakehitykseen ja joustaviin työaikaratkaisuihin, jotka tukevat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Tavoitteena on perhemyönteinen työelämä, jossa lasten ja ikääntyvien hoivatarpeet voidaan sovittaa työn kanssa.
Tehdään yhdessä läsnäololoikka
Digiloikan jälkeen tarvitaan läsnäololoikka – paluuta ihmisten väliseen aitoon kohtaamiseen. Meidän on panostettava välittömään vuorovaikutukseen digitalisaation rinnalla. Lasten ja nuorten osallisuutta on vahvistettava päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa, kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtakunnallisesti.
Lapsi- ja perhepolitiikan tulee olla vastuullista, pitkäjänteistä ja kestävää, ja sen tavoitteena on vähentää lasten, nuorten ja perheiden eriarvoisuutta. Yhteiskunnan on oltava lapsi- ja perhemyönteinen kaikille lapsille, nuorille sekä perheille muodosta riippumatta. Vastuullinen perhepolitiikka on hyvinvointi-investointi, joka on tuottava sekä kansantaloudelle että inhimillisesti. Onnistunut lapsi- ja perhepolitiikka vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä, jossa perheen perustaminen koetaan myönteisenä ja tavoiteltavana asiana.
Lasten ja nuorten hyvinvointia ja luottamusta on vahvistettava. He ja heidän perheensä tarvitsevat toivoa paremmasta. Nuorten tulevaisuuden usko on palautettava.
Köyhyys heikentää lasten ja perheiden hyvinvointia. Siksi köyhyyden periytyminen ja ylisukupolvinen syrjäytyminen on katkaistava. Yksinhuoltajaperheet ovat selvästi heikoimmassa asemassa kaikilla köyhyysmittareilla mitaten. Myös perheen koko vaikuttaa lapsen köyhyysriskiin.
Lapsen tai nuoren on tarvittaessa saatava apua nopeasti eikä häntä saa pompotella palvelusta toiselle. Kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaa nuorisotyötä on kehitettävä ja panostettava palveluiden saatavuuteen. Erilaisten oppimisen tuen järjestelmien on oltava yhtenäisiä läpi koko koulupolun.
Meidän on parannettava ennaltaehkäisevien, matalan kynnyksen palveluita lapsiperheille. Oleellista on, että perheet saavat palveluja oikea-aikaisesti ja riittävästi. Lasten ja perheiden palveluista on tehtävä toimiva moniammatillinen kokonaisuus. Taataan myös tuen tarpeessa oleville erityisryhmiin kuuluville lapsille sekä heidän perheilleen yhdenvertainen mahdollisuus saada tarpeensa mukaisia palveluita.
Perhekeskusten tulee toimia monialaisesti yhteistyössä järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, jotta ne pystyvät tarjoamaan kaikille yhteistä vertaisryhmätoimintaa ja eri ryhmille kohdennettuja palveluita arjen solmukohdissa.
Lastensuojelulain mukaista moniammatillista yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa on vahvistettava, jolloin voidaan ratkaista paremmin lapsen, nuoren ja perheen vaikeitakin tilanteita. Lastensuojelun riittävät ja osaavat työntekijäresurssit on turvattava. Lastensuojelun huolena ovat jo pitkään olleet kasvava asiakasmäärä ja työntekijöiden kuormittuneisuus.
Sosiaaliturva antaa suojaa elämän erilaisissa tilanteissa
Sosiaaliturvan kehittämisen on myös tulevaisuudessa rakennuttava oikeudenmukaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden periaatteille. Sosiaaliturvaetuuksien tulisi olla nykyistä vahvemmin kytköksissä ihmisen tarpeen mukaisiin ja tämän itsenäistä pärjäämistä tukeviin palveluihin. Lähtökohtana on oltava jokaisen ihmisen työnteko kykyjensä mukaan sekä ihmisen oman aktiivisuuden, itsensä kehittämisen, kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen.
Sosiaaliturvaan on tehty viimeisten vuosien aikana isoja muutoksia eikä se enää kaikilta osin vastaa alkuperäiseen tarpeeseen siitä, että hyvinvointivaltion turvaverkot kannattelevat ihmistä yli vaikeiden hetkien.
Sosiaaliturvan kehittämisessä on keskityttävä asiakaslähtöisyyden, yksinkertaistamisen ja ennakoitavuuden parantamiseen, mihin Kelan yhden hakemuksen malli antaa hyvät puitteet. Sosiaaliturvan on suojattava elämässä tapahtuvilta sosiaalisilta riskeiltä ja tuettava työllisyyttä sekä osallisuutta. Sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamista on kehitettävä ja työnteon tulee olla kannattavaa ennakoitavan yhteensovittelun ja kevyen byrokratian ansiosta.
Perustason sosiaaliturva jää luonteensa vuoksi jatkuvasti jälkeen ansioiden kehityksestä, ja indeksijäädytysten myötä myös sen reaaliarvo on heikentynyt. Perusturvan täydentäminen toimeentulotuella on yleistä, mikä lisää byrokratia- ja kannustinloukkuja. Pitkällä aikavälillä tulee pyrkiä perusturvan tason parantamiseen.
Palveluiden yhteyttä etuusjärjestelmään tulee vahvistaa. Pitkittyneen työttömyyden taustalla on usein heikentynyt työkyky, johon työllisyyspalvelujen asiakkuus ei tarjoa oikeanlaista apua. Palvelujärjestelmän tulisi tarttua työkyvyn ongelmiin nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Järjestelmän tulee ohjata ihmiset oikealle etuudelle ja tarpeen mukaisiin palveluihin työkyvylle sopivan työn löytämiseksi.
Työsuhteiden epävarmuus ja työnteon monimuotoistuminen haastavat nykyistä sosiaaliturvaa. Byrokratiaongelmat ja viiveet toimeentuloturvan toimeenpanossa aiheuttavat suuria epävarmuustekijöitä ja tekevät työn vastaanottamisesta kannattamatonta. Toisaalta etuudet ovat päällekkäisiä ja eri etuuksien tasot sekä tulkinnat työn ja etuuksien sovittelusta vaihtelevat.
Sosiaaliturvan ja ansioiden yhteensovittamista helpottavat suojaosat on otettava uudistettuna käyttöön. Sosiaaliturvajärjestelmän tulisi myös tunnistaa se, että kaikkien elämäntilanne ja työkyky ei aina mahdollista kokoaikaista työllistymistä. Tällöin tuettu osa-aikatyö on parempi vaihtoehto kuin kokoaikainen työttömyys, jonka pitkittyessä ihmisen työkyky ja työmarkkina-asema heikkenevät. Siksi sosiaaliturvan tulee kannustaa myös keikkaluonteiseen ja osa-aikaiseen työntekoon. Tämä helpottaa siirtymiä työttömyydestä kokoaikaiseen työhön ja mahdollistaa korkeamman työllisyysasteen tavoittelun.
Suomen sosiaaliturvamallin vahvuus on vuosikymmenten ajan ollut se, että järjestelmämme on ollut kattava ja toimialasta riippumatta samanlaisilla tuloilla on ollut oikeus samantasoiseen sosiaaliturvaan. Viime vuosien uudistusten myötä ansiosidonnaisen sosiaaliturvan taso on lähestynyt perusturvaa, jonka saa myös ilman työansioita. Kun lakisääteinen, pakollinen vakuutus ei tuota enää riittävää turvaa sosiaalisten riskien varalta, on todennäköistä, että tilalle syntyy korvaavia tai täydentäviä järjestelmiä, joissa vapaaehtoisilla lisävakuutuksilla hankitaan parempaa toimeentulon turvaa. Tämä voi johtaa täysin toisenlaiseen järjestelmään, jossa vain hyvätuloiset kykenevät suojautumaan riskeiltä.
Työttömyysturvan lähtökohtana on, että työttömyys on väliaikainen vaihe. Lakisääteisen sosiaalivakuutuksen legitimiteettiä on vahvistettava ja parannettava vakuutusperiaatetta ansioturvan tasoa nostamalla ja helpottamalla sen piiriin pääsemistä. Ansioturva on ansaittava. Vakuutusmaksuilla rahoitettavan ansioperusteisen sosiaaliturvan tulee tarjota riittävä, selkeästi perusturvaa parempi turva sosiaalisilta riskeiltä. Siinä voitaisiin myös huomioida työnhakijan aktiivisuus ja työllistymismahdollisuudet. Tavoitteena on oltava työn kannustavuuden parantaminen.
Ansioturvan mallia on kehitettävä siten, että se kannustaa liittymään jäseneksi työttömyyskassaan ja pitämään turvastaan huolta. Kassan jäsenen tulee saada tiedot ansioturvan pituudesta ja tasosta eri tilanteissa kassasta reaaliaikaisesti. Ansioturvan kesto olisi suoraan verrannollinen kassan jäsenyysaikaan ja työssäoloehtokuukausiin. Turvan määrittelyssä hyödynnetään tulorekisterin tietoja. Ansioturva on myös jatkossa rahoitettava nykyisenkaltaisesti palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla.
Sosiaaliturvan tulee huomioida erilaiset työurat, joissa ihmisten toimeentulo koostuu useista eri lähteistä. Yrittäjien sosiaaliturvan tulisi perustua selkeämmin todellisten ansioiden vakuuttamiseen niin, että YEL-maksuja voisi sopeuttaa todellisen tulokehityksen mukaan myös kesken vuoden. Vakuutusvelvollisuuden tulisi myös alkaa nykyistä pienemmillä tuloilla. Selkeämmät säännöt ehkäisisivät väärinkäytöksiä, joita liittyy työsuhteisen työn teettämiseen yritysmuotoisena sivukulujen välttämiseksi.
Lakisääteistä sosiaalivakuutusta on uudistettava yhdessä sopimalla. Valmistelu on tehtävä aidosti kolmikantaisesti palkansaajien ja työnantajien kanssa. Yhdessä sopiminen luo vakautta sosiaaliturvajärjestelmään, jota on nyt uudistettu voimakkaasti ja lyhytjänteisesti pidemmän aikavälin seurauksista välittämättä.
Poikkeuksena muusta sosiaalivakuutuksesta työeläkejärjestelmää on edelleen uudistettu kolmikantaisesti ja pitkäjänteisesti yhdessä sopimalla. Työeläkesopimuksen mukaan työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet tarkastelemaan järjestelmän kehittämistarpeita määräajoin. On edelleen olemassa riski, että julkisen talouden vajeita pyritään paikkaamaan työeläkerahastoista. Me olemme sitoutuneita siihen, että työeläkejärjestelmää kehitetään pitkäjänteisesti ja eläkejärjestelmänomista tarpeista lähtien työmarkkinajärjestöjen yhteisten neuvotteluiden kautta.
Lapsiperheköyhyyteen on puututtava laajasti, koska se vaikuttaa niin lasten hyvinvointiin kuin lapsen kehitykseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Köyhyys ei ole vain rahan puutetta, vaan myös emotionaalista ja sosiaalista. Vaurioittavinta on vauvaperheköyhyys, joka näkyy myöhemmin muita yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina. Köyhyys sulkee lapsen monista muille lapsille kuuluvista mahdollisuuksista. Lapsiperheiden tuessa on kaksi päällekkäistä järjestelmää eli verovähennykset ja lapsilisät. Näissä molemmissa on myös yksinhuoltaja- ja monikkotuet. Tukia on uudistettava erityisesti siten, että ne vähentävät vauvaperheiden köyhyyttä.
Erotilanteissa vuoroasuminen on lisääntynyt ja siksi on luotava selkeämpi järjestelmä, joka mahdollistaa lapsiperheiden tukien jakamisen molemmille vanhemmille silloin kun he vastaavat tasavertaisesti lapsen arjesta ja sen kustannuksista. Myös elatusapua ja elatustukea on uudistettava, jotta päästään nykyistä paremmin kiinni maksamattomiin tukiin, ja tuen tason pitäisi olla tulojen mukainen.
Vanhempainvapaiden tasaiseen jakautumiseen vanhempien kesken on edelleen tehtävä töitä.
Asumistuen on turvattava oikeus kohtuuhintaiseen ja riittävän laadukkaaseen asumiseen. Asumistuen on otettava huomioon yhdessä asuvan ruokakunnan koko sekä asumiskulujen erot eri puolilla maata ja mahdollistettava muuttaminen työn perässä.
Toimeentulotuella on tarkoitus turvata perustuslain tarkoittama oikeus välttämättömään toimeentuloon. Ei ole enää selvää, miten hyvin tämä oikeus toteutuu. Toimeentulotukeen tehdyt leikkaukset johtavat syrjäytymisen, osattomuuden ja asunnottomuuden lisääntymiseen. Samalla toimeentulotuki etääntyy sosiaalipalveluista ja sen rooli kapenee perusturvan täydentämisen ja moitittavan käytöksen sanktioinnin välineeksi. Toimeentulotuen syrjäytymistä pahentavat valuviat on korjattava pikaisesti. Sosiaalipalvelujen kytköksen heikentämisen sijaan tulee pyrkiä tuen tarpeen vähentämiseen ja varsinkin nuorten ja pitkäaikaisesti tukea saavien ohjaamiseen sosiaalipalveluihin.
Ihminen on pidettävä keskiössä tekoälyn yleistyessä
Elämme parhaillaan tekoälyn tuomaa viidettä teollista vallankumousta. Murroskohdat painottavat ihmisten osaamiseen panostamisen tärkeyttä. Ihmisten henkisiä valmiuksia ja taloudellista turvaa on tuettava. Vain kaikkien ihmisten voimavarat turvaamalla voi murroksesta syntyä nykyistä enemmän hyvinvointia tuottava yhteiskunta.
Tekoälyn yleistyminen voi johtaa merkittävästi kasvavaan työttömyyteen, jos asiantuntijatyötä katoaa automatisaation myötä. Suomalaisen yhteiskunnan on kyettävä vastaamaan teknologisen kehityksen luomiin haasteisiin myös työmarkkinoilla. Jotta Suomi ja suomalaiset selviävät teknologisen murroksen tuomista haasteista ja jotta murroksen luomat mahdollisuudet voidaan hyödyntää, on politiikassa priorisoitava koulutusta ja osaamisen päivittämistä.
Tekoälyn kehittämisessä on korostettava eettisyyttä, läpinäkyvyyttä ja inhimillisiä arvoja.
Kansalaisten tietosuojaa ja oman datan hallintaa on vahvistettava.
Kansainvälinen verkkokauppa ja tekoälyyn perustuvat palvelut lisäävät kuluttajien altistumista epäselville vastuusuhteille. Kuluttajan on usein vaikea saada oikeutta EU:n ulkopuolisissa ostoissa. Samalla tekoälyn käyttö arjessa korostaa tarvetta läpinäkyvyydelle ja datalukutaidolle. Suurten verkkokauppa-alustojen vastuuta tuotteistaan on lisättävä EU-tasolla. Tekoälyjärjestelmien virheisiin ja syrjiviin käytäntöihin on luotava toimiva valitusmekanismi.
Tekoälyagenttien yleistyessä on huolehdittava, että päätöksenteko säilyy julkisen vallan käsissä, ja että päätöksenteon läpinäkyvyys ja kansalaisten oikeusturva ei heikenny. Tavoitteena on reaaliaikainen hallinto, joka rakentuu kansalaisten elämäntilanteiden ympärille ja tekee yhteiskunnan päätöksenteosta ajantasaisempaa hyödyntämällä vanhojen tilastojen sijaan uusinta tietoa.
Digitaalisen median moninaisuutta ja tekoälyn sekä inhimillisen luovuuden yhdistäviä tuotantomalleja on tuettava.
Hyvä arki kaikkialla Suomessa
Jokaisella suomalaisella on oikeus palveluihin, kohtuuhintaiseen asumiseen, turvalliseen elinympäristöön sekä hyviin mahdollisuuksiin kasvaa, oppia ja tehdä työtä asuinpaikasta riippumatta. Hyvän arjen eväät on mahdollistettava kaikille. Aluepolitiikan tavoitteena on oltava alueiden elinvoiman vahvistaminen ja niiden välisen ja sisäisen eriytymisen vähentäminen.
Kaupungistuminen on globaali ilmiö, joka on kiihtynyt viime vuosikymmenten aikana. Supistuva väestö muuttoliikkeen ja alhaisen syntyvyyden vuoksi ovat monille kunnille todellisuutta. Työpaikkojen määrän kasvu painottuu alueiden kasvukeskuksiin sekä eteläisillä alueilla myös niiden ympäristöön. Siksi väestökehitys asettaa myös asuntopolitiikalle ja maankäytölle suuria haasteita, kun rakentaminen keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja maaseudulla asuntojen arvot laskevat.
Kunnat ovat suomalaisen hyvinvointivaltion lähimpänä ihmistä oleva taso. Ne ovat myös ainoa paikallishallinnon taso, jolla on aito itsenäisyys ja omat verotulot. Kunnat vastaavat ihmisille tärkeiden palveluiden järjestämisestä sekä mahdollistavat osallisuuden ja yhteisöllisyyden. Kuntien rooli demokratian toteuttajana on keskeinen ja erittäin tärkeä, koska niiden päätöksentekoon on mahdollista osallistua matalalla kynnyksellä ja päättäjät ovat lähellä kuntalaisia.
Kuntien kykyä tuottaa tasapuolisia ja toimivia palveluja on vahvistettava kaikkialla maassa, jotta ne voivat taata arjen, joka rakentuu lähipalveluista, turvallisista kouluista, sujuvasta liikenteestä ja hyvistä vapaa-ajan ympäristöistä. Tähän tarvitaan tasa-arvoista kunta- ja aluepolitiikkaa, vahvaa julkista palvelujärjestelmää, kestävää taloutta ja tiivistä yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Kunnissa on keskityttävä kasvua ja työllisyyttä vahvistaviin toimiin peruspalveluiden turvaamiseksi.
Monien kuntien taloustilanne on vakava ja kokonaisuudessaan kuntataloudessa eletään epävarmuuden aikaa. Kuntien rahoituksen tulee varmistaa lakisääteisten palveluiden järjestäminen ja mahdollistaa elinvoiman rakentaminen sekä välttämättömät investoinnit. Kuntien rahoituksen tulee olla ennakoitavaa ja sen tulee mahdollistaa toiminnan suunnitelmallinen kehittäminen. Kustannusten kasvun hillitsemiseksi kunnissa on tehtävä asioita paremmin ja tehokkaammin.
Kuntien eriytyessä nopeasti on tärkeää tarkastella paitsi kuntien taloutta myös niiden lakisääteisiä tehtäviä. On selvää, että kaikilla kunnilla ei tulevina vuosina ole riittäviä valmiuksia vastata niille osoitetuista tehtävistä. Siksi valtion ohjausta ja rahoitusta sekä palvelurakenteita on määrätietoisesti kehitettävä. Myös kuntien välistä yhteistyötä tulee edistää. Yhtenä vaihtoehtona on osoittaa joidenkin palvelujen järjestämisvastuu vain osalle kunnista. Vapaaehtoisia kuntaliitoksia tulee edistää ja tukea. Kuntien rahoituksen pitää perustua niiden todellisiin vastuisiin.
Ihmisten arki ei määräydy hallinnollisten rajojen mukaisesti. Työssäkäynti ja muu arjen asiointi tapahtuu toiminnallisesti järkevien ratkaisujen perusteella. Uudistukset on tehtävä ripeästi ja määrätietoisesti siellä, missä niille on väistämätön ja selkeä tarve, mutta muutoin on keskityttävä rajat ylittävän toiminnallisuuden parantamiseen ihmisten arjen sujuvoittamiseksi ja parantamiseksi.
Nykyiset rahoitusmallit eivät kannusta kuntarajat ylittävien hyötyjen etsimiseen. Pahimmillaan tehdään ratkaisuja, jolla uhrataan seudullisella, maakunnallisella ja kansallisella tasolla välttämätön yhteistyön potentiaali lyhytnäköisen osaoptimoinnin vuoksi.
Valtion tulee kannustaa kaupunkiseutuja vahvistamaan toiminnallista yhteistyötä asettamalla seuduille yhteisiä tavoitteita ja palkitsemalla niiden saavuttamisesta, jättäen kuitenkin keinot seutujen itse valittaviksi. Yhä tekemättä oleva kuntien valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan antaisi mahdollisuuksia myös toiminnallisten seutujen rakentamisen huomioimiseen.
Valtion strategisessa suunnittelussa tulee nähdä myös kaupunkiseutuja suuremmat toiminnalliset seudut. Työssäkäyntialueita pystytään laajentamaan muun muassa viisailla liikenneratkaisuilla, jotka tukevat ihmisiä arjessa.
Uudenlainen aluepolitiikka tarkoittaa sitä, että pelkän valtion virastojen sijoittelun sijasta tarkastellaan laajemmin ihmisten palvelutarvetta ja viranomaisten läsnäoloa kaikkialla maassa. Olemassa olevien valtion työpaikkojen alueellistamisesta kuljetaan kohti paikkariippumatonta ja monipaikkaista työtä, jossa digitalisaation avulla mahdollistetaan työskentely ja asuminen entistä joustavammin kaikkialla Suomessa. Valtion palveluiden saatavuus turvataan alueilla digitaalisilla palveluilla sekä yhteispalvelua kehittämällä ja turvaamalla käyntiasiointimahdollisuudet.
Eri alueiden erityispiirteet on huomioitava valtion aluepoliittisessa päätöksenteossa. Aluekehitystä on tehtävä alueiden vahvuuksien pohjalta tavoitteena elinvoiman lisääminen, alueellisen eriarvoisuuden torjuminen, poikkihallinnolliseen toimintaan kannustaminen ja alueellisten voimavarojen kokoaminen yhdessä määriteltyjen tavoitteiden edistämiseksi. Etenkin digitalisaation ja kestävän kehityksen edistäminen, ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden torjunta sekä osaamisen vahvistaminen ovat asioita, joiden tulee olla aluekehittämisen keskiössä.
Suomen kasvun ja elinvoiman turvaaminen vaatii onnistunutta aluepolitiikkaa koko Suomessa. Erityisesti itäinen Suomi tarvitsee konkreettisia toimia aluekehityksen vahvistamiseksi, saavutettavuuden parantamiseksi ja investointien liikkeelle saamiseksi. Itä-Suomen asukkaiden turvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden elvyttämiseksi sekä elinvoiman ja työllisyyden vahvistamiseksi tarvitaan valtion ja EU:n konkreettisia toimia.
EU:n aluepolitiikan perusta on vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja. Suomen rahoitusosuus on turvattava aluepolitiikassa. Kansallisesti on tärkeää ohjata koheesiorahoitus EU:n liittymissopimuksen hengen mukaisesti, jolloin pystymme parhaiten tukemaan aluekehityserojen kaventumista.
Eri puolilla Suomea on huolehdittava uusista investoinneista ja sitä kautta alueiden ja kuntien elinvoimasta. Uusiutuvan energian investoinnit voivat tuoda merkittäviä kiinteistöverotuottoja ja lisätä työtä rakennusaikana. Vihreän teollisuuden rakentaminen turvaa korkean osaamis- ja ansiotason työpaikkojen syntymistä ja säilymistä.
Kuntien maankäytössä on varmistettava vihreiden investointien toteutumisen mahdollisuus elinvoimaisuuden parantamiseksi. Kaikkialla Suomessa on huolehdittava kannusteista tehdä aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja houkutella investointeja ja kasvua omalle alueelle.
Koska hankkeista aiheutuu väistämättä myös haittaa tai rajoituksia asukkaille, on ympäristövaikutusten arviointi tehtävä huolellisesti. Ympäristövaikutusten arvioinnilla vaikutetaan myös elinympäristön kestävyyteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Kestävä, hyvä ympäristö lisää niin viihtyisyyttä kuin elinvoimaa.
Tarvitsemme pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa, kestävää maankäyttöä ja toimivaa liikennepolitiikkaa
Asuntopolitiikan lähtökohtana tulee olla asukkaiden hyvän asumisen tarpeet ja toiveet ja sen pitää olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Suomi on ollut pitkään asuntopolitiikan mallimaa. Viime vuosina asunnottomuus on kääntynyt jälleen kasvuun. Tavoitteenamme on poistaa asunnottomuus 2030-luvun aikana.
Tarvitsemme asuntokeinottelua rajoittavia toimenpiteitä. Riittävällä asuntotuotannolla voidaan hillitä asumisen hinnan nousua. Kohtuuhintaisen asumisen tarjoamisessa julkisella vuokra-asuntotuotannolla on tärkeä rooli etenkin suurimmissa kaupungeissa. Lisäksi väestöltään hiljenevillä seuduilla tarvitaan julkista asuntopolitiikkaa, sillä pahimmillaan asuntoja ei synny markkinaehtoisesti lainkaan. Asuntopolitiikan ytimeen kuuluu lisäksi erityisryhmien, kuten ikääntyvien, seniorien ja opiskelijoiden asumisen tukeminen. Asuntopolitiikka on myös elinvoimapolitiikkaa ja vaikuttaa työvoiman liikkuvuuteen.
Valtion roolia asuntopolitiikassa on supistettu merkittävästi ja näiden päätösten myötä kuntien rooli on kasvanut asuntopolitiikassa. Asuntopolitiikassa tarvitaan tulevaisuudessakin vahvaa valtion roolia, ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä, jotta kohtuuhintainen asuntotuotanto ja suhdanteiden vaihteluihin vastaaminen voidaan turvata. Julkisen tahon tukema asuntotuotanto vaatii vakaan ja itsenäisen rahoitustyökalun, jolla varmistetaan pitkäaikainen sitoutuminen julkiseen asuntotuotantoon ja myös olemassa olevan kohtuuhintaisen asuntokannan peruskorjaukseen.
Segregaation torjumiseen tarvitaan julkisesti ohjattua asuntopolitiikkaa, jotta eri alueille saadaan tasapainoisesti sekä yksityistä että julkista asuntotuotantoa. Kuntien tulee kehittää asuinalueita ja lähiöitä, niin että jokaisella on oikeus viihtyisään ja turvalliseen asuinympäristöön. Yhteiskunnan tukema vuokra-asuminen on jatkossakin haluttu ja edullinen asumisvaihtoehto, jota asumisoikeusasuminen täydentää. Kasvukeskusalueilla on oltava tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja.
Omistusasumisen rahoitusta tulee helpottaa. On ongelmallista, että etenkin kasvukeskusten ulkopuolella asuntojen matalien vakuusarvojen vuoksi pankit eivät myönnä rahoitusta talojen korjauksiin. Omistusasuntojen korjauksiin tulee olla saatavilla valtion takaamia korjauslainoja. Omistusasumiseen on oltava tarjolla myös kohtuuhintainen, saavutettavissa oleva, valtion tukema vaihtoehto.
Kuntien on tärkeää huolehtia edellytyksistä riittävään ja monipuoliseen asuntotuotantoon. Tämä edellyttää riittävää kaavoitusta ja tonttituotantoa sekä nopeaa lupien käsittelyä. Kunnilla on kaavamonopoli ja kaavoitusta tulee tehdä kuntien tarpeet edellä. Kuntien yleiskaavojen merkitys kaavajärjestelmässä on keskeistä. On tärkeää, että kunnissa on hallintamuodoltaan monipuolisesti erilaista asumista.
Pysyvään vuokra-asuntokäyttöön tulevaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa varten kasvukeskusten kuntien on sitouduttava osoittamaan tarvittavan määrän tontteja säädeltyyn hintaan. Korkotukilainoitusta ja käynnistysavustuksia tulee myöntää vain aidosti yleishyödyllisille ja omakustannusperiaatteella toimiville vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille.
Jotta tulevaisuudessa olisi saatavilla myös kohtuuhintaisia omistus- ja vuokra-asuntoja, valtion ja kuntien on eri keinoin otettava vahvempi ote niiden tuotannosta. Suomi tarvitsee tasapainoista ja kestävää aluekehitystä. Julkisella vallalla on vastuu koko Suomesta. Parhaimmillaan julkiset toimet mahdollistavat samanaikaisesti työvoiman liikkumisen, kaupungistumisen ja tasapainoisen aluekehityksen terveellä tavalla.
Rakentamiseen tarvitaan myös historian tajua ja kiertotalousajattelua. Vanhan rakennuskannan kunnossapidolla ylläpidetään yhteiskunnan muistia sekä sosiaalista ja aineellista pääomaa. Mahdollisuuksien mukaan on pyrittävä huolehtimaan historian jatkumosta kertovien yksittäisten rakennusten ja laajempien kokonaisuuksien säilymisestä tuleville sukupolville.
Rakennetun ympäristön rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa on merkittävä. Kuntien tulee kehittää omaa varautumistaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ilmiöihin, kuten kaupunkitulviin ja pidempiaikaisiin lämpöaaltoihin sopeutumisessa.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset ovat ohjanneet kaupunkeja kasvamaan kestävästi, ja niillä on saatu aikaan kestävää joukkoliikennettä ja kohtuuhintaisia asuntoja. Sopimuksia on kehitettävä niin, että niissä olisi asetettu selkeät alueelliset kasvua ja tuottavuutta koskevat tavoitteet ja sovitut valtion tukitoimet niiden saavuttamiseksi.
Toimiva, kestävä ja turvallinen infrastruktuuri on perusedellytys sekä arkiselle liikkumiselle, elinkeinoelämälle, digitalisaatiolle, puhtaalle siirtymälle, kilpailukyvylle kuin alueiden elinvoimalle. Nykyinen turvallisuuspoliittinen tilanne korostaa sen merkitystä, että Suomesta on oltava kaikissa olosuhteissa toimivat logistiset yhteydet muualle Eurooppaan ja Pohjolaan.
Liikennepolitiikan tärkeimpänä tehtävänä on turvata sekä ihmisille että elinkeinoelämälle saavutettavuutta ja mahdollisuudet sujuvaan, nopeaan, kestävään ja turvalliseen liikkumiseen, oli sitten kyse arjen työ- ja koulumatkoista tai elinkeinoelämän raaka-aineiden ja lopputuotteiden kuljetuksista. Liikennettä tulee kehittää tasapuolisesti koko maassa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman suuntaviivojen mukaisesti ja EU:n kansalliset velvoitteet huomioiden. Samalla kehittämishankkeita tulee tarkastella yhteiskuntatalouden ja yhteiskunnallisten aluekehitysvaikutusten kannalta.
Raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen edellyttävät rataverkon investointeja. Kunnille ja alueille tulee antaa mahdollisuus järjestää saavutettavaa ja esteetöntä lähijunaliikennettä. Junaliikenteen internet-yhteyksiä on kehitettävä määrätietoisesti työn tuottavuuden vahvistamiseksi. Perusväylänpidon tasoa ja poikittaisyhteyksiä on talouden liikkumavaran mukaan parannettava myös pohjoismaisella tasolla, jotta saamme väyläverkkomme korjausvelkaa vähennettyä.
Liikenteen päästöjen vähentäminen on Suomen keskeisimpiä haasteita. Suomi on kooltaan suuri maa ja eri alueiden liikkumisen tarpeet ja mahdollisuudet ovat hyvin erilaiset. Siksi liikenteen päästöjen vähentämiseksi tulisi luoda kannusteet kaupungeille sujuvan joukkoliikenneverkoston rakentamiseen. Kasvukeskusten ulkopuolella on mahdollistettava vähähiilinen yksityisautoilu kohtuullisin kustannuksin.
Kaupunkien kestävä kasvu on mahdollista toteuttaa toimivan ja kohtuuhintaisen joukkoliikenteen voimin. Valtion tulee tukea uusia joukkoliikenneinvestointeja ja niiden varrelle rakentavien asuntojen rakentamista. Suomen tulee myös olla mukana vauhdittamassa vähäpäästöisen henkilöautoliikenteen yleistymistä ja siihen liittyvän jakelu- ja latausverkoston rakentamista.
Suomi on saanut kolmesti moitteen Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komiteatalta liian alhaisesta sosiaaliturvan tasosta. Suomen pitäisi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia. Sosiaaliturvan minimivaatimus tulee huomioida, koska Suomi on allekirjoittanut Euroopan sosiaalisen peruskirjan.
Mielestämme kristinuskon opetus kuuluu Suomen kulttuuriin, identiteettiin ja perinteeseen. Sen opetuksen saaminen pitää myös varmistaa.
Tulee huomioida myös aikuisopiskelijat ja alan vaihtajat
Turun Kristilliset sosialidemokraatit tekivät aloitteen puoluehallitukselle asunnottomuusohjelmasta ja silloin saimme vastauksen että asunnottomuus poistetaan kahden hallituskauden aikana alkaen Rinteen hallitus. Nyt tavoite on paljon kauempana ja asunnottomuus on selkeästi vain lisääntynyt!
Käsitettä ”kokonaiskoulupäivä” on täsmennettävä. Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaisi? Ei saa johtaa opettajien työn lisääntymiseen, jo nyt mennään äärirajoilla.
Opettajan autonomiaa on kunnioitettava – liiaksi ei pidä ohjeistaa kuinka ammattilainen työnsä tekee.
Täsmennettävä millaisia työaikamalleja tarkoitetaan. Ei saa tarkoittaa opettajien vuosityöaikaa, joka tuhoaisi suomalaisen peruskoulun. Vuosityöaika on Ruotsissa ollut erittäin haitallinen koulutusjärjestelmän tuhoaja.
Työaikakokeiluilla ei tässä kuitenkaan tarkoiteta opettajien vuosityöaikakokeiluja, jotka lopetettiin kouluissa epäonnistuneina.
LISÄYS
Yhteiskunnan on oltava lapsi- ja perhemyönteinen kaikille lapsille, nuorille sekä perheille muodosta riippumatta. Lainsäädännön on tunnistettava perheiden moninaisuus ja mahdollistettava kahta useampi juridinen vanhempi. Adoptiolakia on uudistettava siten, että perheen sisäisissä adoptioissa kenenkään ei tarvitse luopua vanhemmuudestaan.
Onnistunut lapsi- ja perhepolitiikka vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä, jossa perheen perustaminen koetaan myönteisenä ja tavoiteltavana asiana. Yhdenvertaisesti sukupuolesta riippumatta saavutettava, laissa säädelty ja epäkaupallinen sijaissynnytys on sallittava niin, että sekä syntyvän lapsen, synnyttäjän että aiottujen vanhempien etua ja hyvinvointia suojellaan.
Tahattomasti lapsettomille on tarjottava laadukkaita tukipalveluita ja alle 25-vuotiaille nuorille on turvattava maksuton ehkäisy osana laadukkaita seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita. Julkisen sektorin hedelmöityshoitoihin on lisättävä resursseja jonojen lyhentämiseksi. Hedelmöityshoitojen on lisäksi oltava yhdenvertaisesti saatavilla kaikille perhemuodoille.
LISÄYS
Onnistunut lapsi- ja perhepolitiikka vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä, jossa perheen perustaminen koetaan myönteisenä ja tavoiteltavana asiana. Yhdenvertaisesti sukupuolesta riippumatta saavutettava, laissa säädelty ja epäkaupallinen sijaissynnytys on sallittava niin, että sekä syntyvän lapsen, synnyttäjän että aiottujen vanhempien etua ja hyvinvointia suojellaan.
”tarkoitusta vastaava” on epämääräinen ilmaisu
Pitäisikö olla Palveluiden saatavuus ja tuloksellisuus paranee niin, että jokaisella suomalaisella ……
Kaikkia sairauksia ei voi ennaltaehkäsitä ja vanheneva väestö lisää sairastavuutta, joten kaikkien elementtien, kuten ennaltaehkäsiy, perustervydenhuolto ja erikoissairaanhoito, tulee olla tasapainossa.
Koska Suomessa on verrokkimaita vähemmän lääkäreitä ja lääkäreitä myös koulutetaan vähemmän kuin verrokkimaissamme, niin tavoitteenamme voisi olla lääkärimäärän nostaminen vähintään verrokkimaiden tasolle. Meillähän tarvetta kasvattaa ikääntyminen, haja-asutusalueet ja monipolvinen palvelujärjestelmä
Hiukan virheellinen, palvelujen saatavuus on ongelma ainoastaan julkisessa tervydenhuollossa ja nykyisin myös opiskelijatervydenhuollossa. Työtervyshuollossa ja yksityissektorilla on ylitarjontaa. Mihin rakenteilla viitataa- monikanavaiseen palvelujärjestelmäänkö?
Onko yhdenvertaista, josta alkuun puhuttiin, kun osa väestöstä pääsee välittömästi lääkärriin ja osalle ok odottaa 2 viikkoa? Saatavuusongelma koskee pääasiassa julkista tervydenhuoltoa ja tulisi eisttää keinoja, joilla julkista perusterveydenhuoltoa vahvistetaan. Pitäisin edelleen viikon odotusajan tavoitteena.
Siksi myös hammashoidon hoitoon pääsyä on parannettava – käyttäisin termiä suuntervydenhuollon. Suunterveydenhuollon palvelut ovat julkisellakin puolella kalliita, ehkä hinta-asiaan puututaan toisessa kohtaa.
Voisi myös pohtia, tulisiko tasamaksuihin, kuten suuntervydenhuolto tai TK maksu, ottaa käyttöön huojennusmahdollisuus, Nykyisin maksut ovat korkeita, ehkä tavoitteena voisi olla myös maksujen kohtuullistaminen. Yhtenäinen maksukatto hyvä tavoite.
Terveyden tasa-arvo ei koske ainoastaa sukupuolia, vaan myös sosioekonomista asemaa. Tämä tulee tekstissä huomioida. ”Köyhiä hoitaa sairaanhoitajat ja rikkaita lääkärit”. Myös hoitotulokset vaihtelevat sosioekonomisen aseman mukaan.
seuraava lause ”Pahimmillaan terveydenhuollossa esiintyvä sukupuolivinouma heikentää tyttöjen ja naisten hoitoa ja johtaa viivästyneisiin diagnooseihin, tehottomiin hoitoihin ja ongelmiin hoidon saatavuudessa” tuntuu erikoiselta, kun juuri on todettu, että naisilla menee paremmin kuin miehillä.
Toivoisin, että tavoitteena olisi monikanavaisen, epätasa-arvoistavan järjestelmän purkaminen. palvelujen tasa-arvo saavutetaan parhaiten yksikanavaisen palvelujärjestelmän kautta. Hyvä myös muistaa, että HVAlla on palveluiden ärjestämisvelvollisuus asukkaille. Miten käytännössä työterveyshuolto yhdistetään julkiseen omalääkärimalliin tai, mikä on tavoite.
ympärivuorokautisten hoivapaikkojen vähenäminen tulee lopettaa eikä niitä voida korvata yhteisöllisenasumisen paikoilla.
Myös aikuisille tarvitaan matalankynnyksen palveluja ja mahdollisuus päästä palvelujen piirin heti tarpeen ilmaannutua. Mielentervyshaasteet ja päihdeongelmat muodostavat usein kokonaisuuden ja päihteidenkäyttö ei saa olla este mielenterveyspalvelujen saatavuudelle. Ehkä päihdepalveluista tulee myöhemmin.
Voisiko jotenkin lapsuusajan liittää tähän, koska lapsuuden kokemukset heijastuvat myös nuoruuteen?
Päihdediagnoosit nostettava saman veroisiksi muiden diagnoosien kanssa. Emme jätä hoitamatta sydäninfarktipotilasta, mutta päihdepotilaan kyllä.
Voisi myös nostaa esiin päihteitä käyttävät raskaana olevat naiset, lapsen tulevaisuuden kannalta tärkeää.
Eikö sosiaalihuollon?
Poistetaan kaksivuotisuus, koska kokeilun tulokset eivät sitä tukeneet.
Jatkoa, tässä kohdassa tuetaan monikanavaista järjestelmää ja toisessa päinvastoin, ohjelman utlisi olla looginen kokonaisuus
Ikääntymisen vaivat alkavat myöhemmin kuin aiemmin, mutta ikääntyvän väestön määrä kasvaa niin merkittävästi, että palveluntarve ja kulut kasvavat. Tämä on hyvä tosiaisa tiedostaa. Mielestäni omaishoitajista voisi olla oma kappale, sillä puhuttanut paljon ja tarvitsee kansallisen ohjeistuksen yhtenevän palvelun turvaamiseksi.
Omaishoidosta onkin alapuolella, hyvä
Järjestöjen roolista voiis kirjoittaa nykyistä yksitysikohtaisemmin sisältäen myös järjestöjen toiminnan valvonnan viimeaikaisten tapahtumien vuoksi.
lapsiperheköyhyys on niin iso asia, että se pitäisi nostaa tekstiin. En tiedä, olisiko perusteltua, että terveys ja sosiaalihuolto olisivat omien alaotikoiden alla, sillä sosiaalihuollon osuus lukiessa jäi kokemuksena pieneksi. Orpon hallitus on tehnyt merkittäviä leikkauksia sosiaaliturvaan, toivottavsti jotain niistä haluamme purkaa esim. lapsikorotuksen palautaminen työttömyysturvaan.
Tässä jälleen puhutaan työnteon kannattavuudesta, olisiko parempi ”työnteon tulee olla mahdollista kaikissa tilanteissa”. Nythän se ei ole, kun tuet eivät jatku joustavasti.
Tarkoittaako samantasoisen koulutuksen karsiminen, ettei tueta ammatinvaihtoa?
Johonkin pitäisi saada tieteen vapauden vahvistaminen
sivulauseen ”jonka saa myös ilman työansioita” ottaisin pois, arvottaa ihmisiä heistä riippumattomista syistä
ottaisin viimeisen lauseen pois tai muuttaisin sitä, sillä tulkitsen lauseen tarkoittavan, ettei kaikki haluaisi töihin.Vai tarkoittaako, että palkkojen pitäisi olla nykyistä korkeampia.
Digiloikkahan oli osin epäonnistunut
Muuttaisin toista lausetta ” mikäli pitkittyneen työttömyyden taustalla on heikentynyt työkyky, …… maahanmuutajilla työnantajan asenne saattaa olla keskeinen syy ja nykyinen muotoilu voi leimata pitkäaikaistyöttömiä.
En asettaisi lapsiperheitä arvojärjestykseen, vaan lapsiperheköyhyys on poistettava.
Poistetaan koko kappale. SDP:n ei tule sekaantua työmarkkinajärjestöille kuuluviin asioihin.
Kokeilut erilaisista työaikamalleista on mahdollistettava. Niissä on otettava huomioon aiempien työaikakokeilujen tulokset, vaikutukset työnteon vaikuttavuuteen ja tuottavuuteen sekä ne positiiviset vaikutukset, jotka tulevat, kun työtehtävästä palautuu jo työpäivän aikanaTarvitaan opettajarekisteri kelpoisten opettajien määrän selvittämiseksi. Tämä on erityisen tärkeää pienenevien ikäluokkien Suomessa, kun opettajien määrästä on oltava paremmin tietoa suunnittelun ja ennakoinnin tarpeisiin.
Tulisi saada takaisin se, että kahden auttavien vanhusten hoitaja mitoitus olisi isompi, mitä muiden vanhusten hoitamisessa. On jotenkin järjetöntä ajatella, miten se voi olla kaikilla sama. Lisäksi tulisi huomioida hoitajien muut tehtävät mitkä eivät liity hoitotyöhön ollenkaan, kuten pyykkihuolto, ruuanlämmitys yms. Nämä tehtävät tuntuu vain lisääntyvän.
Terapioiden omavastuu on nykyään aika iso, joten vaikka ihmiselle myönnettäisiin terapiaa, niin ei siihen silti ole Kela korvauksen jälkeen välttämättä mahollista mennä.
Tässäkin on valtavia eroja miten perheiden tilanteisiin puututaan. Lastensuojelua tulisi kehittää ja katsoa, että jokainen taho toimii ns ohjeiden mukaisesti.
Päihdehoitoon pääsyyn olisi hyvä olla joku aikaraja myös. Päihdehoitoa tulisi saada silloin kun asiakas on siihen motivoitunut. Päihdeongelmaisten kohtaamisessa on edelleen terveyshuollossa vielä korjattavaa.
On todella tärkeää saada ammatillinen koulutus paremmalle tasolle. Esimerkiksi lähihoitajan opiskelu Turussa näyttäytyy lähes kirjekurssilta. Miten sellaisella opintomäärällä voi edes valmistua hyväksi ammattilaiseksi.
Lisäys: Toimimme vastakkainasettelun, vihapuheen ja segregaation vähentämiseksi.
Työnantajilla tulisi olla suurempi vastuu työterveyshuollon kuluista.
Henkilöstön koulutusmäärät on suunniteltava pitkäjänteisesti. Sosiaali- ja terveydenhoidon koulutuksessa suomen/ruotsinkielen opettamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Minusta tätä pitää nostaa enemmän.
Ikääntyneiden kasvu lisää paineita sosiaali- ,perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Meidän on kiinnitettävä huomiota rahoituksen riittävyyteen.
Omaishoitajat ovat yhteiskunnan voimavara. Meidän tulee tukea heidän jaksamista, varmistamalla joustavat ja monipuoliset mahdollisuudet vapaapäiviin.
Nyt kun on yhteisöllistä-, palveluasumista sekä tehostettu palveluasuminen eli ympäri vrkhoito, niin ihmiset eivät ymmärrä uutta sanastoa. Käytetään ympärivuorokautista hoitoa.
Ympärivuorokautista hoitoa vaativille on riittävästi paikkoja suhteessa vanhusten määrään.
Nuorten mielenterveyspalveluiden hoitoketjun on voitava jatkua suoraan ilman keskeytymistä, siirryttäessä lasten puolelta nuorten mielenterveyspalveluihin
Nyt pitää koko ajan muistaa, että vanhus-, vammais- ja osa mielenterveys/päihdetyö on sosiaalihuoltolain alla olevaa, joten kun puhutaan terveydenhoidon ammattilaista on muistettava myös sosiaalihuollon ammattilaiset.
Lukutaitoon ja muihin perustaitoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koulukirjat eritysesti alaluokilla ja nivelvaiheessa tukevat tätä kehitystä
Varhaiskasvatuksen tavoite on nostaa osallistuvien lasten määrää. Tällä erityisen suuri merkitys maahanmuuttajien lasten kielen oppimisen takia.
Tämä 1+2 on erittäin haastava jopa ongelmallinen, sillä jos jättää koulutuksen kesken, niin se ei anna jatko-opiskelumahdollisuuksia. Pitää siis huomioida milloin opinnot vanhenevat
Tämä on hyvin vaarallinen kohta. TA haluaa lisätä jaksotyötä. Minusta meidän ei kannata edes ottaa tähän kantaa.
Otetaanko jopa tehtäväksi muuttaa joskus tehty ”laki” tms, jossa määritellään, että naisten palkka on pienempi kuin miesten. Palkkaeroja jotka johtuvat muinaisesta laista/sopimuksesta on päästävä eroon- perusteettomia palkkaeroja on estettävä…
Olisiko tässä hyvä. Lapsille ja nuorille pitää olla riittävästi tarjolla ei-kaupallisia vapaa-ajan vieton ja harrastamisen tiloja
Etuudet ovat päällekkäisiä, ei ehkä avaudu
Päihdehuoltoon on panostettava enemmän. Sen kautta saadaan säästöjä mm. päihdeperheissä sosiaalityön ja tukien tarve vähenee ja ihmiset voivat käydä työssä.
En kannattaisi tätä. Lapsuus on lyhyt jo nytkin. Panostetaan koulutuksen toiseen päähän eli varmistetaan että oppivelvollisuuden pidennys toteutuu niin kuin on ajateltu ja erityisesti että jatkokoulutukseen; toisen asteen ja korkeakouluopintoihin päästään mahdollisimman pian. Välivuosien aikana menetämme monia nuoria: motivaatio opintoihin katoaa ja jos ei ole työtä (niin kuin ei tällä hetkellä ole) niin nuorten kiinnostus voi kohdentua huonoihin asioihin ja syrjäytyminen alkaa.
Päiväkoteihin tarvitaan enemmän syliä ja käsiä kuin opettajia.
Syrjäytymistä voidaan ehkäistä kun panostetaan nivelvaiheisiin (opintojen ohjaus) eli kun edetään opinnoissa alakoulusta jne eteenpäin. Jatko-opintoihin pääsy pitäisi olla sääntö, ei poikkeus. On kohtuutonta että jotkut hakevat vuosia saadakseen opiskelupaikan.
Hoidon porrastus ja edellä mainitut erilaiset asumisen muodot tekevät vanhuksesta ”loppumetreillä” heittopussin. Vanhusten siirtämiset paikasta toiseen vaativat hirvittävän määrän viranomaistyötä (päätöksiä, arviointeja), vähentävät omaisten luottamusta ja vanhus jää ”mykän tavaran asemaan” tässä rallissa. Hoivapaikan tulisi sen sijaan kyetä hoitamaan asiakas aina hautaan asti.
Työpajatoiminnan valmennuksellisella otteella voidaan tukea nuorta erityisesti silloin kun koulu oppimisympäristönä ei sovellu. Työpajoilla on mahdollista tehdä myös ammatillista pohdintaa/kokeiluja ja saada yksilöllistä tukea esim. silloin jos nuorella on mielenterveyden tai nepsy haasteita. On hyvä kun se on mainittu tässä!
Yhtenä keinona mahdollistetaan vailla korkeakoulututkintoa ja opiskelupaikkaa oleville työttömille maksuton tutkintoon tähtäävien opintokokonaisuuksien opiskelu (ns. avoimen väylän opinnot) avoimessa yliopistossa. Opintoihin voisi hakeutua te-palveluiden kautta. Tämä osaltaan tukisi varmasti tavoitetta nostaa korkeasti koulutettujen määrää Suomessa, sekä vähentäisi pitkäaikaistyöttömyyttä. Väyläopinnot suorittamalla voi hakeutua tutkinto-opiskelijaksi. Myös ammattikorkeakoulun osalta vastaavaa voisi selvittää.
LISÄYS: ”Koulutusasteen nostamisessa on huomioitava eri alojen aloituspaikkojen määrän kohtaanto tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeisiin sekä turvattava laadukkaan tieteen ja tutkimuksen tekeminen eri aloilla.”
Lisäys kappaleen alkuun:
“Naisvaltaisten alojen, kuten hoivan, varhaiskasvatuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen, palkkakehityksen jälkeenjääneisyys korjataan tavoitteellisesti. Julkinen sektori toimii edelläkävijänä samapalkkaisuudessa ja palkka-avoimuudessa ja varmistaa, että palkkaus perustuu työn vaativuuteen, vastuuseen ja koulutukseen, ei toimialan sukupuolijakaumaan.”
Ohjelma tunnistaa naisvaltaisten julkisten alojen matalamman palkkatason ja kirjaa samapalkkaisuuden periaatteita, mutta ei nimeä korjausliikettä tavoitteeksi.
Lisäys, oma kappale:
“Suurilla kaupungeilla, erityisesti Helsingillä, on keskeinen rooli palkkatasa-arvon, sukupuolitietoisen budjetoinnin ja naisvaltaisten alojen työehtojen edistämisessä. Tasa-arvoinen kaupunkipolitiikka, mukaan lukien naisten ja tyttöjen turvallinen kaupunkitila sekä segregaatiota vähentävä asuntopolitiikka, on elinvoiman, turvallisuuden ja hyvinvoinnin perusta.”
Helsinki on maan suurin työnantaja ja vaikutuspiiri laajin; siksi erillinen johtajuuskirjaus on perusteltu.
Lisäys, oma kappale:
“Perhe- ja tasa-arvopolitiikka kytketään työmarkkinoiden rakenteisiin: ehkäistään perhevapaasyrjintää ja varmistetaan, ettei vanhemmuus heikennä etenemistä tai palkkakehitystä. Palkka-avoimuuden avulla seurataan perhevapaiden vaikutuksia naisten palkkoihin ja urakehitykseen, ja havaitut erot korjataan.”
Ohjelma asettaa nollatoleranssin perhevapaasyrjinnälle ja korostaa palkka-avoimuutta; lisäys yhdistää nämä ja tekee vaikutusten seurannasta ja korjaamisesta velvoitteen.
Tärkeää on huolehtia, että hoitoketjut ovat toimivia ja tehokkaita.
Päihdeongelmat eivät saa estää samanaikaisten mielenterveydenhäiriöiden hoitoa. Esimerkiksi oikeutta terapiaan ei pidä evätä pelkästään siksi, että henkilöllä on päihdeongelma. Ennemminkin tulee pyrkiä hoitamaan päihdeongelmaa ja mielenterveyden häiriötä samanaikaisesti potilailla, joilla molemmat esiintyvät.
Tulee kiinnittää myös huomiota sellaisilla aloilla työskentelevien pärjäämiseen, joilla keikka- ja projektiluonteiset työt ovat lähtökohta. Erityisesti taide- ja kulttuurialalla työskentelevien sosiaaliturvaa tulee parantaa ja työskentelyn mahdollisuuksia edistää.
Lähtökohtana on oltava jokaisen työkykyisen ihmisen työnteko kykyjensä mukaan, ihmisen oman aktiivisuuden, itsensä kehittämisen, kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen, sekä myös osittain työkykyisten panoksen hyödyntäminen.
Pienipalkkaisilla työntekijöillä edes kokoaikatyöstä saatava tulo ei mahdollista säästämistä tai kartuta riittävää sosiaaliturvaa, jolloin sairauden tai työttömyyden kohdatessa he putoavat nopeasti perusturvan ja mahdollisesti viimesijaisen toimeentulotuen varaan.
Mitä nopeammin kouluista valmistuneet pääsevät tekemään koulutustaan vastaavaa työtä, sitä enemmän heidän työpanoksensa hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa. Valtion ja työmarkkinajärjestöjen tulee yhdessä luoda ratkaisuja, joilla tehokkaasti edistetään koulutettujen nuorten laadullista työllistymistä, unohtamatta myöskään kansainvälisiä osaajia.
Valtion on investoitava oppilaitosten riittävään resursointiin opintojen ohjaamisen ja urapalveluiden järjestämisessä. Työmarkkinajärjestöjen kanssa on mahdollista löytää lukuisia yhteisiä intressejä työllisyysasteen kohottamisessa ja koulutettujen työllistymisessä koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. Opintojen aikana tehtävät harjoittelut tukevat valmistumisen jälkeistä työllistymistä, ja työnantajilla on harjoittelupaikkojen tarjoamisessa tässä merkittävä rooli. Julkisten työllisyyspalvelujen tulee nykyistä paremmin huomioida eri koulutusalojen koulutetuille suunnatut palvelut osana palvelukokonaisuutta. Tärkeintä on, että yksilökohtaista tukea saa jokainen yhdenvertaisesti taustasta riippumatta.
LISÄYS
Asumisoikeusjärjestelmän säilyvyyden vuoksi pitää lainsäädännöllä vahvistaa omakustannusperiaatetta, asukkaiden rahoituspanoksen tunnustamista ja asukkaiden lunastusoikeutta omakustannushintaan sekä aitoa asukasdemokratiaa.
Lisäys:
Ensimmäisen työpaikan saamiseen ja laatuun on kiinnitettävä huomiota. Se voi ratkaista nuoren koko suhtautumisen työelämään.
Selkokieliset ohjeet, sivustot jne lisäävät saavutettavuutta kaikilla ikäryhmillä ja kohderyhmillä
Omaishoidon kriteerit pitäisi olla valtakunnallisesti samat kaikkialla
Aikuiskoulutustuen saamisen aikana saatujen ansiotulojen tai muiden verotuksen alaisten palkkioiden kuten kokouspalkkioiden ei pitäisi vähentää maksettavaa aikuiskoulutustukea. Ja tämän pitäisi koskea siis myös muitakin kokouspalkkioita kuin vain kunnallisten tai hyvinvointialueiden luottamuselimien kokouspalkkoita.
Vuorotyöaloilla työnantajia on kannustettava kehittämään yhteisöllistä työvuorosuunnittelua.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus VARKEn korkotukilainojen myöntövaltuudet olisi palautettava vähintään vuosien 2023 ja 2024 tasolle.
Asunnottomuus on merkittävä yhteiskunnallinen epäkohta, joka on korjattavissa. Tavoitteen on kuitenkin oltava kunnianhimoisempi kuin nykyinen muotoilu. Tämän vuoksi asunnottomuutta koskevaa kohtaa on tarkennettava esimerkiksi seuraavalla tavalla:
Asunnottomuus on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka on ratkaistavissa – ja joka pitää ratkaista, sillä yksikin asunnoton hyvinvointivaltiossa on liikaa. Oikeutta asumiseen voi pitää ihmisen perusoikeutena, joka kuitenkaan ei asunnottomien kohdalla toteudu.
Suomessa harjoitettu politiikka asunnottomuuden kitkemiseksi on ollut onnistunutta. Vuonna 1987 asunnottomia oli noin 20 000, tänä päivänä luku on noin 3800. Viime aikoina asunnottomuus on kuitenkin kääntynyt kasvuun. Ilman korvaavia toimenpiteitä asunnottomien määrä tulee jatkossa kasvamaan entisestään. Tavoitteeksi on asetettava asunnottomuuden poistaminen seuraavan vaalikauden aikana.
Varsinaisen asunnottomuuden lisäksi huomio on kiinnitettävä asumisvarmuuteen. Tällä tarkoitetaan sitä, että yhteiskunnallisen epätasa-arvon kasvaessa yhä suuremmat väestönosat joutuvat elämään asunnottomuuden uhan alla. Ilmiö on suoranaista asunnottomuutta huomattavasti laajempi, mutta myös tuntemattomampi.
Asumisvarmuuteen liittyviä epäkohtia korjaamalla voidaan parantaa heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien henkilöiden ja ennen kaikkea lapsiperheiden elämänlaatua merkittävästi. Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikassa pitää tunnistaa asumisvarmuus yhtenä politiikan teon kenttänä.
LISÄYS: Julkinen sektori tuottaa pääosin verorahoitteiset sosiaali- ja terveyspalvelut.
Myös pienituoisilla pitää olla mahdollisuus hyödyntää kotitalousvähennystä. Tämä on laajempi kysymys kuin omaishoito.
Laissa pitää säätää nykyistä laajemmin maksuttomista palveluista, laajemmin kuin pohjatekstissä on esitetty. Asiakasmaksut ovat nyt niin korkeat, että niitä pitää pystyä alentamaan ja huojennuskäytäntöjä parantamaan. Tasamaksut pitää saada huojennusten piiriin.
Lähtökohtana on oltava jokaisen ihmisen työnteko kykyjensä mukaan sekä ihmisen oman aktiivisuuden, itsensä kehittämisen, kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen. Varmistetaan, että sosiaaliturvan velvoitteet ovat kohtuullisia ja ottavat huomioon toimintakyvyn rajoitteet.
Sosiaaliturvan on suojattava elämässä tapahtuvilta sosiaalisilta riskeiltä ja tuettava työllisyyttä sekä osallisuutta. Vähennetään sosiaaliturvan alikäyttöä kehittämällä etuusjärjestelmää. Sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamista on kehitettävä ja työnteon tulee olla kannattavaa ennakoitavan yhteensovittelun ja kevyen byrokratian ansiosta.
Perusturvan täydentäminen toimeentulotuella on yleistä, mikä lisää byrokratia- ja kannustinloukkuja. Pitkällä aikavälillä tulee pyrkiä perusturvan tason parantamiseen, jotta voidaan varmistaa jokaiselle ihmisarvoinen elämä ja osallisuus yhteiskunnassa.
Yhteiskunnan tukema vuokra-asuminen on jatkossakin haluttu ja edullinen asumisvaihtoehto, jota asumisoikeusasuminen täydentää. Asumisen vakauden edistämiseksi varmistetaan asumisneuvonnan saatavuus ja riittävä resurssointi. Kasvukeskusalueilla on oltava tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset ovat ohjanneet kaupunkeja kasvamaan kestävästi, ja niillä on saatu aikaan kestävää joukkoliikennettä ja kohtuuhintaisia asuntoja. Sopimuksia on kehitettävä niin, että niissä olisi asetettu kohtuuhintaisen asuntotuotannon vähimmäisosuudet, selkeät alueelliset kasvua
ja, asunnottomuuden vähentämistä ja tuottavuutta koskevat tavoitteet ja sovitut valtion tukitoimet niiden saavuttamiseksi.Lapsiperhepolitiikan punaisena lankana on oltava ennaltaehkäisevät ja maksuttomat matalan kynnyksen palvelut. Lapsiperheiden on saatava toimivia palveluja riittävästi ja oikeaan aikaan. Lapsiperheen aikuisten kriisitilanteissa on huolehdittava myös lasten avuntarpeesta ja toisin päin.
PERUSTELU: Perheet ovat monimuotoisia ja kaikissa perheissä ei ole lapsia. Kun puhutaan perheistä, joissa on lapsia, käytetään lapsiperhe-termiä.
Lapsiperheiden tukeminen on lastensuojelun perusta. Syrjäytymiskehitys tulee katkaista heti alkuvaiheessa. Lastensuojelussa on siirryttävä ennaltaehkäisevään ja lapsiperhekeskeiseen toimintaan, joka tukee lapsen hyvinvointia, vähentää huostaanottojen tarvetta ja vahvistaa lapsiperheiden voimavaroja.
PERUSTELU: Perheet ovat monimuotoisia ja kaikissa perheissä ei ole lapsia. Kun puhutaan perheistä, joissa on lapsia, käytetään lapsiperhe-termiä.
Onnistunut lapsi- ja perhepolitiikka vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä, jossa lapsiperheen perustaminen koetaan myönteisenä ja tavoiteltavana asiana.
LISÄYS
Lisäksi on kiinnitettävä huomiota saamelaisten lasten ja nuorten kielen oppimisen edellytysten varmistamiseen. Tasa-arvotyön on ulotuttava myös Suomen romaniväestöön ja heidän koulutusmahdollisuuksiensa parantamiseen. On tehtävä toimia romanivöestöön kohdistuvien ennakkoluulojen vähentämiseksi.
Roi SD TYLisäys: ”Vanhuspalvelulaki tulee päivittää ja siihen tulee lisätä selkeät määräykset potilaan itsemääräämisoikeuksien rajoittamisesta. Vanhustenhuollossa rajoitustoimenpiteitä säätelee osin sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö, mutta täsmällinen ja selkeä laki puuttuu yhä ja tämä aiheuttaa tulkinnanvaraa.”
Roi SD TYLisäys: ”Kotona asumista on tuettava, mutta on myös taattava pääsy ympärivuorokautisen hoidon piiriin, kun siihen tulee tarve. Kriteereitä ympärivuorokautisen hoivan piiriin tulee madaltaa. ”
Roi SD TYMuutetaan muotoon: ”Rahoituksen tulee perustua verorahoitukseen tai lakisääteiseen sosiaalivakuutukseen ja asiakasmaksuja on alennettava eurooppalaiselle tasolle.”
Roi SD TY
Muutetaan muotoon: ”Vanhustenhoidossa henkilöstömitoituksen täytyy olla kaikissa tilanteissa riittävä, jotta hoito on laadukasta ja turvallista eikä työntekijöitä kohtuuttomasti kuormittava. Tehostetussa palveluasumisessa hoitajamitoitus on palautettava 0,7:ään.”
Roi SD TY”Elämänkaaren loppuvaiheen on oltava turvallinen ja ihmisarvoa kunnioittava.”
Roi SD TYLisäys: ”Tulee selvittää voidaanko työterveyshuolto integroida osaksi perusterveydenhuoltoa. Näin saataisiin purettua osin päällekkäinen järjestelmä ja todennäköisesti kustannuksia säästyisi. Siihen on kuitenkin varattava riittävät resurssit perusterveydenhuollosta.”
Roi SD TY”Lastensuojelussa on siirryttävä ennaltaehkäisevään ja perhekeskeiseen toimintaan, joka tukee lapsen hyvinvointia, riittävän hyvää vanhemmuutta, vähentää huostaanottojen tarvetta ja vahvistaa perheiden voimavaroja.
Roi SD TYNiiden toimintaedellytyksiä on parannettava ja järjestöjen asiantuntemusta ja ennakointikykyä on hyödynnettävä”.
Roi SD TYLisäys: ”Tasa-arvotyön on ulotuttava myös Suomen romaniväestöön ja heidän koulutusmahdollisuuksiensa parantamiseen. On tehtävä toimia romanivöestöön kohdistuvien ennakkoluulojen vähentämiseksi.”
Roi SD TY”Turvallinen lapsuus, sosiaaliset suhteet….”
Roi SD TYMuutetaan muotoon: ”Samalla tulee huomioida eri väestö- ja kieliryhmien tarpeet osana kehittämistä.”Maahanmuuttajataustaiset kuuluvat jo mainittuihin eri väestö- ja kieliryhmiin.
Roi SD TYMuutetaan muotoon: ”Ammatillisessa koulutuksessa on lisättävä laadukkaan lähiopetuksen määrää ja otettava käyttöön valtakunnallinen taitotakuu.”
Roi SD TY”…sosiaalisia ja elämänhallinnallisia ongelmia ja lapsiperheköyhyyttä. Huono -osaisuuden periytyyvyyteen ja kierteen katkaisemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.”
Roi SD TYYhteiskunnan on oltava lapsi- ja perhemyönteinen kaikille lapsille, nuorille sekä perheille muodosta riippumatta. Lainsäädännön on tunnistettava perheiden moninaisuus.”
Lisäys lauseeseen ”…jotta ne pystyvät tarjoamaan kaikille yhteistä ammatillisesti ohjattua vertaisryhmätoimintaa…”
Uusi kappale ennen tätä lausetta:
Suomeen tulee kehittää kotimainen sekä muista tekoälyistä erillinen suljetun järjestelmän tekoälymoduuli, joka tulisi ensi sijassa virastojen käyttöön datakäsittelyssä ja virastojen keskeisessä kommunikoinnissa. Moduulin tekoälyä kehitettäisi sekä hyödynnettäisi ainoastaan suljetuissa ympäristöissä ja joissa niiden datapankkeja hallinnoisi koulutetut viranomaiset tai ammattilaiset riippuen toimintaelimestä. Tällainen suljettu tekoäly voidaan myös lanseerata erikseen julkisena, jolloin samaa teknologiaa voi hyödyntää myös yritykset, yhdistykset sekä yksityiset henkilöt.
Lisäys:
Tietosuojaan perehdyttävää koulutusta tulee lisätä opetussuunnitelmaan, ja tietosuojakoulutusta tarjottava myös koko väestölle maksuttomana. Datan hallintaa käsiteltävä näissä koulutuksissa olennaisena osana.
Lisäys:
Suomen lainsäädännöllä tulee ohjata tekoälyn ja inhimillisen luovuuden läpinäkyvyyttä sekä vastuullisuutta.
Korjaus lauseeseen ”hyvän arjen eväät on mahdollistettava kaikille”:
Hyvän arjen toteutuminen on mahdollistettava kaikille.
LISÄYS: Suomessa on otettava käyttöön opettajarekisteri, josta on löydettävissä kaikki alalle valmistaneen opettajat.
Lisätään lause: ”Palkkatuetun työn tekeminen ja työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuminen on palautettava työssäoloehdon kertymisen piiriin.”
Lisäys: Henkilökohtaisen opinto-ohjauksen määrää lisätään toiselta asteelta jatko-opintoihin siirtymisen tukemiseksi ja ilman opiskelupaikkaa jääneiden syrjäytymisriskin pienentämiseksi
LISÄYS: Harrastus-, kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet on turvattava kaikille harrastustakuun avulla, ja ikääntyville on tarjottava edellytykset hyvään, omannäköiseen arkeen.
Lisäys: Nuorisotakuuta vahvistetaan, ja se kattaa työllisyyspalvelut, opinto-ohjauksen sekä mielenterveyspalvelut
Lisäys: Ilman opiskelupaikkaa jäänelle nuorelle annetaan tukea ja ohjausta yhden luukun periaatteella
Lisäys: Ilman opiskelupaikkaa jääneille tarjotaan mahdollisuus suorittaa avoimen yliopiston väyläopintoja tai ammattikorkeakoulun polkuopintoja maksuttomast
LISÄYS: Ikääntyneiden määrän kasvu lisää paineita perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, kotona asumisen tukipalveluissa ja asumispalveluissa, mutta ikääntymisen ei tarvitse automaattisesti tarkoittaa palveluntarpeen ja kustannusten kasvua. Ihmisten hyvää terveyttä ja toimintakykyä on ylläpidettävä koko elämänkaaren ajan. Ennaltaehkäisevään terveyden ja terveellisten elintapojen edistämiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja liikunnan tukemiseen on panostettava esimerkiksi erityisryhmien hinta-alennuksilla kuntien liikuntapalveluissa. Tämä koskee myös omaishoitajien jaksamisen tukemista.
LISÄYS:
Korkeakoulut eivät vähennä aloituspaikkojaan avointen opintojen laajetessa
LISÄYS:Korkeakoulujen tarjoamien avointen opintojen ei tule toimia maksullisena väylänä valintajärjestelmän kiertämiseen. Tutkinto-oikeuksien myöntöoikeutta ei siksi laajenneta nykyisestään
LISÄYS:
Avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen hyväksilukuun sovelletaan samoja periaatteita kuin tutkinto-opiskelijana suoritettujen opintojen hyväksilukuun
LISÄYS: Julkisen sektorin tulee toimia edelläkävijänä sukupuolten välisen palkkatasa-arvon saavuttamisessa.
LISÄYS: Sukupuolisensitiivinen näkökulma ja tasa-arvokasvatus ovat kaikkia koulutusasteita läpileikkaava teema. Tasa-arvotyötä tehdään kaikilla koulutusasteilla säännöllisesti ja suunnitelmallisesti.
LISÄYS: Nuorten miesten syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen puututaan voimakkaammin.
LISÄYS: Samalla on varmistettava, että myös miesten terveyden erityiskysymyksiin tartutaan. Sukupuolettuneisuutta puretaan lainsäädännössä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Terveydenhuollossa ja muissa palveluissa on huomioitava kaikkien sukupuolten tarpeet ilman sukupuolistereotypioita. Miesten lyhyempi elinajanodote ja myöhempi hoitoon hakeutuminen edellyttävät kohdennettuja toimia mielenterveyden tuen, sairauksien varhaisen toteamisen ja terveellisten elintapojen vahvistamiseksi.
Lisäys: Raideliikennettä kehitetään Suomen ja Euroopan laajuisesti. Raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen edellyttävät rataverkon investointeja.
LISÄYS: Nuorten sukupuolidysforian hoitomahdollisuuksia tuetaan niin, että hoito alaikäisille rajoittuu ei-peruuttamattomiin toimenpiteisiin. Intersukupuolisille ei tehdä tarpeettomia sukupuolipiirteitä muokkaavia lääketieteellisiä ja kirurgisia toimenpiteitä ilman heidän tietoista suostumustaan.
Lisäys: Siksi liikenteen päästöjen vähentämiseksi tulisi luoda kannusteet kaupungeille sujuvan joukkoliikenneverkoston rakentamiseen. Yksityisautoilua on pyrittävä vähentämään erityisesti kaupunkien keskustoissa ruuhkamaksuin, rajoittamalla läpikulkua sekä suosimalla joukkoliikennettä, sekä kävelyä ja pyöräilyä.
Lisäys: Kasvukeskusten ulkopuolella on mahdollistettava vähähiilinen yksityisautoilu kohtuullisin kustannuksin. Autojen yhteisomistusta ja jakamista tuetaan palveluna verotuksen ja lainsäädännön kautta. Lisäksi verotuksella kannustetaan autokannan uudistumiseen.
LISÄYS: Tahattomasti lapsettomille on tarjottava laadukkaita tukipalveluita ja alle 25-vuotiaille nuorille on turvattava maksuton ehkäisy osana laadukkaita seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita. Samalla hedelmöityshoitojen saavutettavuus ja yhdenvertaisuus taataan kaikille suhdemuodosta tai suhteen osapuolten sukupuolesta riippumatta.
LISÄYS: Kieli- ja kulttuurivähemmistöjen edustajat ovat arvokkaita suomalaisen yhteiskunnan jäseniä, joilla on oikeus kehittää omaa kulttuuriaan. Suomenruotsalainen kulttuuri ja ruotsin kieli säilyvät elinvoimaisina, kun palvelujen saanti ja rakenteiden toimivuus Suomen molemmilla kansalliskielillä turvataan kaikilla julkisen hallinnon tasoilla.
Saamelaisille varmistetaan mahdollisuus osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon ja saamenkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen riittävä tarjonta on taattava. Suomi ratifioi ILO:n 169 alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen.
Karjalaisten oikeudet kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan tunnustetaan. Romaneiden syrjäytymisen ehkäisyyn kiinnitetään huomiota koulutuksessa.
LISÄYS: Lasten ja nuorten kanssa työskentelevällä henkilökunnalla on oltava osaamista ja keinoja tunnistaa sekä puuttua oppilaiden ja opiskelijoiden kohtaamaan rasismiin ja syrjintään.
LISÄYS: Korkeakoulujen, ylioppilas- ja opiskelijakuntien sekä YTHSn on yhteistyössä kehitettävä opiskeluun liittyvää päihdekulttuuria parempaan suuntaan ja tuettava myös päihteetöntä tapahtumakulttuuria.
Leikkaukset toimeentulotuesta on peruttava ja suojaosat etuuksiin palautettava. Myös jonkinlaiset lapsikorotukset etuuksiin on palautettava ja indeksijäädytykset purettava. On luovuttava kohtuuttomista sanktioista, kuten toimeentulotuen 50% leikkaamisesta seurauksena ensimmäisestä virheestä työttömänä työnhakijana. Pitkäaikaisen tavoitteen pitää olla paremman ja toimivamman sosiaaliturvamallin rakentaminen. Tämä on tehtävä SDP:n johdolla tulevaisuudessa. Sosiaaliturvan ei tarvitse olla vastikkeetonta passiivisuuteen kannustavaa perustulon kaltaista etuutta, mutta yksilöllinen tilanne on otettava huomioon jokaisen kohdalla ja esimerkiksi sosiaaliturvan ja erilaisten elämäntilanteiden yhteensovittaminen tulee olla joustavampaa ja kannustaa aidosti itsensä kehittämiseen, sekä työllistymiseen yksilön voimavarojen ja kykyjen puitteissa.
Osana tätä selvitetään osasairauspäivärahan kaltaisen mallin luomista myös niille osittain työkyvyttömille, jotka eivät nykyisen järjestelmän puitteissa ole oikeutettuja osasairauspäivärahaan esimerkiksi puuttuvan edeltävän työhistorian perusteella. Erityisesti tämä malli ottaisi huomioon ne osittain työkyvyttömät, jotka on nyt velvoitettu hakemaan kokoaikaista työtä edellytyksenä saada työttömyysetuutta, koska kriteerit sairauspäivärahan tai työkyvyttömyyseläkkeen saamiseksi eivät täyty.
Tulevaisuudessa tulee myös tarkastella lainsäädäntötasolla vakuutusoikeudellisia kriteereitä työkyvyttömyyden arvioinnissa, jotta tosiasiallisesti työkyvyttömät eivät joutuisi roikkumaan työttöminä työnhakijoina, vaan oikeus sairauspäivärahaan tai työkyvyttömyyseläkkeeseen syntyisi painotetusti ennemminkin hoitavan lääkärin arvion perusteella. Arvioon voisi toki osallistua useampi lääkäri. Nykyisellään ongelma on, että asiaa arvioi hoitavan lääkärin lausunnon perusteella asiantuntijalääkäri, joka ei kuitenkaan tunne potilasta tosiasiallisesti.
Asumistukeen on palautettava uudistettu suojaosa, kuten muihinkin etuuksiin, joista suojaosat on poistettu.
Ja edelleen tarvittaessa aikuisten puolelle.
LISÄYS
Kasvua ja oppimista tukeva varhaiskasvatus ja maksuton kaksivuotinen esiopetus on taattava kaikille lapsille ja niiden tulee muodostaa saumaton jatkumo perusopetukseen.
LISÄYS
Jokaisella lapsella on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste nostetaan vähintään 90 prosenttiin, tavoitteena jokaisen lapsen osallistuminen varhaiskasvatukseen ennen perusopetuksen piiriin siirtymistä, koska varhaiskasvatus edistää lasten tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia
LISÄYS
Varhaiskasvatukseen on osoitettava riittävät määrärahat ja ylläpidettävä arviointikriteereitä, joilla määritellään korkealaatuinen, pedagoginen varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksen tarjoaminen perustuu lähipäiväkotiperiaateeseen ja päiväkodeille asetetaan lapsimäärään perustuva enimmäiskoko. Varhaiskasvatuksessa on myös huomioitava haavoittuvassa asemassa olevien lasten määrä.
MUUTOSSosiaaliturvajärjestelmä uudistetaan yksinkertaisemmaksi, yksilökohtaiseksi, kannustavaksi ja automaattiseksi. Sosiaaliturvajärjestelmän tulisi toimia yhden luukun ja yhden asiointikerran periaatteilla. Sosiaaliturvan on suojattava elämässä tapahtuvilta sosiaalisilta riskeiltä ja tuettava työllisyyttä sekä osallisuutta. Sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamista on kehitettävä ja työnteon tulee olla kannattavaa ennakoitavan yhteensovittelun ja kevyen byrokratian ansiosta.
LISÄYS
Etuuksien saannin ja tukipalveluiden tulle yhdistyä sosiaaliturvajärjestelmässä saumattomasti.
Roi SD TYKorvataan kappale kokonaan:”Julkisten ja yksityisten palveluiden rinnalla toimivan kolmannen sektorin toiminta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on turvattava. Järjestöt mahdollistavat vapaaehtoistyötä, mutta ovat myös paljon enemmän: niissä on valtava määrä asiantuntijatietoa, niiden työllistävä vaikutus on merkittävä ja niillä on potentiaalia ja ketteryyttä yhteiskunnallisten uudistusten alullepanijoina.
Roi SD TYMuutetaan ”Asuntopolitiikan ytimeen kuuluu lisäksi erityisryhmien, kuten ikääntyvien, opiskelijoiden ja itsenäistyvien nuorien…”
LISÄYS
Työvoimaan kuuluvilla tulee olla subjektiivinen oikeus työuran aikaiseen täydennyskoulutukseen
LISÄYS
Vieraiden kielen oppimisen valmiuksien kehittäminen aloitetaan jo varhaiskasvatuksessa. Kielikylpytoimintaa laajennetaan.
MUUTOS
Päiväkodeissa ja kouluissa on oltava riittävästi turvallisia, pedagogisesti päteviä ja moniammatillisia aikuisia ja siksi on laadittava saatavuussuunnitelma osaavan ja pätevän varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstön varmistamiseksi.
LISÄYS
Tekoälyn kehitystä tulee säädellä siten, että se ei tuota ihmisoikeuksien sekä yksilöiden ja lasten oikeuksien vastaista sisältöä.
Lisäys
Meidän on panostettava osaamiseen ja jatkuvaan oppiseen tekoälyn käytössä.Koulutuksen suunnittelussa otetaan käyttöön uudenlaisia käytänteitä, joissa tekoälyä ei nähdä uhkana, vaan mahdollisuutena syventää oppilaiden ymmärrystä.
LISÄYS
Koulutusalalla toimivaa henkilökuntaa koulutetaan tunnistamaan tekoäly vilpin keinona sekä kannustetaan arviointimuotoihin, jotka eivät ole alttiita vilpille tekoälyn avulla.
LISÄYS
Konkretisoimalla sisältöjä ja tavoitteita voidaan vahvistaa erityisesti perustaitojen opetusta ja vähentää tulkinnanvaraisuutta opetuksen toteutuksessa. Perustaidoissa tulee myös huomioida tulevaisuuden tarpeet, kuten tekoälyn vastuullinen käyttäminen.
Otsikko ja teksti eivät oikein vastaa toisiaan. Ajattelisi, että läsnäolo koskee kaikkia ikäryhmiä esim. ikäihmisten, liikuntaesteisten jne yksinäisyys on suurta, kuinka syrjäytetyt pärjäävät.
Minusta ihmitä ei voi minimoida ainoastaan työntekijäksi, luontaisesti ja oleosuhteiden vuoksi osa ihmisistä on aina työelämän ulkopuolella.
Myös ikäihmiset, työkyvyttömät, sairaat, kuntoutusta tarvitsevat pitäisi huomioida sosiaaliturvaa käsittelevässä osassa.
MUUTOS
Jokaiselle lapselle on turvattava laadukas perusopetus, oppimisen tuki ja tarpeen mukaiset oppimateriaalit lähikoulussa.Jokaiselle lapselle taataan aidosti maksuton perusopetus, mikä sisältää maksuttomat oppimateriaalit ja -välineet. Perusopetuksessa noudatetaan lähtökohtaisesti lähikouluperiaatetta. Lähikoulu valitaan lapselle koulumatkan turvallisuuden perusteella.
MUUTOS
Koulujen väliseen ja sisäiseen eriytymiseen ratkaisuna on tasa-arvoisten lähtökohtien varmistaminen ehkäisemällä segregaatiota, opettajien ja rehtoreiden osaamisen kehittäminen erityisesti pedagogisessa johtamisessa, oppimisen ilon ja merkityksellisyyden lisääminen, kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen sekä tukitoimien kattavuus ja oikea-aikaisuus.Koulujen väliseen eriytymiseen puututaan myönteisen erityiskohtelun määrärahalla, mikä mahdollistaa alueellisesti tasa-arvoiset lähtökohdat ja ehkäisee segregaatiota. Lisäksi koulujen väliseen ja sisäiseen eriytymiseen puututaan panostamalla opettajien ja rehtoreiden osaamisen kehittämiseen erityisesti pedagogisessa johtamisessa, oppimisen ilon ja merkityksellisyyden lisäämisessä, kodin ja koulun yhteistyön vahvistamisessa sekä kiinnittämällä huomiota tukitoimien kattavuuteen ja oikea-aikaisuuteen.
LISÄYS
.., on kehitettävä. Koulupäivien yhteyteen tarjotaan mahdollisuus harrastustoiminnalle.
LISÄYS
Kotiopetuksesta lähtökohtaisesti luovutaan. Kotiopetuksen ehtoja kiristetään ja kotiopetus perustuu jatkossa poikkeukselliseen oppilaan olosuhteista lähtevään tarpeeseen.
LISÄYS
Perusopetuksessa siirrytään moniammatillisen suuntaan, jossa koulujen yhteyteen keskitetään myös muita hyvinvointia, oppimista ja harrastamista tukevia palveluja.
LISÄYS
Samalla perusopetuksen arvioinnin yhdenvertaisuutta voidaan parantaa nykyistä selkeämmillä arviointikriteereillä. Alakouluissa numeroarvostelusta luovutaan ja vastaavasti sanallisen arvioinnin käyttöä perusopetuksessa laajennetaan.
Lisäämällä kansallisesti päätettyjä yhteisiä kokonaisuuksia voidaan vahvistaa opetuksen valtakunnallista yhtenäisyyttä. Painopisteisiin lisätään digitaitojen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen, oppimistaitojen, kriittisen lukutaidon, terveellisten elämäntapojen ja kulttuuriosaamisen taitoja sekä tasa-arvo- ja demokratiakasvatuksen opetusta.
LISÄYS
Perusopetuksen tuntijaon uudistuksessa on jatkettava perusopetuksen vähimmäistuntimäärän kasvattamista ja tuntimäärät yhtenäistetään eri kuntien ja kaupunkien välillä.
LISÄYS
LISÄYSNykyisiä oppiainekokonaisuuksia yhdistetään suuremmiksi osaamiskokonaisuuksiksi alakoulussa ja ne eriytyvät erillisiksi oppiaineikseen vasta yläkoulussa.
MUUTETAAN
Perusopetuksen riittävän pieniin ryhmäkokoihin on kiinnitettävä huomiota.Perusopetuksen luokkakoko rajaksi asetetaan 20 oppilasta.
MUUTETAAN
Eri katsomusaineiden yhteistä opetusta tulee edistää. Katsomusaineesta pitää tulla oma oppiaine oppivelvollisuuskoulutuksessa.Uskonnon opetus korvataan tunnuksettomalla ja kaikille yhteisellä katsomusaineella, jossa opetetaan eri uskomuksista, maailmankatsomuksista, kulttuureista, arvoista ja etiikoista. Siirtymävaiheessa elämänkatsomustiedon opetus vapautetaan kaikille oppilaille vapaasti valittavaksi.
Johdanto on liian pitkä, saman toistoa itse tekstissä.
Liian pitkä luku.
Hyvä konkreettinen tavoite!
Tämä on tuotava vahvemmin esille!
Lisäys:Ara-tuotanto palautetaan ja uusia alueellisia rahoitusvälineitä asuntorakentamiselle luodaan
Tämä on oireiden hoitamista. Varhaiskasvatus, perusopetus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut kuntoon, jolloin koulu voi keskittyä kouluna olemiseen. Hyvinvointialueille ei enää tarvita ylimääräisiä tehtäviä.
Lisäys:
Kohtuuhintaista opiskelija-asumista sekä yleistä vuokra-asuntokantaa vahvistetaan jotta houkutus ylihinnoitella yksityisen sektorin asuntoja vähenisi merkittävästi
Lisäys:
Päivitetään asuntopolitiikan valtakunnallisia linjauksia antamalla kunnille ja kaupungeille laajempi harkintavalta määritellä kohtuuhintainen asuminen, jotta ne voivat tukea kohtuuhintaista asuntotuotantoa tehokkaasti
Lisäys:
Jokaiselle toisen asteen opiskelijalle ja korkeakouluopiskelijalle taataan kohtuuhintainen opiskelija-asunto lähellä opiskelupaikkaa, jossa on myös hyvät kulkuyhteydet peruspalveluihin
Etsivä nuorisotyö, työpajatoiminta ja nuorisotyö ja vapaa-aika eivät kuulu sote-palveluihin, vaikka tärkeitä asioita ovatkin. Nämä siirrettävä niille kuuluvalle paikalle.
Lisäys:
Opiskelija-asunnot ovat aidosti taloudellisesti saavutettavissa ja asuntotarjontaa on riittävästi opiskelijoiden asumismuotoon ja -paikkaan liittyviä toiveita vastaavasti
Lisäys:
Opiskelija-asunnoille myönnetään erityisryhmien investointiavustusta vuokratason pitämiseksi kohtuullisena
Tuntijaossa on huomioitava taito- ja taideaineiden tuntien lisääminen. Lasten ja nuorten käsillä tekeminen on vähentynyt radikaalisti. Käsien käyttäminen on kuitenkin vahvasti yhteydessä aivojen kehitykseen ja avaruudelliseen hahmottamiseen. Taito- ja taideainetunnit vahvistavat tunne- ja vuorovaikutustaitoja, jolloin erillisiä tunteja niille ei tarvita.
Mikä tämä 50% koulutustaso on?
Uusi aikuiskoulutustuki? Vanhan parantaminen on tarkoituksemukaista.
Hyvinvointialueiden rahoituksessa ennaltaehkäisyyn on varattu vain 1,5 prosenttia. Se on täysin riittämätöntä tehokkaan ennaltaehkäisyn rakentamisessa ja toimimisessa. Asiantuntijat ehdottavat tämän osuuden kasvattamista aluksi 3,5–5 prosenttiin. SDP kannattaa sitä, sillä sen avulla voidaan siirtää kalliimpien palveluiden käyttöönottamista sosiaalipalveluissa, erityisesti ikäihmisten ja lastensuojelun palveluketjuissa.
Lisätään: Parhaiden jakaminen onnistuu itsenäisessä laitoksessa, kuten ARA oli, jolle taattaisiin riittävä pääoma sen sijaan, että toimitaan epävarman valtion budjettirahoituksen turvin.
Hyvinvointialueiden sote-palvelut ovat ulkoistettu noin 50:sti. Sosiaalipalvelut ovat suurelta osin yksityisten halussa: lastensuojelun sijaishuolto noin 90 %:sti, ikäihmisten ympärivuorokautiset asumispalvelut noin 70 %:sti. Yksityisestä palvelutuotannosta suurin osa on kansainvälisten pääomasijoittajien sotejättien hallussa. Nämä pystyvät hyödyntämään Suomen konsernilainsäädännön heikkoja kohtia: yhtiöt voivat lähes rajattomasti vähentää itse asetetut, konsernilainojen sisäiset korot sekä sisäiset rojalti- ja muut maksut. Näiden mahdollisuuksien vähentäminen voi tuoda kansantalouteemme euroja ja vähentäisi suuryritysten vaikutusvaltaa. SDP tukee kolmannen sektotin ja pienten yritysten mahdollisuuksia toimia.
Ikääntyneiden ihmisten palveluissa koko hoitoketju ennaltaehkäisystä ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on arvioitava uudelleen. Kotihoidon vaikuttavuutta tulee lisätä, on uskallettava kokeilla väestövastuullista kotihoidon mallia hollantilaisen Buurtsorgin mukaan. Tämä naapurustohoivaa tarkoittava malli on mullistanut ikäihmisten kotihoivan. Muistisairaiden ihmisten palvelu tulee järjestää toimintakyvyn ja tarpeen mukaan. Ympärivuorokautista palveluasumista tulee sen myötä lisätä.
Lisätään uusi kappale: Ihmisten työ- ja toimintakykyä tulee ylläpitää ja parantaa kuntoutuksen keinoin. Kuntoutukseen pääsyä pitää madaltaa ja näin turvata kaikille mahdollisuus tasapainoiseen arkeen.
SDP edellyttää perusterveydenhuollon järjestämistä jatkuvuuteen ja vaikuttavuuteen perustuvan omalääkäri/omahoitajamallin pohjalta. Professori Juha Auvinen on laatinut asiasta mallin, joka maksaisi koko Suomen osalta 160 miljoonaa euroa.
SDP lopettaa yksityisten terveyspalveluiden tukemisen KELA korvausten kautta. Säästyneet eurot ohjataan julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ensin omalääkäri/omahoitajamallin toteuttamiseen.
Lisätään: Työpaikalla tapahtuvan oppimisen, työharjoittelussa olevien sekä vastavalmistuneiden nuorten perehdytyksessä on panostettava työhön kiinnittymiseen. Yrityksillä tulee olla suunnitelma, kuinka nuoret sekä uudet työntekijät kiinnitetään työyhteisöön. Perehdytys ei ole kuluerä, vaan investointi myös työnantajalle.
Lisätään vähintäänkin lause ”Yrityksillä tulee olla suunnitelma, kuinka nuoret sekä uudet työntekijät kiinnitetään työyhteisöön.” (MTY)
Henkilöstö sitouttamisen ja luottamuksen vahvistaminen ratkaisee, eteneekö hyvinvointialueuudistus suunnitellussa aikataulussa ja sisällössä. Ilman riittävää ja motivoitunutta henkilöstöä uudistuksen tavoitteet jäävät rakenteellisiksi, eivätkä muutu toiminnalliseksi parannukseksi palveluissa. Henkilöstöllä on paljon kyvykkyyttä kehittää ja parantaa palveluita kustannusvaikuttavasti, kunhan johtamisella ja esihenkilötyöllä annetaan siihen mahdollisuudet. SDP kannustaa kääntämään katsetta henkilöstön suuntaan. Henkilöstö tarvitsee työtä ohjaamaan, hyvän johtamisen ohella, innoittavaa lumovoimaa.
Lisätään: Sosiaaliturva tulee ulottaa kaikille väestöryhmille, vauvasta vaariin. Universalismin idea tulee elvyttää.
Muutos/lisäys:
”Työntekijöiltä vaaditaan yhä monipuolisempia digitaalisia taitoja….”
kappaleessa huomio kiinnittyy teknisiin taitoihin, vaikka todellisuudessa yhä ratkaisevampia ovat työelämätaidot, kuten kyky oppia uutta, sopeutua muutoksiin, tehdä yhteistyötä ja kantaa vastuuta omasta toiminnastaan, nämä eivät synny automaattisesti teknologian mukana.
LISÄYS uusi kappale:
Perheillä on keskeinen rooli lasten ja nuorten kasvussa, oppimisessa ja hyvinvoinnissa. Kasvatus, empaattisuus, kannustus ja turvallinen arki luovat perustan oppimiselle, itseluottamukselle ja myönteiselle suhtautumiselle koulutukseen. Liikunta, säännöllinen ruokailu ja riittävä lepo tukevat aivojen kehitystä, jaksamista ja keskittymiskykyä, ja niillä on kauaskantoisia vaikutuksia elinikäiseen oppimiseen ja hyvinvointiin. Perheiden tukeminen näissä arjen perusedellytyksissä vahvistaa lasten ja nuorten oppimisedellytyksiä kaikilla elämän osa-alueilla ja koko elinkaaren ajan.
LISÄYS
Työnantajille annetaan mahdollisuus tukea työntekijöiden uudelleentyöllistymistä tarjoamalla työntekijälle mahdollisuus opiskella korkeakoulussa uusi tutkinto.
Eri oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä yritysten kanssa kehitetään.
MUUTOS
Huolehditaan, että koulutus vastaa työmarkkinoiden muutokseen, muun muassa laajentamalla mahdollisuuksia opiskella työttömyysturvalla. Uudistetaan aikuiskoulutustuki ja otetaan se käyttöön.
LISÄYS
Työväenopistojen, kansanopistojen ja muiden suomalaisten laajaa sivistyspohjaa edistävien tahojen toimintaedellytykset turvataan ja niissä suoritettujen opintojen hyödyllisyys tunnustetaan
Vapaan sivistyksen opintojen arviointia todellisen arvonsa mukaan kehitetään yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja työnantajien kanssa
Opistot ja muut tahot tarjoavat edullisia korkeakouluopintoihin valmistavia ja tutkintoon myöhemmin AHOT-periaatteella sisällytettäviä opintoja
Mahdollisuus laadukkaisiin ja nykyaikaisiin kirjastopalveluihin taataan jokaiselle riippumatta asuinkunnasta.
LISÄYS : Kouluttautuminen sekä itsensä sivistäminen tulee tosiasiallisesti mahdollistaa mahdollisimman monelle siten, että oma toimeentulo ei vaarannu. Työelämän vaatiman osaamisen lisäksi muutakin koulutusta tulee olla tarjolla.
LISÄYS:
Sivistys ja koulutus ovat itseisarvoja, joita tulee voida tavoitella oman itsensä, yhteisönsä ja yhteiskunnan iloksi sekä hyödyksi. Ne eivät saa jäädä paitsioon taloudellisessa keskustelussa. Yhteiskunnan hyvä toiminta vaatii molempia myös työelämän lainalaisuuksien ulkopuolella. Vapaa sivistystyö ei saa jäädä toissijaiseksi työelämän tarpeita palvelevalle koulutukselle.
Jokaisella
suomalaisellaihmisellä on oltava mahdollisuus elää itsensä näköistä elämää ja hyvää arkea eri puolilla Suomea.Hyvinvointi rakentuu varhaisesta tuesta, yhdenvertaisista, sujuvista ja saumattomia palvelupolkuja muodostavista peruspalveluista ja siitä, että apua on saatavilla oikeaan aikaan.
lisäys loppuun: Silloin kun työ- tai muilla tuloilla ei tule toimeen sosiaaliturvaetuuksien riittävällä tasolla on turvattava mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään.
.Jokaiselle suomalaiselle on taattava nopea palveluihin ja hoitoon pääsy, hoidon niiden jatkuvuus – kautta linjan tässä kokonaisuudessa ongelma, että puhutaan vaan hoidosta ja sitä kautta vain terveyspalveluista. Poliittisessa ohjelmassa on näyttävä vahvemmin sosiaalipalvelut!
Meidän on huolehdittava, että palveluiden yhdenvertaisuus paranee ja jokaisella suomalaisella on t
asavertainenyhdenvertainen mahdollisuus saadasosiaali- ja terveydenhuollon palveluitasosiaali- ja terveyspalveluja ja päästä palveluihin ja hoitoon silloin kunhoitoaniitä tarvitsee.Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluidenSosiaali- ja terveyspalvelujen painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäisyyn. Tämä tarkoittaa vaikuttavia tekoja hyvinvoinnin ja terveydenja hyvinvoinninpuolesta yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, kuten työssä, asumisessa, liikenteessä, koulutuksessa, ympäristössä ja toimeentulossa sekä hyvää yhteistyötä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa ja niiden toimintaedellytysten turvaamista.Ennaltaehkäisevän päihdetyön pitkäjänteinen rahoitus on turvattava siten, että osa päihteiden ja rahapelien haittaveroista ja valtiolle tulevista tuotoista kohdennetaan systemaattisesti haittojen ehkäisyyn ja kansanterveystyöhön.
Hoito on järjestettävä omalääkäri- ja omahoitajamallilla /omatiimimallilla (omalääkäri, omahoitaja ja sosiaaliohjaaja) . Omalääkäri- ja omahoitajamallin/omatiimimallin vakiinnuttamisen yhteydessä on pidettävä huolta siitä, että malli nopeuttaa hoitoon pääsyä, parantaa hoidon jatkuvuutta ja mahdollistaa joustavan ja asiakaslähtöisen asioinnin. Hoitoon pitää kuulua riittävät laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Fyysisen hoitokontaktin ohella on kehitettävä helppokäyttöisiä etäpalveluita. Erittäin tärkeää on erityispalvelujen integrointi hyvin perusterveydenhuoltoon. Tämä vähentää potilaiden lähettämistä sairaaloihin merkittävästi ja nopeuttaa hoitoa.
S
osiaali- ja terveydenhuollon palvelutSosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä tehokkaasti. Rahoituksen tulee perustua verorahoitukseen tai lakisääteiseen sosiaalivakuutukseen ja asiakasmaksujen tulee olla kohtuulliset. Joidenkin palveluiden, kuten esimerkiksi kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten,janeuvolapalveluiden ja lapsiperheiden kotipalvelujen, tulee olla maksuttomia. Asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi palveluiden käytölle, ja siksi maksukatot sosiaali- ja terveyspalvelujen ja lääkekustannusten maksukatot tulee yhtenäistää ja yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon maksukattojen ….maksukatot tulee yhtenäistää ja yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi. Terveydenhuollon maksukaton eli asiakasmaksujen vuosiomavastuun seurantavelvollisuus pitää siirtää hyvinvointialueille. Lisäksi on kehitettävä asiakasta suojaavia mekanismeja velkaantumisen ehkäisemiseksi sekä lisättävä tietoisuutta maksujen perimättä jättämisen tai alentamisen mahdollisuudesta.
Vaikeaselkoinen terveys sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä ei saa muodostua esteeksi terveyspalvelujen käytölle.
Ihmisten hyvää hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä on ylläpidettävä koko elämänkaaren ajan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ennaltaehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja terveellisten elintapojen edistämiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja liikunnan tukemiseen on panostettava. Tämä koskee myös omaishoitajien jaksamisen tukemista.
Lisäys loppuun: Jokaiselle nuorelle on taattava yhdenvertainen oikeus laadukkaaseen, luotettavaan ja ajantasaiseen päihdekasvatukseen.
Lasten ja nuorten hyvinvointi on koko yhteiskunnan elinvoiman mittari. Tutkimusten mukaan heidän tyytyväisyytensä ja tulevaisuudenuskonsa ovat heikentyneet selvästi. Lasten ja nuorten toiveikkuuden vahvistaminen on nostettava poliittiseksi painopisteeksi, esimerkiksi uuden sukupolvisopimuksen kautta.
– kautta linjan tässä kokonaisuudessa puhuttava sekä lapsista, että nuorista, ei vain nuorista,
Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmissa ja eri kriisitilanteissa on huolehdittava myös lasten avuntarpeesta ja vastaavasti lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveysongelmien yhteydessä on tuettava myös vanhempia ja koko perhettä.
Päihdehuollon palveluiden tarve on kasvanut. Päihteiden ongelmakäyttö liittyy usein huono-osaisuuteen sekä sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin. Alkoholin saatavuuden ja markkinoinnin lisääntyminen kasvattaa terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja sekä eriarvoisuutta. Haittojen tarkastelussa on huomioitava paitsi kokonaiskulutus mutta myös haittojen jakautuminen, sillä taloudellisina taantuma-aikoina haitat kasautuvat ja eriarvoistuvat, vaikka alkoholin kulutus keskimäärin laskisi. Nuorten päihteiden käyttö on polarisoitunut. Osa nuorista ei käytä lainkaan päihteitä, mutta toisilla käyttö alkaa varhain ja liittyy usein moninaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Päihde- ja huumepolitiikkaa on tehostettava ja on turvattava nopea avunsaanti, toimiva hoitopolku ja kuntoutus. Vakavasti päihteitä käyttävissä perheissä elää lähes 90 000 lasta. Päihde- ja muita palveluja kehitettäessä kiinnitetään erityistä huomiota näiden haavoittavassa tilanteessa elävien lasten tuen ja palvelujen tarpeisiin sekä heille turvallisen lapsuuden varmistamiseen.
Lisäys seuraavaksi kappaleeksi:
Rahapelien siirtyminen lisenssijärjestelmään ja markkinoinnin lisääntyminen lisäävät rahapelihaittojen riskiä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten suojelemiseen sekä rahapelihaittojen ehkäisyn riittävään ja pitkäjänteiseen rahoitukseen rahapelituotoista.
Sosiaalityö erityisryhmien keskuudessa vaatii kehittämistä ja resursseja. Monitarpeisten, syrjäytymisriskissä olevien lasten, nuorten ja aikuisten tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy vaativat moniammatillista, saumatonta yhteistyö. Erityisen tärkeää on kuntien, hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden tiivis yhteistyö. Tuota yhteistyötä haittaavat tiedonsaantiongelmat on poistettava.
Sote-palveluiden henkilöstö on avainasemassa koko palvelujärjestelmän toimivuudessa ja kehityksessä. Ammattien houkuttelevuus, laadukas koulutus ja monipuoliset uramahdollisuudet ja ammattien kilpailukykyinen palkkaus tulee turvata.
Meidän on edistettävä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtaakan keventämistä vähentämällä vähähyötyistä tai tarpeetonta työtä.
Sote-järjestelmän kehittämistä tulee jatkaa laajaan poliittiseen tukeen ja tutkittuun tietoon perustuen. Hyväksi todetut käytänteet, innovaatiot ja uudet toimintatavat on saatava hyvinvointialueilla nykyistä tehokkaammin käyttöön. Hoitoprosesseja on uudistettava ja tehostettava, jotta saadaan aikaan sama tai parempi hoitotulos lyhyemmässä ajassa. Rakenneuudistuksen jälkeen on kiinnitettävä huomiota järjestelmän tavoitteisiin, toimintaperiaatteisiin ja palveluvalikoimaan.Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tulee palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon integraation ja kustannusten hillinnän tavoitteiden mukaisesti määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti jatkaa parlamentaarisessa yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä. Hyvinvointialueille on annettava palvelujen kehittämisen ja uudistamisen rauha. Niiden rahoitusjärjestelmää on arvioitava tutkittuun tietoon pohjautuen, nopeita muutoksia välttäen ja huolehtien, että sosiaalipalvelujen tarve tulee kriteeristössä riittävän hyvin tunnistettua. Arviointitutkimuksen mukaan hyvinvointialueilla palvelujen saatavuus on monin paikoin parantunut, mutta alueiden väliset erot ovat isot. Hyvinvointialueiden yhdistäminen ei ole automaattinen ratkaisu ongelmiin, vaan merkitsisi hallinnollisten muutosten käynnistymistä uudelleen palvelujen sisällöllisen kehittämisen sijaan. Sote-uudistuksen rakenteellisten muutosta tarvetta on huolellisesti arvioitava ja mikäli sellaiseen päädyttäisiin, mahdollinen muutos on huolellisesti ja tutkitusti valmisteltava. On varmistettava, ettei käynnistynyt myönteinen kehitys palvelujen saatavuudessa vaarannu. Sote-uudistuksen kansallista ohjausta on kehitettävä ja rakennettava parempi tasapaino taloudellisen ohjauksen ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ohjauksen välille. Hyväksi todetut käytänteet, innovaatiot ja uudet toimintatavat on saatava hyvinvointialueilla nykyistä tehokkaammin käyttöön. Palvelu- ja hoitoprosesseja on uudistettava ja tehostettava, jotta saadaan aikaan vaikuttavia palveluja ja hoitoa. On varmistettava, että ihmisten oikeus riittäviin, yhdenvertaisiin sote-palveluihin toteutuu.Jukisten ja yksityisten palveluiden rinnalla toimiva kolmas sektori, erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöt tekevät tärkeää hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä ja tarjoavat ehkäisevää tukea. Järjestöissä yhdistyy ammattilaisten, vertaistukijoiden ja vapaaehtoisten osaaminen. Sote-järjestöjen toimintaedellytyksiä on parannettava ja riittävä rahoitus turvattava, muuten hyvinvointialueiden palvelutarpeet ja kustannukset kasvavat. Pahimmillaan iso määrä ihmisiä jää ilman tarvitsemaansa apua ja ongelmat vaikeutuvat. Valtionavustusta saavat järjestöt raportoivat toiminnastaan, sen tuloksista ja vaikutuksista. tekee tärkeää täydentävää 1082 työtä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Järjestöissä toimii myös paljon vapaaehtoisia. 1083 Niiden toimintaedellytyksiä on parannettava. Luonnollisesti myös niiden toimintaa 1084 tuettaessa tulee samalla toimintaa arvioida ja vaikuttavuutta kehittää
Vauva-aika, etenkin tuhat ensimmäistä elinpäivää sikiövaiheesta lähtien, lapsuus ja nuoruus ovat aikaa, jolloin rakennetaan perusta ihmisenä olemisen taidoille ja oppimiselle. Sosiaaliset suhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat ihmisen perustavanlaatuisia tarpeita, ja ne syntyvät vuorovaikutuksessa ja läsnäolossa. Näiden kokemusten kautta aivot ja oppimiskyky kehittyvät. Näille hyvien edellytysten luominen edellyttää hyvää vanhemmuuden tukea, perheiden turvallisuutta ja riittävää toimeentuloa sekä hyvinvointialueiden ja kuntien hyvää yhteistyötä turvalliselle ja hyvälle lapsuudelle ja nuoruudelle edellytysten luomiseksi sekä päätösten lapsivaikutusten arviointia ja lapsibudjetointia.
poistoehdotus. onko tälle kappaleelle tutkimuspohja ? Oppilaiden motivaatiossa ja yritteliäisyydessä on tapahtunut laskua. Kouluun suhtaudutaan aiempaa kielteisemmin, ja usko sattuman merkitykseen koulumenestyksen selittäjänä on kasvanut. Uskomusrakenteen muutokseen ovat vaikuttaneet muun muassa koulutuksen merkityksen heikkeneminen nuorten elämässä sekä yhteiskunnalliset muutokset, kuten työelämän epävakaistuminen. Myös globaalit kriisit ovat vaikuttaneet siihen, millaisena nuoret näkevät tulevaisuutensa.
Laadukas varhaiskasvatus j
a kaksivuotinenesiopetus luovat perustan tulevaan koulupolkuun–arviointitutkimuksen mukaan kaksivuotiselle esiopetukselle ei ole perusteita, siitä jopa haittaa
Esiopetus on laajennettava kaksivuotiseksi, mikäli kokeilun tulokset osoittautuvat myönteiseksi.–poistetaan, koska tulokset eivät tue tätä3 .9. Tehdään yhdessä läsnäololoikka –
Ehdotus tekstin jäsennyksen muuttamiseksi loogisemmaksi:
tässä kokonaisuudessa olevat kohdat, joissa puhutaan lasten ja nuorten palveluista kuuluvat 3.2 sote-kokonaisuuteen loogisesti, Se olisi syytä aloittaa lapsista ja nuorista, ei ikääntyneistä.
Lapsipolitiikkaan liittyvät tässä olevat osuudet laittaisin omaksi kappaleekseen ennen nykyistä 3.3. uutta oppien läpi elämän
Perustason sosiaaliturva
jää luonteensa vuoksion jäänyt jatkuvasti jälkeen ansioiden kehityksestä, ja indeksijäädytysten myötä myös sen reaaliarvo on heikentynyt. Etuusleikkaukset ja suojaosien poistot ovat merkinneet sitä, että toimeentulotuen saajien ja myös pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien määrä on lisääntynyt hälyttävästi. Köyhyys ja myös lapsiperheköyhyys ovat lisääntyneet. Lapsiköyhyydellä on pahimmillaan elämänmittaiset vaikutukset hyvinvointiin, terveyteen, koulutukseen ja työllistymiseen. Suojaosat palautetaan, jotta ihmisillä on mahdollisuus ottaa vastaan lyhytaikaista työtä ja parantaa siten toimeentuloaan. Pyrkimyksenä on ensisijaisten etuuksien tason parantaminen pitkällä aikavälillä ja viimesijaiseksi tarkoitetusta toimeentulotuesta riippuvuuden vähentäminen. Etuuksien on mahdollistettava ihmisarvoinen elämä.erusturvan täydentäminen toimeentulotuella on yleistä, mikä lisää byrokratia- ja kannustinloukkuja.Pitkällä aikavälillä tulee pyrkiä perusturvan tason parantamiseen.Toimeentulotukilakia muutettiin 2026 niin, että toimeentulotukea voidaan vähentää jopa 50 prosenttia, jos tietyt ehdot eivät täyty. Myös toimeentulotuen 150 euron suojaosa poistui eli jokainen ansaittu euro vähentää toimeentulotukea. Muutos edellyttää tiivistä yhteistyötä työllisyysalueiden, hyvinvointialueiden ja Kelan välillä, jotta toimeentulotuen vähentämisestä ei muodostu kohtuutonta kenellekään. Lainmuutoksen vaikutuksia arvioidaan siitä tehtävän tutkimuksen pohjalta ja toimeentulotukilakiin tehdään tarvittavia korjauksia, jotta kenenkään oikeus ihmisarvioiseen elämään ei vaarannu.
On vahva tutkimusnäyttö siitä, että vauvaperheköyhyys on kaikkein vaurioittavinta. Siksi vauvaperhevaiheeseen huomion kiinnittäminen ja satsaaminen on kriittisen tärkeää.
Jokaisella
suomalaisellaon oikeus palveluihin …Asuntopolitiikan ytimeen kuuluu lisäksi erityisryhmien, kuten ikääntyvien, seniorien, vammaisten, nuorten ja opiskelijoiden asumisen tukeminen.
LISÄYS
Jokaiselle lapselle on turvattava laadukas perusopetus, oppimisen tuki ja tarpeen mukaiset oppimateriaalit lähikoulussa. Oppimateriaalit ovat saavutettavuusohjeiden mukaisia tai ne vähintään pyydettäessä tarjotaan sellaisina.
LISÄYS
Opinto-ohjausta on parannettava ja tuettava erityisesti aliedustettuja ryhmiä korkeakoulutukseen hakeutumisessa. Opinto-ohjaus ulotetaan myös koulutusjärjestelmän ulkopuolella oleville alle 29-vuotiaille nuorille koulutusjärjestelmän piiriin palaamiseksi esimerkiksi ohjaamo-toiminnan kautta, jos nuori ei ole löytänyt osaamistaan vastaavaa työtä. Lisäksi korkeakoulutuksen läpäisyä on parannettava. Opiskelijoilla on oltava riittävästi tukea ja kannustimia opintojen suorittamiseen tavoiteajassa.
LISÄYS
Jokaiselle lapselle on turvattava laadukas perusopetus, oppimisen tuki ja tarpeen mukaiset oppimateriaalit lähikoulussa. Lapsen yksilöllinen, oikea-aikainen oppimisen tuki sekä oppivaikeuksien tunnistaminen varmistetaan niin, että yksikään lapsi ei siirry seuraavalle luokka-asteelle ilman oppimistavoitteiden toteutumista. Joustavaa kokonaiskoulupäivää, jossa lähikoulu toimii ankkurina päivän aikana tapahtuvalle yhteisölliselle oppimiselle ja harrastusmahdollisuuksille, on kehitettävä.
LISÄYS (uusi kappale liittyen YTHS:n palveluihin)
YTHS:n palvelutarjonta ja vastaanottoja-ajat vastaavat opiskelijoiden tarpeisiin.
LISÄYSYTHS:n palveluita on tarjolla alueellisesti tasavertaisesti ympäri Suomen
LISÄYS
Hyvinvointialueet ja YTHS yhdessä varmistavat, että asiakkaat ohjautuvat oikein eri palveluntuottajien piiriin, ja että hoitopolut ovat selkeitä.
LISÄYS
Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus toimipisteessä tapahtuvaan asiakaskäyntiin, mutta mahdollisuuksia etävastaanottoon lisätään opiskelijoiden toiveiden mukaisesti.
LISÄYS
YTHS:n palvelutarjonta vastaa opiskelijoiden tarpeeseen ja esimerkiksi mielenterveyskriisin ratkaisemiseen.
LISÄYS
YTHS:n palveluvalikoimaa laajennetaan muun muassa gynekologipalveluihin, ihotauteihin ja erikossairaanhoidon konsultaatioihin.
LISÄYS
YTHS tarjoaa opintojen vaatimat terveyspalvelut, kuten rokotukset.
Lisäys uusi kappale:
Opiskelijoiden pitää saada asunto ennen opintojen alkua, jotta opintojen eteneminen ja alkaminen eivät viivästy asuntopulan vuoksi. Opiskelija-asunnot ovat monipuolisia ja huomioivat erilaiset opiskelijaryhmät, mukaan lukien perheelliset, kansainväliset ja erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat. Esteettömiä asuntoja on riittävästi kaikilla opiskelupaikkakunnilla. Soluasuntojen hakuprosessissa huomioidaan nykyistä paremmin myös sukupuolineutraali asumismalli. Opiskelija-asuntoihin tarjotaan riittävästi valtion tukea sekä niihin sovelletaan vuokrien tasoa hillitsevää sääntelyä. Palvelutarjontaa opiskelija-asuntojen läheisyyteen lisätään systemaattisesti ja opiskelija-asuntojen yhteisöllisyyttä lisätään suunnitelmallisesti. Opiskelija-asuntojen yhteyteen ja läheisyyteen lisätään harraste- ja vapaa-ajan toiminnalle varustettuja sosiaalisia tiloja. Opiskelija-asuntojen ympäristöystävällisyyttä lisätään energiatehokkuuteen, kierrätysmahdollisuuksiin ja kestävään ja vihreään rakentamiseen panostamalla.
Lisäys:
Asumisalueiden monipuolisuutta, palveluiden ja viheralueiden läheisyyttä, asumisen viihtyisyyttä ja luonnonläheisyyttä parannetaan kaavoituksella
Lisäys: Kaavoitusta opiskelija-asumiselle lisätään erityisesti korkeakoulukaupungeissa.
LISÄYS
Opiskelijoiden kannalta olennaiset erityissairaanhoidon palvelut ovat helposti opiskelijoiden saatavilla.
LISÄYS
Palvelupoluista tehdään sujuvia luomalla toimivat mallit terveystietojen siirtymiseksi opiskeluhuollon, koulu ja opiskeluterveydenhuollon sekä muiden julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden välille.
LISÄYS
YTHS panostaa myös ennaltaehkäisyyn, kuten kiertävään ja stand-up terapiapalveluun opiskelija-asuntoalueilla ja korkeakouluissa.
LISÄYS
Opiskelijoille tarjotaan matalan kynnyksen apua päihdeongelmiin.
LISÄYS
Nykyistä opintojen tavoitetahtia 60 opintopisteestä lukuvuodessa pudotetaan.
LISÄYS
Kansainväliset opiskelijat ja ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelevat suomalaiset opiskelijat otetaan YTHS:n palveluiden piiriin.
LISÄYS
YTHS:n luopuu käyntimaksujen keräämisestä.
LISÄYS
YTHS:n opiskelijoiden veroluonteisesti rahoitusosuutta pienennetään ja valtion osuutta rahoituksesta kasvatetaan.
LISÄYS
Kelan perimä opiskelijaterveydenhuoltomaksu peritään Kelan lähettämänä laskuna.
LISÄYS
Maksamattomia opiskelijaterveydenhuollon maksuja seuraavia sanktioita pienennetään ja porrastetaan.
Tutkintoa suorittavien opinto-ohjausta tarvitaan erityisesti silloin, kun opettajilla ei ole aikaa ohjata opiskelijoita riittävän yksilöllisesti. Joten opinto-ohjauksen lisääminen tähän tarkoitukseen on kokonaisuutta heikentävä, melko tehoton laastariratkaisu sille että haluttaisiin oikeasti kohdata ja auttaa opiskelijoita opintojen suorittamisessa.Korkeakoulutuksen läpäisyä on parannettava ja koulutuksellista tasa-arvoa vahvistettava. Rahoituksella on varmistettava, että opettajilla on riittävä työaika opetuksen laadukkaaseen suunnitteluun, toteutukseen sekä opiskelijoiden henkilökohtaiseen kohtaamiseen, tukemiseen ja palautteeseen, jotta opetuksen laatu säilyy ja opiskelijoilla on konkreettiset mahdollisuudet suoriutua opinnoistaan tavoiteajassa.
LISÄYS
Opetuksen vahvistamiseksi opetusryhmille voisi antaa suosituksen opettajamitoituksesta, jossa huomioidaan koulujen erilaisuus muun muassa oppilaiden tuen tarpeessa ja kielitaustassa sekä eri ikäisten oppilaiden opettaminen samassa ryhmässä. Inkluusio toteutettava kouluissa vain lapsen edun ja lapsen tarvitseman tuen mukaisesti. Oppimisen tukeen tarjotaan resurssit eikä inkluusiota toteuteta säästökeinona. Erikoisluokkien perustamiselle määritellään tarkat kriteerit.
Ammatillisessa koulutuksessa on vahvistettava koulutuksellista tasa-arvoa varmistamalla riittävä lähiopetuksen määrä. Jotta ammatillisen väylän valinneet nuoret eivät ole lukiokoulutukseen nähden eriarvoisessa asemassa, on ammatillisessa koulutuksessa taattava oikeus lukiota vastaavaan, säännölliseen ja ohjattuun opetukseen; vähintään 26 tuntia lähiopetusta ja ohjausta viikossa. Tämä takaa samanarvoisen oikeuden oppimiseen, ammattitaitoon ja aikuisten läsnäoloon. On otettava käyttöön tutkinnon laatua takaava valtakunnallinen taitotakuu. Opiskelijoiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä opiskelun aikana seurataan aiempaa tarkemmin ja opiskelijalle tarjotaan enemmän yhteisöllistä tukea. Mikäli taidoissa havaitaan valmistumisen jälkeenkin puutteita, opiskelijalla on oltava oikeus palata maksuttomasti hankkimaan tarvittavat taidot.
Gynekologista osaamista perusterveydenhuollossa on vahvistettava. Julkisessa terveydenhuollossa on huomioitava myös synnyttäneiden palvelut ja vaihdevuosioireiden hoito. Keskenmenon kohdanneiden apua ja tukea on parannettava. Tahattomasti lapsettomille on tarjottava laadukkaita tukipalveluita ja helpotettava pääsyä lapsettomuushoitoihin, mukaan lukien IVF-hoidot. Alle 25-vuotiaille nuorille on turvattava maksuton ehkäisy osana laadukkaita seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita.
LISÄYS:Vammaisten palveluja on kehitettävä eri vammaisryhmien tarpeiden mukaisesti. Sekä yleis- että erityispalvelujen taso ja saatavuus on varmistettava. Vammaispalvelulain toimeenpanon ohjaukselle ja seurannalle sekä tarvittaessa lain muuttamiselle tulee varata riittävät resurssit. Uudistettu vammaislainsäädäntö korostaa yksilön tarpeita diagnoosin sijaan. Uudistettu laki ei saa olla säästölaki. Yksilöllisten palvelujen ja apuvälineiden ohella on tärkeää rakentaa yhteiskuntaa, joka on kaikille esteetön ja saavutettava. Vammaisten tulkkauspalvelun ongelmiin on puututtava.
LISÄYS:Perheiden tukeminen on lastensuojelun perusta. Syrjäytymiskehitys tulee katkaista heti alkuvaiheessa. Lastensuojelussa on siirryttävä ennaltaehkäisevään ja perhekeskeiseen toimintaan, joka tukee lapsen hyvinvointia, vähentää huostaanottojen tarvetta ja vahvistaa perheiden voimavaroja. Vaativien lastensuojelupalveluiden laatu on turvattava. On muuten olemassa riski, että siirrytään asiakassuhteeseen lastensuojelussa vain äärimmäisissä tilanteissa, esimerkiksi silloin, kun kiireellinen sijoitus on jo tarpeen.
LISÄYS:Terveyden ja hyvinvoinnin parhaaksi sekä talouden kestävyyden varmistamiseksi monikanavarahoitus on arvioitava uudelleen ja hyvinvointialueille on turvattava verotusoikeus paikallisen demokratian sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi. Sote-järjestelmää on järkevöitettävä ja laadittava suunnitelma kohti tehokkaampia ja vaikuttavampia sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoitteena on luoda Suomeen yhtenäinen potilastieto- ja diagnoosien kirjaamisjärjestelmä, jossa hyödynnetään vahvasti myös tekoälyä.
Julkisten ja yksityisten palveluiden rinnalla toimiva kolmas sektori tekee tärkeää täydentävää työtä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, erityisesti ennaltaehkäisevässä työssä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien parissa, joita julkinen sektori ei tavoita, ja toimii usein julkista sektoria joustavammin. Järjestöissä toimii myös paljon vapaaehtoisia. Niiden toimintaedellytyksiä on parannettava. Luonnollisesti myös niiden toimintaa tuettaessa tulee samalla toimintaa arvioida ja vaikuttavuutta kehittää.
Julkisten ja yksityisten palveluiden rinnalla toimiva kolmas sektori tekee tärkeää täydentävää työtä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Kolmannen sektorin rahoitus on turvattava. Järjestöissä toimii myös paljon vapaaehtoisia. Niiden toimintaedellytyksiä on parannettava. Luonnollisesti myös niiden toimintaa tuettaessa tulee samalla toimintaa arvioida ja vaikuttavuutta kehittää.
LISÄYS:Opinto-ohjausta on parannettava ja tuettava erityisesti aliedustettuja ryhmiä korkeakoulutukseen hakeutumisessa. Lisäksi korkeakoulutuksen läpäisyä on parannettava. Opiskelijoilla on oltava riittävästi tukea ja kannustimia opintojen suorittamiseen tavoiteajassa ja opintotuen tulee olla sellaisella tasolla, että opiskelijat voivat opiskella päätoimisesti ja elää tuen varassa.
.
Lisäys:
Liikennepolitiikan tärkeimpänä tehtävänä on turvata sekä ihmisille että elinkeinoelämälle saavutettavuutta ja mahdollisuudet sujuvaan, nopeaan, kestävään ja turvalliseen liikkumiseen, oli sitten kyse arjen työ- ja koulumatkoista tai elinkeinoelämän raaka-aineiden ja lopputuotteiden kuljetuksista. Joukkoliikenteeseen sekä pyöräilyn ja kävelyn infrastruktuuriin kiinnitetään erityistä huomiota opiskelija-asumisen yhteydessä
Lisäys:
Liikkumisen kaupunkien välillä joukkoliikenteen voimin on oltava taloudellisesti mahdollista kaikille väestöryhmille
Lisäys:
Kaupunkien kestävä kasvu on mahdollista toteuttaa toimivan ja kohtuuhintaisen joukkoliikenteen voimin. Joukkoliikenteessä lisätään opiskelija-alennuksien tarjontaa valtakunnallisesti
lisäys: Joukkoliikenteen reittejä suunniteltaessa on syytä myös ottaa huomioon paikkakunnalla olevat koulut ja korkeakoulut
Lisäys loppuun:
Liikenneturvallisuutta lisätään liikennekasvatukseen sekä pyöräily- ja kävelyreittien laatuun panostamalla
Lisäys loppuun:
Kaupunkipyöräjärjestelmä ulotetaan jokaiseen korkeakoulukaupunkiin ja varmistettava, että järjestelmä on yhdenmukainen lähikuntien kesken niin, että liikkuminen kuntarajojen yli on sujuvaa ja vaivatonta
Lisäys kokonainen kappale opiskelijaruokailusta:
Korkeakoulujen ateriatuen ovat suuremmat kasvipohjaisten aterioiden osalta. Kasvipohjaisen ruoan tulee olla laadukasta ja sen suunnittelussa tarjoamisessa tulee ottaa myös ruoan suolistoystävällisyyden näkökulma huomioon, jotta yhä useammalla opiskelijalla on mahdollista syödä kasvipohjaista ruokaa. Opiskelijaruokailussa lisätään ympäristöystävällisemmän ruuan osuutta systemaattisesti.
LISÄYS
Katsomusaineesta pitää tulla oma oppiaine oppivelvollisuuskoulutuksessa. Koulujen tunnuksellisesta opetuksesta sekä tavoista luovutaan opetussuunnitelman mukaisesti. Korostetaan erilaisia kulttuureja sen sijaan, että yksi asetetaan muiden yläpuolelle.
LISÄYS:
lähikoulussa riittävillä opetuksen ja ohjauksen resursseilla. Maksuttomasta koulutuksesta ja koko koulutusjärjestelmän riittävästä rahoituksesta on pidettävä yhdenvertaisesti kiinni kaikilla koulutusasteilla koko Suomessa.
LISÄYS
Mediakasvatukseen ja vastuulliseen sisältöpolitiikkaan on panostettava. Vahvistetaan mediakasvatusta laajentamalla tieto- ja viestintätekniikan opetusta kaikilla koulutusasteilla sekä panostamalla digitaalisiin oppimisympäristöihin.
LISÄYS
Mediakasvatukseen ja vastuulliseen sisältöpolitiikkaan on panostettava. Mobiililaitteiden käyttöä kouluissa rajoitetaan tarvittaessa, mutta hyödynnetään edelleen silloin, kun ne tukevat opetusta ja lapsen oppimista.
LISÄYS:
kaikissa vaiheissa. Koulujen, korkeakoulujen ja julkisten tilojen on oltava esteettömiä ja saavutettavia paikkoja jokaiselle.
MUUTOS
Opetukseen kohdistettavalla rahoituksella kustannetaan myös oppilaiden opintoretket, opetuksessa käytettävät oppimateriaalit sekä maksuton aamiainen osana kouluruokailua.
LISÄYS
Opetukseen kohdistettavalla rahoituksella kustannetaan myös oppilaiden opintoretket tai vaikkapa opetuksessa käytettävät oppimateriaalit. Maksuton koululounas tarjotaan oppilaalle myös loma-aikoina.
LISÄYS:
samassa ryhmässä. Koulujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön määräaikaisuuksia on myös pyrittävä vähentämään.
LISÄYS KAPPALEEN JÄLKEEN:
Koulujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle on taattava mahdollisuus jatkokouluttautua sekä syventää ja ylläpitää pedagogista ja kasvatuksellista osaamistaan. Jatkokoulutusta on syytä tarjota muun muassa digitaidoista, vähemmistöjen kohtaamisesta sekä kiusaamisen ja syrjinnän torjumisesta.
LISÄYS
Meidän on panostettava osaamiseen ja jatkuvaan oppiseen tekoälyn käytössä. Tekoälyn käyttö opetuksessa on sallittava opetuksen tukena, mutta kognitiivisia ja tunneälytaitoja vaarantamatta. Koulutuksen tietoturva on varmistettava ja riippuvuus yksittäisistä teknologiatoimittajista vältettävä. Mediakasvatukseen ja vastuulliseen sisältöpolitiikkaan on panostettava.
Seksuaalikasvatuksen sisällöt vastaavat oppilaiden elämässään tarvittavia tietoja ja taitoja ja kunnioittavat ihmisten itsemääräämisoikeutta. Seksuaalikasvatuksessa aiheeseen suhtaudutaan avoimesti, seksipositiivisesti ja seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuutta kunnioittaen.
LISÄYS KAPPALEEN JÄLKEEN:
Vaikka itse koulujärjestelmän on tulevaisuudessakin oltava poliittisesti sitoutumaton, on päätöksenteon ja politiikan silti näyttävä kouluissakin. Poliittisilla toimijoilla ja demokraattisesti toimivilla päättäjillä on varmistettava oikeus tulla yhdenvertaisesti kertomaan toiminnastaan kouluihin sekä korkeakouluihin yhteiskunnallisen aktiivisuuden lisäämiseksi ja opiskelijoiden ja nuorten äänestysaktiivisuuden kasvattamiseksi.
LISÄYS
Samalla perusopetuksen arvioinnin yhdenvertaisuutta voidaan parantaa nykyistä selkeämmillä arviointikriteereillä. Taito- ja taideaineiden arvioinnissa painotetaan aktiivisuutta ja yrittämistä sekä oppilaan kehitystä osaamisen rinnalla. Taito- ja taideaineiden arvioinnissa käytetään lähtökohtaisesti sanallista arviointia.
LISÄYS:
Opettajien ammattinimike on turvattava. Koulujärjestelmässä toimivilla opettajilla on tulevaisuudessakin oltava kansainvälisesti tunnustettu korkeakoulutus.
LISÄYS:
Laadukas ja terveellinen kouluruoka tukevat oppimista ja ovat osa lasten, nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointia. Kouluruokailun tarjoajille on asetettava kansalliset laatukriteerit ja kouluruoan ateriatuelle on asetettava valtakunnallinen minimitaso. Kouluruokailuissa on lisättävä laadukkaan kasvipohjaisen ruuan tarjontaa.
LISÄYS
Konkretisoimalla sisältöjä ja tavoitteita voidaan vahvistaa erityisesti perustaitojen opetusta ja vähentää tulkinnanvaraisuutta opetuksen toteutuksessa. Perustaitoihin kuuluu muiden muassa liikennekoulutus, jonka asemaa opetussuunnitelmassa vahvistetaan.
LISÄYS:
Voitontavoittelu varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on myös kiellettävä.
LISÄYS
Meidän on panostettava osaamiseen ja jatkuvaan oppiseen tekoälyn käytössä. Tekoälyn käyttö opetuksessa on sallittava opetuksen tukena, mutta kognitiivisia ja tunneälytaitoja vaarantamatta. Koulutuksen tietoturva on varmistettava ja riippuvuus yksittäisistä teknologiatoimittajista vältettävä. Mediakasvatukseen ja vastuulliseen sisältöpolitiikkaan on panostettava.
Lasten ja nuorten hyvinvointi on oppimisen edellytys. Koulupäivän aikaisin alkamisaika on 9:00. Liikunnanopetuksessa painotetaan liikunnan monipuolisuutta ja lapsen omia tapoja liikkua omassa arjessaan. Liikunnanopetuksessa pidetään huolta siitä, että kaikki oppilaat oppisivat uimaan.
LISÄYS
Hoitoon on päästävä viimeistään kahdessa viikossa. Oireenmukainen hoito aloitetaan kuukauden sisällä lääkärikäynnistä. Hoito on järjestettävä omalääkäri- ja omahoitajamallilla.
MUUTOS
Tahattomasti lapsettomille on tarjottava laadukkaita tukipalveluita. Ilmainen ehkäisy taataan hyvinvointialueilla sekä opiskelijaterveydenhuollossa kaikille alle 29-vuotiaille sekä opiskelijoille osana laadukkaita seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita.
LISÄYS
Päihde- ja huumepolitiikkaa on tehostettava ja on turvattava nopea avunsaanti, toimiva hoitopolku ja kuntoutus. Alkon asema turvataan.
Terveydenhuollon kustannukset vaarantavat hoidon saatavuuden, mikä on merittävä riski terveydenhuollon tasa-arvoisuudelle. Tämän vuoksi asiakasmaksut ansaitsisivat tässä luvussa oman kappaleensa.
Tässä myös suun terveydenhuollon asiakasmaksut ansaitsevat huomiota. Suun terveydenhuoltokin pitäisi nostaa laajemmaksi omaksi kokonaisuudekseen ohjelmaan.
Tämä kappale ei tällaisenaan sano mitään muuta kuin toteaa nykyisen lainsäädännön tilanteen. Pitäisikö ohjelmaan avata, miten Suomen monikielisyyttä ja alkuperäiskansojen oikeuksia halutaan kehittää nykytilanteesta?
Tämä on liian epämääräisesti ilmaistu. Pitäisi olla, että sosiaaliturvan on kyettävä turvaamaan ihmisarvoinen elämä kaikille kaikissa elämän vaiheissa vauvasta vaariin. Hyvä sosiaaliturva tukee itsenäistä elämää.
LISÄYS
Jotta tulevaisuudessa olisi saatavilla myös kohtuuhintaisia omistus- ja vuokra-asuntoja, valtion ja kuntien on eri keinoin otettava vahvempi ote niiden tuotannosta. Valtion ja kuntien tulee asettaa esteetön ympäristö rakentamiskriteeriksi uusissa rakennuksissa sekä julkisissa rakennuksissa.
varhaiskasvatusten tilojen oltava tarkoituksenmukaisia: riittävästi tilaa lasta kohden jotta ruokailut ovat rauhallisia, piha-alueilla on tilaa leikkiä, eikä tilojen meluisuus kasva liian suureksi. Päiväkotien piha-alueilla on oltava luontoelementtejä.
Väliaikaisiksi tarkoitetuille päiväkotitiloille on asetettava enimmäiskäyttöaika.
tekoäly pois ohjelmasta, tai määriteltävä tarkemmin. Suurin kielimalleihin perustuva generatiivinen tekoäly on hyvin ongelmallinen työkalu, sillä se perustuu usein tekijänoikeuksia kunnioittamatta käyttöönotettuihin aineistoihin ja sen käytöllä on merkittäviä ympäristövaikutuksia korkean sähkönkulutuksen vuoksi. Sillä voi varmasti olla pedagogisia hyötyjä, mutta suurten ongelmien vuoksi en nostaisi tekoälyä tähän ohjelmatekstiin.
Tekoäly on muutakin kuin tässä yhteydessä ilmeisesti tarkoitettu generatiivisen, suuriin kielimalleihin perustuvan tekoälyn sovellukset. Siinäkin mielessä käsittely on tässä epämääräistä.
Lisätään kappaleen loppuun:
Oppilaitosten, varhaiskasvatuksen yksiköiden, sairaaloiden ja palveluasuntojen on oltava viilennettävissä riittävästi hellejaksojen mahdollisen voimistumisen ja pitenemisen varalta.
Julkisten tilojen piha-alueilla on oltava tarpeeksi varjoa tuovaa puustoa tai varjostavia rakenteita.
Asia on tärkeä, mutta miksi poliittisessa ohjelmassa on näin pitkä tämän hetkisen tilanteen kuvaus, eikä meidän ratkaisuesityksemme tähän olemassa olevaan ongelmaan? Toivomme positiivisempaa tulokulmaa teemaan ja keskeiset keinot, joilla näihin ongelmiin pureudutaan. Pelkkä kuvaus ongelmasta on turhaa ja osin lapsia ja nuoria leimaavaa.
Ohjelmassa pitäisi olla yleisemmin korkeakoulupolitiikkaa.
Yliopistojen itsenäisyyttä ja itseohjautuvuutta on lisättävä. Henkilöstön valtaa on lisättävä ja perustutkimuksen merkitystä rahoitusperusteena lisättävä.
MUUTOSESITYS:
Mikäli taidoissa havaitaan valmistumisen jälkeenkin puutteita, opiskelijalla on oltava oikeus palata maksuttomasti hankkimaan tarvittavat taidot.-> Mikäli tutkinnon suorittanut havaitsee perustaidoissaan merkittäviä puutteita, joka johtuu saadun opetuksen laadusta, on hänellä oltava oikeus vaatia maksutonta täydennyskoulutusta vaadittavien taitojen saamiseksi.Poistetaan koko kappale. Tutkimustieto ei tue kaksivuotista esiopetusta. Onko meillä varaa maksuttomaan varhaiskasvatukseen? Ainakin sen tulee olla alhaisella prioriteetillä.
MUUTOSESITYS: Myös kuntien välistä yhteistyötä tulee edistää. Yhtenä vaihtoehtona on
osoittaasopia joidenkin palvelujen järjestämisvastuun siirtymisestä vain osalle kunnista.LISÄYS: Pätevän opetushenkilöstön palkkaamisen tueksi on perustettava valtakunnallinen opettajarekisteri. (Tämän asian sijoittuminen voi olla parempi myös muussa kohdassa ohjelmaa, mutta opettajarekisterin mainitseminen jälleen puolueohjelmassamme olisi olleellisen tärkeää.)
Lisäys: Samalla on kuitenkin huolehdittava yleissivistyksestä. Kestävän kehityksen teemojen opetusta lisätään kaikilla koulutusasteilla ja eri opintojen sisältöihin suunnitelmallisesti.
Lisäys: Kaupunkien kestävä kasvu on mahdollista toteuttaa toimivan ja kohtuuhintaisen joukkoliikenteen voimin. Joukkoliikenteen, kävelyn sekä pyöräilyn edellytyksiin panostetaan kaupungeissa muiden liikkumismuotojen kanssa yhdenvertaisesti.
Lisäys: Siksi liikenteen päästöjen vähentämiseksi tulisi luoda kannusteet kaupungeille sujuvan joukkoliikenneverkoston rakentamiseen. Lisäksi EU:n tasolla yksityisautoilun päästöjä vähennetään kohti nollapäästöjä ja uusien polttomoottoriautojen myynti lopetetaan vuonna 2035.
Lisäys: Perusväylänpidon tasoa ja poikittaisyhteyksiä on talouden liikkumavaran mukaan parannettava myös pohjoismaisella tasolla, jotta saamme väyläverkkomme korjausvelkaa vähennettyä. Maakuntalentojen valtiontuet lakkautetaan ja rahoitus siirretään kestävän maakuntaliikenteen kehittämiseen.
Lisäys:Tarvitsemme uuden aikuiskoulutustuen, joka kohdentuu aiempaa paremmin ammatilliseen kehittymiseen ja osaamisen päivittämiseen sekä alanvaihtoon, jatkokouluttautumiseen ja kouluttautumiseen työvoimapulasta kärsiville aloille. Tuen on oltava joustava, mikä mahdollistaa opiskelun töiden ohessa. Aikuiskoulutustuki on perustettava uudelleen siten, että tuen saamisen aikana saatujen ansiotulojen tai muiden verotuksen alaisten palkkioiden kuten kokouspalkkioiden ei pitäisi vähentää maksettavaa aikuiskoulutustukea.
Lisäys:Työntekijöiden on voitava vaikuttaa omaan työaikansa suunnitteluun. Häirintään ja muihin turvallisuusuhkiin on puututtava tehokkaasti. Lisäksi on panostettava henkilöstön ja esihenkilöiden koulutukseen, urakehitykseen ja joustaviin työaikaratkaisuihin, jotka tukevat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Tavoitteena on perhemyönteinen työelämä, jossa lasten ja ikääntyvien hoivatarpeet voidaan sovittaa työn kanssa. Vuorotyöaloilla työnantajia on kannustettava kehittämään yhteisöllistä työvuorosuunnittelua.
LISÄYS:
Laadukkaat oppimateriaalit ovat olennaisen osa laadukasta opetusta. Ruotsin- ja saamenkielisen opetuksen ja oppimateriaalien laadun vastattava suomenkielisen opetuksen ja oppimateriaalien laatua.
LISÄYS:
Oppimateriaalit on tarjottava oppimisen kannalta sopivimmassa muodossa joko sähköisenä tai fyysisenä. Parhaita asiantuntijoita opetukseen soveltuvan oppimateriaalin valintaan ovat opetuksesta vastaavat opettajat.
LISÄYS:
työskentelevien ammattilaisten näkemyksiä. Sisäilmaongelmiin ja koulujen korjausvelkaan on puututtava Suomen laajuisesti korjausrakentamisella.
LISÄYS:
moninaisuutta avoimesti. Koulujen tietojärjerjestelmät on tehtävä syrjimättömiksi ja niissä on mahdollistetaan oppilaan ilmoittaman oman nimen käyttö.
LISÄYS:
moninaisuutta avoimesti. Kouluissa on tunnistettava ja puututtava aina homo- ja transfobiaan, rasismiin ja muuhun syrjintään ja häirintään.
LISÄYS:
parantaa nykyistä selkeämmillä arviointikriteereillä. Hyväksytty arvosana opinnoista myönnetään vasta, kun osaaminen on aidosti vaaditulla tasolla. Jos hyväksytyn arvosanan kriteerit eivät täyty, arvosanaksi annetaan hylätty arvosana.
Lisäys: Kokeilut erilaisista työaikamalleista on mahdollistettava, ja pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla nelipäiväinen tai 30 tunnin työviikko. Niissä on otettava huomioon aiempien työaikakokeilujen tulokset, vaikutukset työnteon vaikuttavuuteen ja tuottavuuteen sekä ne positiiviset vaikutukset, jotka tulevat, kun työtehtävästä palautuu jo työpäivän aikana.
LISÄYS:
suoritetuille tutkinnoille. Tiettyyn tutkintoon tai ammattinimikkeeseen on saatava pätevyys saatuaan riittävän osaamisen, ei saatua riittävän määrän opintopisteitä.
LISÄYS:
suoritetuille tutkinnoille. Toisesta koulutuksesta saatu osaaminen pitää tunnistaa myös toisia tutkintoja tehdessä jo omatuksi osaamiseksi.
LISÄYS:
panostaa kansallisesti. Kouluissa on varmistettava kaikille oppilaille, opettajille ja muulle henkilöstölle kouluturvallisuus sekä opetuksen järjestämisrauha.
LISÄYS:
tutkintoa pienempiä osaamiskokonaisuuksia on parannettava. Osaamisen rutiininomaisesta linkittämisestä tiettyyn tutkintoon on luovuttava. Tutkintorakenteita on kehitettävä niin, että ne aidosti tunnistavat opiskelijoiden erilaisen osaamisen eivätkä jumita liikaa opintopisteiden keräämiseen.
Lisäys:Työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyvää etuus- ja palvelujärjestelmää on uudistettava. Vahvistetaan ammatillisen kuntoutuksen roolia erityisesti mielenterveysongelmat huomioiden. Tavoitteena on työkykyriskien arvioinnin ja ehkäisyn sekä varhaisen puuttumisen keinoin ehkäistä työkyvyttömyyttä sekä nopeuttaa ja tehostaa kuntoutukseen ohjaamista ja työhön palaamista. Rakennetaan kestävää työelämää vahvistamalla työhyvinvointia ja turvallisuutta sekä varmistamalla työn joustavuus ja turva kaikissa työmuodoissa. Suomen tulisi selvittää vaihtoehtoja lakisääteiseen surulomaan, johon työntekijällä olisi ehdoton oikeus riippumatta työnantajan päätöksestä. Surulomalla tarkoitetaan oikeutta määräaikaiseen poissaoloon työstä lapsen tai läheisen omaisen kuoleman yhteydessä. Suru on normaali inhimillinen reaktio elämän kriisitilanteessa, eikä sitä tule joutua käsittelemään psykiatristen diagnoosien tai sairauspoissaolojen kautta. Selkeä oikeus surulomaan vahvistaa työntekijöiden oikeuksia, vähentää tarpeetonta medikalisaatiota ja suojaa yksilöä pitkän aikavälin seurauksilta. Tavoitteena on tunnistaa suruloma osaksi inhimillistä, turvallista ja kestävää työelämää, jossa yhteiskunta ja työelämä kantavat vastuuta ihmisistä myös elämän vaikeimmissa tilanteissa.
Lisäys:Tekoälyn yleistyminen voi johtaa merkittävästi kasvavaan työttömyyteen, jos asiantuntijatyötä katoaa automatisaation myötä. Suomalaisen yhteiskunnan on kyettävä vastaamaan teknologisen kehityksen luomiin haasteisiin myös työmarkkinoilla.Työntekijöillä, joiden työ tehostuu merkittävästi tekoälyn avulla, on oltava oikeus lyhennettyyn työaikaan. Työn kuormitus ei saa ylittää kohtuullista rajaa, ja aivojen jaksaminen on turvattava kun suorituspaineet kasvaisivat. Jotta Suomi ja suomalaiset selviävät teknologisen murroksen tuomista haasteista ja jotta murroksen luomat mahdollisuudet voidaan hyödyntää, on politiikassa priorisoitava koulutusta ja osaamisen päivittämistä.
LISÄYS KAPPALEEKSI:
Suomeen on luotava opintopolun kaltainen laaja yhtenäinen osaamisrekisteri, johon kirjataan kaikki varsinaisen koulutusjärjestelmän tarjoamat osaamiskokonaisuudet, niiden laajuus sekä sisällöt.
LISÄYS KAPPALEESEEN:
Osaamisrekisteriin kootaan tätä myöden myös erilaisten tutkintorakenteiden ja ammattinimikkeiden vaatima osaaminen osaamiskokonaisuuksien kautta. Osaamisrekisteriin merkitään kaikki varsinaisessa koulutusjärjestelmässä saatu ja tunnistettu osaaminen ja sen kautta yksilöiden pätevyys eri ammatteihin pystytään todentamaan helposti.
Lisäys:Omistusasumisen rahoitusta tulee helpottaa. On ongelmallista, että etenkin kasvukeskusten ulkopuolella asuntojen matalien vakuusarvojen vuoksi pankit eivät myönnä rahoitusta talojen korjauksiin. Omistusasuntojen korjauksiin tulee olla saatavilla valtion takaamia korjauslainoja. Omistusasumiseen on oltava tarjolla myös kohtuuhintainen, saavutettavissa oleva, valtion tukema vaihtoehto. Asuntokaupan verotusta on uudistettava asumisen liikkuvuuden ja oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi.
LISÄYS KAPPALEESEEN:
Osaamisrekisteriä täydennetään sen perustamisen jälkeen myös vapaan sivistystyön kautta saadun osaamisen tunnistamisella.
Lisäys:Raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen edellyttävät rataverkon investointeja, ja lipun hinta matkustajalle on pidettävä kohtuullisella tasolla verrattuna enemmän päästöjä aiheuttaviin kulkumuotoihin. Kunnille ja alueille tulee antaa mahdollisuus järjestää saavutettavaa ja esteetöntä lähijunaliikennettä. Junaliikenteen internet-yhteyksiä on kehitettävä määrätietoisesti työn tuottavuuden vahvistamiseksi. Perusväylänpidon tasoa ja poikittaisyhteyksiä on talouden liikkumavaran mukaan parannettava myös pohjoismaisella tasolla, jotta saamme väyläverkkomme korjausvelkaa vähennettyä.
Lisäys:Kaupunkien kestävä kasvu on mahdollista toteuttaa toimivan ja kohtuuhintaisen joukkoliikenteen voimin. Valtion tulee tukea uusia joukkoliikenneinvestointeja ja niiden varrelle rakentavien asuntojen rakentamista. Suomen tulee myös olla mukana vauhdittamassa vähäpäästöisen henkilöautoliikenteen yleistymistä ja siihen liittyvän jakelu- ja latausverkoston rakentamista. Biokaasu- ja etanoliautot tulisi verottaa ekologisina vaihtoehtoina.
LISÄYS
Nuorten ja työikäisten lisäksi myös ikääntyneiden mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on paljon kehitettävää. Mielenterveyspolitiikan on nojattava tutkittuun tietoon ja vaikuttaviin menetelmiin sekä päätösten mielenterveysvaikutusten arviointiin ja kokemusasiantuntijoiden pitkäjänteiseen hyödyntämiseen. Psykoterapeuttikoulutuksesta tehdään maksutonta.
LISÄYS
Tarvitsemme niin hyvinvointia tukevia yhteiskunnallisia rakenteita kuin paremmin saavutettavia mielenterveyspalveluja kaiken ikäisille. Terapiatakuu laajennetaan koskemaan yhä useampaa, joka takaa nopean pääsyn mielenterveyspalveluiden piirin jo ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Palveluiden painopistettä on siirrettävä raskaista hoidoista ennaltaehkäisevään tukeen ja perustason palveluihin kuitenkin turvaten vakavasti sairaiden oikeudet.
Kommentti: On todella harmi, että oppilashuollon palveluista ei mainita ohjelmassa mitään ja opiskelijaterveyhdenhuoltokin vain sivumainintana. Ehkä seuraavista kommenteista apua.
LISÄYS ALLE:
Oppilashuollon palveluiden maksuttomuuden on jatkuva koko oppivelvollisuuden ajan.
LISÄYS
Lapsille ja nuorille on oltava tarjolla matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita myös ilman ajanvarausta tai diagnoosia. Kuntoutuspsykoterapiasta tehdään maksutonta alle 29-vuotiaille ja opiskelijoille. Nämä pisteet voisivat tarjota välitöntä keskustelutukea, kriisiapua ja ohjausta jatkohoitoon. Terapiatakuuta on laajennettava.
LISÄYS ALLE:
Oppilashuollon palveluita on tarjottava moniammatillisesti ympärivuotisesti ja palvelutarjonnan on vastattava opiskelijoiden todellisia tarpeita.
LISÄYS:
Kouluterveystarkastuksia on täydennettävä mielenterveyden ammattilaisen tapaamisella terveydenhuollon ammattilaisen lisäksi.
LISÄYS ALLE:
Oppilashuollossa on tunnistettava vähemmistöstressi ja opiskelijahuollon on tarjottava palveluita sateenkaarilasten, -nuorten ja -opiskelijoiden. tukemiseen
LISÄYS
Sosiaaliturvan kehittämisessä on keskityttävä asiakaslähtöisyyden, yksinkertaistamisen ja ennakoitavuuden parantamiseen, mihin Kelan yhden hakemuksen malli antaa hyvät puitteet. Kelan tukema kuntoutuspsykoterapiaa tarjotaan pidempiin psykoterapiajaksoihin.
LISÄYS
Sosiaaliturvan kehittämisessä on keskityttävä asiakaslähtöisyyden, yksinkertaistamisen ja ennakoitavuuden parantamiseen, mihin Kelan yhden hakemuksen malli antaa hyvät puitteet. Kelan enimmäiskorvausta terapiakäynnin kustannuksista kasvatetaan.
LISÄYS
Sosiaaliturvan kehittämisessä on keskityttävä asiakaslähtöisyyden, yksinkertaistamisen ja ennakoitavuuden parantamiseen, mihin Kelan yhden hakemuksen malli antaa hyvät puitteet. Kela korvaa kolme kokeilukäyntiä kuntoutujalle sopivan terapeutin löytämiseksi.
LISÄYS:
Opintopsykologeille on säädettävä lailla mitoitus, joka on mitoitussuosituksen mukaisesti opintopsykologeille vähintään yksi 500 opiskelijaa kohden.
LISÄYS:
Erityisopettajille on säädettävä lailla mitoitus, joka on mitoitussuosituksen mukaisesti erityisopettajille vähintään yksi 150 opiskelijaa kohden.
LISÄYS:
Opinto-ohjaajille on säädettävä lailla mitoitus, joka on mitoitussuosituksen mukaisesti opinto-ohjaajille vähintään yksi 150 opiskelijaa kohden.
LISÄYS
Meidän on sekä muutettava yhteiskuntaa mielenterveyden kannalta terveellisemmäksi että kehitettävä mielenterveyspalveluita esimerkiksi siirtämällä sopivan psykoterapeutin etsiminen ja tarjoaminen palveluntarjoajan vastuulle.
LISÄYS:
suorittaa työn ohessa. Avoimen väylän opinnot ja polkuopinnot tukevat jatkuvaa oppimista erilaisten täydentävien opintokokonaisuuksien muodossa. Näiden opintomaksujen on oltava kohtuullisia.
LISÄYS ALLE:
Kun korkeakoulujen rahoitus lisätään myös muutakin kuin tutkintoon johtavaa koulutuksen järjestämiseen niin se on tehtävä tavalla, jossa laajentuva koulutustarjonta ei ole pois korkeakoulutuksen muusta perusrahoituksesta.
LISÄYS:
koulutustunteja on merkittävästi lisättävä. Suomeen on luotava osaamistilijärjestelmä, jonka kautta työelämässä oleville tarjotaan taloudelliset mahdollisuudet oman osaamisensa kehittämiseen. Osaamistili rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä vakuutusmaksuilla ja valtion rahoituksella.
LISÄYS
Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava riittäviä, oikein mitoitettuja ja laadukkaita. Meidän on huolehdittava, että palveluiden yhdenvertaisuus paranee ja jokaisella suomalaisella on tasavertainen mahdollisuus saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja päästä hoitoon silloin kun hoitoa tarvitsee. Sateenkaari-ihmisten tarpeet huomioidaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä.
Kommentti: On pettymys, että korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista ja toimeentulosta ei puhuta ohjelmassa lainkaan. Opiskelijan on ohjelman perusteella todella vaikea valita SDP puolueekseen. Toivottavasti seuraavat ehdotuksemme otetaan huomioon ohjelman viimeistelyssä.
LISÄYS ALLE:
Yhteiskunnan rakenteiden on tuettava opiskelijoita laadukkaan koulujärjestelmän lisäksi opiskelijoiden arjessa jaksamisessa, hyvinvoinnissa ja toimeentulossa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Päätöksenteossa ei voida unohtaa, että opiskelijoiden asumisella, liikkumisella, ruokailulla sekä vapaa-ajalla ja yhteisöllisyydellä on vaikutusta myös opinnoissa etenemiseen.
LISÄYS (Uusi kappale)
Omaishoidon merkitys on kasvanut ja siksi omaishoitajien jaksamiseen on panostettava. Omaishoito tulee voida sovittaa yhteen työelämän kanssa nykyistä paremmin, jotta omaishoitajat voivat halutessaan jatkaa työssäkäyntiä. Omaishoidon tuen kriteerien ja palveluiden on joustettava elämäntilanteen mukaan, sillä suuri osa omaishoitajista on työikäisiä. Omaishoitajia on tuettava tärkeässä työssä taloudellisesti, sijaisjärjestelyin ja tukitoimin. Kotiin hankittavia palveluita voidaan tukea myös verohelpotuksilla.
Eutanasia laillistetaan viimeisenä keinona esimerkiksi tilanteessa, jossa potilaalla on sietämättömiä fyysisiä ja/tai psyykkisiä oireita ja kärsimyksiä tai potilas sairastaa parantumatonta kuolemaan johtavaa tautia.
POISTETAAN LISÄYSEHDOTUS
YTHS:n luopuu käyntimaksujen keräämisestä.
Käyntimaksuista on jo luovuttu, virhe muutosesityksessä.
LISÄYS:
Ympäristövaikutusten arvioinnilla vaikutetaan myös elinympäristön kestävyyteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä uuden lainsäädännön valmistelussa ja vaikutukset otetaan huomioon lain jatkovalmistelussa.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso tulisi paaluttaa vähintään Sanna Marinin hallituksen tasolle. Porvarihallitukset ovat leikanneet ansiosidonnaista päivärahaa useaan kertaan, ja leikkauksia on perusteltu työllisyyden parantamisella ja työn vastaanottamisen kannustimena. Työ on parasta turvaa, mutta työtä ei riitä kaikille kokoaikaisesti ja Suomalaisilla työmarkkinoilla ikäsyrjintä on työuran alussa, keskivaiheilla ja usein lopussa yleistä. Myös alueellisesti työllistymisellä on merkitystä. Suomi on monelle ihmiselle pätkä ja silpputyötä, etenkin naisvaltaisilla aloilla mutta myös teollisilla aloilla, sekä rakentamisessa ja palvelualoilla.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehto olisi hyvää palauttaa kuuteen kuukauteen ja sen laskentaperuste tehtyinä työkuukausina. Samoin ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto 500–400 päivään olisi jo ihmisen mielen hyvinvoinnin kannalta hyvä asia. Ansiosidonnaisen ei pitäisi kulua vapaaehtoisessa aikuiskoulutuksessa, jossa parannetaan henkilökohtaista osaamista.Ansiosidonnainen on työllä ansaittu turva työttömyyden varalle.
Voitaisiin palata ajassa taaksepäin ” Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus: Jos opiskelit 1990-luvulla työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa, maksettu koulutuspäiväraha ei kuluttanut ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaa” Finlex: Laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta. Tämä mahdollisti sen, että koulutuksen jälkeen työttömyyspäivien laskuri saattoi jatkua samasta pisteestä mihin se jäi ennen opintoja.
LISÄYS:
Pitkällä aikavälillä tulee pyrkiä perusturvan tason parantamiseen ja siihen, ettei elinkustannusten nousun huomioivia indeksejä jäädytetä.
LISÄYS:
Palkka-avoimuutta ja anonyymejä rekrytointeja on lisättävä, palkkasyrjintää on vähennettävä ja perusteettomia palkkaeroja on estettävä tehostamalla palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanoa.
LISÄYS:
kuuluvat kaikille työntekijöille. Nykyistä useammalle ammattinimikkeelle taataan suojaus.
LISÄYS:
Kokeilut erilaisista työaikamalleista on mahdollistettava. Kuuden tunnin työpäivien tai neljän työpäivän kokeiluja on jatkettava eri aloilla.
LISÄYS:
Täydennyskoulutuksena hankittu osaaminen on huomioitava palkkauksessa.
LISÄYS.
On edelleen olemassa riski, että julkisen talouden vajeita pyritään paikkaamaan työeläkerahastoista. Eläkejärjestelmän kestävyyttä sekä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta eläkejärjestelmässä on parannettava. Me olemme sitoutuneita siihen, että työeläkejärjestelmää kehitetään pitkäjänteisesti ja eläkejärjestelmänomista tarpeista lähtien työmarkkinajärjestöjen yhteisten neuvotteluiden kautta.
LISÄYS:
Oppisopimusten merkitystä työvoimapulan ratkaisuna, sekä työvoiman kouluttamisen ja osaamisen päivittämisessä lisätään.
LISÄYS EDELLISEEN:
Oppisopimuksen solmimista tuetaan 50% palkkatuella tutkintoa vailla olevien ja työttömien osalta ensimmäisen vuoden ajalta. Tukea porrastetaan opintojen edetessä.
LISÄYS:
…sisältävät osaamisen kehittämisen elementtejä. Työllistymistakuulla varmistetaan, että jokainen ilman työtä jäävä pääsee mahdollisimman nopeasti takaisin työhön. Työkyvyttömät työnhakijat…
LISÄYS:
Lisäksi on huolehdittava, että työllisyyspalveluilla on riittävät resurssit ja ja työkalut työllisyyden edistämiseen ja että työttömyysturva ja työllisyyspalvelut tarjotaan yhdessä yhden luukun periaatteella.
Kommentti: Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinneista on tulossa hyvä puoluekokousaloitekin, ja myös tämän tavoitteet pitäisi näkyä kappaleessa. Olisi pettymys, jos tärkeä tavoite ei näkyisi myös ohjelmassa.
LISÄYS UUTENA KAPPALEENA TEKSTIN LOPPUUN:
Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnin vastuullisuutta on lisättävä koulutusagenttien liiketoimintaa sääntelemällä. Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiin ja koulutusagenttien käyttöön luodaan yhteiset eettiset periaatteet.
LISÄYS:
Kansainvälisten työntekijöiden työturvallisuuskoulutukseen on kiinnitettävä enemmän huomiota.
Opintokeskukset ovat osa vapaata sivistystyötä
Vapaa sivistystyö on myös osa koulutusjärjestelmää ja ne järjestävät myös muuta kuin aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta.
Hyvinvointialueilla on turvattava riittävät ympärivuorokautisen hoivan paikat ettei ikäihmisiä pompotella päivystyksen kuntoutusjakson välillä eikä muistisairaita ja liian huonokuntoisia pidetä väkisin kotona.
Perheitä tulee tukea matalan kynnyksen palveluilla hyödyntäen sosiaalihuollon palveluiden lisäksi kolmannen sektorin toimijoita. Myös sosiaalihuoltoon ja vammaispalveluihin tulisi tarkastella asiakasmäärärajojen asettamista, jotta voidaan turvata asiakkaiden oikeuksien toteutuminen ja tukea työntekijöiden työssäjaksamista. Lastensuojelussa tulee taata riittävä työntekijäresurssi, jotta voidaan noudattaa asiakasmäärärajoituksia. Tavoitellaan lastensuojelun kustannusten laskua, sekä kodin ulkopuolisten sijoitusten vähenemistä, tämä edellyttää panostusta ja prioriosointia matalan kynnyksen palveluihin ja yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa tulee hoitoa ja palveluita tarjota myös ns. kaksoisdiagnoosipotilaille. Moni jää ilman mielenterveyspalveluita, mikäli on samanaikaisesti päihteidenkäyttöä. Tulee selvittää keinot turvata myös näiden asiakkaiden hoitoon ja palveluihin pääsy.
Sote palveluissa tulee vahvistaa monipuolisesti omaa tuontatoa huomioiden eri alueiden erityispiirteet.
Kannustetaan vieraskielisten alle 3-vuotiaiden lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Tällä tavalla luodaan pohjaa kielenoppimiselle, jolla on suuri merkitys koulupolulle siirtyessä.
Turvakodeissa tulee huomioida myös lemmikin kanssa tulevat. Osa ei lähde turvakotiin, koska pelkää myös lemmikin puolesta.
Kommentti: Voisiko tässä puhua myös vammaisten oikeudesta työhön?
Kommentti: miten määritellään riittävät palvelut? Miten määritellään tasavertainen mahdollisuus?
Sanaakaan ei ole suomalaisten luottamuksesta sote-palveluihin. Esittäisin lisättäväksi kappaleen luottamuksesta:
Terveydenhuoltojärjestelmään luottaa nyt melko paljon tai täydellisesti 63 prosenttia suomalaisista, kun vuonna 2020 luottamus pysytteli 90 prosentin tuntumassa.
Pienituloiset luottavat yhteiskunnan instituutioihin selvästi muita ryhmiä vähemmän. Heistä terveydenhuoltoon luottaa vain 53 prosenttia.
Kansalaispulssi-kysely tehtiin 11.-16. lokakuuta. Kyselyn avulla selvitetään kansalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajien omasta mielialasta ja tulevaisuuden odotuksista. Kyselyaineiston keräämisestä vastaa Tilastokeskus
Sanaakaan ei ole suomalaisten luottamuksesta sote-palveluihin. Esittäisin lisättäväksi kappaleen luottamuksesta:
Terveydenhuoltojärjestelmään luottaa nyt melko paljon tai täydellisesti 63 prosenttia suomalaisista, kun vuonna 2020 luottamus pysytteli 90 prosentin tuntumassa.
Pienituloiset luottavat yhteiskunnan instituutioihin selvästi muita ryhmiä vähemmän. Heistä terveydenhuoltoon luottaa vain 53 prosenttia.
Kansalaispulssi-kysely tehtiin 11.-16. lokakuuta. Kyselyn avulla selvitetään kansalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajien omasta mielialasta ja tulevaisuuden odotuksista. Kyselyaineiston keräämisestä vastaa Tilastokeskus
Lisäksi esitän kappaletta sote-järjestelmän arvioinnista:
Sote-järjestelmän toimivuutta arvioidaan ensisijaisesti rekisteri- ja tilastoaineistoilla. Arjen kokemustieto jää usein toissijaiseksi, vaikka juuri se voisi auttaa ymmärtämään, miksi järjestelmä ei aina toimi tarkoitetulla tavalla.
Esittäisin lisäyksenä tummennnetun:
Elämäntilanteen ja olosuhteiden niin vaatiessa, on yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen hoivan palveluita saatava. Kotihoito ei voi olla puuttuvan ympärivuorokautisen hoidon korvike. 973 Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen tulee olla kaikissa tilanteissa riittävä, jotta hoivan 974 laatu ei heikkene ja työntekijöiden kuormitus kasva.
Kommentti: Miten huomioidaan haavoittuvassa asemassa olevien lasten määrä ja mikä on meidän toimenpide? Riittävä henkilöstö?
Kommentti: onko viimeisen lauseen olettamus, että suuret vai pienet perheet vaikuttavat lapsen köyhyysriskiin? Mihin tieto perustuu?
Lisäys tummennetulla:
Perhekeskusten tulee toimia monialaisesti yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, jotta ne pystyvät tarjoamaan kaikille yhteistä 1467 vertaisryhmätoimintaa ja eri ryhmille kohdennettuja palveluita arjen solmukohdissa.
Kommentti: ensin puhutaan koko Suomesta ja sitten otetaan erityiseksi Itä-Suomi? Pohjoisessa Suomessa on erityisalueena mm Lappi. Onko tarpeen korostaa Itä-Suomea?
Kommentti:
Työvoiman vuokraus ja nykyinen työnvälitys eivät toimi työllistymisen turvaajana, vaan lisäävät työelämän epävarmuutta. Vuokratyö on monelle työmarkkinoille tulijalle usein viimeinen vaihtoehto, mutta tutkimukset ja työnhakijoiden kokemukset osoittavat, että se ei tarjoa kestävää työuraa, osaamisen kehittymistä eikä riittävää työsuhdeturvaa.
SDP: johtaman hallituksen pitää pyrkiä vahvistamaan työnvälityksen laatua ja läpinäkyvyyttä sekä varmistamaan, että julkiset rekrytointikanavat tarjoavat aitoja, todellisia työmahdollisuuksia. Lisäksi vaadimme, että vuokratyötä käytetään vain silloin, kun se todellisuudessa palvelee työntekijän etua ja pitkäaikaista työllistymistä.
Erottaisin vammaisten perus- ja ihmisoikeudet ja HLBTQ+ ihmisten yhdenvertaisuuden erillisiksi kappaleiksi. Vammaiset ja HLBTQ+ -ihmiset eivät ole samaa vähemmistöä, vaikka molemmat voivat kohdata syrjintää ja marginalisointia. Ne ovat eri ryhmiä, joiden vähemmistöasema perustuu eri tekijöihin.
Kommentti:
Suomen on nostettava puurakentamisen kunnianhimo kansainväliselle tasolle ja varmistettava, että asuminen on oikeus, joka ei vie kohtuutonta osaa tuloista. Valtion on toimittava puurakentamisen mahdollistajana. Puurakentaminen on yksi tehokkaimmista tavoista pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä. Suomen tulee tavoitella puurakentamisessa johtoasemaa ja nousta samalle tasolle Ruotsin, Norjan ja Saksan kanssa. Tämä vaatii ennakkoluulojen murtamista ja valtion vahvaa roolia ohjaamisessa.Samaan aikaan asumisen hinta on noussut monille kestämättömäksi. Pienituloisen palkka tai eläke ei saa kulua lähes kokonaan asumiseen. Orpon hallituksen tekemät asumistuen leikkaukset ovat osuneet kipeästi kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ja heikentäneet työn vastaanottamisen kannustimia.
Kohtuuhintainen asuntotuotanto:Valtion on tuettava vahvasti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen sekä osaomistusasuntojen rakentamista. Kuntia on kannustettava kaavoitukseen, joka suosii kestävää ja edullista asumista.
Onko mahdollista muotoilla tasa-arvotyö Suomessa niin, että siinä erotellaan selvästi ryhmät toisistaan. Esim. saamelaiset alkuperäiskansana (omat oikeudet) muista esim. romanit (kansallinen, ei alkuperäiskansa), karjalaiset (kielellinen, kulttuurinen, ei alkuperäiskansa) Sukupuolivähemmistöt taas läpileikkaavat kaikki edellä mainitut. Vältetään epämääräistä vähemmistöryhmien niputtamista.
LISÄYS:
pätevän varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstön varmistamiseksi. Varhaiskasvatuksessa työntekijöille tarjotaan työn kannalta kriittiset työvälineet ja -vaatteet.
LISÄYS:
hoitamassa entuudestaan tuttu ammattilainen. Varhaiskasvatuksessa henkilöstönmitoituksen toteutumista on seurattava myös henkilöstön jakautumisessa eri ryhmien välillä ja valvontavastuun ryhmistä on oltava kerrallaan useammalla kuin yhdellä henkilökunnan jäsenellä.
LISÄYS:
Laadukkaan henkilöstön johtamisen takaamiseksi henkilöstömitoitus pitää laajentaa koskemaan myös päiväkodin johtajia ja muuta johtavaa henkilöstöä.
LISÄYS:
Varhaiskasvatukseen on saatava hoitoalan tavoin valtakunnallinen palkkaohjelma.
LISÄYS:
Varhaiskasvatuksen henkilökunnalla on oltava oikeus taukoon työpäivän aikana.
Kommentti: Korkeakoulujen opiskelijayhteisön korkeimmasta elimestä, opiskelija- ja ylioppilaskunnista, ei mainita kappaleessa lainkaan. Tässä kappale-ehdotus siihen, lisäysehdotukset ovat tämän muutosesityksen alla muutosehdotus kerrallaan:
LISÄYS, KAPPALEEN ALKU:
Korkeakouluopiskelijat ovat järjestäytyneet korkeakoulujensa opiskelija- ja ylioppilaskuntiin, jotka ovat opiskelijayhteisöjen korkeimmat päättävät elimet.
LISÄYS:
Korkeakoulujen opiskelija- ja ylioppilaskuntien rahoituksen epäsuhtaa korjataan parantamalla ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien rahoitusasemaa ja nostamalla ammattikorkeakouluopiskelijoiden järjestäytyneisyyttä opiskelijakuntiin, ei heikentämällä ylioppilaskuntien asemaa.
LISÄYS:
Korkeakoulujen päätöksentekoon osallistuminen on myös opiskelijoiden oikeus. Opiskelijoilla on oltava vahva edustus kaikissa korkeakoulujen toimielimissä, tasakolmikanta-periaatteen mukaisesti.
LISÄYS:
Opiskelijayhteisöissä on huomioitava yhdenvertaisesti myös kansainväliset opiskelijat ja vaihto-opiskelijat. Opiskelijoiden osallisuutta on lisättävä nostamalla korkeakoulujen edustajistovaalien äänestysprosentti vähintään eduskuntavaalien äänestysprosentin tasolle.
Päihdehuollon palveluiden tarve on kasvanut. Päihteiden ongelmakäyttö liittyy usein huono-osaisuuteen sekä sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin. Alkoholin saatavuuden lisäämiseen liittyy merkittäviä riskejä. Alkoholin kotiinkuljetuksen salliminen uhkaa lisätä erityisesti lapsiin ja perheisiin kohdistuvia alkoholinkäytön haittoja. Kansanterveyden kannalta on tärkeää ylläpitää Alkon yksinoikeusjärjestelmää sekä edistää maltillista juomakulttuuria. Nuorten päihteiden käyttö on polarisoitunut. Osa nuorista ei käytä lainkaan päihteitä, mutta toisilla käyttö alkaa varhain ja liittyy usein moninaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Päihde- ja huumepolitiikkaa on tehostettava ja on turvattava nopea avunsaanti, toimiva hoitopolku ja kuntoutus. Päihdekuntoutuksessa tulee olla riittävästi paikkoja sekä mahdollisuuksia pidemmillekin kuntoutusjaksoille. Päihderiippuvaisen paranemista tulee seurata ja tukea pitkällä aikavälillä myös hoitojakson jälkeen riippumatta se pituudesta. Päihdeongelmasta paranevan tulee tervehtymisen eri vaiheissa voida nojata tuttuun henkilöön, esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiseen tai vapaaehtoiseen tukihenkilöön. Hoidon ja jälkihuollon tulee olla tarpeeksi saumatonta niin, ettei kukaan tipu avun piiristä ja terveydenhuollon turvaverkosta.
Työtä nikotiinituotteiden käytön vähentämiseksi on jatkettava ja erityisesti vähennettävä nikotiinituotteiden käytön aloittavien nuorten määrää.
Lisäys: Lapsille ja nuorille on oltava tarjolla matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita myös ilman ajanvarausta tai diagnoosia. Nämä pisteet voisivat tarjota välitöntä keskustelutukea, kriisiapua ja ohjausta jatkohoitoon. Terapiatakuuta on laajennettava ja kuntouttavan terapian taloudellista saavutettavuutta on parannettava, jotta hoito olisi paremmin opiskelijoiden ja pienituloisten saavutettavissa.
Lisäys:Sote-palveluiden henkilöstö on avainasemassa koko palvelujärjestelmän toimivuudessa ja kehityksessä. Ammattien houkuttelevuus, laadukas koulutus ja monipuoliset uramahdollisuudet tulee turvata. Hoitohenkilökunnan työolosuhteet ja hyvinvointi on otettava nykyistä vahvemmin huomioon työuupumuksen ja henkilöstöpulan ehkäisemiseksi. Ilman motivoitunutta henkilöstöä ei ole toimivia palveluita.
Lisäys: Meidän on panostettava osaamiseen ja jatkuvaan oppiseen tekoälyn käytössä. Tekoälyn käyttö opetuksessa on sallittava opetuksen tukena, mutta kognitiivisia ja tunneälytaitoja vaarantamatta. Digitaaliseen lukutaitoon on myös panostettava varhaisessa iässä, jotta kyky vastustaa disinformaatiota vahvistuu. Koulutuksen tietoturva on varmistettava ja riippuvuus yksittäisistä teknologiatoimittajista vältettävä. Mediakasvatukseen ja vastuulliseen sisältöpolitiikkaan on panostettava.
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
Rovaniemen SD Työväenyhdistyksen kommentti
MUUTOS: Muutetaan ”HLBTQ+ -ihmisten” muotoon ”HLBTIQ+-ihmisten” (lisätään siis lyhenteeseen I ja poistetaan tarpeeton välilyönti yhdysviivan edeltä)
POISTO:
Poistetaan virke ”Vakuutusvelvollisuuden tulisi myös alkaa nykyistä pienemmillä tuloilla.”
LISÄYS:
Lisätään uusi alaluku (vaikuttaa luonnollisesti myös seuraavien alalukujen numerointiin):
3.7. Laadukasta korkeakoulutusta ja tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa
Suomi tarvitsee koulutettua väestöä, sillä osaaminen ja yhteiskuntaa eteenpäin vievät innovaatiot perustuvat sivistykseen ja koulutukseen. Tutkittu tieto ja tiede antavat eväitä kestävän yhteiskunnan rakentamiselle. Kriittiseen ajatteluun kykenevä väestö on myös resilientti epävarmassa maailmantilanteessa, jossa väärä tieto ja halpahintainen populismi voivat johtaa ääriajatteluun. Vahvistamalla akateemista vapautta ja tutkimuksen riippumattomuutta Suomi voi myös houkutella lupaavia opiskelijoita ja ammattitaitoisia tutkijoita ulkomailta.
Tarvitsemme laajan ja maantieteellisesti kattavan yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkoston, jossa kuitenkin tehdään nykyistä enemmän oppilaitosten välistä yhteistyötä rajallisten resurssien hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Korkeakoulujärjestelmämme pohjaa duaalimalliin, jossa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on omat tärkeät roolinsa. Laadukkaaseen opetukseen perustuvat korkeakoulututkinnot antavat opiskelijoille valmiuksia työllistyä muuttuvilla työmarkkinoilla, joissa omaa osaamista voi joutua jatkuvasti päivittämään.
Suomen on panostettava rohkeasti tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan ja huolehdittava, että vuodelle 2030 asetettu tavoite T&K panostuksista (4 % bruttokansantuotteesta) saavutetaan ja sen jälkeen taso vähintään säilytetään. Korkeakoulujen tulosmittareita on kehitettävä niin, että ne mittaavat määrän lisäksi myös laatua. Vakaa ja pitkäjänteinen perusrahoitus korkeakoulusektorille takaa tieteen laaja-alaisuuden ja sen, että koulutukseen ja tutkimukseen tehdyt panokset kantavat hedelmää. Tieteellinen tutkimus pohjaa laajaan korkeakoulujen autonomiaan ja tutkittua tietoa käytetään mahdollisimman paljon päätöksenteon tukena.
LISÄYS
Korkeakouluihin on luotava selkeät pätevöitymispolut muualla suoritetuille tutkinnoille. On luotava selkeä ja kannustava lainsäädäntö- ja rahoitusjärjestelmä, joka antaa raamit jatkuvalle oppimiselle. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia kehitettäessä tulosperustaisuutta vähennetään ja mallin voimakasta ohjaavuutta puretaan. Rahoitusmallissa rahoituksen taso on riittävä ja ennustettavampi laadukkaan opetuksen järjestämiseksi. Rahoituksesta sovitaan parlamentaarisesti ja ylihallituskautisesti. Korkeakoulujen on tarjottava nykyistä enemmän ei-tutkintoon johtavaa, maksullista koulutusta työelämässä oleville ja jo tutkinnon suorittaneille. Tämä tarjoaisi yrityksille mahdollisuuden tukea työntekijöiden kehittymistä ja korkeakouluille mahdollisuuden vahvistaa rahoitustaan. Tiiviimmän yritysyhteistyön rinnalla on huolehdittava riippumattoman tieteen tekemisen mahdollisuuksista.
LISÄYS
Korkeakouluihin on luotava selkeät pätevöitymispolut muualla suoritetuille tutkinnoille. On luotava selkeä ja kannustava lainsäädäntö- ja rahoitusjärjestelmä, joka antaa raamit jatkuvalle oppimiselle. Valtion taholta tehtävä yliopistojen pääomittaminen ei korvaa perusrahoitusta. Korkeakoulujen on tarjottava nykyistä enemmän ei-tutkintoon johtavaa, maksullista koulutusta työelämässä oleville ja jo tutkinnon suorittaneille. Tämä tarjoaisi yrityksille mahdollisuuden tukea työntekijöiden kehittymistä ja korkeakouluille mahdollisuuden vahvistaa rahoitustaan. Tiiviimmän yritysyhteistyön rinnalla on huolehdittava riippumattoman tieteen tekemisen mahdollisuuksista.
LISÄYS
Korkeakoulutuksen tutkintokohtaisen rahoituksen määrä korotetaan vastaamaan muiden pohjoismaiden korkeakoulujen rahoituksen tasoa.
LISÄYS
Korkeakoulujen rahoituksen on perustuttava tutkintoon johtavien opintopistemäärien karttumiseen valmistuneiden tutkintojen määrän sijasta.
LISÄYS
Perustutkimuksen ja Suomen Akatemian rahoitus turvataan.
LISÄYS
Lisärahoitusta korkeakouluille lisätään aina sisäänottomäärien kasvaessa niin, että rahoituksen lisäys aidosti kattaa aidosti uusien opiskelijoiden koulutuksen kustannukset.
LISÄYS
Aiemmin lisättyjen aloituspaikkojen luoma rahoitusvaje katetaan korkeakoulujen perusrahoituksessa.
LISÄYS
Korkeakoulujen perusrahoituksen on oltava eri ammatti- ja tieteenalojen välillä yhdenvertaista.
LISÄYS:
Kansalaisten tietosuojaa ja oman datan hallintaa on vahvistettava. Kansallisesti tärkeät julkiset data-aineistot ja tietokannat on säilytettävä Suomessa.
LISÄYS:
suorittamiseen tavoiteajassa. Myös opiskelijoiden yhteisöllisyydellä on merkittävä vaikutus opiskelijoiden jaksamiseen ja opinnoissa etenemiseen. Tuutoroinnille, opiskelijatoiminnalle sekä opiskelijoiden ryhmäytymiselle on taattava riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia.
LISÄYS (uusi kappale viimeisen kappaleen jälkeen):
Lasten oikeuksien edistämiseksi, perhepolitiikan vahvistamiseksi ja lasten huono-osaisuuden vähentämiseksi kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa tulee jatkaa. Lapsivaikutusten arvioinnin laajentaminen päätöksenteossa tukee lasten tarpeiden huomioimista ja päätösten vaikuttavuutta.
LISÄYS:
Päihde- ja huumepolitiikkaa on tehostettava ja on turvattava nopea avunsaanti, toimiva hoitopolku ja kuntoutus. Alkoholipolitiikkaa on pohjoismaisen mallin mukaan toteutettava ensisijaisesti kansanterveyden näkökulmasta. Nikotiinituotteiden käyttöä on edelleen vähennettävä: erityisen tärkeää on vähentää nikotiinituotteiden käytön aloittavien nuorten määrää. Nikotiinituotteiden ostoikäraja tulee nostaa 20 vuoteen.
LISÄYS:
Kodin resurssit, lapsiperheköyhyys, asenteet koulutusta kohtaan ja yhteiskunnan lisääntyvä polarisaatio vaikuttavat suoraan oppimistuloksiin.
MUUTOS:
Segregaation
ehkäisyssäpurkamisessa ja erojen tasaamisessa päiväkotien ja peruskoulujen tarvelähtöinen rahoitus on erityisen merkityksellistä ja siihentulisitulee yhä enemmän panostaa kansallisesti.Kommentti: Opettajakoulutuksesta ei ole mainittu mitään poliittisessa ohjelmassa, vaikka opettajat ovat keskeisessä roolissa sivistysyhteiskunnan rakentamisessa ja potentiaalisena äänestäjäryhmänä. Tässä ehdotuksemme asiaan liittyen:
LISÄYS UUTENA KAPPALEENA:
Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja opettajien koulutuksella on keskeinen rooli laadukkaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämisessä ja hyvinvointivaltion rakentamisessa.
MUUTOS:
Esiopetus on laajennettava kaksivuotiseksi, mikäli kokeilun tulokset osoittautuvat myönteiseksi.Esiopetusta on kehitettävä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun tulokset huomioiden. Esiopetuksen tärkeä tehtävä on jatkossakin ryhmä- ja vuorovaikutustaitojen rakentaminen.Lisätään kappaleeseen lauseet:
Suomen väestökehitys haastaa nykyistä palvelujärjestelmäämme. Syntyvyys on laskenut jyrkästi, työikäisten määrä vähenee ja väestö ikääntyy nopeasti. Syntyvyyden lasku kytkeytyy laajasti sosiaalisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. Toivotun lapsiluvun tukeminen edellyttää kokonaisvaltaista perhepolitiikkaa, joka yhdistää sosiaaliturvan, mielenterveyden tukemisen sekä työn ja perhe-elämän yhdistämisen. Erityisesti miesten koulutustason nostaminen parantaa työllisyyttä ja vahvistaa huoltosuhdetta. Suomessa määräaikaisia työsopimuksia on poikkeuksellisen paljon, ja suurin osa niistä koskee naisia. Tämä lisää taloudellista epävarmuutta, mikä puolestaan vaikuttaa syntyvyyteen heikentävästi. Turvattu toimeentulo ja hyvä koulutus ovat terveyden ja hyvinvoinnin perusta.
LISÄYS (uusi kappale tämän kappaleen jälkeen):
Koulujen aamu- ja iltapäivätoiminta on osa koulupolkua ja tukee perheiden kasvatustyötä. Sen kasvatuksellisen sisällön laatu ja henkilöstön osaaminen on varmistettava valtakunnallisella ohjauksella. Toimintaa on kehitettävä tiiviimmässä yhteydessä harrastamisen Suomen mallin kanssa.
Lisätään kappaleen loppuun lauseet:
Sosiaali- ja terveysjärjestöt tekevät monipuolista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä sekä tarjoavat ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja erilaisissa elämäntilanteessa oleville. Järjestöjen tekemää työtä tulee vahvistaa ja tukea.
Lisätään lause loppuun:
Terveydenhuollossa ja lääketieteellisessä ilmenevään sukupuolivinoumaan on puututtava monin keinoin.
Lisätään kappaleeseen lause:
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestettävä tehokkaasti. Rahoituksen tulee perustua verorahoitukseen tai lakisääteiseen sosiaalivakuutukseen ja asiakasmaksujen tulee olla kohtuulliset. Maksuttomien julkisten palveluiden määrää on lisättävä. Joidenkin palveluiden, kuten esimerkiksi kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten ja neuvolapalveluiden, tulee olla maksuttomia. Asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi palveluiden käytölle, ja siksi maksukatot tulee yhtenäistää ja yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi. Terveydenhuollon maksukaton eli asiakasmaksujen vuosiomavastuun seurantavelvollisuus pitää siirtää hyvinvointialueille. Lisäksi on kehitettävä asiakasta suojaavia mekanismeja velkaantumisen ehkäisemiseksi sekä lisättävä tietoisuutta maksujen perimättä jättämisen tai alentamisen mahdollisuudesta.
Lisätään kappaleen loppuun lauseet:
Palvelut ovat asiakkaiden erityistarpeet huomioon ottavia. Sukupuoli ja sen moninaisuus, kulttuurinen tausta, monikielisyys, vammaisuus, ikä ja muut erityistarpeet otetaan huomioon. Henkilöstökoulutuksessa on varmistettava, että työntekijöillä on valmiudet kohdata erilaisia asiakkaita yhdenvertaisesti, tunnistaa erilaisten taustojen ja elämäntilanteiden vaikutukset palvelutarpeisiin sekä toimia sensitiivisesti ja syrjimättömästi kaikissa tilanteissa.
Lisätään uusi kappale:
Sukupuolivinouma ja puutteellinen sukupuolittainen tutkimusnäyttö lääketieteessä vaikuttavat laajasti sekä yhteiskuntaan että talouteen. Terveydenhuollon rakenteelliset vinoumat heikentävät naisten saamaa hoitoa ja hoitotuloksia: hoidot voivat olla tehottomampia, diagnoosit viivästyvät, hoitoon pääsyssä on enemmän ongelmia ja naisten terveysongelmiin investoidaan vähemmän suhteessa niiden yleisyyteen. Tämän seurauksena naisilla on miehiä suurempi kroonisten sairauksien tautitaakka. Suomeen on rakennettava terveydenhuoltojärjestelmä, jossa kaikki käyttäjät ovat tasa-arvoisia ja jossa sukupuolten väliset erot huomioidaan järjestelmällisesti.
LISÄYS:
Lasten ja nuorten osallisuutta on vahvistettava päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa, kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtakunnallisesti. Mielenterveys- ja tunnetaidot luontevana osana varhaiskasvatusta ja kouluopetusta tukevat lasten ja nuorten kasvua ja toisaalta myös henkistä kriisinsietokykyä.
Muutetaan kappale muotoon:
Gynekologista osaamista perusterveydenhuollossa on vahvistettava ja ja gynekologisiin sairauksiin ja oireyhtymiin määrättyjen lääkkeiden tulee olla kelakorvattavia. Julkisessa terveydenhuollossa on huomioitava myös synnyttäneiden palvelut ja vaihdevuosioireiden hoito. Keskenmenon kohdanneiden apua ja tukea on parannettava. Tahattomasti lapsettomille on tarjottava laadukkaita tukipalveluita ja alle 25-vuotiaille nuorille on turvattava maksuton ehkäisy osana laadukkaita seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita. Luovutaan kokonaan kuukautissuojien ja inkontinenssisuojien arvonlisäverotuksesta. Laajennetaan rintasyövän seulontaohjelmaa Euroopan unionin suositusten mukaisesti siten, että seulonta kattaa 45–74-vuotiaat naiset. Tavoitteena on parantaa rintasyövän varhaista toteamista. Aborttioikeutta tulee entisestään vahvistaa ja pitkäntähtäimen tavoittaa tulee olla sen kirjaaminen perustuslakiin.
LISÄYS:
Nuorten tulevaisuuden usko on palautettava. Päättäjillä on erityinen vastuu siitä, viestiikö yhteiskunta nuorille toivoa, iloa ja kaikkien hyväksymistä vai jotakin muuta.
Lisätään kappaleen loppuun lause:
Tekoälyn käyttöönotossa on samalla varmistettava, että sen tasa‑arvovaikutukset arvioidaan eikä se vahvista terveydenhuollossa esiintyvää sukupuolivinoumaa.
Lisätään uusi väliotsikko ja kappale:
3.3. Kohti modernia perhepolitiikkaa
Nykyajan epävarmuus saa monet lykkäämään perhehaaveita. Perheellistymisestä ja syntyvyydestä keskustellaan paljon, mutta liian usein keskusteluissa sivuutetaan nuorten aikuisten näkemykset ja toisaalta tulkinnoissa päädytään syyllistämään juuri nuoria naisia. Modernin perhepolitiikan tulee tukea sitä, että yhä useampi saa toteuttaa lapsitoiveensa ja toisaalta, että perheitä tuetaan laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla. Palveluiden kehittämisessä tulee kuulua myös lasten ääni.
Tasa-arvon lisääminen ja epävarmuuden vähentäminen ovat avainkeinoja, joilla voidaan vaikuttaa syntyvyyteen ja perheellistymiseen. Panostaminen vankan työmarkkina-aseman saavuttamiseen, työn ja perheen yhteensovittamiseen, monimuotoisten perheiden huomioimiseen, isien perhevapaiden määrän lisääminen ja riittävän tuen määrä ovat esimerkkejä kannustavasta perhepolitiikasta. Panostukset sosiaaliturvaan, riittävä ja toimiva neuvolatoiminta sekä synnytyssairaalaverkko ovat tärkeitä panostuksia tukemaan perheellistymistä. Yhtenä esimerkkinä modernista perhepolitiikasta koulujen aamu- ja iltapäivätoiminta sekä harrastamisen Suomen malli, joita tulee kehittää yhtenäisemmäksi, kasvua ja perheitä tukevaksi toiminnaksi.
Suomalainen perhepolitiikka kaipaa kokonaisvaltaisen uudistuksen vastatakseen muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Tutkitusti suurin kynnys on päätös ensimmäisestä lapsesta, mutta nykyisellään lapsiperheiden tukijärjestelmät eivät vastaa optimaalisella tavalla tukemaan päätöstä juuri ensimmäisestä lapsesta. Pienlapsivaiheen kuormitus, hoivavastuiden ja metatöiden epätasainen jakautuminen sekä asumisen ja perhemuotojen moninaistuminen vaativat uusia ratkaisuja. Samalla velkaantuneiden vastavalmistuneiden heikko työmarkkina-asema heikentää perheellistymisen edellytyksiä. On varmistettava, että jokaisella on voimavarat hyvään arkeen perhemuodosta, taloudellisesta tilanteesta tai terveydestä riippumatta.
Jokaisen lapsitoiveita on tuettava yhdenvertaisesti. Julkisessa terveydenhuollossa tehtäviin hedelmöityshoitoihin on osoitettava riittävät resurssit. Yksityisessä terveydenhuollossa tehtävien hedelmöityshoitojen Kelakorvaus tulee myöntää kaikille perhemuodoille yhdenvertaisesti ilman vaadetta sairausperusteesta. Tahattomasti lapsettomille ja keskenmenon kokeneille on tarjottava laadukkaita tukipalveluja. Ei-kaupallinen sijaissynnytys tulee sallia kaikille perhemuodoille.
LISÄYS:
Siksi köyhyyden periytyminen ja ylisukupolvinen syrjäytyminen on katkaistava ja lapsiperheköyhyys käännettävä laskuun nopein toimin.
Lisätään uusi kappale tämän jälkeen:
Suomessa koulutuksen segregaatio on voimakasta, ja miesten ja naisten välinen työnjako on joillakin aloilla jopa vahvistunut. Eriytyminen alkaa jo perusopetuksessa, pojat valitsevat useammin matematiikan ja luonnontieteiden opintoja, kun taas tytöt suuntautuvat kieliin.
Sukupuolisensitiivinen kasvatus ja opetus ovat keskeisiä keinoja segregaation purkamisessa. Koulutuksen ja kasvatuksen tulee jo varhaislapsuudesta lähtien tunnistaa, haastaa ja purkaa haitallisia sukupuolinormeja. Tyttöjen koulupolun aikana kohtaamaan häirintään on puututtava johdonmukaisesti. Kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla rakenteet ja toimintamallit sukupuolistuneen häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen.
Muutetaan kappale muotoon:
Huolehditaan, että koulutus vastaa työmarkkinoiden muutokseen, muun muassa poistamalla rajoitteita opiskella työttömyysturvalla. Erityisesti naisvaltaiset alat kärsivät aikuiskoulutuksen ja vuorotteluvapaan lopettamisesta, sillä se on mahdollistanut naisille kouluttautumisen uudelle alalle, työuran aikaisen etenemisen työpaikasta toiseen tai vaativimpiin tehtäviin. Uudistetaan aikuiskoulutustuki ja otetaan se käyttöön.
Muutetaan kappale muotoon:
Naiset työskentelevät julkisella sektorilla miehiä enemmän, usein matalapalkkaisissa tehtävissä kuten hoito-, varhaiskasvatus-, puhtaanapito- ja tukipalvelutehtävissä. Julkisen sektorin tulee olla edelläkävijä palkkatasa-arvon edistämisessä, samapalkkaisuudessa ja palkka-avoimuudessa sekä turvata kuntien ja hyvinvointialueiden resurssit, kilpailukykyiset työehdot, työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja henkilöstön riittävyys.
Lisätään kappaleen loppuun lauseet:
Sosiaaliturvajärjestelmän tulisi huomioida myös läheisensä, kuten lapsensa menettäneet. Heille tulisi tarjota suruvapaata, joka olisi joustava ja huomioisi erilaiset elämäntilanteet.
Lisätään kappaleeseen lauseet:
Jokaisella tulisi olla mahdollisuus toivotun lapsiluvun saavuttamiseen sekä perhe- ja työelämän yhteensovittamiseen. Kaikkien perheiden lapsihaaveet ovat tasa-arvoisen tärkeitä. Lähtökohtana on oltava, että vanhemmat käyttävät heille kiintiöidyt osuutensa ja mikäli toinen vanhemmista ei halua käyttää kokonaan hänelle kiintiöityä osuuttaan, on siitä sovittava erikseen. Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla malli, jossa kokonaiskesto on pidempi, päiviä voi siirtää vanhempien lisäksi muille perheen läheisille aikuisille, kuten isovanhemmille ja vanhempainvapaan käyttöaika on myöhempään kuin 2-vuotiaaksi saakka.
Taloudellinen tilanne ei saa olla määräävässä asemassa perhevapaiden jakamisessa. Vanhempainrahan laskemisessa on hyödynnettävä perheen kokonaistuloja ja ansiosidonnaisten päivien määrää vanhempainvapaalla tulisi lisätä. Järjestelmän tulee huomioida vielä vahvemmin moninaiset perheet, esimerkiksi apilaperheiden tai itsellisten äitien tilanteet. Kotihoidon tuen kestoa tulee jatkossa rajata asteittain vanhempainrahajakson pidentämisen yhteydessä ja edetä siten vaiheittain kohti sen poistamista. Kotihoidon tuen poistaminen yhteydessä tarvitaan panostuksia varhaiskasvatukseen ja siirtymistä maksuttomaan varhaiskasvatukseen.
Muutetaan lause muotoon:
Tekoälyn kehittämisessä on korostettava eettisyyttä, läpinäkyvyyttä
jainhimillisiä arvoja ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.Lisäys: Nykyinen päivystystasoinen (ympärivuorokautinen) sairaalaverkko tulee turvata nykyisellä maakuntatasolla.
Muutos:
ja kaksivuotinen esiopetustutkimustulosten mukaan yksivuotinen esiopetus on riittävä.Lisäys: Perustettava työnantajien rahasto, josta molempien vanhempien vanhempainvapaan kustannuksia korvataan työnantajille.
LISÄYS
Lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoitus tulee turvata kattamaan aidosti maksuttoman toisen asteen tutkinto osana oppivelvollisuutta sisältäen maksuttomat oppimateriaalit ja välineet.
LISÄYS
Lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoitus tulee turvata kattamaan aidosti maksuttoman toisen asteen tutkinto osana oppivelvollisuutta sekä varmistaa, että esimerkiksi oppimateriaalia on tarjolla suomeksi ja ruotsiksi, mutta myös vähemmistökielillä. Oppivelvollisuus ja toisen asteen maksuttomuuden jatkuu toisen asteen opinnoista valmistumiseen saakka.
LISÄYS
Toisen asteen oppilaitosverkosto on laaja ja alueellisesti tasa-arvoinen, niin että opiskelijalla on aidosti mahdollisuuksia erikoistua kiinnostuksensa kohteisiin toisella asteella. Paikkakunnilla, joilla väestö vähenee, on syytä vahvistaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja hyödyntää digitalisaation tuomat mahdollisuudet järjestää opetusta.
LISÄYS
Paikkakunnilla, joilla väestö vähenee, on syytä vahvistaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja hyödyntää digitalisaation tuomat mahdollisuudet järjestää opetusta. Kattava oppilaitosverkosto taataan lainsäädännön tasolla määrittämällä aloituspaikoille alueellinen vähimmäismäärä tai säätämällä enimmäismatkasta lähimpään toisen asteen koulutukseen. Lukion ja ammatillisen koulutuksen sisällöllistä ja rakenteellista yhteistyötä on vahvistettava, jotta koulutuksen saavutettavuutta voidaan parantaa.
LISÄYS (Uusi kappale)
Koulurakennusten tehtävä on tukea oppimista ja niiden suunnitteluvaiheessa on hyvä kuulla päivittäin rakennuksessa työskentelevien ammattilaisten näkemyksiä. Myös oppilaitosturvallisuuden parantamiseen on kiinnitettävä huomiota.
Toisen asteen oppilaitoksia ei lähtökohtaisesti yhtiöitetä vaan ne pysyvät kuntien ja kaupunkien omistuksessa. Yhtiöidyt oppilaitokset palautetaan kuntien ja kaupunkien omistukseen.
LISÄYS (Uusi kappale)
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen rinnalle on otettava käyttöön kuntouttava opetus. Lisäksi on huolehdittava siitä, että tätä varten oppilaitoksissa on riittävästi koulutettua henkilöstöä. Kuntouttavassa opetuksessa hyödynnetään hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä muita koulutusmuotoja. Käytännössä koulutus ja tukitoimet yhdistetään nykyisiä malleja vahvemmin.
Toisen asteen opiskelijoiden toimeentulosta tulee huolehtia. Opintotuen lainapainotteisuudesta luovutaan ja sen myötä opintolainan tarjoaminen alaikäiselle lopetetaan. Toimeentuloa täydennetään tarvittaessa tapauskohtaisesti toimeentulotuella, joka myönnetään suoraan alaikäiselle opiskelijalle.
LISÄYS (Uusi kappale)
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen rinnalle on otettava käyttöön kuntouttava opetus. Lisäksi on huolehdittava siitä, että tätä varten oppilaitoksissa on riittävästi koulutettua henkilöstöä. Kuntouttavassa opetuksessa hyödynnetään hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä muita koulutusmuotoja. Käytännössä koulutus ja tukitoimet yhdistetään nykyisiä malleja vahvemmin.
Toisen asteen opiskelijoille taataan oikeus riittävään koulumatkatukeen. Oppilaitoksen koordinoivat julkisen liikenteen matkat oppilaitosten työskentelyaikojen suhteen järkevästi yhdessä matkanjärjestäjien kanssa.
LISÄYS (Uusi kappale)
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen rinnalle on otettava käyttöön kuntouttava opetus. Lisäksi on huolehdittava siitä, että tätä varten oppilaitoksissa on riittävästi koulutettua henkilöstöä. Kuntouttavassa opetuksessa hyödynnetään hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä muita koulutusmuotoja. Käytännössä koulutus ja tukitoimet yhdistetään nykyisiä malleja vahvemmin.
Jos opiskelija muuttaa opintojen perässä toiseen kuntaan, opiskelijoille tarjotaan ensisijaisesti asuntolaa oppilaitoksen läheisyydestä tai opiskelija-asunto. Asuntoloiden ja asuntojen määrää lisätään tarveperustaisesti.
LISÄYS
Oppilaitosten ja korkeakoulujen kannusteita järjestää tutkintoa pienempiä osaamiskokonaisuuksia on parannettava. Koulutustarjonnan muotojen tulee olla sellaisia, että ne voidaan suorittaa työn ohessa. Esimerkiksi hybridi- ja etäopiskelumahdollisuuksia sekä monimuoto-opiskelun mahdollisuuksia laajennetaan. Lisäksi on kehitettävä muutos- ja täydennyskoulutusmuotoja tukemaan paremmin osaamisen kehittämistä. Uudelleen- ja täydennyskoulutuksen resurssien on vastattava kasvavaan tarpeeseen.
LISÄYS (Uusi kappale)
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen rinnalle on otettava käyttöön kuntouttava opetus. Lisäksi on huolehdittava siitä, että tätä varten oppilaitoksissa on riittävästi koulutettua henkilöstöä. Kuntouttavassa opetuksessa hyödynnetään hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä muita koulutusmuotoja. Käytännössä koulutus ja tukitoimet yhdistetään nykyisiä malleja vahvemmin.
Lukiota- ja ammatillista koulutusta tuodaan lähemmäs toisiaan. Toisen asteen opinnot hyväksytään osaksi tutkintoa riippumatta siitä, missä toisen asteen opintoja on suoritettu. Ylioppilaskirjoituksista luovutaan. Opiskelijoita valmistetaan korkeakouluopintoihin ja niihin hakemiseen opetuksen sisällöissä.
LISÄYS
Paikkakunnilla, joilla väestö vähenee, on syytä vahvistaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja hyödyntää digitalisaation tuomat mahdollisuudet järjestää opetusta. Lukion ja ammatillisen koulutuksen sisällöllistä ja rakenteellista yhteistyötä on vahvistettava, jotta koulutuksen saavutettavuutta voidaan parantaa. Toinen aste on on mahdollistaa suorittaa kaksois- tai kolmoistutkintona. Tulevaisuudessa toisen asteen on muodostettava nykyistä yhtenäisempi ja vahvempi osa oppivelvollisuuskoulutusta. Oppivelvollisuuden päättyessä kaikilla tulee olla valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja elinikäiseen oppimiseen.
MUUTOS
Ammatillisessa koulutuksessa yhteisten tutkinnon osien laaja-alaisuutta ja tietopohjaa on vahvistettava.Yleissivistykselliset opinnot ovat toisen asteen koulutuksessa yhteiset. Oppilaitoksia kannustetaan entistä enemmän opintokokonaisuuksien yhteistyöhön, esimerkiksi kielten opetuksessa. Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijat pääsevät tutustumaan vähintään yhden opintojakson verran kaikkiin yleissivityksellisiin opintoihin.Yhteiset tutkinnon osat on uudistettava yleissivistävämmäksi kokonaisuudeksi, jonka puitteissa. Sisältöjä ja opetusta kehitetään vastaamaan opiskelijoiden tarpeita työelämässä ja jatko-opinnoissa.LISÄYS
Tulevaisuudessa toisen asteen on muodostettava nykyistä yhtenäisempi ja vahvempi osa oppivelvollisuuskoulutusta. Oppivelvollisuuden päättyessä kaikilla tulee olla valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja elinikäiseen oppimiseen. Toisen asteen opintoihin lisätään yrittäjyyden ja työelämäelämätaitojen opetusta.
LISÄYS
Tulevaisuudessa toisen asteen on muodostettava nykyistä yhtenäisempi ja vahvempi osa oppivelvollisuuskoulutusta. Oppivelvollisuuden päättyessä kaikilla tulee olla valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja elinikäiseen oppimiseen. Toisen asteen opintoihin lisätään demokratiakasvatuksen opetusta.
Lisäys: ”Siksi sosiaaliturvan tulee kannustaa myös keikkaluonteiseen ja osa-aikaiseen työntekoon myös esimerkiksi henkilökohtaisen toiminimen kautta tai kevytyrittäjänä.”
LISÄYS
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen rinnalle on otettava käyttöön kuntouttava opetus. Lisäksi on huolehdittava siitä, että tätä varten oppilaitoksissa on riittävästi koulutettua henkilöstöä. Kuntouttavassa opetuksessa hyödynnetään hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä muita koulutusmuotoja. Käytännössä koulutus ja tukitoimet yhdistetään nykyisiä malleja vahvemmin. Koko toisella asteella otetaan käyttöön kansallinen opiskelijapalautejärjestelmä.
Muutos: Virke ”Työssäkäyntialueita pystytään laajentamaan muun muassa viisailla liikenneratkaisuilla, jotka tukevat ihmisiä arjessa.” muutetaan muotoon ”Työssäkäyntialueita pystytään laajentamaan monipuolisesti kestäviä liikkumismuotoja tukevan liikennesuunnittelun avulla.”
LISÄYS
Lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoitus tulee turvata kattamaan aidosti maksuttoman toisen asteen tutkinto osana oppivelvollisuutta sekä varmistaa, että esimerkiksi oppimateriaalia on tarjolla suomeksi ja ruotsiksi, mutta myös vähemmistökielillä. Harjoittelut myös toisella asteella ovat palkallisia. Harjoittelupaikkojen tarjontaa lisätään.
Lisäys: ”Vanhan rakennuskannan kunnossapidolla ja tarvittaessa käyttötarkoituksen muutoksilla ylläpidetään yhteiskunnan muistia sekä sosiaalista ja aineellista pääomaa” sekä kappaleen loppuun virke ”Korjaamalla olemassaolevaa kiinteistökantaa vähennetään myös merkittävästi rakennetun ympäristö aiheuttamaa ilmastokuormaa. Lisäksi edistetään rakennusmateriaalien ja -osien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä tukemalla markkinoiden kehitystä ja luvitusprosessin suoraviivaistamista.”
Lisäys: ensimmäisen virkkeen jälkeen virke ”Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi käytetään ja edelleen kehitetään rakentamislain uudistuksessa käyttöönotettu hiilijalanjälkilaskenta ja raja-arvoja kiristetään asteittain.”
MUUTOS
Opinto-ohjausta on parannettava ja tuettava henkilökohtaisen opinto-ohjauksen määrää lisäämällä. Erityisesti aliedustettuja ryhmiä korkeakoulutukseen hakeutumisessa tulee tukea.
Muutos: Koko kappale laajennetaan useammaksi kappaleeksi: ”
Päihdehuollon palveluiden tarve on kasvanut. Päihteiden ongelmakäyttö liittyy usein huono-osaisuuteen sekä sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin. Suomalaisten, erityisesti nuorten, päihteiden käyttö on polarisoitunut. Osa nuorista ei käytä lainkaan päihteitä, mutta toisilla käyttö alkaa varhain ja liittyy usein moninaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Päihde- ja huumepolitiikkaa on tehostettava ja on turvattava nopea avunsaanti, toimiva hoitopolku ja kuntoutus sekä riittävän pitkät hoitojaksot.
Päihdepolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla huumeiden käytön vähentäminen, ehkäisy ja haittojen minimointi. Tämä edellyttävät tasapainoista kokonaisuutta, jossa kaikki palvelut kuten pitkäjänteinen ehkäisevä päihdetyö, vanhemmuuden tukeminen ja järjestöjen jalkautuvat palvelut yhdessä auttavat ehkäisemään käyttöä, lopettamaan sen ja ohjaamaan käyttäjiä hoitoon.
Huumeiden käytön ennaltaehkäisy, käytön lopettaminen ja huumeiden käytöstä seuraavien haittojen vähentäminen edellyttävät oikeaa tasapainoa eri toimenpiteiden välillä. Ehkäisevää päihdetyötä on toteutettava sekä nuorten keskuudessa että tukemalla vanhemmuustaitoja. Asenteiden muokkaamisen ja tietopohjan lisäämisen on perustuttava jatkuvaan ja pitkäjänteiseen työhön yksittäisten projektirahoitusten sijaan. Järjestöjen tuottama jalkautuva ja etsivä päihdetyö auttaa tavoittamaan jo huumeita käyttäviä ihmisiä ja ohjaamaan heitä päihdehoitoon.
Alkoholin saatavuuden lisäämiseen liittyy merkittäviä riskejä. Viime aikoina alkoholin kokonaiskulutus on hieman laskenut, mutta samalla alkoholikuolemat ovat lisääntyneet. Huono-osaisuus ja päihdeongelmat kasautuvat entisestään ja päihteiden käyttö polarisoituu. Alkoholin saatavuutta ei tule enää lisätä ja alkoholin vähittäismyynnin monopoli tulee säilyttää.
Perinteisesti Suomalainen alkoholipolitiikka on perustunut pääasiassa kansanterveydellisiin tavoitteisiin ja se on katsottu ensisijaisesti osaksi sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Näin tulee olla myös jatkossa. Tämän keinoina ovat WHO:nkin suosittelemat ja tutkimuksen tukemat keinot: saatavuuden rajoittaminen, alkoholin verotus ja markkinoinnin rajoittaminen. Alkon monopoli, korkea alkoholin verotus ja hyvin rajoitettu markkinointi ovat olleet Suomen alkoholipolitiikan keskiössä.
Suomessa tupakointi on vähentynyt jo pitkään, mutta varsinkin viime vuosina muiden nikotiinituotteiden, varsinkin nikotiinipussien käyttö on lisääntynyt merkittävästi erityisesti nuorten keskuudessa. Uudeksi uhaksi ja ongelmaksi on tupakoinnin tilalle tullut nikotiiniriippuvuus. Erityisesti nikotiinipussien vapauttaminen ja niiden korkea nikotiiniraja lisäävät tätä uhkaa. Nikotiini tuotteiden käyttöä tulee pyrkiä politiikalla vähentämään Savuton Suomi 2030 -tavoitteen mukaisesti.
Vaikka rahapelaamisen kokonaismäärä oli laskusuunnassa, rahapelaamiseen liitetyt ongelmat ovat yleistyneet. Rahapeliriippuvuus tunnistetaan sairaudeksi, ja siitä kärsii arviolta yksi prosentti väestöstä. Rahapeliongelmat aiheuttavat vakavia psyykkisiä, taloudellisia ja terveydellisiä seurauksia yksilöille ja heidän läheisilleen. Rahapelilainsäädännön tulee suojella pelaajia, erityisesti kaikista haavoittuvammassa asemassa olevia ihmisiä, liialliselta pelaamiselta ja ennaltaehkäistä rahapeliriippuvuuden syntymistä.”
LISÄYS
Korkeakouluvierailujen ja -esittelyiden lisäksi opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa korkeakouluopintoja maksutta jo toisella asteella. Korkeakouluopintoihin pääsyä on helpotettava niille, joilla ei ole olemassa olevaa opinto-oikeutta. Korkeakoulutus on mahdollistettava entistä suuremmalle osalle ikäluokasta karsimalla päällekkäistä ja samantasoista tutkintokoulutusta sekä nostamalla aloituspaikkamääriä maltillisesti ikäluokkien koko huomioiden.
Muutos: ”Työterveyslähtöinen sairaanhoito tulee kytkeä tiiviimmin osaksi perusterveydenhuoltoa esimerkiksi omalääkäri-hoitajamallin avulla.
Muutosesitys koskee koko kappaletta 3.2, jonka rakenne on järjestetty uudestaan. Sisältö ei muutu: ”Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava riittäviä, oikein mitoitettuja ja laadukkaita. Meidän on huolehdittava, että palveluiden yhdenvertaisuus paranee ja jokaisella suomalaisella on tasavertainen mahdollisuus saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja päästä hoitoon silloin kun hoitoa tarvitsee.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäisyyn. Tämä tarkoittaa vaikuttavia tekoja terveyden ja hyvinvoinnin puolesta yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, kuten työssä, asumisessa, liikenteessä, koulutuksessa, ympäristössä ja toimeentulossa.
Suomen perusterveydenhuollon ensisijaiset ongelmat ovat heikko hoidon saatavuus ja hoidon jatkuvuuden puute. Terveydenhuollon tulee perustua helposti saavutettavaan perustason palveluun. Meidän on puututtava rakenteisiin, joiden kautta resurssit kohdentuvat tarpeeseen nähden epätasa-arvoisesti.
Hoitoon on päästävä viimeistään kahdessa viikossa. Hoito on järjestettävä omalääkäri- ja omahoitajamallilla. Omalääkäri- ja omahoitajamallin vakiinnuttamisen yhteydessä on pidettävä huolta siitä, että malli nopeuttaa hoitoon pääsyä ja mahdollistaa joustavan ja asiakaslähtöisen asioinnin. Hoitoon pitää kuulua riittävät laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Fyysisen hoitokontaktin ohella on kehitettävä helppokäyttöisiä etäpalveluita. Erittäin tärkeää on keskeisten erikoispalveluiden saaminen jo perustason hoidossa. Tämä vähentää potilaiden lähettämistä sairaaloihin merkittävästi ja nopeuttaa hoitoa.
Nopealla hoitoon pääsyllä ehkäisemme sairauksien pahenemisen ja vähennämme kalliimpien palveluiden tarvetta. Sairauksien hyvä hoito perustasolla vähentää sairaalahoitojen tarvetta. Sairaaloiden valmiuksia ja työnjakoja on kehitettävä ja vaativinta hoitoa on keskitettävä korkean tason yksiköihin. Sairaaloiden kattava ympärivuorokautinen päivystysvalmius on turvattava. Suun terveydenhuolto jää usein riittämättömäksi, vaikka sen merkitys ihmisen kokonaisterveydelle on merkittävä. Siksi myös hammashoidon hoitoon pääsyä on parannettava ja pidemmällä aikavälillä tavoiteltava tiukempaa hoitotakuuta.
Palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitava kaikissa vaiheissa. Vaikeaselkoinen terveyspalvelujärjestelmä ei saa muodostua esteeksi terveyspalvelujen käytölle.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestettävä tehokkaasti. Rahoituksen tulee perustua verorahoitukseen tai lakisääteiseen sosiaalivakuutukseen ja asiakasmaksujen tulee olla kohtuulliset. Joidenkin palveluiden, kuten esimerkiksi kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten ja neuvolapalveluiden, tulee olla maksuttomia. Asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi palveluiden käytölle, ja siksi maksukatot tulee yhtenäistää ja yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi. Terveydenhuollon maksukaton eli asiakasmaksujen vuosiomavastuun seurantavelvollisuus pitää siirtää hyvinvointialueille. Lisäksi on kehitettävä asiakasta suojaavia mekanismeja velkaantumisen ehkäisemiseksi sekä lisättävä tietoisuutta maksujen perimättä jättämisen tai alentamisen mahdollisuudesta.
Alueellisia ja ihmisryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja on kyettävä vähentämään. Pienituloisilla ja työelämän ulkopuolella olevilla on yli viisi kertaa enemmän menetettyjä elinvuosia kuin hyvätuloisilla. Terveyden tasa-arvon saavuttamiseksi sukupuolten väliset erot on otettava nykyistä paremmin huomioon. Pahimmillaan terveydenhuollossa esiintyvä sukupuolivinouma heikentää tyttöjen ja naisten hoitoa ja johtaa viivästyneisiin diagnooseihin, tehottomiin hoitoihin ja ongelmiin hoidon saatavuudessa. Samalla on varmistettava, että myös miesten terveyden erityiskysymyksiin tartutaan. Miesten lyhyempi elinajanodote ja myöhempi hoitoon hakeutuminen edellyttävät kohdennettuja toimia mielenterveyden tuen, sairauksien varhaisen toteamisen ja terveellisten elintapojen vahvistamiseksi.
Työterveyshuollon painopisteen tulee olla työperäisten sairauksien ehkäisyssä ja terveellisten työolosuhteiden edistämisessä. Työterveyshuollon kustannusten ja sisällön läpinäkyvyyttä on lisättävä. Tavoitteena on oltava palveluiden vaikuttavuus. Työterveyslähtöinen sairaanhoito olisi viisasta kytkeä tiiviimmin osaksi perusterveydenhuoltoa esimerkiksi omalääkäri-hoitajamallin avulla. Lisäksi hyvinvointialueiden, työterveyshuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden toimimista sujuvana toisiaan täydentävänä kokonaisuutena pitää parantaa.
Ikääntyneiden määrän kasvu lisää paineita perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, kotona asumisen tukipalveluissa ja asumispalveluissa, mutta ikääntymisen ei tarvitse automaattisesti tarkoittaa palveluntarpeen ja kustannusten kasvua. Ihmisten hyvää terveyttä ja toimintakykyä on ylläpidettävä koko elämänkaaren ajan. Ennaltaehkäisevään terveyden ja terveellisten elintapojen edistämiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja liikunnan tukemiseen on panostettava. Tämä koskee myös omaishoitajien jaksamisen tukemista.
Omaishoidon merkitys on kasvanut ja siksi omaishoitajien jaksamiseen on panostettava. Omaishoito tulee voida sovittaa yhteen työelämän kanssa nykyistä paremmin, jotta omaishoitajat voivat halutessaan jatkaa työssäkäyntiä. Omaishoidon tuen kriteerien ja palveluiden on joustettava elämäntilanteen mukaan, sillä suuri osa omaishoitajista on työikäisiä. Omaishoitajia on tuettava tärkeässä työssä taloudellisesti, sijaisjärjestelyin ja tukitoimin. Kotiin hankittavia palveluita voidaan tukea myös verohelpotuksilla.
Elämänkaaren loppuvaiheen on oltava turvallinen. Kotona asumista on tuettava panostamalla osaavaan ja riittävään kotihoidon henkilöstöön, turvallisuuteen ja elämää helpottaviin apuvälineisiin sekä liikkumisen palveluihin, tarvittaessa myös uudenlaisiin asumisen muotoihin.
Elämäntilanteen ja olosuhteiden niin vaatiessa, on ympärivuorokautisen hoivan palveluita saatava. Kotihoito ei voi olla puuttuvan ympärivuorokautisen hoidon korvike. Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen tulee olla kaikissa tilanteissa riittävä, jotta hoivan laatu ei heikkene ja työntekijöiden kuormitus kasva.
Vammaisten palveluja on kehitettävä eri vammaisryhmien tarpeiden mukaisesti. Sekä yleis- että erityispalvelujen taso ja saatavuus on varmistettava. Vammaispalvelulain toimeenpanon ohjaukselle ja seurannalle sekä tarvittaessa lain muuttamiselle tulee varata riittävät resurssit. Yksilöllisten palvelujen ja apuvälineiden ohella on tärkeää rakentaa yhteiskuntaa, joka on kaikille esteetön ja saavutettava. Vammaisten tulkkauspalvelun ongelmiin on puututtava.
Mielenterveyden haasteet ovat nousseet merkittävimmäksi kansansairausryhmäksi. Tämä on yhteydessä muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen, kuten digitalisaatioon sekä eriarvoisuuden ja yksinäisyyden kasvuun. Tutkimusten mukaan arjen turvallisuus, sosiaaliset suhteet, lähiluonto ja meluttomat ympäristöt tukevat mielenterveyttä. Myös usko tulevaisuuteen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin sekä kokemus merkityksellisyydestä auttavat jaksamaan. Meidän on sekä muutettava yhteiskuntaa mielenterveyden kannalta terveellisemmäksi että kehitettävä mielenterveyspalveluita.
Nuorten ja työikäisten lisäksi myös ikääntyneiden mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on paljon kehitettävää. Mielenterveyspolitiikan on nojattava tutkittuun tietoon ja vaikuttaviin menetelmiin sekä päätösten mielenterveysvaikutusten arviointiin ja kokemusasiantuntijoiden pitkäjänteiseen hyödyntämiseen. Tarvitsemme niin hyvinvointia tukevia yhteiskunnallisia rakenteita kuin paremmin saavutettavia mielenterveyspalveluja kaiken ikäisille. Palveluiden painopistettä on siirrettävä raskaista hoidoista ennaltaehkäisevään tukeen ja perustason palveluihin kuitenkin turvaten vakavasti sairaiden oikeudet. Perustason hoitoon pitää päästä viiveettä ja tarvittaessa on järjestettävä erikoisasiantuntijoiden tuki ja apu. Etäpalveluilla voidaan täydentää palveluverkkoa ja helpottaa saavutettavuutta.
Lapsille ja nuorille on oltava tarjolla matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita myös ilman ajanvarausta tai diagnoosia. Nämä pisteet voisivat tarjota välitöntä keskustelutukea, kriisiapua ja ohjausta jatkohoitoon. Terapiatakuuta on laajennettava.
Nuorten hyvinvointi on koko yhteiskunnan elinvoiman mittari. Tutkimusten mukaan heidän tyytyväisyytensä ja tulevaisuudenuskonsa ovat heikentyneet selvästi. Nuorten toiveikkuuden vahvistaminen on nostettava poliittiseksi painopisteeksi, esimerkiksi uuden sukupolvisopimuksen kautta.
Nuorten hyvinvointi on heikentynyt kaikkialla maassa, ja syrjäytymisen riski on lisääntynyt. Ikääntyvällä kansakunnalla ei ole varaa menettää yhdenkään ihmisen panosta. Tarvitsemme laaja-alaisen nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ohjelman. Ohjelmassa on huomioitava alueelliset erot nuorten syrjäytymisriskissä, minkä vuoksi valtakunnallisen ohjelman resurssien kohdentamisessa alueelliset indikaattorit on otettava huomioon.
Erityisen tärkeää on turvata toimintaa, joka vahvistaa nuorten kokemusta tulla nähdyksi ja kuulluksi sekä lisää osallisuutta. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tukevat nuoria. Ankkuritoiminnan jatkuvuus ja resurssointi mahdollistavat varhaisen puuttumisen ja nuorten tukemisen kriisitilanteissa. Nuorisotyöhön on panostettava riittävin henkilöstöresurssein ja toimivin tilaratkaisuin. Nuoret tarvitsevat myös vapaa-ajalleen turvallisten aikuisten läsnäoloa, turvallisia ja saavutettavia nuorisotiloja sekä mielekästä tekemistä.
Gynekologista osaamista perusterveydenhuollossa on vahvistettava. Julkisessa terveydenhuollossa on huomioitava myös synnyttäneiden palvelut ja vaihdevuosioireiden hoito. Keskenmenon kohdanneiden apua ja tukea on parannettava. Tahattomasti lapsettomille on tarjottava laadukkaita tukipalveluita ja alle 25-vuotiaille nuorille on turvattava maksuton ehkäisy osana laadukkaita seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita.
Perhepolitiikan punaisena lankana on oltava ennaltaehkäisevät ja maksuttomat matalan kynnyksen palvelut. Perheiden on saatava toimivia palveluja riittävästi ja oikeaan aikaan. Perheen aikuisten kriisitilanteissa on huolehdittava myös lasten avuntarpeesta ja toisin päin.
Perheiden tukeminen on lastensuojelun perusta. Syrjäytymiskehitys tulee katkaista heti alkuvaiheessa. Lastensuojelussa on siirryttävä ennaltaehkäisevään ja perhekeskeiseen toimintaan, joka tukee lapsen hyvinvointia, vähentää huostaanottojen tarvetta ja vahvistaa perheiden voimavaroja. Vaativien lastensuojelupalveluiden laatu on turvattava.
Päihdehuollon palveluiden tarve on kasvanut. Päihteiden ongelmakäyttö liittyy usein huono-osaisuuteen sekä sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin. Alkoholin saatavuuden lisäämiseen liittyy merkittäviä riskejä. Nuorten päihteiden käyttö on polarisoitunut. Osa nuorista ei käytä lainkaan päihteitä, mutta toisilla käyttö alkaa varhain ja liittyy usein moninaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Päihde- ja huumepolitiikkaa on tehostettava ja on turvattava nopea avunsaanti, toimiva hoitopolku ja kuntoutus.
Sosiaalityö useiden erityisryhmien keskuudessa vaatii kehittämistä. Monimutkaistunut ja koventunut yhteiskunta on monille ylipääsemätön esteiden viidakko. Auttamista ja tukemista tarvitaan ja se on sekä yksiköiden että koko yhteiskunnan etu. Meillä ei ole varaa antaa syrjäytymisen lisääntyä.
Sote-palveluiden henkilöstö on avainasemassa koko palvelujärjestelmän toimivuudessa ja kehityksessä. Ammattien houkuttelevuus, laadukas koulutus ja monipuoliset uramahdollisuudet tulee turvata. Ilman motivoitunutta henkilöstöä ei ole toimivia palveluita.
Laadukkaiden palveluiden perusta riittävien resurssien lisäksi on koulutettu ja osaava henkilöstö, jolla on mahdollisuus työskennellä motivoituneena hyvin johdetuissa organisaatioissa. Henkilöstön koulutusmäärät on suunniteltava pitkäjänteisesti. Teknologiaa on kehitettävä ja käytettävä vaikuttavasti hoidon, hoivan ja avunsaannin sujuvoittamiseksi ja asiakkaiden parhaaksi. Tehokkuuden ei tule merkitä palveluiden karsimista tai henkilöstön kiirettä, vaan tarpeenmukaisia palveluja, joihin myös niiden käyttäjät itse voivat vaikuttaa.
Meidän on edistettävä terveydenhuollon ammattilaisten työtaakan keventämistä vähentämällä vähähyötyistä tai tarpeetonta työtä. Tietojärjestelmien pitää vähentää työntekijöiden työkuormaa ja vapauttaa aikaa ihmisten kohtaamiseen ja parempaan palveluun.
Sote-järjestelmän kehittämistä tulee jatkaa laajaan poliittiseen tukeen ja tutkittuun tietoon perustuen. Hyväksi todetut käytänteet, innovaatiot ja uudet toimintatavat on saatava hyvinvointialueilla nykyistä tehokkaammin käyttöön. Hoitoprosesseja on uudistettava ja tehostettava, jotta saadaan aikaan sama tai parempi hoitotulos lyhyemmässä ajassa. Rakenneuudistuksen jälkeen on kiinnitettävä huomiota järjestelmän tavoitteisiin, toimintaperiaatteisiin ja palveluvalikoimaan.
Digitalisaation lisääntyvä hyödyntäminen, eri palveluiden integraatio, väestön etnisen ja kulttuurisen moninaisuuden huomioiminen, yksilöllisyyden kasvu ja omavastuun korostaminen ovat välttämättömiä keinoja muutosten tasapainoisessa ohjaamisessa. Meidän on tuettava digitaalista yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikissa väestöryhmissä.
Meidän on edistettävä hyvinvointialueilla käynnissä olevaa digitaalisen asioinnin palvelujen laajentamista. Samalla on tärkeää kehittää myös asiakaslähtöisiä puhelinasiointiin ja paikan päällä asiointiin perustuvia yhteydenottotapoja. Digitaalisen asioinnin osalta tulee asettaa kansallisia tavoitteita palveluvalikoimalle ja yhteydenoton viiveelle. Nopean vastausajan chat-palvelujen saatavuus ei vielä kata koko maata, ja tällaiset uudet yhteydenottotavat tulisi huomioida nykyistä paremmin hoitotakuun lainsäädännössä.
Alueita on ohjattava ottamaan käyttöön vaikuttavaksi osoittautuneita toimia ja tarvittaessa myös sääntelyä on muutettava toiminnan sujuvoittamiseksi. Samoin tekoälyn käyttöä diagnostiikassa ja potilaskirjauksissa on otettava käyttöön työn sujuvoittamiseksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin parhaaksi sekä talouden kestävyyden varmistamiseksi monikanavarahoitus on arvioitava uudelleen. Sote-järjestelmää on järkevöitettävä ja laadittava suunnitelma kohti tehokkaampia ja vaikuttavampia sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoitteena on luoda Suomeen yhtenäinen potilastieto- ja diagnoosien kirjaamisjärjestelmä, jossa hyödynnetään vahvasti myös tekoälyä.
Julkisten ja yksityisten palveluiden rinnalla toimiva kolmas sektori tekee tärkeää täydentävää työtä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Järjestöissä toimii myös paljon vapaaehtoisia. Niiden toimintaedellytyksiä on parannettava. Luonnollisesti myös niiden toimintaa tuettaessa tulee samalla toimintaa arvioida ja vaikuttavuutta kehittää.”
Lisäys: ”Terveydentilan, elämäntilanteen ja olosuhteiden niin vaatiessa…”
Korvataan kappale tekstillä: ”Perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuteen ja laadun kehittämiseen on panostettava. Perusterveydenhuollon hoidon oikea-aikaisuus vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta. Hoitoon pääsyn lisäksi on panostettava ennaltaehkäisyyn, jotta terveempien elämäntapojen ja elinympäristöjen ansiosta hoidon tarve vähenee.”
Lisätään viimeiseen virkkeeseen ”…maltillisesti ikäluokkien koko ja tarvittavien osaajien määrä huomioiden”.
Lisäys kappaleen loppuun: ”Edistetään ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) nimikkeen muuttamista muotoon Maisteri (AMK).”
Lisätään kappaleen loppuun virke ”Tutkintoon johtavan koulutuksen tulee siis jatkossakin olla maksutonta ja maksuttomuus tulee palauttaa myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.”
Lisäys kappaleen loppuun: ”Edistetään oikeutta myös osa-aikaiseen opintovapaaseen.”
Lisäys ennen viimeistä virkettä: ”Edistetään työntekijän omaehtoisen kouluttautumisen muuttamista verovapaaksi henkilöstöeduksi.”
Lisäys ennen viimeistä virkettä: ”Edistetään työturvallisuuslain uudistusta niin, että asiantuntijatyötä tekevien kokema psykososiaalinen kuormitus nostetaan samanarvoiseksi fyysisen kuormittavuuden kanssa.”
Lisäys: uusi kappale tämän jälkeen ”Työllisyyspalveluiden kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota liian tiukkoihin tulkintoihin kokoaikaisesta yrittäjyydestä. On sekä yksilön että yhteiskunnan etu, että työttömät aktivoituvat markkinoimaan osaamistaan ja kehittämään taitojaan. Erityisesti itsensä työllistäjien kohdalla tulee sallia itsensä kehittäminen ja yritystoiminnan valmistelu ilman vaaraa työttömyysturvan menettämisestä.”
rivi 837–838
POISTO: Erityisesti miesten koulutustason nostaminen parantaa työllisyyttä ja vahvistaa huoltosuhdetta.
rivit 869–871
SIIRTO / kappalejako: HLBTQ+ -ihmisten yhdenvertaisuuden on toteuduttava kaikilla elämänalueilla ja sen on taattava jokaiselle oikeus elää omana itsenään ilman syrjintää tai pelkoa.
Rivi 948 KORJAUS: omalääkäri-hoitajamallin -> omalääkäri- ja omahoitajamallin
Rivit 1082–1085: Hyvä teksti! Julkisten ja yksityisten palveluiden rinnalla toimiva kolmas sektori tekee tärkeää täydentävää työtä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Järjestöissä toimii myös paljon vapaaehtoisia. Niiden toimintaedellytyksiä on parannettava. Luonnollisesti myös niiden toimintaa tuettaessa tulee samalla toimintaa arvioida ja vaikuttavuutta kehittää.
836–837 …joka pyrkii edistämään luottamusta terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan, mielenterveyden tukemiseen sekä työn ja perhe-elämän yhdistämiseen.
914 Lisäys: …vaikuttavasti tutkittuun tietoon perustuen.
939 muutos: …raskaana olevien, synnyttäjien ja synnyttäneiden hoidon jatkuvuus ja saatavuus …
1037 lisäys:
sekä päihteitä käyttävien raskaana olevien varhainen hoitoon pääsy.
Vielä lisäys tähän lisäykseen: Ilman tulojen laskua.
1044 lisäys: …esihenkilöiden johtamisosaamisen varmistaminen ja tukeminen
Muutos: Muutosten tasapainoisessa ohjaamisessa välttämättömiä keinoja ovat digitalisaation lisääntyvä hyödyntäminen, eri palveluiden integraatio, väestön etnisen ja kulttuurisen moninaisuuden huomioiminen sekä yksilöllisyyden kasvu ja omavastuun korostaminen.
1066 lisäys: … ja samalla huolehdittava erityisesti heikommassa asemassa olevien palveluiden tasa-arvoisesta saavutettavuudesta.
Lisäys:Tavoitteenamme on poistaa asunnottomuus viimeistään 2030-luvun aikana.
1074 Lisäys:… mahdollisuuksia on tarkasteltava ja tutkittava ja otettava käyttöön työn sujuvoittamiseksi.
1080 muutos: … jossa tekoälyn hyödyntämis mahdollisuuksia tarkastellaan ja seurataan.
1096 Muutos:…oppilaiden motivaatiossa ja yritteliäisyydessä on tapahtunut muutosta. Motivaatio on valikoitunut ja ehdollistunut. Merkitykselliseksi koetut asiat motivoivat ja pelkkä velvollisuus ei välttämättä sitouta. Kulttuurinen arvomuutos, kasvatuksellinen rakennemuutos, digitaalinen hermostollinen muutos ja tulevaisuuden epävarmuus muokkaavat nuorten motivaatiota. Siksi onkin tärkeä turvata oppilaille ja kouluille oppimisrauha. On turvattava koulu nopeasti vaihtuvien trendien heilahteluilta.
1156 Muutos: …Kansalaistaidot on olennaista sanoittaa selkeäsanaisesti opetussuunnitelmaan. Laaja-alaisen osaamisen taidot jokaisessa oppiaineessa sisältävät joitakin kansalaistaidoksi laskettavia taitoja. Tulee varmistaa, että kansalaistaitojen osaamista arvioidaan kriteeristön pohjalta.
1159 …Jokaiselle lapselle on turvattava oppimisen tuki myös lakiuudistuksen jälkeen. Kouluilla tulee olla resurssia toteuttaa oppilaan tarvitsema tuki oikea-aikaisesti.
1172 Lisäys…opetussuunnitelman selkiyttäminen. On myös tarkkaan sanoitettava ja määriteltävä mitä ydinosaamisella ja perusosaamisella tarkoitetaan.
1178 Lisäys… on oltava varovainen siinä, että arviointi ei kiteydy standardikokeiden malliin. On ohjattava lapsia ja nuoria ajattelun oppimiseen, omien ajatusten ilmaisemiseen ja kriittiseen pohdintaan.
1196 Lisäys … Ryhmäkoon ja oppimisentuen lakiuudistuksen tulee mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle oikea-aikainen ja tarvittava tuki.
Lisäys:
Samalla on huolehdittava siitä, että kukaan tai mikään ihmisryhmä ei jää uudistuksen ulkopuolelle. Uuden katsomusaineen suunnittelutyö vaatii yhteistä ja osallistavaa keskustelua.
1230 Lisäys: on huolehdittava siitä, että jokainen nuori on tosiasiallisesti mukana aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä.
rivit 1413–1417
Kommentti: ei vain todeta asioiden näin olevan. Palkka vaikuttaa kaikkeen, esim. eläkkeeseen. Mitä halutaan ja miten?
LISÄYS: Myös piiloasunnottomuus pitää tunnistaa ja varmistaa, että naisten erityistarpeet (vai naiserityisyys) huomioidaan kaikessa asunnottomuuden vastaisessa työssä.
Kirjoituksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden osuudessa on paljon turhaa tekstiä ja itsestään selvyyksiä. Lisää hoitoa vaaditaan, mutta sen kustannuksia tai tuottamia taloudellisia hyötyjä ei eritellä.
Yhdenmukaistetaan kirjoitusasua / selkeytetään termistöä:Kappaleessa puhutaan sekä päihdepolitiikasta että huumepolitiikasta. Huumepolitiikka sisältyy jo päihdepolitiikan alle. Joko siis puhutaan pelkästään päihdepolitiikasta, tai sitten eritellään esimerkiksi alkoholipolitiikka ja huumepolitiikka.Esmierkiksi:
Päihde
– ja huumepolitiikkaaon tehostettava ja on turvattava nopea avunsaanti, toimiva hoitopolku ja kuntoutus.Lisätään termi ”sosiaalihuolto”Meidän on edistettävä sosiaali- jaterveydenhuollon ammattilaisten työtaakan keventämistä vähentämällä vähähyötyistä tai tarpeetonta työtä.
Poistetaan ensimmäinen lause, koska kokeilun tulokset eivät ole tukeneet kaksivuotista esiopetusta.
Esiopetus on laajennettava kaksivuotiseksi, mikäli kokeilun tulokset osoittautuvat myönteiseksi.Kappaleeseen sovitetaan huoli ja ratkaisut myös aikuisväestön ja ikäihmisten huomioiminen läsnäololoikassa. Nyt nämä ikäryhmät puuttuvat kokonaan.
Lisätään termi ”vaikuttavuus”Sosiaaliturvan kehittämisessä on keskityttävä asiakaslähtöisyyden, vaikuttavuuden, yksinkertaistamisen ja ennakoitavuuden parantamiseen, mihin Kelan yhden hakemuksen malli antaa hyvät puitteet.
Suomalainen rakennuskulttuuri vaati enemmän huomioita. Vanhanrakennuskannan purkamisen sijasta olisi suosittava korjaus-, muutos- jatäydennysrakentamista. Ne vahvistavat rakennetun ympäristön merkityksiäja laatua ja ovat myös ekologinen vaihtoehto. Keinottelua on hillittävähaittaveroin ja -maksuin. Suomessa on paljon osaamista ja kykyä rakentaakiinnostavia rakennuksia. Ohjelmassa tulee huomioida myöskaupunkiympäristön kehittämisen näkökulma. Meidän tulee tavoitellapäästötöntä julkista liikennettä
Kappaleessa keskitytään lähinnä perinteisen perhemallin erotilanteeseen. Laajennetaan kappaleen sisältöä koskemaan myös muihin nykyajan perhemuotoihin.
Lisätään termit ”hyvinvointialue” ja ”maakunta”Nykyiset rahoitusmallit eivät kannusta kunta-, hyvinvointialue- tai maakuntarajat ylittävien hyötyjen etsimiseen.
Olemme koko ajan lisänneet vaatimuksia hoivanlaadulle, muttemme ole miettineet sen hintaa. Tarvitseeko jokaiselle vanhukselle esimerkiksi olla oma WC?
Miten varmistamme inhimillisen vanhuuden ja toisaalta sen, ettei omaisten hoitotaakka käy liian raskaaksi? Tavoittelemme, että jokaisen olisi tehtävä hoitotahto ja eutanasia laillistetaan.
Lisätään riville 1695 lause.Suomessa tehtyjen laajojen organisaatiouudistusten, kuten hyvinvointialue- työllisyyspalvelu- tai lupavirastouudistuksen, jälkeisessä ajassa on syytä tarkastella myös päällekkäisten tehtväien karsimista.
Ikääntyneiden kunotutuspalveluihin tulee panostaa.
Lisätään aluepolitiikkaan myös Pohjoinen Suomi. Venäjän rajan sulkeminen on vaikuttanut laajasti myös Pohjois-Suomeen. Puhuttaessa Itä-Suomesta, mielletään alueeksi itäraja kainuusta alaspäin. Kuitenkin juuri Kainuu, Koillismaa ja itäinen Lappi on myös kärsinyt rajan sulkeutumisesta, turvallisuusuhasta sekä investointien puutteesta. Erityisesti turvallisuusuhka on itäisen lapi harvaan asutulla alueella todellinen.
Erityisesti itäinen- ja pohjoinen Suomi tarvitsee konkreettisia toimia aluekehityksen vahvistamiseksi, saavutettavuuden parantamiseksi ja investointien liikkeelle saamiseksi. Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaiden turvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden elvyttämiseksi sekä elinvoiman ja työllisyyden vahvistamiseksi tarvitaan valtion ja EU:n konkreettisia toimia.
Moderni työelämä vaati joustavuutta. Lyhyempi työaika on vetovoimatekijä kilpailussa osaajista ja sitouttaa työntekijöitä. Kuormituksen vähentäminen ehkäisee työuupumusta, sairauspoissaoloja ja pidentää työuria loppupäästä, sekä lisää työssäolon tehokkuutta.
Tavoitteena on siirtyminen kohti lyhyempää kokonaistyöaikaa tavalla, joka tukee talouskasvua ja työn merkityksellisyyttä Mahdollistetaan erilaiset työaikakokeilut, joilla tuetaan tavoitetta löytää tuottavuutta työelämään joustavuuden kautta.
Kokeilut erilaisista työaikamalleista on mahdollistettava. Niissä on otettava huomioon aiempien työaikakokeilujen tulokset, vaikutukset työnteon vaikuttavuuteen ja tuottavuuteen sekä ne positiiviset vaikutukset, jotka tulevat, kun työtehtävästä palautuu jo työpäivän aikana.Tavoitteeseen nopeuttaa korkeakouluopintoihin pääsyä on hyvä suhtautua miettien kokonaisuutta. Korkeakouluopintoihin pääsyn nopeuttaminen ei ole pelkästään positiivinen asia vaan on omiaan siirtämään koulutuspääomaa akateemisilta vanhemmilta heidän lapsilleen. Opintovalinnan aikaisuus syrjii sekä hitaasti kehittyviä poikia, että nuoria, joilla ei ole korkeakoulutettuja vanhempia ohjaamassa jatko-opintoihin. Lisäksi suorituspaineiden aikaistaminen lisää myös nuorten riskiä uupua. Nuorilla tulee oikeus olla nuoria ja etsiä oma polku itselle sopivaan tahtiin. Mieluummin paluu vanhaan pääsykoe maailmaan kuin alati nuorempana alkavat suorituspaineet.
Suomi on OECD-maiden epätasa-arvoisin maa hoitopalvelujen saatavuuden ja tulotason mukaan. Varakkailla on etuajo-oikeus terveyspalveluiden piiriin. Ohjelmassa on hyvä näkyä suomalaisen terveydenhuollon epätasa-arvo ja ratkaisuja yhdenvertaisten terveydenhuollon palveluiden saamiseksi. Käynnistetään terveyden tasa-arvon ja tehokkuuden ohjelma, jossa selvitetään, miten jokainen terveydenhuollon euro voidaan kohdentaa niin, että se vähentää terveyseroja ja lisää terveitä elinvuosia. Vahvistetaan perusterveydenhuoltoa ja ennaltaehkäisyä erikoissairaanhoidon kustannuksella. Monikanavarahoituksen purkaminen vaiheittain, parlamentaarisesti sovittuna ja hallituskaudet ylittävänä uudistuksena. Turvataan terveydenhuollon riittävä rahoitus. Nostetaan lääkäreiden koulutusmäärät EU:n keskiarvon yläpuolelle. Yhtenäisen kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmän rakentaminen. Palvelujen suunnittelu ja päätöksenteko kokonaiskustannusten näkökulmasta, ei hallinnollisissa siiloissa. Varmistetaan, että kaikilla kansalaisilla on oikeus lääkäriin 7 vuorokauden sisällä, riippumatta työtilanteesta tai tulotasosta. Kohtuullistetaan omavastuut ja lääkekustannukset. Keskustelu aloittaminen hyvinvointialueiden määrän vähentämisestä on perusteltua.
Lisäys edellisen kappaleen jälkeen:
SDP katsoo, että oppimisen tuki varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle on lapsen ja nuoren subjektiivinen oikeus, ei määrärahasidonnainen palvelu. Tuen tulee olla oikea-aikaista, ennaltaehkäisevää ja yksilöllisesti mitoitettua.
Täsmennys/perustelu:
Erityisopetuksen, koulunkäynninohjaajien ja opiskeluhuollon resurssien on vastattava todellista tuen tarvetta, mukaan lukien neurokirjon ja monimuotoisten oppimisen tarpeiden huomioiminen.
Lisäys kappaleen loppuun:Palkkatuen, työhönvalmennuksen ja tuetun työn mallien on oltava pitkäjänteisesti rahoitettuja ja työnantajille ennakoitavia.
Lisäys väliin:Työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyvää etuus- ja palvelujärjestelmää on uudistettava. Erityisesti pysyvästi tai pitkäaikaisesti työkyvyttömien ihmisten toimeentulon tulee olla ennakoitavaa ja riittävää. Vahvistetaan ammatillisen kuntoutuksen…
Koulutustarjonnan muotojen tulee olla sellaisia, että ne voidaan suorittaa työn ohessa ja perhe-elämään joustavasti liittäen. (Ohjelmassa ei ole käytännössä lainkaan nostettu esille ikärakenteen kehityksen yhdeksi (lisä) ratkaisuksi perheen perustaminen ja lasten saaminen. Tämä tulisi mahdollistaa kaikissa elämän vaiheissa, olkoot se työelämässä tai opiskellessa. Liian moni joutuu odottamaan, joskus liian pitkään, että uskaltaa/luottaa siihen, että elämä kantaa perheen perustamisen jälkeenkin)
LISÄYS (Uusi kappale)
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen rinnalle on otettava käyttöön kuntouttava opetus. Lisäksi on huolehdittava siitä, että tätä varten oppilaitoksissa on riittävästi koulutettua henkilöstöä. Kuntouttavassa opetuksessa hyödynnetään hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä muita koulutusmuotoja. Käytännössä koulutus ja tukitoimet yhdistetään nykyisiä malleja vahvemmin.
Toisella asteella kasvatetaan opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen demokratiakasvatuksella sekä valtakunnallisilla politiikkaviikoilla. Aktiivisen kansalaisuuden keskiössä on opiskelijakuntatoiminta.
LISÄYS (Uusi kappale)
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen rinnalle on otettava käyttöön kuntouttava opetus. Lisäksi on huolehdittava siitä, että tätä varten oppilaitoksissa on riittävästi koulutettua henkilöstöä. Kuntouttavassa opetuksessa hyödynnetään hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä muita koulutusmuotoja. Käytännössä koulutus ja tukitoimet yhdistetään nykyisiä malleja vahvemmin.
Opiskelijakuntien oikeudellista asemaa selvennetään ja lakisääteisiä hallinnollisia velvoitteita kevennetään.
LISÄYS (Uusi kappale)
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen rinnalle on otettava käyttöön kuntouttava opetus. Lisäksi on huolehdittava siitä, että tätä varten oppilaitoksissa on riittävästi koulutettua henkilöstöä. Kuntouttavassa opetuksessa hyödynnetään hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä muita koulutusmuotoja. Käytännössä koulutus ja tukitoimet yhdistetään nykyisiä malleja vahvemmin.
Opiskelijakunnat tunnustetaan yhteisömuotona ja itsenäisenä oikeushenkilönä. Opiskelijakuntien edustajat edustavat opiskelijoita keskeisissä oppilaitosten päätöksentekoelimissä.
LISÄYS (Uusi kappale)
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen rinnalle on otettava käyttöön kuntouttava opetus. Lisäksi on huolehdittava siitä, että tätä varten oppilaitoksissa on riittävästi koulutettua henkilöstöä. Kuntouttavassa opetuksessa hyödynnetään hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä muita koulutusmuotoja. Käytännössä koulutus ja tukitoimet yhdistetään nykyisiä malleja vahvemmin.
Opiskelijakunnille taataan muusta koulutuksen järjestämisestä erillinen rahoitus opiskelijatoiminnan sekä yhteisöllisen ja yhteenkuuluvuutta lisäävän toiminnan järjestämiseen.
LISÄYS (Uusi kappale)
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen rinnalle on otettava käyttöön kuntouttava opetus. Lisäksi on huolehdittava siitä, että tätä varten oppilaitoksissa on riittävästi koulutettua henkilöstöä. Kuntouttavassa opetuksessa hyödynnetään hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä muita koulutusmuotoja. Käytännössä koulutus ja tukitoimet yhdistetään nykyisiä malleja vahvemmin.
Opiskelijakuntatoiminnalle, yhteisöllisyyden rakentamiselle ja ohjaajaresursointiin asetetaan lakisääteinen minimitaso, joka vastaa kokopäiväisen opiskelijakuntatoiminnan koordinaattorin palkkausta oppilaitoksiin.
LISÄYS
Ammatillisessa koulutuksessa on huolehdittava lähiopetuksen määrästä ja otettava käyttöön valtakunnallinen taitotakuu. Opiskelijoiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä opiskelun aikana seurataan aiempaa tarkemmin ja opiskelijalle tarjotaan enemmän yhteisöllistä tukea. Ammatillisen erityisopetuksen valmiuksia lisätään ja opetuksen järjestäjiä velvoitetaan erityisopetuksen tarjoamiseen. Mikäli taidoissa havaitaan valmistumisen jälkeenkin puutteita, opiskelijalla on oltava oikeus palata maksuttomasti hankkimaan tarvittavat taidot.
LISÄYS (Uusi kappale)
Ammatillisessa koulutuksessa on huolehdittava lähiopetuksen määrästä ja otettava käyttöön valtakunnallinen taitotakuu. Opiskelijoiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä opiskelun aikana seurataan aiempaa tarkemmin ja opiskelijalle tarjotaan enemmän yhteisöllistä tukea. Mikäli taidoissa havaitaan valmistumisen jälkeenkin puutteita, opiskelijalla on oltava oikeus palata maksuttomasti hankkimaan tarvittavat taidot.
Ammatillisessa koulutuksessa huomioidaan aidosti maksuton koulutus maksuttomilla alakohtaisilla oppimisvälineillä.
LISÄYS (Uusi kappale)
Ammatillisessa koulutuksessa yhteisten tutkinnon osien laaja-alaisuutta ja tietopohjaa on vahvistettava. Yhteiset tutkinnon osat on uudistettava yleissivistävämmäksi kokonaisuudeksi, jonka puitteissa sisältöjä ja opetusta kehitetään vastaamaan opiskelijoiden tarpeita työelämässä ja jatko-opinnoissa.
Jokaiselle opiskelijalle on taattava harjoittelupaikka oppilaitoksen ulkopuolelta. Opiskelijoilla tulee olla myös oikeus saada ammattitaitoista ohjausta ja palautetta omasta ja työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta.
LISÄYS (Uusi kappale)
Oppivelvollisille on luotava ammatilliseen koulutukseen 1+2 vuoden malli, jossa ensimmäiseen opiskeluvuoteen sisältyisi yhteisiä tutkinnon osia, alan yhteisiä ammattiopintoja ja muita työelämässä tarvittavia taitoja sekä yksilöllistä ja yhteisöllistä tukea.Ensimmäisen vuoden jälkeen keskityttäisiin enemmän syventäviin tutkintokohtaisiin ammattiopintoihin ja työssäoppimiseen. Oppivelvollisten ja aikuisten ammatillinen koulutus on erotettava toisistaan sekä tavoitteiden että rahoituksen osalta.
Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota jatko-opintomahdollisuuksien ja valmiuksien vahvistamiseen, mukaan lukien siirtymiseen korkeakouluihin, sekä parempaan tiedottamiseen olemassa olevista mahdollisuuksista.
LISÄYS (Uusi kappale)
Ammatillisessa koulutuksessa on huolehdittava lähiopetuksen määrästä ja otettava käyttöön valtakunnallinen taitotakuu. Opiskelijoiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä opiskelun aikana seurataan aiempaa tarkemmin ja opiskelijalle tarjotaan enemmän yhteisöllistä tukea. Mikäli taidoissa havaitaan valmistumisen jälkeenkin puutteita, opiskelijalla on oltava oikeus palata maksuttomasti hankkimaan tarvittavat taidot.
Ammatillisen koulutuksen resursseissa tulee taata riittävä ohjaajaresurssi työssäolo harjoittelun suorittamiseen.
LISÄYS (Uusi kappale)
Oppivelvollisille on luotava ammatilliseen koulutukseen 1+2 vuoden malli, jossa ensimmäiseen opiskeluvuoteen sisältyisi yhteisiä tutkinnon osia, alan yhteisiä ammattiopintoja ja muita työelämässä tarvittavia taitoja sekä yksilöllistä ja yhteisöllistä tukea.Ensimmäisen vuoden jälkeen keskityttäisiin enemmän syventäviin tutkintokohtaisiin ammattiopintoihin ja työssäoppimiseen. Oppivelvollisten ja aikuisten ammatillinen koulutus on erotettava toisistaan sekä tavoitteiden että rahoituksen osalta.
Työharjoittelu tuodaan osaksi lukio opintoja valinnaisella TET-jaksolla, joka voidaan käyttää joko työelämään tai korkeakouluun tutustuen.
LISÄYS (Uusi kappale)
Oppivelvollisille on luotava ammatilliseen koulutukseen 1+2 vuoden malli, jossa ensimmäiseen opiskeluvuoteen sisältyisi yhteisiä tutkinnon osia, alan yhteisiä ammattiopintoja ja muita työelämässä tarvittavia taitoja sekä yksilöllistä ja yhteisöllistä tukea.Ensimmäisen vuoden jälkeen keskityttäisiin enemmän syventäviin tutkintokohtaisiin ammattiopintoihin ja työssäoppimiseen. Oppivelvollisten ja aikuisten ammatillinen koulutus on erotettava toisistaan sekä tavoitteiden että rahoituksen osalta.
Ylioppilaskokeet koostuvat vähintään kotimaisen kielen kokeesta, vieraan kieleen kokeesta, reaaliaineen kokeesta sekä kahdesta muusta vapaasti valittavasta kokeesta. Yksi pakollisista kokeista voi olla taito- tai taideaineen koe. Ylioppilaskoe tulee pystyä suorittamaan suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi.
LISÄYS
Suomessa on saavutettava 50 % koulutustaso 2030-luvun aikana. Tämän jälkeen on tavoiteltava, että 60 % nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon 2040-luvulla. Koulutustason nostoon tarvitaan kaikkia koulutusmuotoja ja siksi on kehitettävä erilaisia väyliä korkeakoulutukseen. Tämä tarkoittaa polkuja korkeakouluun myös työelämästä, ammatillisesta koulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä. Koulutustasoa nostetaan mahdollistamalla lukion suorittaminen neljässä vuodessa.
LISÄYS
Suomessa on saavutettava 50 % koulutustaso 2030-luvun aikana. Tämän jälkeen on tavoiteltava, että 60 % nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon 2040-luvulla. Koulutustason nostoon tarvitaan kaikkia koulutusmuotoja ja siksi on kehitettävä erilaisia väyliä korkeakoulutukseen. Tämä tarkoittaa polkuja korkeakouluun myös työelämästä, ammatillisesta koulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä. Erilaisia väyliä tuetaan luopumalla korkeakoulujen ylioppilaskoepohjaisesta todistusvalintakiintiöstä.
Purkamisen sijasta olisi suosittava korjaus-, muutos- ja täydennysrakentamista. Ne vahvistavat rakennetun ympäristön merkityksiä ja laatua ja ovat myös ekologinen vaihtoehto. Keinottelua on hillittävä haittaveroin ja -maksuin.
Loimaan Sd. Toivomme ohjelmaan lisää konkretiaa keinoja lähidemokratian vahvistamiseksi. Esim. osallistuvan budjetoinnin ja kansalaispaneelien hyödyntäminen
Loimaan Sd. Maaseudulla on vahvoja ja suuria työllistäjiä, joiden mahdollisuudet on turvattava, Alueelliset eriytyvät työmarkkinat aiheuttavat haasteita ja edellyttävät täsmätoimia pienempien kaupunkien ja maaseutualueiden elinvoiman vahvistamiseksi.
Lisäys:Terveyden ja hyvinvoinnin parhaaksi sekä talouden kestävyyden varmistamiseksi monikanavarahoitus on arvioitava uudelleen, pidemmällä aikavälillä monikanavarahoitus on purettava.
2030-luvun aikana on kuljettava kohti maksutonta varhaiskasvatusta maksuja ensin alentaen.Varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen kautta on edettävä kohti täyttä maksuttomuutta mahdollisimman nopealla aikataululla.Uusi kappale ennen tätä:
Oikeus oppia ja kouluttautua on perusoikeus, jonka on toteuduttava läpi elämän. Oikeus sivistykseen on sosialidemokraateille tärkeää. Koulutuksen maksuttomuus mahdollistaa tämän perusarvon toteutumisen ja siitä on pidettävä tiukasti kiinni.
Suomessa on saavutettava 50 % koulutustaso 2030-luvun aikana.Suomessa on saavutettava 60 % koulutustaso 2030-luvun aikana.Korkeakoulutus on mahdollistettava entistä suuremmalle osalle ikäluokasta karsimalla päällekkäistä
ja samantasoistatutkintokoulutusta sekä nostamalla aloituspaikkamääriä maltillisesti ikäluokkien koko huomioiden.Lisäys, kappaleet ennen tätä:
Suomalainen sosiaaliturvan taso ei ole riittävä elämän eri vaiheissa ja sosiaaliturvajärjestelmä on muotoutunut vaikeasti ymmärrettäväksi, pirstaleiseksi ja ennakoimattomaksi. Kuluneen vaalikauden leikkaukset ovat vain pahentaneet tilannetta. Etuuksien ja verotuksen huono yhteensovittaminen tekee tukijärjestelmästä taloudellisesti heikosti kannustavan.
Sosiaaliturvajärjestelmä on uudistettava SDP:n Yleisturva-mallin pohjalta. Sosiaaliturvan lähtökohtana on oltava jokaisen ihmisen työnteko kykyjensä mukaan sekä ihmisen oman aktiivisuuden, itsensä kehittämisen, kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen.
Kunnilla on kaavamonopoli ja kaavoitusta tulee tehdä
kuntienkuntalaisten tarpeet edellä.Poisto: Korkeakoulutus on mahdollistettava entistä suuremmalle osalle ikäluokasta
karsimalla päällekkäistä ja samantasoista tutkintokoulutusta sekäSamalla kun uusia väyliä korkeakouluopintoihin kehitetään, on tarpeen rauhoittaa nuorten elämää liioilta suorituspaineilta uravalinnoissa. Nuorilla on oikeus kypsyä aikuisuuteen kiireettä. Korkeakoulujen pääsykokeiden roolia olisi vahvistettava, sillä niissä motivaatio punnitaan, ja ne antavat mahdollisuuden uudelle alulle. Erityisesti pojat hyötyisivät tällaisesta uudistuksesta.
Kimmo Sarje
Sarjen lisäys ”Rakentamiseen tarvitaan …” -kappaleen loppuun.
Loppuun lisäys:
Sen sijaan tutkintojen tieteellisten kriteerien ja laadun heikentäminen ei ole kestävä väylä tavoitteen saavuttamiseksi.
Kimmo Sarje
Lisäysesitys:
Rakennetaan gynekologiset vastaanotot perusterveydenhuoltoon kaikille naisille sekä tarkastuksiin että perustason gynekologiseen hoitoon naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden hoidon vahvistamiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi sekä tasa-arvon edistämiseksi.
Lisäysesitys:
Oppimisen tuen uudistuksen yhteydessä nyt käyttöönotetut tukimuodot edellyttävät selkeitä toimintamalleja, riittävää ohjaus- ja opetushenkilöstöä ja koko kouluyhteisön osaamisen vahvistamista, jotta tuki toteutuu käytännössä. Samalla on olemassa todellinen riski, että alueelliset erot kasvavat, jos tuen resursointi ja lakimuutoksen tulkinnat vaihtelevat. Myös muutosten vaikutukset opettajien työkuormaan ja oppilaiden saamaan tukeen vaativat seurantaa, jotta uudistuksen tavoitteet – varhainen ja oikea-aikainen tuki – toteutuvat.
Muutosesitys:
Ammatillisessa koulutuksessa on huolehdittava lähiopetuksen määrästä. Opetuksen määrää on lisättävä vähintään 18 tuntiin/ osaamispiste. Ammatillisessa koulutuksessa on otettava käyttöön valtakunnallinen taitotakuu. Opiskelijoiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä opiskelun aikana seurataan aiempaa tarkemmin ja opiskelijalle tarjotaan enemmän yhteisöllistä tukea. Mikäli taidoissa havaitaan valmistumisen jälkeenkin puutteita, opiskelijalla on oltava oikeus palata maksuttomasti hankkimaan tarvittavat taidot.
perustelut: Nykyinen oph suositus 12h/ osaamispiste joka voi olla enemmän/ vähemmän opiskelijan oppimisvalmiuksien tai yksilöllisten valintojen perusteella perusteltua. Näin ollen suositus toteutuu liian harvoin etenkin jos tavoittelemme osaamisen vahvistamista työelämätarpeisiin ja jatko-opintokelpoisuuteen.
”Opiskelijoiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä opiskelun aikana seurataan aiempaa tarkemmin..” Mitä tällä kirjauksella tarkoitetaan? Aiemmin opettaja antoi arvosanoja ammatillisten tutkinnonosien sisällä osasuorituksista, reformin myötä arvosanat vain tutkinnonosista. Motivaatio ponnistella oppimiseen heikkeni.
Kommentti:
Ammatillisen koulutuksen järjestämisen rakenne on tällaisenaan toimiva. Yleissivistävät opinnot on mahdollista sijoittaa opintojen alkuun, eikä niitä tarvitse opiskella, jos tarvittava osaaminen on jo olemassa. Ammattiosaaminen osoitetaan näytöissä ja jokainen voi edetä opinnoissaan ja valmistua yksilöllisessä aikataulussa. Millä perusteella puolueohjelmassa halutaan erottaa oppivelvollisten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen järjestäminen ja rahoitus?
Muutosesitys:
”
Alustataloudessa työskentelevän on voitava kerryttää ansiosidonnaista työttömyysturvaa myös ilman työsuhdetta.”–> muutetaan muotoon:
”Alustatyöhön tulee säätää työsuhdeolettama, joka takaa työsuhteen ensisijaisuuden myös alustataloudessa työskenteleville.”
Muutosesitys/ lisäys:
Suomessa on eurooppalaisittain paljon määräaikaisia työsuhteita. Määräaikaisille työsopimuksille tulee olla perusteet ja niiden ketjuttamiseen on puututtava. Meidän on vahvistettava ihmisten mahdollisuuksia kokoaikaiseen työhön ja vakituisiin työsuhteisiin. Lisäksi työelämän turvaa on vahvistettava muunlaisissa työsuhteissa, kuten osa- tai määräaikaisessa työssä.
Määräaikaisille työsopimuksille tulee olla perusteet
Lisäysesitys:
Erilaisten digitaalisten ja tekoälyyn liittyvien ratkaisujen suunnittelussa ja käyttöönotossa on huolehdittava siitä, että työntekijät ovat mukana kaikissa vaiheissa, jotta voidaan turvata ratkaisujen toimivuus ja hyödyt käytännössä.
Kommentti:
Emmekö enää tavoittele hoitoon pääsyä 7 vuorokaudessa?
Sosiaalityö ja sosiaalihuolto tunnistetaan todella liian vähän palvelukenttänä tässä ohjelmassa. Monessa kohdassa puhutaan syrjäytymisestä, pienituloisuudesta, mutta ei tunnisteta millä toimilla näihin jo vaikutetaan. Olisi tärkeää puhua sosiaalihuollosta täydessä laajuudessaan. Mm. aikuissosiaalityö mainitaan ohjelmassa kerran, ja ottaen huomioon, että siellä kohdataan laajin ikäryhmä. Sote-palveluista puhuttaessa virke tai lause päätyy puhumaan hoidosta, terveydenhuollosta ja useassa kohdassa puhutaan terveydenhuollon ammattilaisten jaksamisesta / uupumisesta sekä välttämättömyydestä. Uskoisimme tämän huomion liittyvän myös sote-palveluiden ensimmäiseen osaan, sosiaalipalveluihin. Pelastuspalveluita unohtamatta.
Ympäristön kuormitusta voidaan ottaa huomioon myös arvioimalla korjaamisen vs. uudisrakentamisen päästöjä. Purkaminen aiheuttaa aina valtavan hiilidioksidipäästön.Purkaminen myös tuhoaa kulttuuriperintöä, joka voisi olla arvossauudestaan vuosikymmenien kuluttua.
Kerrostalojen arkkitehtuurin tasoa pitää saada paremmaksi.Ei pidä hyväksyä ja tyytyä ”legopalikka-arkkitehtuuriin” ja huoneistosuunnittelussa ahtaisiin ja asumista vaikeuttaviin ratkaisuihin. Asuntotarve tulee huomioida, esim. perheasuntojen suunnittelu. Suurten kaupunkien uusien asuintalojen autopaikkojen rakentamisvelvoitetta on pienennettävä siksi, että yksityisautoilun väheneminen on ennakoitavissa.
Keuruun demarit: ”riittäviä, oikea-aikaisia, tarkoituksenmukaisia ja laadukkaita”
”päästä hoitoon” -> po ”saada hoitoa”
Keuruun demarit: ”Teknologiaa on kehitettävä ja käytettävä vaikuttavasti hoidon, hoivan ja avunsaannin sujuvoittamiseksi ja asiakkaiden parhaaksi.” -> lisäys ”silloin kun on se on mahdollista” teknologisen kehityksen ei tule olla itsetarkoitus
lisäysesitykset loppuun ”tosiasiallisesti riippumatta asuinpaikasta tai julkisista liikenneyhteyksistä” ja ”Välttämätön sosiali- ja terveyspalvelu tulee tuottaa pääsääntöisesti julkisella sektorilla.”
lisäys ”Esimerkiksi ennaltaehkäisevän sosialipalvelun kriteerien tiukennukset tulee torjua”
tähän täsmennys siitä, että hoidon tulee tosiasiallisesti tapahtua kahden viikon määräajassa eikä riitä, että se näennäisesti käynnistetään esim etäkontaktilla
koko luvussa ja kaikissa muissakin luvuissa on kiinnitettävä huomiota siihen, mistä puhutaan. ei ”sairaaloihin” vaan ”erikoissairaanhoitoon”, ei ”sairaalahoitoon” vaan ”erikoissairaanhoitoon”
”ja vaativinta hoitoa on keskitettävä korkean tason yksiköihin.” -> muutos ”ja vaativan hoidon keskittämisen tulee perustua lääketieteelliseen tarpeeseen”
muutosesitys kohtaan ”Asiakasmaksujen tulee olla kohtuulliset” -> lisäys ”ja huomioida maksukyky. Pitkällä aikavälillä on pyrittävä maksuttomaan terveydenhuoltoon.”
”Tiiviimmän yritysyhteistyön rinnalla on huolehdittava riippumattoman tieteen tekemisen mahdollisuuksista.” -> tämä on koko dokumentin ainoa viittaus yliopistojen ensisijaiseen tehtävään eli tieteen tekemiseen. Esitetään, että lisätään kokonaan uusi alaotsikko korkeakoulujen merkityksestä tieteelle, joka tulee vielä valmistella huolellisesti. Vähintäänkin jotain tämänsuuntaista tulee lisätä: ”Vapaa tieteenharjoittaminen on ensiaskel kaiken innovaatiokehityksen takana eikä tieteellistä työtä saa sitoa sen tulosten käytännölliseen sovellettavuutta. Vapaan tiedetyön rahoitusta on parannettava ja tieteentekijöiden työmarkkina-asemaa kehitettävä esim. apurahatutkijoiden ansiotasoa parantamalla.”
”Vaurioittavinta on vauvaperheköyhyys, joka näkyy” -> esitetään muutos ”Lapsiperheköyhyys näkyy…” – vauvaperheköyhyyden erityisasema ei taida olla perusteltua
tämä on aivan tarpeeton lause ”Ei ole enää selvää, miten hyvin tämä oikeus toteutuu.”
irrallinen ja sisällöltään epäselvä lause, joka esitetään poistettavaksi
” Kaupungistuminen on globaali ilmiö, joka on kiihtynyt viime vuosikymmenten aikana.” -> lisäysesitys ”On ryhdyttävä toimenpiteisiin kaupungistumista edistävän keskittämispolitiikan pysäyttämiseksi ja reuna-alueiden elinvoimaisuuden säilyttyämiseksi.”
” Kustannusten kasvun hillitsemiseksi kunnissa on tehtävä asioita paremmin ja tehokkaammin.” -> esitetään poistettavaksi, ei kuntien ongelma ole tehottomuus tai huonous
” Vapaaehtoisia kuntaliitoksia tulee edistää ja tukea.” -> ”Demokraattista päätöksentekoa loitontavien kuntaliitosten edistämisen sijaan tulee kehittää kunta- ja aluerajoja ylittävän yhteistyön mahdollisuuksia esimerkiksi koulutus- ja elinkeinopalveluissa.”
” ja palkitsemalla niiden saavuttamisesta, jättäen kuitenkin keinot seutujen itse valittaviksi.” -> muutosesitys ”ja velvoittamalla keskuskaupungit osallistumaan reuna-alueiden kehittämiseen.”
”erityisesti itäinen suomi”: ehdotetaan poistettavaksi, alueellisen yhdenvertaisuuden edistämistä ei pidä kohdistaa yksittäiselle alueelle.
Lisäys/täydennys Hyvinkäänkylän Työväenyhdistykseltä:
1. Väliaikaisen ja pakollisen edunvalvonnan selvittäminen lastensuojelulaitoksista itsenäistyville 18 vuotta täyttäneille.
Esityksen tausta ja tarkoitus:
Lastensuojelulaitoksissa asuvat nuoret ovat yksi yhteiskunnan haavoittuvimmista ryhmistä. Useilla heistä on taustallaan pitkäaikaista laitoshoitoa, mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia, toistuvia hatkaamisia sekä vaikeuksia sitoutua hoitoon, koulutukseen tai muihin tukitoimiin. Täysi-ikäisyyden saavuttaminen katkaisee lastensuojelun velvoitteet äkillisesti, vaikka nuoren todellinen toimintakyky ja elämänhallinta eivät useinkaan vastaa itsenäisen aikuiselämän vaatimuksia.
Ajankohtaiset selvitykset ja viranomaistiedotteet osoittavat, että erityisesti laitoksista itsenäistyvien nuorten turvallisuus, palveluiden jatkuvuus ja taloudellinen hallinta ovat puutteellisia. Tämä lisää merkittävästi riskiä velkaantumiseen, rikollisuuteen, päihteiden käytön syvenemiseen, kodittomuuteen ja syrjäytymiseen. Näistä seurauksista aiheutuu inhimillistä kärsimystä sekä huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle.
Tämän esityksen tarkoituksena on esittää, että SDP ryhtyisi selvittämään mahdollisuutta väliaikaisen mutta pakollisen edunvalvonnan käyttöönottoon ja/tai lakialoitteen tekemiseen erityisen haavoittuvassa asemassa oleville, lastenssuojelulaitoksista itsenäistyville 18 vuotta täyttäneille nuorille.
Lainsäädännöllinen lähtökohta:
Lastensuojelulain (683/1983) tarkoituksena on turvata lapsen ja nuoren etu, turvallinen kasvu ja tasapainoinen kehitys. Lain mukaiset toimenpiteet päättyvät pääsääntöisesti nuoren täyttäessä 18 vuotta, minkä jälkeen nuori siirtyy jälkihuollon piiriin. Jälkihuolto on vapaaehtoista ja jatkuu enintään 23 ikävuoteen saakka. Käytännössä suuri osa lastensuojelulaitoksista itsenäistyvistä nuorista ei sitoudu riittävästi vapaaehtoiseen jälkihuoltoon. Tämän seurauksena osa nuorista jää ilman riittävää tukea juuri kriittisimmässä siirtymävaiheessa. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista pakollisia tukitoimia täysi-ikäisille ilman erillistä oikeudellista perustetta.
Holhoustoimilaki mahdollistaa edunvalvonnan silloin, kun henkilö ei kykene hoitamaan asioitaan, mutta menettely on raskas ja usein hidas, eikä se vastaa nuorten itsenäistymisvaiheen nopeisiin ja ennakoitaviin riskeihin.
Ehdotus:
1. väliaikainen ja pakollinen edunvalvonta
Esityksessä esitetään, että selvitetään mahdollisuus luoda erityinen, määräaikainen ja pakollinen edunvalvontamalli, joka koskisi rajattua joukkoa 18 vuotta täyttäneitä nuoria, jotka siirtyvät lastensuojelulaitoksesta itsenäiseen elämään ja joiden toimintakyky on todetusti puutteellinen.
Edunvalvonnan tarkoituksena olisi:
• turvata nuoren taloudellinen ja sosiaalinen asema
• ehkäistä velkakierteeseen ajautumista ja hallitsemattomia taloudellisia sitoumuksia
• tukea kiinnittymistä koulutukseen, työhön tai kuntoutukseen
• vähentää riskiä rikollisuuteen, päihdeongelmien syvenemiseen ja syrjäytymiseen
Edunvalvonta olisi:
• väliaikainen ja määräaikainen
• oikeasuhtainen ja yksilöllisesti rajattu
• uudelleen arvioitava säännöllisesti
Moniammatillinen arviointi edunvalvonnan käynnistämiseksi
Pakollisen edunvalvonnan käynnistäminen edellyttäisi moniammatillista arviointia, joka perustuisi nuoren laitoksessa oloaikaan ja kokonaisvaltaiseen tilanteeseen.
Arvioinnissa huomioitaisiin muun muassa:
• toistuvat hatkaamiset ja luvattomat poissaolot
• päihteiden käyttö ja päihdemyönteinen elämäntapa
• mielenterveyden häiriöt ja hoidon tarve
• kyky sitoutua sovittuihin tukitoimiin
• aikaisemmat taloudelliset vaikeudet, maksuhäiriöt, rikosepäilyt ja tehdyt rikokset
• nuoren realistinen kyky hoitaa taloudellisia ja oikeudellisia asioitaan
Arvio perustuisi sosiaalityön, psykologiseen, psykiatriseen ja tarvittaessa lääketieteelliseen asiantuntemukseen sekä laitoksen asiantuntijatiimin dokumentoituun tietoon.
Menettely voisi rakenteellisesti vastata esimerkiksi erityisen huolenpidon (EHO-jakso) arviointiprosessia lastensuojelussa.
Päätöksenteko ja seuranta:
Nuoren asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee päätöksen edunvalvonnan aloittamisesta, jatkamisesta tai päättämisestä.
Päätöksen tekee kunnan tai hyvinvointialueen johtosäännön mukainen sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä viranhaltija.
Edunvalvonnan kesto arvioidaan 1–6 kuukauden välein, ja se päätetään porrastetusti tai viipymättä, kun edellytyksiä ei enää ole.
2. Taloudellinen suoja ja käytännön toteutus
Edunvalvonnan puitteissa voidaan:
• rajoittaa nuoren taloudellisesti merkittäviä oikeustoimia
• ehkäistä sopimuksia ja sitoumuksia, jotka voivat johtaa velkakierteeseen
• varmistaa perustoimeentulo, etuuksien hoito ja asumisen jatkuvuus
Taloudenhoitoa voi hoitaa:
• nimetty ammatillinen edunvalvoja tai
• nuoren vanhempi tai muu läheinen, mikäli se arvioidaan nuoren edun mukaiseksi
Vanhempien ja verkoston asema
Järjestely keventäisi vanhempien taakkaa tilanteissa, joissa he kantavat tosiasiallista vastuuta ilman virallisia valtuuksia. Edunvalvonnan aikana vanhemmilla ja nuorta tukevilla ammattilaisilla olisi mahdollisuus osallistua palavereihin ja nuoren asioiden hoitoon nuoren edun mukaisesti.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Väliaikainen ja pakollinen edunvalvonta olisi ennaltaehkäisevä toimenpide, joka voisi:
• vähentää nuorisorikollisuutta
• ehkäistä ylivelkaantumista ja syrjäytymistä
• tukea koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä
• pienentää pitkän aikavälin kustannuksia sosiaali-, terveys- ja rikosseuraamusjärjestelmässä
Aloite
Edellä esitetyin perustein esitämme, että SDP ryhtyy selvittämään mahdollisuutta kehittää ja ottaa käyttöön väliaikainen, pakollinen edunvalvontamalli lastensuojelulaitoksesta itsenäistyville 18 vuotta täyttäneille nuorille, joko nykyisen lainsäädännön puitteissa tai osana lainsäädännön kehittämistä.
MUUTOS
Kaksikielisessä Suomessa on oikeus saada palveluja, elää ja vaikuttaa suomen ja ruotsin kielillä.
MeidäOn huolehdittava ruotsinkielisten palveluiden saatavuudesta ja parannettava kansalliskielten asemaa.LISÄYKSIA, MUUTOKSIA
Jotkin yhteiskunnan muutokset lisäävät elämän epävarmuutta ja monien ihmisten mielenterveyttä ja työn muutokseen sopeutumista on tuettava. Jokaisella on oltava mahdollisuus kehittää ja ylläpitää osaamistaan, sillä se luo turvaa muutoksen keskellä. Ihmisten koulutustasosta huolehtiminen on myös koko yhteiskunnan kannalta välttämätöntä keskeistä, sillä tällä hetkellä suomalaisten koulutustason lasku suhteessa muihin OECD-maihin uhkaa koko hyvinvointivaltion perustaa. Koulutustason nostaminen ja oppimistulosten parantaminen nojaa siihen, että jokaiselle lapselle ja nuorelle turvataan laadukas perusopetus, oppimisen tuki ja tarpeen mukaiset oppimateriaalit lähikoulussa sekä riittävät opetuksen ja ohjauksen voimavarat. Osaamisesta on rakennettava Suomen tärkein kilpailuvaltti.
LISÄYS kappaleen jälkeen omaksi kappaleeksi
Etenkin iäkkäiden ja huono-osaisten kansalaisten digitaitojen omaksumista pitää tukea. Samalla on säilytettävä mahdollisuus asioida myös perinteisillä tavoilla. Jos se ei ole mahdollista, on digitaaliseen asiointiin aina tarjottava tukea ja neuvontaa.
LISÄYKSIÄ, MUUTOKSIA
Kaikilla päätöksenteon tasoilla tulee huomioida ihmisten erilaiset tarpeet. Vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta on huolehdittava YK:n vammaissopimuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi syrjintään puuttumista ja sen ennaltaehkäisemistä, esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämistä sekä riittävien palvelujen ja apuvälineiden turvaamista. Myös eri tavoin suuntautuvien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (HLBTQ+) ihmisten yhdenvertaisuuden on toteuduttava kaikilla elämänalueilla ja sen on taattava jokaiselle on taattava oikeus elää omana itsenään ilman syrjintää tai pelkoa.
Laadukkaiden palveluiden perusta riittävien
resurssienvoimavarojen lisäksi, on koulutettu ja osaava henkilöstö, jolla on mahdollisuus työskennellä motivoituneena hyvin johdetuissa organisaatioissa. Henkilöstön koulutusmäärät on suunniteltava pitkäjänteisesti. Teknologiaa on kehitettävä ja sitä on käytettävä vaikuttavasti hoidon, hoivan ja avunsaannin sujuvoittamiseksi ja asiakkaiden parhaaksi. Tehokkuuden ei tule merkitä palveluiden karsimista tai henkilöstön kiirettä, vaan tarpeenmukaisia palveluja, joihin myös niiden käyttäjät itse voivat vaikuttaa.MUUTOS
Suomen perusterveydenhuollon ensisijaiset ongelmat ovat heikko hoidon saatavuus ja hoidon jatkuvuuden puute. Terveydenhuollon tulee perustua helposti saavutettavaan perustason palveluun. Meidän On puututtava rakenteisiin, joiden kautta resurssit kohdentuvat tarpeeseen nähden epätasa-arvoisesti.
MUUTOKSIA, POISTO
Nopealla hoitoon pääsyllä ehkäisemme ehkäistään sairauksien pahenemisen ja vähennämme vähennetään kalliimpien palveluiden tarvetta. Sairauksien hyvä hoito perustasolla vähentää sairaalahoitojen tarvetta. Sairaaloiden valmiuksia ja työnjakoja on kehitettävä ja vaativinta hoitoa on keskitettävä korkean tason yksiköihin. Sairaaloiden Kattava ympärivuorokautinen päivystysvalmius on turvattava tarkoituksenmukaisilla alueilla.
MUUTOKSIA
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestettävä tehokkaasti. Perusrahoituksen tulee perustua verotuloihin tai lakisääteiseen sosiaalivakuutukseen ja asiakasmaksujen tulee olla olla kohtuulliset. Joidenkin palveluiden, kuten esimerkiksi kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten ja neuvolapalveluiden, tulee olla on oltava maksuttomia. …
MUUTOS
Palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus on
huomioitava kaikissa vaiheissavarmistettava järjestelmän kaikilla tasoilla. …POISTO, MUUTOS, LISÄYS
…
Pahimmillaan terveydenhuollossa esiintyvä sukupuolivinouma heikentää tyttöjen ja naisten hoitoa ja johtaa viivästyneisiin diagnooseihin, tehottomiin hoitoihin ja ongelmiin hoidon saatavuudessa.Samalla On varmistettava, että myös miesten terveyden erityiskysymyksiin tartutaan. Miesten lyhyempi elinajanodote ja naisia myöhempi hoitoon hakeutuminen edellyttävät kohdennettuja toimia mielenterveyden tuen, sairauksien varhaisen toteamisen ja terveellisten elintapojen vahvistamiseksi.MUUTOS
Elämäntilanteen ja olosuhteiden niin vaatiessa, on ihmisen saatava ympärivuorokautisen hoivan palveluita saatava. …
MUUTOS
Meidän oOn sekä muutettava yhteiskuntaa mielenterveyden kannalta terveellisemmäksi että kehitettävä mielenterveyspalveluita. …LISÄYS
Monien nuorten hyvinvointi on heikentynyt kaikkialla maassa, ja syrjäytymisen riski on lisääntynyt. Ikääntyvällä kansakunnalla ei ole varaa menettää yhdenkään ihmisen panosta. …
LISÄYS, MUUTOS
Perhepolitiikan punaisena lankana on oltava ennaltaehkäisevät ja maksuttomat matalan kynnyksen palvelut. Perheiden on saatava toimivia palveluja riittävästi ja oikeaan aikaan. Perheen aikuisten kriisitilanteissa on huolehdittava myös lasten avuntarpeesta ja lasten ongelmatilanteissa aikuisten. Perheiden tukeminen on lastensuojelun perusta. Syrjäytymiskehitys tulee katkaista heti alkuvaiheessa. Lastensuojelussa on siirryttävä ennaltaehkäisevään ja perhekeskeiseen toimintaan, joka tukee lapsen hyvinvointia, vähentää huostaanottojen tarvetta ja vahvistaa perheiden voimavaroja. Vaativien lastensuojelupalveluiden hyvä laatu on turvattava varmistettava.
MUUTOS, POISTO
Sote-palveluiden henkilöstö on avainasemassa koko palvelujärjestelmän toimivuudessa ja kehityksessä. Ammattien houkuttelevuus, laadukas koulutus ja monipuoliset uramahdollisuudet tulee turvata. Ilman motivoitunutta henkilöstöä ei ole toimivia palveluita.
Meidän Terveydenhuollon ammattilaisten työtaakkaa on kevennettävä kohdistamalla voimavarat todella vaikuttavaan toimintaan vähentämällä vähähyötyistä tai tarpeetonta työtä. Tietojärjestelmien pitää vähentää työntekijöiden työkuormaa ja vapauttaa aikaa ihmisten kohtaamiseen ja parempaan palveluun. Uusia tietojärjestelmiä ei pidä ottaa käyttöön ilman tarpeeksi laajaa kokeilua ja vaikutusten arviointia.
LISÄYS
Sote-järjestelmän kehittämistä tulee jatkaa laajaan poliittiseen tukeen ja tutkittuun tietoon perustuen. Hyväksi todetut käytänteet, innovaatiot ja uudet toimintatavat on saatava hyvinvointialueilla nykyistä tehokkaammin käyttöön. Hoitoprosesseja on uudistettava ja tehostettava, jotta saadaan aikaan sama tai parempi hoitotulos lyhyemmässä ajassa.
SOTEn rakenneuudistuksen vakiinnuttamisen jälkeen on kiinnitettävä huomiota järjestelmän tavoitteisiin, toimintaperiaatteisiin ja palveluvalikoimaan.
LISÄYS
Hyvinvointialueita on ohjattava ottamaan käyttöön vaikuttavaksi osoittautuneita toimia ja tarvittaessa myös sääntelyä on muutettava toiminnan sujuvoittamiseksi. Samoin…
Muutos
Oppilaiden motivaatiossa ja yritteliäisyydessä on tapahtunut laskua. Kouluun suhtaudutaan aiempaa kielteisemmin, ja usko sattuman merkitykseen koulumenestyksen selittäjänä on kasvanut. Uskomusrakenteen muutokseen ovat vaikuttaneet muun muassa koulutuksen merkityksen heikkeneminen nuorten elämässä sekä yhteiskunnalliset muutokset, kuten työelämän epävakaistuminen. Myös globaalit kriisit ovat vaikuttaneet siihen, millaisena nuoret näkevät tulevaisuutensa.Koko koulutusjärjestelmä, opettajat, oppilaat ja vanhemmat toimivat ja muuttuvat monenlaisten ulkoisten sisäisten vaikutteiden ja paineiden oloissa.
LISÄYKSIÄ
Jokaisella lapsella on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuutta on edelleen pyrittävä kasvattamaan, koska varhaiskasvatus edistää lasten tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia. Varhaiskasvatuksen ja vanhempien välistä yhteistoimintaa on myös lisättävä ja kehitettävä paikallisiin oloihin sopivin uusin muodoin.
Varhaiskasvatukseen on osoitettava riittävät määrärahat ja ylläpidettävä arviointikriteereitä, joilla määritellään korkealaatuinen, pedagoginen varhaiskasvatus.
Varhaiskasvatuksessa onOn myös huomioitava haavoittuvassa asemassa olevien lasten määrä. On jatkettava selvityksiä esiopetuksen kaksivuotiseksi laajentamisen mahdollisista hyödyistä ja tarpeellisuudesta.Esiopetus on laajennettava kaksivuotiseksi, mikäli kokeilun tulokset osoittautuvat myönteiseksi. 2030-luvun aikana on kuljettava kohti maksutonta varhaiskasvatusta maksuja ensin alentaen.
POISTO
Osaamisen vahvistaminen onnistuu perusopetuksessa tuntijakoa ja perusopetuksen opetussuunnitelmaa uudistamalla.Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksessa keskeistä on opetussuunnitelman selkeyttäminen ja keskittyminen ydinosaamiseen. Samalla perusopetuksen arvioinnin yhdenvertaisuutta voidaan parantaa nykyistä selkeämmillä arviointikriteereillä. Opetussuunnitelman uudistamisessa on vastattava lukemisen vähentymiseen ja määriteltävä lukutaitoa parantavia tavoitteita.MUUTOKSIA
Opetussuunnitelman perusteiden selkeyttäminen on keskeinen keino varmistaa yhtenäisen perusopetuksen toteutumista ja tukea koulutyötä eri puolilla maata. Konkretisoimalla sisältöjä ja tavoitteita voidaan vahvistaa erityisesti perustaitojen opetusta ja vähentää tulkinnanvaraisuutta opetuksen toteutuksessa. Lisäämällä kansallisesti päätettyjä yhteisiä kokonaisuuksia voidaan vahvistaa opetuksen valtakunnallista yhtenäisyyttä. Tavoitteita voisi vuosilluokkaistaa määritellä vuosiluokittain nykyistä konkreettisemmin. Keskeistä tässä uudistuksessa olisi motivaation vahvistaminen ja tavoitteiden selkeyttäminen ja vahvempikeskittyminen perusosaamiseen, perustietoihin ja -taitoihin. Samalla on edelleen huolehdittava yleissivistyksen välittämisestä eteenpäin uusille sukupolville.
POISTO
Perusopetuksen tuntijaon uudistuksessa on jatkettava perusopetuksen vähimmäistuntimäärän kasvattamista. Lisätunneilla voidaan vahvistaa perustaitojen osaamista. Samalla tuntijakoa uudistettaessa tulisi laajentaa opiskeltavien kielten valikoimaa, jonka mahdollistamiseksi voisi hyödyntää etäyhteyksiä.LISÄYS, MUUTOS
Suomessa tarvitaan kansallinen laadunarviointijärjestelmä perusopetukseen, samoin kuin on varhaiskasvatukseen. Se mahdollistaisi yhtenäisen ja vertailukelpoisen tavan arvioida toimintaa, tukisi laadukasta, yhteisöllistä ja tiedolla johdettua opetuksen kehittämistä sekä paikallisen tason strategista suunnittelua.
MUUTOS kappaleen ensimmäiseen virkkeeseen
Perusopetuksen ryhmäkokojen on oltava riittävän pieniä. …
MUUTOS kappaleen ensimmäisenb virkkeeseen
Vieraskielisten lasten koulupolun alkua on helpotettava erityisesti kielenoppimista tukemalla. …
MUUTOKSIA kappaleen kahteen ensimmäiseen virkkeeseen
Koulurakennusten tehtävä on tukea oppimista ja niiden suunnitteluvaiheessa on kuultava rakennuksessa päivittäin työskentelevien ammattilaisten näkemyksiä. Myös oppilaitosturvallisuus on varmistettava. …
LISÄYS KAPPALEESEEN:
Varhaiskasvatuksen opintoihin ja opettajaopintoihin voi hakea laajasti useilta eri aloilta.
MUUTOS kappaleen tilalle
On selvitettävä tarve ja mahdollisuudet ottaa lukio- ja lukio- ja ammatillisen koulutuksen rinnalle kuntouttava opetus, jossa hyödynnetään hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä muita koulutusmuotoja. Käytännössä koulutus ja tukitoimet yhdistetään nykyisiä malleja vahvemmin. Kuntouttava koulutus edellyttää, että sitä varten oppilaitoksissa on riittävästi koulutettua henkilöstöä.
LISÄYS KAPPALEESEEN:
Varhaiskasvatuksen opetusta on tarjottava myös monimuotototeutuksena työssäoppimisen mahdollistamiseksi.
LISÄYS KAPPALEESEEN:
Ruotsinkieleltään pätevän varhaiskasvatuksen henkilöstön ja opettajien pulaan on puututtava, ja ruotsinkielen opetusta on siksi integroitava vahvemmin osaksi varhaiskasvatuksen opintoja ja opettajaopintoja.
LISÄYS KAPPALEESEEN:
Harjoittelukoulujärjestelmä on laajennettava koskemaan myös varhaiskasvatusta.
MUUTOS kappale alla olevan mukaan muotoillen
Ammatillisessa koulutuksessa on huolehdittava lähiopetuksen riittävästä määrästä ja otettava käyttöön valtakunnallinen taitotakuu. Sen edellyttää, että opiskelijoiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä opiskelun aikana seurataan aiempaa tarkemmin ja opiskelijalle tarjotaan enemmän yhteisöllistä tukea. Mikäli taidoissa havaitaan valmistumisen jälkeenkin puutteita, opiskelijalla on oltava oikeus palata maksuttomasti hankkimaan tarvittavat taidot
LISÄYS KAPPALEESEEN:
Harjoittelut on oltava maksuttomia ja esimerkiksi matkat työpaikalle on korvattava harjoittelijalle.
LISÄYS:
Vastauksena vieraskielisten lasten osuuden kasvamiseen varhaiskasvatuksessa, on kielitietoisen pedagogiikan osaamista lisättävä varhaiskasvatusalan opinnoissa sekä varhaiskasvatusalan henkilöstön jatkokoulutuksessa.
MUUTOS kappaleen kaksi ensimmäistä virkettä alla olevan mukaan
On selvitettävä tarve ja mahdollisuudet luoda ja ottaa kokeilujen kautta käyttöön Oppivelvollisille on luotava ammatilliseen koulutukseen 1+2 vuoden malli, jossa ensimmäiseen opiskeluvuoteen sisältyisi yhteisiä tutkinnon osia, alan yhteisiä ammattiopintoja ja muita työelämässä tarvittavia taitoja sekä yksilöllistä ja yhteisöllistä tukea. …
LISÄYS:
mahdollisuus kasvattaa sivistyksellistä ja ammatillista osaamista riittävin resurssein koko maassa. Lähtökohtana on oltava, että toisen asteen alueellinen kattavuus on niin riittävä, ettei nuorten tarvitse muuttaa pois kotoaan jatkaessaan opintojaan toisella asteella.
MUUTOKSIA kappaleen kaksi ensimmäistä virkettä kuten alla
Suomessa on saavutettava korkeakoulutuksen suorittaneiden 50 %
koulutustasoosuus nuorista aikuisista 2030-luvun aikana. Tämän jälkeen on tavoiteltava, että 60 % nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon 2040-luvulla. Koulutustason nostoon tarvitaan kaikkien koulutusmuotoja osallistumista ja siksi on kehitettävä erilaisia väyliä korkeakoulutukseen.LISÄYS kappaleen jälkeen
Otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön valtakunnallisen, erityisesti akateemisten ja erityiskoulutettujen työllistymistä edistävien järjestöjen elinvoimaa lisänneen KEKO-hankkeen kokemuksia, joiden avulla yritykset saavat apua kehittämishankkeisiinsa ja työttömät mahdollisuuden kehittä asiantuntemustaan työssä ja yritystoiminnan tuntemustaan.
MUUTOS kappaleen alkuun
Tarvitsemme Suomessa tarvitaan uusi aikuiskoulutustuki, joka kohdentuu aiempaa paremmin ammatilliseen kehittymiseen ja osaamisen päivittämiseen sekä alanvaihtoon, jatkokouluttautumiseen ja kouluttautumiseen työvoimapulasta kärsiville aloille. Tuen on oltavajoustava, mikä mahdollistaa opiskelun töiden ohessa.
LISÄYS:
Lukion ja ammatillisen koulutuksen sisällöllistä ja rakenteellista yhteistyötä on vahvistettava, jotta koulutuksen saavutettavuutta voidaan parantaa. Ylioppilaskirjoituksista tämän myötä luovutaan.
LISÄYS kappaleen jälkeen
Viime vuosina asunnottomuus on kääntynyt jälleen kasvuun Suomessa. Tavoitteeksi on otettava asunnottomuuden poistaminen 2930-luvun aikana. Tämä edellyttää, että kohtuuhintainen asuntotarjonta ja tarvittaessa palvelut asumisen ongelmatilanteissa ovat monimuotoisia, saavutettavia ja riittäviä. Kaupunkien kasvaessa ja palvelujärjestelmien muutosten yhteydessä on arvioitava ja ehkäistävä muutosten kielteisiä seurauksia.
KORJAUS:
Ylioppilaskokeiden säilyessä ylioppilaskokeet koostuvat vähintään kotimaisen kielen kokeesta, vieraan kieleen kokeesta, reaaliaineen kokeesta sekä kahdesta muusta vapaasti valittavasta kokeesta.
LISÄYKSEN KORJAUKSEEN:
Yksi pakollisista kokeista voi olla taito- tai taideaineen koe.
Ylioppilaskokeisiin on lisättävä suullisia osio kokeisiin opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.
Ylioppilaskoe tulee pystyä suorittamaan suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi.
LISÄYS kappaleen toiseen virkkeeseen
Raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen edellyttävät rataverkon investointeja. Kunnille ja alueille tulee antaa tasapuoliset mahdollisuudet järjestää saavutettavaa ja esteetöntä lähijunaliikennettä….
LISÄYS:
Tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuus taataan myös EU- ja ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille niin, että lukukausimaksut hyvitetään niille EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille, jotka jäävät Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen.
LISÄYS
Asumistuen on turvattava oikeus kohtuuhintaiseen ja riittävän laadukkaaseen asumiseen. Asumistuen on otettava huomioon yhdessä asuvan ruokakunnan koko sekä asumiskulujen erot eri puolilla maata ja mahdollistettava muuttaminen työn perässä tai elämäntilanteen muuttuessa.
LISÄYS:
Korkeakoulutusta on tarjottava jokaisessa Suomen maakunnassa.
LISÄYS:
Opiskelijoiden opinnoissa jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota myös opetuksen järjestämisessä. Opintopisteiden on aidosti vastattava opintokokonaisuuden työmäärää. Opintopisteiden arvioitua työmäärää on siksi kohtuullistettava.
LISÄYS:
Hybridiopetuksen hyödyntämistä ja mahdollisuuksia on lisättävä korkeakoulutuksessa.
LISÄYS:
Opintokokonaisuuksien on sisällettävä myös opetusta pelkän itsenäisen työskentelyn tai ryhmätyöskentelyn lisäksi.
LISÄYS:
Korkeakoulujen strategista profiloitumista tietyn alan erityisosaamista tuottaviksi toimijoiksi on vahvistettava, samalla säilyttäen korkeakoulujen oikeus monialaisuuteen ja monitieteisyyteen.
LISÄYS:
Kansainvälisille opiskelijoille turvataan harjoittelun suorittamisen mahdollisuus tarpeen mukaan myös englannin kielellä. Kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työllistymismahdollisuuksia parannetaan vahvistamalla korkeakoulujen urapalveluja niin, että kansainvälisille opiskelijoille kyetään rakentamaan polku harjoittelupaikkoihin ja niistä eteenpäin työelämään.
LISÄYS:
Opiskelijoiden kansainvälistymistä tuetaan sisällyttämällä kaikkiin tutkintoihin mahdollisuuksia kansainvälisiin opintoihin sekä lisäämällä opiskelijavaihtoihin ja ulkomaan harjoitteluihin lähtevien osuutta.
LISÄYS:
Taloudellinen este ei saa estää opiskelijoiden kansainvälistymistä.
LISÄYS:
Kieltenopetus ja monipuoliset kielten opiskelun mahdollisuudet on turvattava korkeakouluissa.
LISÄYS:
Kotikansainvälistyminen huomioidaan kansainvälistymisen vaihtoehtona.
LISÄYS:
Perusturvan vähimmäistason on perustuttava vähintään kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen.
LISÄYS:
Opiskelijat on siirrettävä takaisin yleisen asumistuen piiriin.
LISÄYS:
Asumistuen tai -lisän ruokakuntakohtaisuudesta on luovuttava.
LISÄYS:
Asumistuen tai -lisän ruokakuntakohtaisuudesta on luovuttava.
Kommentti: Opiskelijoiltakin kannatusta haluavalla puolueellaan on oltava vähintään jotain sisältöä opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi. Mutta ei hätää, tässä ehdotuksemme opiskelijoiden sosiaaliturvan parantamiseen.
LISÄYS (UUSI KAPPALE):
Sosiaaliturvaa uudistettaessa on pidettävä huolta, että opiskelijoiden toimeentulo opintojen aikana turvataan ja että opiskelijalla on mahdollisuus myös palautua opinnoista ilman pelkoa toimeentulon romahtamisesta.
LISÄYS:
Opintorahaan on tehtävä tasokorotus, joka nostaa opiskelijoiden rahamuotoiset etuudet yleistuen vähimmäismäärän tasolle. Opiskelijan perustoimeentulo vastaa tällöin tasoltaan vähintään työttömän työnhakijan sosiaalietuuksia. Tämän jälkeen opintorahan indeksikorotuksista on pidettävä kiinni.
LISÄYS:
Mikäli opiskelijat siirretään yleistuen piiriin muiden edunsaajaryhmien tapaan, opiskelijoille tarpeelliset nykyisen opintotuen kaltaiset elementit, kuten vuositulorajat, sidonnaisuus opintojen suorittamiseen, vapaus velvoitteesta osallistua tukipalveluihin sekä mahdollisuus nostaa etuutta ulkomailla opiskellessa, on säilytettävä.
LISÄYS:
Opintotuen tulorajoja on nostettava.
LISÄYS:
Opintotukikuukausien määrää on nostettava 64:ään kuukauteen ja tutkintokohtaisesta jaottelusta luovuttava.
LISÄYS:
Sosiaaliturvaetuudet on sidottava lähtökohtaisesti indeksiin elinkustannuksen muutosten vaikutukset huomioimiseksi.
LISÄYS:
Kaikki toimeentulotuen tai muun vähimmäisturvan varaan joutuneet on kutsuttava ensimmäisen kolmen kuukauden aikana keskustelemaan palveluneuvojan kanssa yksilöllisen tuen tarpeen kartoittamiseksi ja tulevaisuussuunnitelman luomiseksi.
LISÄYS:
Opintotukijärjestelmän hallinnointi on siirrettävä opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen.
LISÄYS:
LISÄYS:
tietoisuutta maksujen perimättä jättämisen tai alentamisen mahdollisuudesta. Opintotuen takaisinperintä, lakkauttaminen tai tason laskeminen eivät saa johtaa opiskelijoiden velkaantumiseen. Opiskelijoille on tarjottava laajemmin tukipalveluita velkaantumisen hillitsemiseen.
LISÄYS:
Mikäli opiskelija ei kesän aikana suorita opintoja tai työskentele, on hän kuitenkin oikeutettu toimeentulotukeen sekä asumistukeen tai asumislisään.
Kommentti: Sitaatti Työväen akatemian vuosikirjasta vuodelta 1925-6:
”Aatteilla, jotka tahtovat poistaa yhteiskunnalliset epäkohdat, täytyy olla toinenkin tarkoitus: poistaa sivistyksen puute, sillä vaikkapa yhteiskunnalliset valtasuhteet olisivatkin järjestetyt kansanvallan pohjalla, mutta valtaapitävät luokat ovat sivistymättömiä, voivat ne sortaa itse itseään.” / Vilho Rantanen
LISÄYS:
Harkinnanvaraisten lisätukikuukausien myöntämisen perusteeksi on riitettävä jatkossa opintojen edistymiseen vaikuttanut sairaus, kansainvälinen liikkuvuusjakso tai muu painava, todisteellinen syy.
LISÄYS:
Alaikäisille kohdistetun sosiaaliturvan on riitettävä oppilaan tai opiskelijan toimeentulon turvaamiseen.
LISÄYS:
Sosiaaliturvajärjestelmän yhtenäistämisen myötä opintolainajärjestelmästä on luovuttava tarpeettomana. Siihen asti opintolainahyvitys on myönnettävä vuosittain.
LISÄYS:
Oppisopimusopiskelijat on sisällytettävä osaksi opintotuen piiriä.
LISÄYS:
Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden toimeentulon parantamisesta on tehtävä selvitys, jonka myötä kansainväliset tutkinto-opiskelijat lisätään jonkin toimeentulon turvaavan etuuden piiriin.
LISÄYS:
Opiskelijavalintaa tulee kehittää suuntaan, jossa se mittaa hakijoiden motivaatiota, soveltuvuutta alalle sekä kykyä suoriutua opinnoista eikä ole riippuvainen toisen asteen opintomenestyksestä.
LISÄYS:
Korkeakoulujen ensikertalaisuuskiintiöistä on luovuttava.
LISÄYS:
Korkeakoulujen todistusvalintakiintiöstä on luovuttava.
LISÄYS:
Korkeakoulujen siirtohaun kiintiöitä on kasvatettava.
LISÄYS:
Ensikertalaisuuskiintiön säilyessä ensikertalaisuuden palautuminen mahdollisestaan, mikäli opinnon keskeytyvät vuoden sisällä opiskelijavalinnasta.
LISÄYS:
Valintakoejärjestelmää on kehitettävä alakohtaisemmiksi kuitenkin niin, että samojen alojen pääsykokeet toteutetaan valtakunnallisina yhteisvalintoina.
LISÄYS:
Aloilla, joissa työnkuvaan keskeisellä tavalla kuuluu sosiaalista vuorovaikutusta, opiskelijavalinnan osana on oltava soveltuvuuskoe.
LISÄYS:
Asevelvollisuutta suorittavien on saatava vapaata valintakokeisiin valmistautumiseen ja niihin osallistumiseen.
LISÄYS:
Ylioppilaskokeiden säilyessä yhteisvalinnassa ylioppilasarvosanojen perusteella saatavien pisteiden on oltava yhdenvertaisia eri suoritettujen kokeiden välillä.
LISÄYS:
Todistusvalinnan säilyessä toisen asteen tutkinto ja sen käyttö opiskelijavalinnoissa ei voi vanheta.
LISÄYS:
Korkeakoulujen valintakriteereissä ei tule vaatia S2 (suomi toisena kielenä) suomen kirjoittaneilta tiukempia vaatimuksia, kuin suomen äidinkielenä kirjoittaneilta.
LISÄYS:
Aloituspaikkojen määrien on perustuttava osaamistarpeen ennakointiin. Kroonisilla työvoimapula-aloilla aloituspaikkoja on lisättävä.
LISÄYS:
Opetushenkilöstön riittävä määrä, alakohtainen ja pedagoginen osaaminen, tietotekniset taidot sekä vähintään C1/YKI5 –tason opetuskielen taito on taattava.
Kuntien tulisi voida hinnoitella omistamansa vuokra-asunnot itsenäisemmin.
Lisäys:Nopealla hoitoon pääsyllä ehkäisemme sairauksien pahenemisen ja vähennämme kalliimpien palveluiden tarvetta. Sairauksien hyvä hoito perustasolla vähentää sairaalahoitojen tarvetta. Sairaaloiden valmiuksia ja työnjakoja on kehitettävä ja vaativinta hoitoa on keskitettävä korkean tason yksiköihin. Sairaaloiden kattava ympärivuorokautinen päivystysvalmius on turvattava. Suun terveydenhuolto jää usein riittämättömäksi, vaikka sen merkitys ihmisen kokonaisterveydelle on merkittävä. Siksi myös hammashoidon hoitoon pääsyä on parannettava ja pidemmällä aikavälillä tavoiteltava tiukempaa hoitotakuuta. Hoidon sujuvuus ja hoidon jatkuvuus edellyttävät, että potilas voi asioida omalla kansalliskielellään koko hoitoprosessin ajan. Kielellisten oikeuksien toteutuminen on osa laadukasta ja yhdenvertaista terveydenhuoltoa. /Helsingfors svenska arbetarförening
Tekoälyä tulisi hyödyntää julkishallinnon tehostamisessa.
Lisäys:Nuorten ja työikäisten lisäksi myös ikääntyneiden mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on paljon kehitettävää. Mielenterveyspolitiikan on nojattava tutkittuun tietoon ja vaikuttaviin menetelmiin sekä päätösten mielenterveysvaikutusten arviointiin ja kokemusasiantuntijoiden pitkäjänteiseen hyödyntämiseen. Tarvitsemme niin hyvinvointia tukevia yhteiskunnallisia rakenteita kuin paremmin saavutettavia mielenterveyspalveluja kaiken ikäisille. Mielenterveyspalveluissa kielelliset näkökohdat ovat erityisen merkityksellisiä, sillä hoidon vaikuttavuus perustuu luottamukseen, vuorovaikutukseen ja potilaan kokemukseen tulla ymmärretyksi. Kielellisten oikeuksien toteutuminen mielenterveyspalveluissa on osa hoidon laatua ja yhdenvertaisuutta. Palveluiden painopistettä on siirrettävä raskaista hoidoista ennaltaehkäisevään tukeen ja perustason palveluihin kuitenkin turvaten vakavasti sairaiden oikeudet. Perustason hoitoon pitää päästä viiveettä ja tarvittaessa on järjestettävä erikoisasiantuntijoiden tuki ja apu. Etäpalveluilla voidaan täydentää palveluverkkoa ja helpottaa saavutettavuutta. / Helsingfors svenska arbetarförening
LISÄYS:
Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon muodostama kokonaisuus on eri aloilla pääsääntöisesti yhteensä 300 opintopistettä.
Omistusasuntoon kohdistuvat lainan korot tulisi pystyä vähentämään verotuksessa.
MUUTOS:
Korkeakouluopintoihin pääsyä on helpotettava niille, joilla ei ole olemassa olevaa opinto-oikeutta. Korkeakoulutus on mahdollistettava entistä suuremmalle osalle ikäluokasta
karsimalla päällekkäistä ja samantasoista tutkintokoulutustasekänostamalla aloituspaikkamääriä maltillisesti ikäluokkien koko huomioiden. Sosialidemokraattisen politiikan mukaisesti itsensä sivistäminen, myös monialaisesti, läpi elämän katsotaan arvokkaaksi. Jokaisen on löydettävä itselleen sopiva polku työelämään ja siksi mahdollisuuksia myös alanvaihtoon on helpotettava.LISÄYS:
Korkeakoulu opintojen alkuvaiheessa opetus järjestetään ensisijaisesti lähiopetuksena. Myöhemmän vaiheen opetusta voidaan toteuttaa myös etäopetuksena.
LISÄYS (UUSI KAPPALE):
Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä hyväksilukuun on panostettava, jotta opiskelijalla jää aidosti aikaa keskittyä osaamisensa vahvistamiseen sen todistamisen sijaan.
LISÄYS KAPPALEESEEN:
Aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan AHOT-käytänteitä parantamalla ja yhtenäistämällä.
LISÄYS KAPPALEESEEN:
Eri korkeakoulujen opinnot on hyväksyttävä osaksi opintoja riippumatta siitä, missä korkeakoulussa opintoja on suoritettu.
LISÄYS:
Osaamisen rutiininomaisesta linkittämisestä tiettyyn tutkintoon on luovuttava.
LISÄYS KAPPALEESEEN:
Opiskelijoilla on oltava halutessaan mahdollisuus siirtyä työelämään alemman ja ylemmän korkeakoulututkintojen suorittamisen välillä menettämättä opinto-oikeuttaan korkeakoulututkintoon.
Tekoälyä tulisi hyödyntää enemmän opetuksessa ja koulutuksessa.
LISÄYS:
Päivätoteutuksen lisäksi mahdollisuutta suorittaa opintoja joustavammalla monimuoto- ja verkkototeutuksilla on lisättävä. Opetuksen laadun tulee vastaa päivätoteutuksen vastaavaa opetusta. Etäopetus ja verkko-opetus toteutetaan pedagogisesti laadukkaasti eikä se saa olla säästökeino opetuksesta.
LISÄYS:
Suomenkielisten opintolinjojen ensisijaisena opetuskielenä on oltava suomen kieli.
LISÄYS:
Kotimaisille kielillä tehtävään tutkimukseen on turvatta jatkossakin riittävät resurssit.
LISÄYS:
Tutkintoon johtavissa opinnoissa pakollisten harjoittelujen on oltava opiskelijoille kuluttomia ja niistä maksetaan palkkaa tai korotettua opintorahaa. Harjoittelun kannalta keskeisten välineiden on oltava myös maksuttomia.
LISÄYS:
Kansainvälisille opiskelijoille on taattava englanninkielisiä harjoittelupaikkoja ja riittävä määrä henkilökohtaista ohjausta.
LISÄYS:
Opiskelijoiden osaamisen arvioinnin on sisällettävä myös sanallista palautetta osaamisen kehittämiseksi.
Hoitajamitoituksen tulee perustua todelliseen palvelutarpeen arvioon. Teknologiset apuvälineet ovat hyviä lisäyksiä palveluvalikoimaan, mutta ne eivät saa korvata todellista hoivan tarvetta.
LISÄYS KAPPALEESEEN:
Siirtymissä korkeakoulututkinnosta toiseen on hyödynnettävä soveltuvuuskokeita.
LISÄYS KAPPALEESEEN:
Opinto-oikeuksia ei rajoiteta vain yhteen tutkintoon monitieteellisen ja -ammatillisen osaamisen takaamiseksi.
LISÄYS KAPPALEESEEN:
Opiskeluoikeuksissa on palattava niiden elinikäisyyteen.
Tarvitsemme päivitetyn kansallisen muistisairauksien toimenpideohjelman. Aiempi kansallinen muistiohjelma oli voimassa vuosina 2012–2020, eikä sen jälkeen ole ollut sitovaa valtakunnallista linjausta, minkä vuoksi muistisairaiden hoito ja palveluihin pääsy vaihtelevat hyvinvointialueittain. Asiantuntija-arvioiden mukaan muistisairaiden määrä voi nousta jopa 250 000 henkilöön vuoteen 2040 mennessä. Uudella ohjelmalla varmistetaan oikea-aikainen tuki, sujuvat hoitopolut ja riittävä hoiva koko maassa. Ohjelmassa määritellään valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset muistisairaiden hoidon ja palvelujen tasolle, jotta inhimillinen ja yhdenvertainen hoito toteutuu asuinpaikasta riippumatta.
Tähän kappaleeseen voisi lisätä ajatuksen tulevaisuuden aloista, joihin on toistaiseksi hyvin vähän tai ei ollenkaan täsmäkoulutusta. Toisen asteen koulutusta tulee siis kehittää jatkuvasti huomioiden tulevaisuuden alat: esim. datakeskusten tarvitsematyövoima.
Poistetaan kaksivuotinen esiopetus
Teknologiasta tulee valtion hallinnassa tuottamatonta, ja ilmainen, kaikille saatavissa oleva teknologia taas aiheuttaa työttömyyttä. Tarvitaan kompromissi. Valtion tukema, tuottama ja omistama huipputeknologia tulee olla yritysten ja muiden organisaatioiden vuokrattavissa, jotta saadaan työpaikkoja ja tuottavuutta.
Uusien investointien myötä myös maaseudulle voidaan tarvita positiivista kehitystä tukevia toimenpiteitä ja suunnitelmia. Tämän pitäisi näkyä niin julkisen kuin yksityisen rakentamisen ja asuntopolitiikan tukemisessa monipuolisesti. Esim. mistä saadaan nopeasti pienellä paikkakunnalla asuntoja, jos suuri datakeskushanke kohdistuu sinne?
Lisäksi yhteiskunnan tulee tukea edullista vuokra-asumista myös tulevaisuudessa. Tuen muotoja tulee kehittää, ei ajaa alas.
Valtion tulee palkita sellaisia kuntia, jotka todellakin onnistuvat huolehtimaan asukkaistaan. Siihen tarvitaan rahallinen kannustin.
Suomen on sitouduttava taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan panostamalla uusiutuvaan energiaan ja muuhun vihreään teknologiaan. Tällä lisätään työpaikkoja sekä parannetaan tuottavuutta.
Opiskelijoille on annettava mahdollisuus tehdä kestäviä koulutusvalintoja, jolloin välivuosia ei tarvitsisi pitää valintapakon edessä. Korkeakouluun hakevan ensikertalaisuusstatus tulisi säilyä koko ensimmäisen opiskeluvuoden ajan niin, että se voitaisiin palauttaa yhden kerran, mikäli opiskelija luopuu opiskelupaikastaan ensimmäisen lukuvuoden aikana.
LISÄYS:
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijavalinnan oh jatkossa perustuttava osaamiseen, ei työkokemuksen pituuteen, ja tutkintonimikkeen on oltava maisteri AMK.
LISÄYS:
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia jatko-opintoihin vahvistetaan luomalla selkeät polut tohtorikoulutuksiin.
LISÄYS:
Ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstön työelämäosaamisen ajantasaistamisesta pidetään huolta säännöllisillä työelämäjaksoilla.
LISÄYS:
Korkeakoulujen opetuksella sekä TKI-taidoilla tuetaan yrittäjyyttä ja yrittäjyydestä kiinnostuneille tarjotaan tukea oman yrityksen perustamiseen.
…viihtyisä asuinympäristö, laadukkaat koulutuspolut, toimiva liikenne…
LISÄYS:
Suomen Akatemian rahoituksen perusteita kehitetään suuntaan, joka mahdollistaa aidosti myös ammattikorkeakoulujen rahoituksen TKI-toimintaan.
LISÄYS:
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan yhdistyy yhä useammin myös osaamisen kehittäminen (TKIO). TKIO-toiminnan rahoitusta lisätään tutkintokoulutuksen rahoituksesta erillisellä instrumentilla.
Osaamisesta on rakennettava Suomen tärkein kilpailuvaltti. kilpailuvaltti, joten panostus laadukkaaseen ammatilliseen ja korkeakouluasteen koulutukseen on ensiarvoisen tärkeitä.
LISÄYS:
Korkeakoulu-opiskelijalle tarjotaan aina mahdollisuus vapaavalintaisiin opintoihin tutkinnossaan.
LISÄYS:
Yliopisto-opiskelijoilla on oltava mahdollisuus valita sivuaine haluamansa korkeakoulun tarjonnasta huomioiden kuitenkin alakohtaiset erityispiirteen.
LISÄYS:
Yliopistojen autonomia turvaa tieteenharjoittamisen vapauden.
…ettei muutos syvennä oppimiskuiluja tai johda koulutuksen arvon rapautumiseen.
..edellytysten varmistamiseen, sekä siihen, että maahanmuuttajataustaiset lapset saavat koulusta hyvät eväät ja kielelliset valmiudet kotoutumiseen.
Lisäksi korkeakoulutuksen läpäisyä on parannettava tarjoamalla opiskelijoille riittävästi tukea ja oppilaitoksille ja korkeakouluille riittävät opetus- ja ohjausresurssit.
riittävät tukipalvelut turvaten -> riittävillä tukipalveluilla (turha toistaa otsikossa ”turvaa” ja ”turvaten”)
Poliittisessa asiakirjassa tulisi ottaa selkeämmin esille sosialidemokraattisen työväenliikkeen arvot, esim. sosiaalinen oikeudenmukaisuus, jonka korjaamiseen tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä Orpon hallituksen jäljiltä. Suomi on EU:n tarkkailussa sosiaalisen eriarvoisuuden kasvun ja sosiaaliturvan alhaisuuden vuoksi. Tarvitaan pikaisesti peruttaviksi osa sosiaaliturvan leikkauksista ja sen jälkeen tietoon ja tutkimukseen perustuvia laajempia sosiaaliturvan ja sosiaalipalvelujen uudistuksia, esim. Kelan ja hyvinvointialueiden saumattomampaa yhteistyötä koskien. Asiakirjan 3. luvussa on paljon hyviä ehdotuksia, mutta ne hukkuvat tekstin hajanaisuuden ja paljouteen, jolloin jää epäselväksi, mitä asioita oikeasti katsotaan tärkeiksi lähteä ajamaan. Tämä koskee mm. soteen ja koulutukseen liittyviä osioita. Vaikka kyseessä ei ole hallitusohjelmaehdotus, pitäisi tekstin olla ytimekkäämpää ja prioriteetit pitäisi tuoda selkeämmin esille.Esim.- Mielenterveyteen liittyvistä asioista kirjoitetaan monessa kohdassa, mutta konkreettiset ehdotukset hukkuvat tekstin hajanaisuuden ja jäävät osin puuttumaan.- Sote-osuudessa sosiaalipalveluihin liittyvät asiat ja ehdotukset jäävät terveydenhuollon varjoon ja näiden kahden sektorin yhteistyöhön ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.- Tämän hetken tärkeistä ilmiöistä ohjelmassa viitataan mm. asuinalueiden eriytymiseen, mutta toimenpiteet, joita ehdotetaan, ovat enemmänkin laastaria kuin todellista pohdintaan segregaation syistä ja vaikuttavista keinoista sen vähentämiseksi.- Kotoutumiseen liittyvät asiat on asiakirjassa omituisesti eriytetty omaksi luvukseen, vaikka esim. kotouttamiseen liittyvät toimenpiteet ovat suurelta osin osa koulutusta, työllistämistä, nuorisotyötä, harrastusten tarjoamista ja sosiaalipalveluja.Muista luvun teksteistä poiketen aikuiskoulutusta ja jatkuvaa oppimista sekä työntekijöiden turvaa ja suojaa käsittelevät osiot on kirjoitettu hyvin ja ytimekkäästi.
… Kustannusten kasvun hillitsemiseksi kunnissa on tehtävä asioita paremmin ja tehokkaammin, sekä mikäli mahdollista ja järkevää, järjestettävä palveluita yhteistyössä naapurikuntien kanssa.
…tukevat ihmisiä arjessa, sekä mahdollistamalla etätyöskentelymahdollisuus esimerkiksi sellaisissa julkishallinnon tehtävissä, joissa työ ei vaadi jokapäiväistä läsnäoloa työpaikalla.
… pankit eivät myönnä rahoitusta talojen korjauksiin tai myönnä lainaa maaseutualueella sijaitsevan kiinteistön ostoon.
Ammattillinen taitotakuu on liian epämääräinen ja vaikeasti toteutettava sekä seurattava. Mikäli säilytetään, tulisi sitä selventää käytännön tasolla.
Naisvaltaisten alojen tasa-arvosta puhuttaessa on mainittava myös määräaikaisten työsuhteiden suuri määrä ja määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen, johon tulee puuttua ja siirtää painopistettä kohti vakinaisia työsuhteita. Lisäksi julkisen sektorin työntekijöiden tasa-arvoasioista ja työhyvinvoinnista puhuttaessa tulee mainita pitkään toivotut seikat: työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottaminen (monipuoliset työaikamuodot ja -joustot laajasti käyttöön, tällä hetkellä esim. K-S hva:lla alin mahdollinen osa-aikainen työaika% on 50, ei juuri palvele jos hoitovapaalta haluaisi satunnaisesti tulla tekemään vuoroja). Mahdollisuus kouluttautua ja kehittyä ammatillisesti sekä edetä urapolulla, (nyt käytössä on työn vaativuuden perusteella maksettavat palkanlisät, jotka itse asiassa monella hva:lla ovat ennemminkin alentaneet monien palkkoja), henkilöstön hyvinvointi, aidot vaikutusmahdollisuudet oman työn tekemiseen (mikromanageroinnista kohti itseohjautuvuutta), osallisuus päätöksenteossa, läpinäkyvä tiedonkulku, eettisen stressin vähentäminen (aika ja mahdollisuudet tehdä työtä niin hyvin kuin sen haluaisi tehdä kun ihmisistä ja heidän terveydestään on kyse).
Pääradan kaksoisraidehankkeita tulisi edistää erityisesti vilkasliikenteisellä Tampere-Oulu välillä, jatkaen Ylivieska-Liminka raidevälistä. Kaksoisraide lisää junaliikenteen kapasiteettia, nopeutta, huoltovarmuutta sekä häiriönsietokykyä. Se myös tukee ilmastotavoitteita
Koko kappaleessa ei mainita liikkuvia palveluita ollenkaan, joiten nostaisin ne ehkä tähän kohtaan. Kappaleen jatkoksi maininta liikkuvien palveluiden ripeästä käyttöönotosta, kun monet hyvinvointialueet luopuvat kiinteistöistään kustannussyistä. Liikkuvilla palveluilla voidaan tuoda palvelua lähelle asiakasta, joskus jopa kotiin asti. Yhteistyötä kuntien ja kaupunkien kanssa tulee vahvistaa liikkuvien palveluiden jalkauttamisessa esimerkiksi hyödyntämällä yhteiskäyttöisiä tiloja tai kunnilla / kaupungeilla tyhjänä tai vajaakäytöllä olevia tiloja.
”Työterveyslähtöinen sairaanhoito olisi viisasta kytkeä tiiviimmin osaksi perusterveydenhuoltoa esimerkiksi omalääkäri-hoitajamallin avulla.” -> Tähän jatkoksi maininta, että työterveyshuollon kaksoisjärjestelmä tulee asteittain purkaa ja palvelut tulee määrätietoisesti integroida julkisiin palveluihin.
Kappaleen loppuun maininta: “Päihdehuollon palveluissa päihtyneisyys ei saa olla hoitoon pääsyn este.”
Kappaleessa tulee mainita riittävän pienet ryhmäkoot ja henkilöstön vaihtuvuuden vähentäminen, kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyön lisääminen: vastuut selkeämmiksi (myös peruskoulutuksen puolella)
Kappaleen loppuun maininta: ”Oppiaineissa tulee voida hyödyntää tasoryhmiä, jotta opetusta voidaan mukauttaa oppilaan tuen tarpeen tai vahvan osaamisen perusteella.”
“Perusopetuksen tuntijaon uudistuksessa on jatkettava perusopetuksen vähimmäistuntimäärän merkittävää kasvattamista.” resursseja lisää opetushenkilöstön ja muun henkilökunnan riittävyyden ja laadukkaan työn turvaamiseksi.
Kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen -> vastuiden selkeyttäminen.
Kappaleessa tulee mainita myös some! Lisättävä puuttumisen keinoja ja painetta alustojen tuottajille lisätä valvontaa ja kitkeä epäasiallista ja häiritsevää käytöstä. Puuttumiseen lisää keinoja, vihapuheesta rangaistava ja alustojen vastuu tunnistaa käyttäjänsä luotettavammin estää trollitilien luomisen.
Peruskoulu ei enää pysty vaikuttamaan kotitaustasta johtuviin oppimisenja hyvinvoinnin eroihin. Vanhempien koulutustausta periytyy sukupolvelta toiselle, Kodin resurssit, asenteet koulutusta kohtaan ja yhteiskunnan lisääntyvä polarisaatio vaikuttavat suoraan oppimistuloksiin. Erittäin hyvin koulussa menestyviä on entistä enemmän, mutta samanaikaisesti myös heikommin pärjäävien määrä kasvaa.
Rivi 1033 Muutos: Alkoholin saatavuuden ja markkinoinnin lisääntyminen lisää merkittäviä terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Alkoholipolitiikassa ei ole kyse ainoastaan alkoholin kokonaiskulutuksen tasosta, vaan myös haittojen epätasaisesta jakautumisesta. Haitat kasautuvat ja polarisoituvat entistä voimakkaammin.
LISÄYS:
Erityisesti itäisen Suomen rajamaakunnat tarvitsevat konkreettisia toimia aluekehityksen vahvistamiseksi, saavutettavuuden parantamiseksi ja investointien liikkeelle saamiseksi.
Rivi 1033 Lisäys: Rahapelihaittojen riski kasvaa rahapelien siirtyessä lisenssijärjestelmään ja markkinoinnin lisääntyessä. Haittojen ehkäisyyn on siksi kiinnitettävä erityistä huomiota turvaamalla riittävä rahoitus rahapelituotoista sekä vahvistamalla toimia nuorten rahapelaamisen vähentämiseksi.
”Perheen aikuisten kriisitilanteissa on huolehdittava myös lasten avuntarpeesta ja toisin päin.” Muutosesitys: ”Jokaiselle perheenjäsenelle on varmistettava äkillisessä kriisitilanteessa riittävä tuki sekä ohjaus oikeanaikaisiin palveluihin.”
Rivi 1033 Lisäys: Tupakka- ja nikotiinituotteissa oleellista on ehkäistä tuotteiden käytön aloittamista kansanterveyssyistä. Siksi tupakka- ja nikotiinituotteiden ostoikäraja tulee nostaa 20 ikävuoteen.
Muutosesitys: ”Lastensuojelun perustana on tukea lapsia ja perheitä sekä turvata lasten oikeuksia. Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluihin on taattava riittävät resurssit, jotta tukea ja palveluita on saatavilla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Riittävillä varhaisen tuen palveluilla voidaan tukea lapsia, nuoria ja perheitä aikaisessa vaiheessa, joka voi vähentää vaativampien palveluiden tarvetta. Kuitenkin myös vaativien lastensuojelupalveluiden sekä muiden lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluiden laatu ja saatavuus on turvattava.”
Muutosesitys nykytekstiin: ” Yhdessä sopiminen luo vakautta sosiaaliturvajärjestelmään, jota on nyt hallituskaudella 2024-2027 uudistettu voimakkaasti ja lyhytjänteisesti pidemmän aikavälin seurauksista välittämättä.”
Lisätään tämän kappaleen jälkeen uusi kappale osaksi koulutuspolitiikan kokonaisuutta:
Seuraavalla hallituskaudella on käynnistettävä valmistelu, joka tähtää merkittävään koulutusreformiin viimeistään 2030-luvun loppupuolella. Suomen korkeakoulujärjestelmää tulee kehittää suuntaan, jossa lähtökohtana on laaja pääsy korkeakoulutukseen, ja jossa opiskelijat valitsevat tutkintoalansa ja suuntautumisensa opintojen edetessä, samalla kun eteneminen ja erityisesti maisteritutkintoon johtava koulutus rajautuvat osaamisen, motivaation ja suoriutumisen perusteella. Valmistelu ei saa syrjäyttää muita edellä mainittuja nopeammin toimeenpantavia tavoitteita, jotta koulutustason nousu etenee jo ennen reformin käynnistymistä.
Lapsen oikeuksien sopimus olisi vahva pohja tälle lasten ja nuorten erityisyydelle ja kasvun turvaamiselle. Lapsen oikeuksien sopimusta ei mainita yhdessäkään kohdassa, ja se kuitenkin on myös yksi ihmisoikeussopimus, jota on rikottu räikeästi tämän hallituskauden aikana. Miten näitä yllä mainittuja tärkeitä kasvun ja kehityksen elementtejä vahvistetaan, toimenpiteenä olisi konreettinen lain velvoittava vaikutusten arvio sekä lapsibudjetointi.
Monien tärkeiden ihmisoikeussopimusten lisäksi ehdotamme mainittavan lapsen oikeuksien sopimuksen.
Turvataan perheille todellinen mahdollisuus valita eri varhaiskasvatuksen hoitomuotojen välillä. Päiväkotien rinnalla on säilytettävä ja kehitettävä pienryhmäisiä vaihtoehtoja, kuten ryhmäperhepäivähoitoa.
Lisäys: kuultava
Lisäys: opettaja- ja koulunkäynninohjaajamitoituksesta
Valtion laina takauksia tällaiselle rakentamiselle.
Varainsiirtoveron veroa ei tarvitsisi maksaa kuin vasta viiden vuoden jälkeen asunnon ostosta . Se on 200 000 asunnosta huomattava summa. 4 pros.
Haavoittuvassa asemassa olevien vammaisten henkilöiden ja psykiatriseesti sairaiden eläkkeitä ei saa laskea. Jos kustannukset nousevat niin ainakin eläkkeitä on hyvä indeksikorottaa, joka on hyvä suunta.
Työsuhteiden epävarmuus ja työnteon monimuotoistuminen haastavat nykyistä sosiaaliturvaa. Byrokratiaongelmat ja viiveet toimeentuloturvan toimeenpanossa aiheuttavat suuria epävarmuustekijöitä ja tekevät työn vastaanottamisesta kannattamatonta. Toisaalta etuudet ovat päällekkäisiä ja eri etuuksien tasot sekä tulkinnat työn ja etuuksien sovittelusta vaihtelevat. Pienimuotoinen tai olematon yritystoiminta ei saa olla esteenä työttömyysetuuksien myöntämiselle.
Lisäys kappaleen alkuun:
SDP:n pitkän tähtäimen tavoitteena on siirtyä kohti lyhyempää kokonaistyöaikaa tavalla, joka tukee talouskasvua ja työntekijän hyvinvointia.
Ja lisäys kappaleen loppuun:
Työtehtävästä palautuminen jo työpäivän aikana ehkäisee pitkäaikaista kuormitusta, työuupumusta ja vähentää sairauspoissaoloja sekä niistä tulevia ja pidentää työuria loppupäästä.
Sairaaloiden kattava ympärivuorokautinen päivystysvalmius on turvattava. Terveyskeskuksien joustavia aukioloaikoja ja ilta- ja lauantaipäivystyksiä on ylläpidettävä ja lisättävä.
Kuntien rahoituksen pitää perustua niiden todellisiin vastuisiin ja niille tulee taata osuus myös pääomaveron tuotosta.
Kunnilla on kaavamonopoli ja kaavoitusta tulee tehdä kuntien tarpeet edellä. Kuntien maapolitiikan on tuettava kohtuullisia tonttihintoja myös tonttien myynnissä. Kuntien yleiskaavojen merkitys kaavajärjestelmässä on keskeistä. On tärkeää, että kunnissa on hallintamuodoltaan monipuolisesti erilaista asumista.
MAL rahoituksen piiriin ei saa siirtää valtakunnallisen perusinfran hankkeita.
Yksinasuvat on ryhmänä sivuutettu ohjelmasta täysin, ainoastaan yksinäisyydestä puhuttaessa on mainittu tämä ryhmä, johon kuuluu pitkälti toista miljoonaa kansalaista eri ikä- ja tuloluokista. Esitän että lisätään johdantoon kappale:
Lähes neljäsosa suomalaisista asuu yksin. Yksinasuvia on eri ikä- ja tuloluokissa. Yksinasuvilla on muita suurempi riski kokea yksinäisyyttä, sairastua tai kärsiä mielenterveyden haasteista, köyhtyä ja kärsiä pitkäaikaistyöttömyydestä. Suurin osa toimeentulotuen saajista ja asunnottomista on yksinasuvia. Yksinasuvat tulee tunnistaa ryhmänä paremmin ja heille tulee suunnata palveluita ja neuvontaa. Myös tulonmuodostuksessa ja tukipolitiikassa tulee yksinasuvat huomioda paremmin.
Kannatan lisäystä ja lisäisin siihen vielä kohdan: Yksinasuvat on tunnistettava palveluissa ryhmänä, jolla on kohonnut riski sairastua vakavasti, köyhtyä ja syrjäytyä.
Lisäys:
Turvataan yksinasuvien palvelut alueellisesti ja valtakunnallisesti lisäämällä palveluita tuottavien yritysten ja yhteisöjen henkilöstön tietoisuutta yksinasuvien erilaisista elämäntilanteista.
Politiikassa tulee tunnistaa myös yksinasuvien eriarvoinen asema ja heidät tulee huomioida yhteiskunnan kaikilla tasoilla tasavertaisina muiden perhemuotojen kanssa. Samalla annetaan tilaa erilaisille elämisen- ja perhemuodoille.
LISÄYSESITYS:
Vahvistetaan myös aikuisten ja työikäisten kuntoutus- ja terapiapalveluita ja varmistetaan, että edelleen tarjotaan myös riittävän pitkiä terapiajaksoja heille joiden katsotaan erityisesti hyötyvän tällaisesta. Erityisen tärkeitä nämä ovat lasten vanhemmille, sillä lasten hyvinvointi on täysin riippuvainen vanhempien hyvinvoinnista.
Poistetaan tämä lause, irrallinen ja muutoinkin vailla selkeyttä. Onko tämä oikeasti kannatettavaa ja miten tämä tehtäisiin.
Luonnoksessa: ”Oppivelvollisten ja aikuisten ammatillinen koulutus on erotettava toisistaan sekä tavoitteiden että rahoituksen osalta.”
Ammatillista koulutusta tulee kehittää, yksilölliset oppimispolut opiskelijoille taata, mutta ratkaisu ei tulisi olla palata reformia edeltävään aikaan. Nykyinen malli mahdollistaa koulutuksen järjestäjän näkökulmasta synergiaetuja, tämä esitys sen sijaan jäykistäisi rakenteita.
Lisäys:
SDP sitoutuu siihen, että vaativat ja paljon tukea edellyttävät palvelut – kuten vammaispalvelut, henkilökohtainen apu, asumisen tuki ja vaativa sosiaalityö – turvataan valtakunnallisilla vähimmäislaatukriteereillä. Palvelujen saatavuus ja laatu eivät saa riippua asuinpaikasta tai hyvinvointialueen taloustilanteesta.
LISÄYS lukuun 3.2.: Tupakka- ja nikotiinipolitiikka
Tupakka- ja nikotiinipolitiikassa on vahvistettava ennaltaehkäisyä sekä lasten ja nuorten suojelua. Nikotiinipussien tuominen laajamittaiseen myyntiin on lisännyt etenkin nuorten nikotiiniriippuvuutta. Myönteisestä kehityksestä huolimatta tupakoinnin arvioidaan edelleen aiheuttavan 3700-5400 kuolemaa vuosittain. Tupakointia ja nikotiinin käyttöä on vähennettävä ja makuaineiden kaltaiset nuoria houkuttelevat tekijät on kiellettävä myös nikotiinipusseissa. Tupakka- ja nikotiinituotteiden ostoikäraja tulee nostaa 20 ikävuoteen. Savuton Suomi 2030 -tavoitteen saavuttaminen edellyttää tutkittuun tietoon perustuvaa sääntelyä, nikotiinituotteiden houkuttelevuuden vähentämistä, harmaan kaupan rajoittamista ja saatavuuden rajoittamista sekä ehkäisevää päihdetyötä.
Tupakka- ja nikotiinipolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta on seurattava systemaattisesti sosiaali- ja terveysministeriön johdolla, ja politiikkaa on kehitettävä säännöllisesti asiantuntija-arviointiin perustuen. Suomen on noudatettava WHO:n tupakkapuitesopimuksen velvoitteet täyttävää politiikkaa, mikä tarkoittaa päätöksenteon suojelua tupakkateollisuuden kaupallisten ja muiden etujen tavoittelulta.
Lisäys (kappaleen loppuun):
Talouden sopeuttamistoimet eivät saa kohdistua palveluihin, jotka turvaavat ihmisen perusoikeudet ja itsenäisen elämän edellytykset.
Ikääntyvällä kansakunnalla ei ole varaa menettää yhdenkään ihmisen panosta. Ohjaamon ja vastaavan kaltaisten nuorten ja nuorten aikuisten matalan kynnyksen palvelupisteiden ylläpito saavutettavissa paikoissa on tärkeää, jotta nuoret saavat nopeasti ja oikeasti aikaisesti tarvitsemaansa palveluihin ohjaamista. Tarvitsemme laaja-alaisen nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ohjelman.
Tähän kappaleeseen tulisi lisätä tavoitteeksi kuukautissuojien ja inkontessisuojien arvonlisäveron poisto.
Kaksivuotiseen esiopetukseen liittyen toteutettiin laaja kokeilu miten kaksivuotinen esiopetus toimisia suhteessa nykyiseen käytäntöön eli yksivuotiseen esiopetukseen. Kokeilun toteutti opetus- ja kultturiministeriö ja se kesti elokuusta 2021 toukokuuhun 2024. Kokeiluun osallistui noin 10 000 vuosina 2016 tai 2017 syntynyttä lasta.
Nyt kokeilun tulokset kokeilusta on saatu. Valtioneuvoston sivuilla kerrotaan näin:
”Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ei kaventanut lasten välisiä eroja perusopetuksen alussa arvioiduissa taidoissa. Vaikutukset eivät myöskään vaihdelleet erilaisesta perhetaustasta tulevien lasten välillä. ”
https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/kaksivuotisen-esiopetuksen-kokeilun-tulokset-julki
Pitäisikö tämä kokeilun tulos: (kaksivuotinen esikouluopetus ei kaventanut lasten välisiä eroja perusopetuksen alussa arvioiduissa taidoissa) ottaa huomioon meidän ohjelmatekstissä?
Kaksivuotinen esiopetus: Poistetaan tavoitteista tutkimusnäytön puutteen vuoksi. Siirretään painopiste aikuisresurssin vahvistamiseen. Pienten lasten kohdalla perustarpeisiin vastaaminen on ensisijaista suhteessa akateemisten valmiuksien varhaistamiseen.
Etäopetuksen rajaaminen: Vedetään tiukka raja etäopetukselle alakoulussa. Digitaalisuus ei saa korvata ihmiskontaktia.
Resurssiviisaus: Säädetään lakisääteinen rehtorimitoitus ja korvamerkityn perusrahoituksen minimitaso, jotta uusi oppimisen tuen lainsäädäntö ei jää kuolleeksi kirjaimeksi kuntien säästöpaineissa.
Lisäyksenä ohjelman jo hyviin kirjauksiin:
Lukiokoulutuksen ja ammatillisten opintojen yhdistämisen tulee olla halukkaille nykyistä helpompaa ja koulutuksen järjestäjiä siihen kannustavampaa. Tämä toteutetaan purkamalla rahoituksen ja lainsäädännön esteitä, jotka tällä hetkellä vaikeuttavat opiskelijoiden liikkumista oppilaitosrajojen yli. Luomalla yhteiset digitaaliset opintotarjottimet ja sujuvat osaamisen tunnustamisen prosessit varmistamme, että opiskelija voi rakentaa joustavan tutkinnon ilman päällekkäisiä suorituksia. Samalla koulutuksen järjestäjien rahoitusmallia uudistetaan palkitsemaan laadukkaasta yhteistyöstä ja opiskelijoiden yksilöllisten ja riittävän yleissivistyksellisten polkujen mahdollistamisesta.
Rahoitusmallin täysremontti: Luovutaan suoritemääriin perustuvasta ”tutkintotehtailusta”. Kasvatetaan perusrahoituksen osuutta inhimillisen pääoman laadun turvaamiseksi.
Työsuhteiden vakauttaminen: SDP:n on vaadittava yliopistojen määräaikaisten työsuhteiden (72 %) radikaalia vähentämistä. Pysyvä opetushenkilöstö on edellytys opiskelijoiden tuelle ja laadukkaalle ohjaukselle.
LISÄYS rivi 824
Hyvä arki rakentuu kokonaisuudesta, johon vaikuttavat niin laadukkaat ja riittävät
palvelut, terveys-, koulutus- ja työllisyyspalvelut, viihtyisä asuinympäristö, toimiva liikenne kuin reilu työelämä.MUUTOS
Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava sekä oikeudenmukainen että tarkoitusta vastaava.
847 Sosiaaliturvaa ja sitä on kehitettävä vastaamaan uudenlaisiin tarpeisiin nykyistä paremmin.
(Turvattu toimeentulo ja hyvä koulutus ovat terveyden ja hyvinvoinnin perusta.)
POISTO
Jokaisella on oltava mahdollisuus
kehittää jaylläpitää osaamistaan, sillä se luo turvaa muutoksen keskellä. Ihmisten koulutustasosta huolehtiminen onmyöskoko yhteiskunnan kannalta keskeistä, sillä tällä hetkellä koulutustason lasku suhteessa muihin OECD-maihin uhkaa koko hyvinvointivaltion perustaa. Koulutustason ja oppimistulosten nostaminen nojaa siihen, että jokaiselle lapselle turvataan laadukas perusopetus, oppimisen tuki ja tarpeen mukaiset oppimateriaalit lähikoulussa riittävillä opetuksen ja ohjauksen resursseilla. Osaamisesta on rakennettava Suomen tärkein kilpailuvaltti.POiSTO
Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava riittäviä, oikein mitoitettuja ja laadukkaita.LISÄYS:
Meidän on huolehdittava, että
palveluidensosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisuus paranee ja jokaisella suomalaisella on tasavertainenKappaleessa on negatiivinen ja ”syyllistävä sävy” ikääntyneistä. Voisiko olla esim. ”Yhteiskunnassa on kasvavia paineita perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, kotona asumisen tukipalveluissa ja asumispalveluissa. Ikääntyminen ei automaattisesti tarkoita…”
LISÄYS JA Muutos
Tavoitteena tulee olla , että hoitoon pääsee
hoitoon on päästäväviimeistään kahdessa viikossa.MUUTOS rivi 899Hoito on järjestettävä omalääkäri- ja
omahoitajamallillaomahoitajamalliaOmalääkäri- ja omahoitajamallinvakiinnuttamisenvakiinnuttamallayhteydessä on pidettävä huolta siitä,siten, että malli nopeuttaa hoitoon pääsyä ja…POISTO r 902
Fyysisen hoitokontaktin ohella on kehitettävä helppokäyttöisiä etäpalveluita.LISÄYS
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestettävä kustannustehokkaasti.
LISÄYS
Sairaaloiden kattava ympärivuorokautinen päivystysvalmius on kuitenkin turvattava.
Myös vanhukset tarvitsevat läsnäololoikan. Yksineläviä ja yksinäisiä vanhuksia on runsaasti ja eri eläkeläisjärjestöt ovat tärkeässä roolissa luomalla yhteisöllisyyttä monilla tavoin. Näiden järjestöjen rahoitus on turvattava myös tulevaisuudessa.
MUUTOS
998 Vakavasti sairaiden oikeudet Kuitenkin turvaten vakavasti sairaiden tulee turvata ja perustason hoitoon pitää päästä viiveettä, tarvittaessa
POISTO
Nuorten hyvinvointi on heikentynyt kaikkialla maassa, ja syrjäytymisen riski on lisääntynyt.
Poisto
1007 Nuorten hyvinvointi on koko yhteiskunnan elinvoiman mittari. Tutkimusten mukaan heidän
1008 tyytyväisyytensä ja tulevaisuudenuskonsa ovat heikentyneet selvästi.
Julkisten palvelujen saavutettavuus on turvattava myös heille, jotka eivät omista sähköpostiosoitetta tai puhelinnumeroa. Kansalaisella on aina oltava vapaus valita, haluaako hän käyttää sähköpostia tai älypuhelinta, eikä se saa asettaa häntä eriarvoiseen asemaan.
Työnantajan vastuuta huolehtia työntekijöiden osaamistasosta tulee vahvistaa lakisääteisesti ja työntekijöiden osaamisen kehittämisen tulee olla myös nykyistä vahvemmin yritystukien ehtona. Työpaikoilla tapahtuvaa kouluttamista on lisättävä, ja koulutustunteja on merkittävästi lisättävä.Perustelut: Jo nyt yksinyrittäjät ja muut epätyypillisissä työsuhteissa silpputyötä tekevät ovat huonommassa asemassa kuin työntekijät osaamisen kehittämisen suhteen. Tätä kuilua ei tule syventää.
On luotava jatkuvan koulutuksen järjestelmä, joka mahdollistaa kaikille elämäntilanteesta ja työmarkkina-asemasta riippumatta ammatillisen kouluttautumisen kunkin työmarkkinatilanteen mukaisesti.
On luotava jatkuvan koulutuksen järjestelmä, joka mahdollistaa kaikille elämäntilanteesta ja työmarkkina-asemasta riippumatta ammatillisen kouluttautumisen kunkin työmarkkinatilanteen mukaisesti.
LISÄYS: Tutkintoon johtavat pakolliset harjoittelut on oltava palkallisia tai niistä on maksettava korotettua opintorahaa. Opiskelijan valmistuminen ei saa jäädä kiinni harjoittelupaikan puutteesta. Saatteeksi: Etenkin nyt kun monella opiskelijalla on taloudellisesta aikasempaa tiukempaa ja työn saanto on haastavaa, monen opiskelijan on pohdittava harjoittelun suorittamisen ja opistojen kesken jättämisen välillä. Siksi toivon, että nämä pakollisiin harjoitteluihin liittyvät epäkohdat huomioitaisiin SDP:n poliittisessa ohjelmassa. Tämä sama periaate koskee sekä toista astetta, että korkeakouluopintoja.
Orpon hallituksen tekemien työelämän heikennysten poisto tulee mainita konkreettisesti. Siis: Suojaosien palautus. Aikuiskoulutustuen palautus (laajempana ja uudessa muodossa). Työehtojen heikennysten palautus (irtisanominen, määräaikaisuudet, lakko-oikeus)
”Lähtökohtana on oltava jokaisen ihmisen työnteko kykyjensä mukaan sekä ihmisen oman aktiivisuuden, itsensä kehittämisen, kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen.”Tämä yksilön vastuuta korostava lähtökohta on kuin suoraan kokoomuksen käsikirjasta. Ehdottomasti poistettava.Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry
Yleissivistystä vahvistavia toimia pitäisi konkretisoida.
Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry
LISÄYS: Pääsykokeet takaisin ja todistusvalintojen osuutta supistettava.
Perustelu: yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, koulutuksen periytyvyyden merkityksen vähentäminen. Lukiosta on tullut viisivuotinen pääsykoekurssi ja nuoret joutuvat tekemään ratkaisevia uravalintoja aivan liian nuorina. Toisin kuin OKM:n johto näyttää pitkään ajatelleen, nuoret ovat ihmisiä, eivätkä pelinappuloita joiden pitää kulkea opintopolusta työelämään suoraviivaisesti ja mahdollisimman nopeasti. Suuri ongelma on tässä määrällisten tekijöiden ylikorostaminen. Jos puhutaan tutkintomäärien lisäämisestä, pitää ehdottomasti aina alleviivata sitä, että muutoksen tapahduttava laadusta tinkimättä. Tällä hetkellähän suuri ongelma on se, että yliopistoille ja muillekin annetaan sen kaltaisia kannustimia rahoitusmallin kautta, ja muutoinkin, jotka johtavat opetuksen ja tutkintojen laadun heikkenemiseen. Näin tapahtuu, kun entisillä tai liian vähäisillä resursseilla pitäisi tuottaa aina vain enemmän tutkintoja. Mekanismi johtaa myös epäterveeseen kilpailuun eri koulutusyksikköjen välillä. Siis: ensin olisi huolehdittava laadusta
sitten määrästä, ei päinvastoin.
Sama koskee myös yliopistojen rahoitusta. Vaikka kaikki puolueet ovat sitoutuneet yhteiseen kasvun tavoitteeseen, ei kasvua jaeta oikeudenmukaisesti ja rationaalisesti, vaan se suunnataan ennen muuta suoraan talouselämää (lyhytjänteisesti) tukevalle tutkimukselle perustutkimuksen sijasta.
Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry
Tärkeänä lisäyksenä esitän vaatimusta yliopistolain avaamisesta, jotta yliopistojen hallintoa voitaisiin demokratisoida. Keskitetty johtajavaltainen valtarakenne ei todellakaan sovi asiantuntijaorganisaatiohin. Tämä vaatimus ei ole saanut vastakaikua yhdenkään hallituksen aikana 2010 jälkeen. Nyt olisi vihdoin muutoksen aika.
Edellisiin liittyen olisi yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitusmalleja radikaalisti yksinkertaistettava ja luotava edellytyksiä toiminnan ennustettavuudelle. Jotain vahvaa yliopistojen autonomian merkityksestä (kun se on radikaalisti heikentynyt) pitäisi myös lausua.
Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry
MUUTOS riippumattoman
tieteentutkimuksen tekemisen mahdollisuuksista.(Riippumattoman tieteen sijasta olisi parempi puhua riippumattomasta tutkimuksesta.)
Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry
LISÄYS LOPPUUN:
Kohdennetaan erillisrahoitusta päihde- ja mielenterveysongelmien uusien hoitomuotojen kehittämiseen ja tutkimukseen, jotta hoitojen vaikuttavuutta voidaan järjestelmällisesti arvioida.
Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry
LISÄYS
Yhteiskunnan tulee taata jokaiselle nuorelle oikeus laadukkaaseen, luotettavaan ja tutkittuun tietoon perustuvaan päihdekasvatukseen.
Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry
LISÄYS: Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tukevat nuoria. Järjestöillä on keskeinen rooli nuorten tavoittamisessa, ja niiden toimintaedellytykset on turvattava pitkäjänteisesti.
Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry
LISÄYS/MUUTOS:
Alkoholin saatavuuden lisäämiseen liittyy merkittäviä riskejä.Alkoholin saatavuuden ja markkinoinnin lisääntyminen kasvattaa merkittäviä terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Haittojen kehitys ei seuraa vain kokonaiskulutusta, vaan taloudellisen taantuman aikana haitat usein kasautuvat ja polarisoituvat, vaikka kulutus keskimäärin vähenisi. Pohjoismaisesta alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmästä on pidettävä kiinni, eikä järjestelmän kansanterveydellistä merkitystä tule edelleen heikentää.Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry
LISÄYS:
Päihde- ja riippuvuuspalveluiden saatavuus ja laatu on turvattava koko maassa. Päihdehoito ja kuntoutus ovat olennainen osa hoitoketjua, jonka toimimattomuus lisää syrjäytymistä, turvattomuutta ja kustannuksia muissa palveluissa. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden integraatiota on vahvistettava ja varmistettava riittävän pitkät ja vaikuttavat hoito- ja kuntoutusjaksot.
Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem.yhdistys ry
LISÄYS
Rahapelihaitat uhkaavat kasvaa rahapelien siirtyessä lisenssijärjestelmään ja markkinoinnin lisääntyessä. Erityisestä huomioita tulee kiinnittää haittojen ehkäisyn rahoitukseen rahapelituotoista sekä nuorten rahapelaamisen vähentämiseen.
TYÖRYHMÄ ei
Otsikko on kyllä aika monipolvinen, mutta muutosehdotus tarkoittaisi, että työntekijöiden turva tulisi vain tukipalveluista.
TYÖRYHMÄ ei
Aihe on tärkeä, mutta poliittisen ohjelman kannattaa jäädä yleisemmälle tasolle, koska muuten siitä uhkaa tulla liian pitkä.
TYÖRYHMÄ ei
Ei osattu ottaa kantaa, mihin tällä viitataan. Saattaa myös estää epätarkoituksenmukaisesti ammattillista liikkuvuutta.
TYÖRYHMÄ ei
Aihe huomioitu kohdassa 2.8
TYÖRYHMÄ kyllä, mutta ei
Näkemyksen mukaan näitä on mainittu ohjelmassa.
TYÖRYHMÄ ei
Ehdotuksessa on elementtejä, joita on käsitelty edellisissä luvuissa.
TYÖRYHMÄ: ei
Tärkeä hyvinvointialuespesifi aihe ei ehkä ole oikea kohta käsitellä tätä.
TYÖRYHMÄ ei
Näkökulmia on huomioitu luvussa 2.8. sekä yleisemmällä polittiseen ohjelman pituuden huomioivalla tavalla jäljempänä tässä luvussa.
TYÖRYHMÄ: kyllä muutoksin
Lisäys: Samanaikaisesti silpputyötä tekevien, usein nuorten ja maahanmuuttajien, määrä lisääntyy ja silpputyö on tiettyjen ammattien kuten esimerkiksi taide- ja kulttuurialoilla työskentelevien yleinen työn tekemisen muoto. Määräaikaiset ja keikkaluonteiset…
TYÖRYHMÄ: kyllä
lisätään: Jatkuva epävarmuus ja toimeentulon haasteet aiheuttavat kasautuvia sosiaalisia ja elämänhallinnallisia ongelmia ja lapsiperheköyhyyttä. Huono -osasaisuuden periytyvyyteen ja kierteen katkaisemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
TYÖRYHMÄ, kyllä, mutta muutoksin.Lisäys; ..eikä oikeutta ansiosidonnaiseen turvaan kerry välttämättä lainkaan. Myös vuokratyö voi haitata kiinnittymistä työelämään. Pienetkin työansiot..
TYÖRYHMÄ ei
Jää epäselväksi, mikä olisi tämän suhde alustatyödirektiiviin.
TYÖRYHMÄ ei
Käsitellään kv-näkökulmat luvussa 2.11. (työperäinen maahanmuutto)
TYÖRYHMÄN KOMMENTTI KAIKKIIN ESITYKSIIN.
Pidetään pohja.
TYÖRYHMÄ eiSuomessa oli voimassa kuntien velvoite työllistää ikääntynyt pitkäaikaistyötön, mutta tämä poistettiin, kun vastuu työllisyyspalveluista siirtyi kokonaisuudessa kunnille. Työllistymistakuu on ajatuksena erittäin hieno, mutta käytännössä aika kallis järjestelmä ja ei välttämättä tarjoa ihmiselle riittävän mielekkäitä työtehtäviä. Kuntien työllisyyspalveluiden rahoituksen on tarkoitus ohjata kuntia tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Kunnat voivat asettaa omissa hankinnoissaan työllistämisehtoja tai myös itse palkata tai ohjata palkkatukeen lisää resursseja. Työllistamistakuu tarkoittaisi, että jollain täytyisi myös olla varat maksaa palkat.
TYÖRYHMÄ: ei
Työttömyyskassojen palvelut hankala yhdistää työllisyyspalveluihin.
TYÖRYHMÄ kyllä
listään kappaleen loppuun: ..Lisäksi on huolehdittava, että työllisyyspalveluilla on riittävät resurssit ja työkalut työllisyyden edistämiseen. Palkkatuen, työhönvalmennuksen ja tuetun työn mallien on oltava pitkäjänteisesti rahoitettuja ja työnantajille ennakoitavia.
TYÖRYHMÄ ei
Liittyy siihen kuinka paljon poliittiseen ohjelmaan halutaan suoraan viittauksia nykyisen hallituksen toimien purkamiseen.
TYÖRYHMÄ ei
Esitys ei sisältänyt varsinaista muutosehdotusta tekstiin.
TYÖRYHMÄ kyllä
lisätään: Palkka-avoimuutta ja anonyymejä rekrytointeja on lisättävä, palkkasyrjintää on vähennettävä ja perusteettomia palkkaeroja on estettävä tehostamalla palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanoa.
TYÖRYHMÄ: kyllä muutoksin
Lisätään kappaleen loppuun. On syytä selvittää, olisiko mahdollisuutta siirtyä malliin, jossa vanhempainvapaan kustannuksia työnantajille, voitaisiin tasata työnantajien kesken.
TYÖRYHMÄ ei
Otettiin mukaan seuraava kommentti.
TYÖRYHMÄ kyllä
lisäys: Naiset työskentelevät julkisella sektorilla miehiä enemmän, usein matalapalkkaisissa tehtävissä kuten hoito-, varhaiskasvatus-, puhtaanapito- ja tukipalvelutehtävissä. Julkisen sektorin tulee olla edelläkävijä palkkatasa-arvon edistämisessä, samapalkkaisuudessa ja palkka-avoimuudessa sekä turvata kuntien ja hyvinvointialueiden resurssit, kilpailukykyiset työehdot, työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja henkilöstön riittävyys.
TYÖRYHMÄ ei
Kommentti ei sisällä esitystä, miten maailmaa pitäisi muuttaa paremmaksi.
TYÖRYHMÄ ei
Aihe koherentti, mutta asia nostettu esiin jo muissa kappaleissa.
TYÖRYHMÄ ei
Aiheesta on myös puoluekokousaloite
TYÖRYHMÄ ei
Aihe on tärkeä ja siitä hyvä käydä kolmikantaista keskustelua.
TYÖRYHMÄ kyllä
Lisätään Lisäys: Työntekijöiden on voitava vaikuttaa omaan työaikansa suunnitteluun. Häirintään ja muihin turvallisuusuhkiin on puututtava tehokkaasti. Lisäksi on panostettava henkilöstön ja esihenkilöiden koulutukseen, urakehitykseen ja joustaviin työaikaratkaisuihin, jotka tukevat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Tavoitteena on perhemyönteinen työelämä, jossa lasten ja ikääntyvien hoivatarpeet voidaan sovittaa työn kanssa. Vuorotyöaloilla työnantajia on kannustettava kehittämään yhteisöllistä työvuorosuunnittelua.
TYÖRYHMÄ: Lisätään kappaleen loppuun:
Velvoitteiden tulee kuitenkin olla kohtuullisia ja ottaa huomioon työ- ja toimintakyvyn rajoitteet. Sosiaaliturvan tulee tukea myös osittain työkykyisten työllistymistä.
TYÖRYHMÄ: Lisätään maininta osatyökykyisten työllistymisestä, ks. muotoilu seuraavan muutosehdotuksen vastauksessa.
TYÖRYHMÄ: ei. Palkkatukea käsitellään luvussa 3.8.
TYÖRYHMÄ: ei. Esitys ei sisältänyt varsinaista muutosehdotusta tekstiin.
TYÖRYHMÄ: ei. Alkuosa ehdotetusta lisäyksestä ehdotetaan lisättäväksi myöhemmin (ks. seuraava kpl).
TYÖRYHMÄ: ei. Ehdotamme että indeksikorotusten tekemisestä lisätään kuitenkin maininta myöhempään, perusturvaa koskevaan kappaleeseen.
TYÖRYHMÄ: ei. Pohjaesitys on puolueen linjan ja edellisen poliittisen ohjelman mukainen.
TYÖRYHMÄ: ei.
TYÖRYHMÄ: ei.
TYÖRYHMÄ: ei.
TYÖRYHMÄ: ei. Alkuosa on toisin muotoiltuna jo pohjassa. Yhden luukun periaate on ristiriidassa esim. nykyisen työttömyys- ja eläketurvan mallien kanssa.
TYÖRYHMÄ: ei. Asia kuuluu lukuun 3.2.
TYÖRYHMÄ: ei. Asia kuuluu lukuun 3.2.
TYÖRYHMÄ: ei. Asia kuuluu lukuun 3.2.
TYÖRYHMÄ: ks. työryhmän esitys kappaleen muotoiluksi alempana
TYÖRYHMÄ: ei. Muutosesityksessä olevat asiat on pitkälti huomioitu muualla luvussa.
TYÖRYHMÄ: ei. Pohjan mukainen perusturvan parantaminen on riittävä tavoite.
TYÖRYHMÄ: ei. Vaikuttavuutta tulee kuitenkin korostaa palveluissa, ja tästä työryhmä esittää lisäystä myöhempään kappaleeseen.
TYÖRYHMÄ: ei. Tämä voisi johtaa resurssien epätarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.
TYÖRYHMÄ: esitys kappaleen uudeksi muotoiluksi, jossa on soveltuvin osin huomioitu yllä olevat muutosesitykset:
Perustason sosiaaliturva
jää luonteensa vuoksion jäänyt jatkuvasti jälkeen ansioiden kehityksestä, ja indeksijäädytysten myötä myös sen reaaliarvo on heikentynyt.Perusturvan täydentäminen toimeentulotuella on yleistä, mikä lisää byrokratia- ja kannustinloukkuja.Etuusleikkaukset ovat merkinneet sitä, että toimeentulotuen saajien ja myös pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien määrä sekä köyhyys ovat lisääntyneet. Sosiaaliturvan ostovoimaa ylläpidetään indeksikorotuksilla, jotka tulee tehdä lain mukaisesti vuosittain. Pitkällä aikavälillä tulee pyrkiä perusturvan tason parantamiseen, jotta toimeentulotuen tarve vähenee ja jokaiselle voidaan varmistaa ihmisarvoinen elämä ja osallisuus yhteiskunnassa.TYÖRYHMÄ: kyllä. Ks. uusi muotoilu alempana.
TYÖRYHMÄ: kyllä. Esitys kappaleen uudeksi muotoiluksi:
Palveluiden yhteyttä etuusjärjestelmään tulee vahvistaa ja niiden vaikuttavuutta parantaa. Mikäli
Pitkittyneentyöttömyyden pitkittymisen taustalla onuseinheikentynyt työkyky,johontyöllisyyspalvelujen asiakkuus ei välttämättä tarjoa oikeanlaista apua. Palvelujärjestelmän tulisi tarttua työkyvyn ongelmiin nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja etuuksien saannin ja työkykyä tukevien palveluiden tulee yhdistyä sosiaaliturvajärjestelmässä saumattomasti. Järjestelmän tulee ohjata ihmiset oikealle etuudelle ja tarpeen mukaisiin palveluihin työkyvylle sopivan työn löytämiseksi.TYÖRYHMÄ: ehdotus uudeksi muotoiluksi em. kahden muutosesityksen pohjalta:
Työsuhteiden epävarmuus ja työnteon monimuotoistuminen haastavat nykyistä sosiaaliturvaa. Byrokratiaongelmat ja viiveet toimeentuloturvan toimeenpanossa aiheuttavat suuria epävarmuustekijöitä ja tekevät työn vastaanottamisesta kannattamatonta. Toisaalta
etuudet ovat päällekkäisiätoimeentulo voi koostua useista samanaikaisista etuuksista, ja eri etuuksien tasot sekä tulkinnat työn ja etuuksien sovittelusta vaihtelevat. Myös pienimuotoinen tai olematon yritystoiminta voi olla esteenä etuuksien myöntämiselle. Työttömyysturvan tulee sallia itsensä kehittäminen ja esimerkiksi yritystoiminnan valmistelu ilman vaaraa työttömyysturvan menettämisestä.TYÖRYHMÄ: ks. uusi muotoilu alla.
TYÖRYHMÄ: ei.
TYÖRYHMÄ: kyllä.
TYÖRYHMÄ: kyllä. Työn kannustavuus on mainittu jo aikaisemmassa kappaleessa.
TYÖRYHMÄ: ei. Esitys ei sisältänyt varsinaista muutosehdotusta tekstiin. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason parantaminen on jo mainittu pohjassa.
TYÖRYHMÄ: ei. Ajatus työssäoloehdon lyhentämisestä sisältyy edellisen kappaleen mainintaan ansioturvan piiriin pääsemisestä.
TYÖRYHMÄ: ei. Alarajan laskeminen parantaisi sosiaaliturvan kattavuutta ja vaikeuttaisi työsuhteisen työn teettämistä kokonaan vakuuttamattoman yritystoiminnan kautta.
TYÖRYHMÄ: tehdään tyylillinen muutos seuraavasti:
Lakisääteistä sosiaalivakuutusta on uudistettava yhdessä sopimalla. Valmistelu on tehtävä aidosti kolmikantaisesti palkansaajien ja työnantajien kanssa. Yhdessä sopiminen luo vakautta sosiaaliturvajärjestelmään, jota on
nytviime vuosina uudistettu voimakkaasti ja lyhytjänteisesti pidemmän aikavälin seurauksista välittämättä.TYÖRYHMÄ: ei. Eläkejärjestelmä on tuoreen uudistuksen myötä kestävällä pohjalla. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus muutoskohteena jättää epäselväksi, millaista muutosta tavoitellaan. Pohjan mukaisesti järjestelmää tulisi kehittää järjestelmän omista tarpeista lähtien työmarkkinajärjestöjen neuvotteluiden kautta.
TYÖRYHMÄ: ks. uusi muotoilu alla.
TYÖRYHMÄ: ei. Mahdollinen suruvapaa olisi työsopimuslain alainen asia ja siitä olisi syytä neuvotella työmarkkinaosapuolten kanssa. Ks. työryhmän ehdotus seuraavan kappaleen muotoiluksi.
TYÖRYHMÄ: ei. Esityksestä ei käy tarkalleen ilmi, millaista laajennusta toivotaan. Pohjan esitys molempien vanhempien huomioimisesta vuoroasumistilanteissa on sukupuolineutraali.
TYÖRYHMÄ: kyllä. Lisätään tämä uudeksi kappaleeksi tämän kappaleen perään.
TYÖRYHMÄ: ei.Esitys ei sisältänyt varsinaista muutosehdotusta tekstiin. Suurelta osin mainitut ryhmät on jo huomioitu. Kyse on myös pitkälti näiden ryhmien palvelutarpeista, joita on käsitelty luvussa 3.2.
TYÖRYHMÄ: kyllä. Lisäksi huomioidaan em. Teemu Suihkon muutosesitys seuraavasti:
Asumistuen on turvattava oikeus kohtuuhintaiseen ja riittävän laadukkaaseen asumiseen. Asumistuen on otettava huomioon yhdessä asuvan ruokakunnan koko sekä asumiskulujen erot eri puolilla maata ja mahdollistettava muuttaminen työn perässä tai elämäntilanteen muuttuessa. Asumistukeen tulisi palauttaa uudistettu suojaosa.
TYÖRYHMÄ: ei. Ei ole tarkoituksenmukaista siirtää opiskelijoita edestakaisin järjestelmien välillä.
TYÖRYHMÄ: ei. Tämä tarkoittaisi yksilökohtaista asumistukea, joka tulisi huomattavan kalliiksi ja menolisäys kohdentuisi suurelta osin kotitalouksille, joilla ei nykyisellään ole suurten tulojen vuoksi oikeutta tukeen.
TYÖRYHMÄ: ei
TYÖRYHMÄ: ks. työryhmän esitys kappaleen muotoiluksi alempana. Toimeentulotukea käsitellään luvun viimeisessä kappaleessa, jonka yhteydessä ehdotetaan lisättäväksi mainintaa tässä esiin nostetusta viranomaisten yhteistyöstä.
TYÖRYHMÄ: kyllä.
Lisäksi kappaleeseen ehdotetaan lisättäväksi ylempänä Riitta Särkelän muutosesityksessä mainittu viranomaisten yhteistyö. Uusi muotoilu seuraavasti:
Toimeentulotuella on tarkoitus turvata perustuslain tarkoittama oikeus välttämättömään toimeentuloon.
Ei ole enää selvää, miten hyvin tämä oikeus toteutuu.Toimeentulotukeen tehdyt leikkaukset johtavat syrjäytymisen, osattomuuden ja asunnottomuuden lisääntymiseen. Samalla toimeentulotuki etääntyy sosiaalipalveluista ja sen rooli kapenee perusturvan täydentämisen ja moitittavan käytöksen sanktioinnin välineeksi. Toimeentulotuen syrjäytymistä pahentavat valuviat on korjattava pikaisesti. Sosiaalipalvelujen kytköksen heikentämisen sijaan tulee pyrkiä tuen tarpeen vähentämiseen ja varsinkin nuorten ja pitkäaikaisesti tukea saavien ohjaamiseen sosiaalipalveluihin. Työllisyysalueiden, hyvinvointialueiden ja Kelan yhteistyötä on tiivistettävä, jotta palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan.TYÖRYHMÄ: lisätään tämä soveltuvin osin, ks. uusi muotoilu alempana.
TYÖRYHMÄ: lisätään kappaleen loppuun tästä ehdotuksesta alkuosa sekä edellisen kappaleen Kaisa Vatasen esityksestä, seuraavasti:
Sosiaaliturvaan on tehty viimeisten vuosien aikana isoja muutoksia eikä se enää kaikilta osin vastaa alkuperäiseen tarpeeseen siitä, että hyvinvointivaltion turvaverkot kannattelevat ihmistä yli vaikeiden hetkien. Sosiaaliturvajärjestelmä on muotoutunut vaikeasti ymmärrettäväksi, pirstaleiseksi ja ennakoimattomaksi. Kuluneen vaalikauden leikkaukset ovat vain pahentaneet tilannetta. Etuuksien ja verotuksen huono yhteensovittaminen tekee tukijärjestelmästä taloudellisesti heikosti kannustavan. Suomi on myös saanut kolmesti moitteen Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta liian alhaisesta sosiaaliturvan tasosta.
TYÖRYHMÄ: Esitys uudeksi muotoiluksi, jossa on soveltuvin osin huomioitu yllä oleva muutosesitys, edellisen kappaleen muutosesitys suruvapaasta, sekä puolueen muissa yhteyksissä esittämät kannat perhevapaajärjestelmän uudistamisesta:
Jokaisella tulisi olla mahdollisuus toivotun lapsiluvun saavuttamiseen sekä perhe- ja työelämän yhteensovittamiseen. Vanhempainvapaiden
jakautumiseentasaisemman jakamisen eteenvanhempien keskenon edelleen tehtävä töitä. Ansiosidonnaista vanhempainrahakautta tulee asteittain pidentää vanhemmille korvamerkittyjä jaksoja pidentämällä ja mahdollistamalla päivien siirtäminen vanhempien lisäksi myös muille lasten läheisille aikuisille. Kotihoidon tuen kestoa tulee samassa yhteydessä rajata ja edetä siten vaiheittain kohti sen poistamista. Samassa yhteydessä tarvitaan panostuksia varhaiskasvatukseen. Järjestelmää kehittäessä tulee huomioida paremmin monimuotoiset perheet. Lapsensa menettäneiden suruvapaata tulee selvittää ja etsiä ratkaisuja yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.TYÖRYHMÄ
Tämä on hyvä ja aiheellinen huomio, joka on huomioitu jo nykyisellään pohjatekstissä.
TYÖRYHMÄ
Lisäys kappaleeseen 18: Perustason hoitoon pitää päästä viiveettä ja tarvittaessa on järjestettävä erikoisasiantuntijoiden tuki ja apu. Etäpalveluilla voidaan täydentää palveluverkkoa ja helpottaa saavutettavuutta. Nuorten mielenterveyspalvelujen hoitoketjun tulee jatkua saumattomasti ilman keskeytyksiä siirryttäessä lasten palveluista nuorten mielenterveyspalveluihin.
TYÖRYHMÄ
Lisäys rivi 999: Perustason hoitoon pitää päästä viiveettä ja tarvittaessa on järjestettävä erikoisasiantuntijoiden tuki ja apu. Hoidon lisäksi kehitetään palveluohjausta, ja tarjotaan esimerkiksi tukea sopivan psykoterapeutin löytämiseen.
TYÖRYHMÄ: Ottaa muutosesityksen nimiinsä.
TYÖRYHMÄ
Lisäys rivi 995: Mielenterveyspolitiikan on nojattava tutkittuun tietoon ja vaikuttaviin menetelmiin sekä päätösten mielenterveysvaikutusten arviointiin ja kokemusasiantuntijoiden pitkäjänteiseen hyödyntämiseen. Toteutetaan psykoterapeuttikoulutus jatkossa yliopistojen järjestämänä maksuttomana erikoistumiskoulutuksena.
TYÖRYHMÄ
Lisäys rivi 1005: Nämä pisteet voisivat tarjota välitöntä keskustelutukea, kriisiapua ja ohjausta jatkohoitoon. Terapiatakuuta on laajennettava koskemaan koko väestöä.
TYÖRYHMÄ:
Ottaa muutosesityksen nimiinsä
TYÖRYHMÄ:
Tämä on hyvä ja aiheellinen huomio, joka on huomioitu jo nykyisellään pohjatekstissä.
TYÖRYHMÄ:
Tämä on hyvä ja aiheellinen huomio, joka on huomioitu riittävällä tavalla jo nykyisellään pohjatekstissä.
TYÖRYHMÄ:
Ottaa muutosesityksen nimiinsä
TYÖRYHMÄ:
Ei ota muutosesitystä nimiinsä
TYÖRYHMÄ:
Ottaa muutosesityksen nimiinsä
TYÖRYHMÄ:
Ei ota muutosesitystä nimiinsä. Lisäyksen tavoite saavutetaan ”Finlands Svenska Socialdemokrater rf – piirijärjestö Simon Bergman” samaan tekstikohtaan tekemän lisäysehdotuksen kautta.
TYÖRYHMÄ:
Otti jo nimiinsä saman sisältöisen Riitta Särkelän tekemän muutosesityksen.
TYÖRYHMÄ: Tämä on hyvä ja aiheellinen huomio, joka on huomioitu riittävällä tavalla jo nykyisellään pohjatekstissä.
TYÖRYHMÄ:
Tämä on hyvä ja aiheellinen huomio, joka on huomioitu riittävällä tavalla jo nykyisellään pohjatekstissä.
TYÖRYHMÄ: kyllä. Ehdotus kappaleen uudeksi muotoiluksi:
Lapsiperheköyhyyteen on puututtava laajasti, koska se vaikuttaa niin lasten hyvinvointiin kuin lapsen kehitykseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Köyhyys ei ole vain rahan puutetta, vaan myös emotionaalista ja sosiaalista.
Vaurioittavinta on vauvaperheköyhyys,jokaLapsiperheköyhyys näkyy myöhemmin muita yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina. Köyhyys sulkee lapsen monista muille lapsille kuuluvista mahdollisuuksista. Lapsiperheiden tuessa on kaksi päällekkäistä järjestelmää eli verovähennykset ja lapsilisät. Näissä molemmissa on myös yksinhuoltaja- ja monikkotuet.Tukia on uudistettava erityisesti siten, että ne vähentävät vauvaperheiden köyhyyttä.Lapsiperheiden tukijärjestelmiä tulee uudistaa kokonaisuutena niin, että ne tukevat lapsen kasvua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää keinoihin lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi.TYÖRYHMÄHyväksytty
Työryhmä ottaa nimiinsä.
Työryhmä ei ota nimiinsä. Ryhmä katsoo, että tämä sisältyy alkuperäiseen tekstiin, alkuperäisessä tekstissä käytetty aikuinen-sana on laajempi ja tarkoittaa myös aikuisia, jotka eivät ole perhekuntaan kuuluvien lasten vanhempia.
Työryhmä ei ota nimiinsä. Ei kuulu tähän yhteyteen, mutta asiakirjassa puhutaan turvakodeista muussa yhteydessä, joten on syytä harkita kirjausta siihen yhteyteen. Työryhmä kannattaa kirjausta, mutta ei tähän osioon.
Työryhmä ei ota nimiinsä. Asia sisältyy alkuperäiseen tekstiin (”ja toisin päin”).
Työryhmä ottaa nimiinsä seuraavalla muotoilulla (sana äkillinen pois): Jokaiselle perheenjäsenelle on varmistettava
äkillisessäkriisitilanteessa riittävä tuki sekä ohjaus oikeanaikaisiin palveluihinTyöryhmä ei ota nimiinsä, koska ei sisällä muutosehdotusta.
Työryhmä ei ota nimiinsä.
Työryhmä ei ota nimiinsä. Asiaa käsitellään luvussa 5.3.
Työryhmä ei ota nimiinsä, ei sisällä muutosesitystä.
Työryhmä ottaa nimiinsä.
Työryhmä ei ota nimiinsä, ei sisällä muutosesitystä.
Työryhmä ottaa nimiinsä.
Työryhmä ottaa nimiinsä ensimmäisen lauseen: Lainsäädännön on tunnistettava perheiden moninaisuus ja mahdollistettava kahta useampi juridinen vanhempi.Toisen lauseen osalta (adoptiolaki) työryhmä kannattaa ajatusta lain uudistamista lapsen edun näkökulmasta. Tämä lause ei kuitenkaan tähän yhteyteen sovi liian yksityiskohtaisena. Kuuluisi kohtaan, jossa käsitellään syntyvyyttä.
Työryhmä ei ota nimiinsä. Tähän asiaan puolueen kanta syntyy aloitekäsittelyn yhteydessä. Tämä on myös liian yksityiskohtainen muuhun kappaleeseen nähden.
Työryhmä ei ota nimiinsä. Tähän asiaan puolueen kanta syntyy aloitekäsittelyn yhteydessä. Tämä on myös liian yksityiskohtainen muuhun kappaleeseen nähden.
Työryhmä ei ota nimiinsä, sillä asia tulee toisen kommentin yhteydessä osaksi tekstiä (Enni Ervastin kommentti).
Työryhmä ei ota nimiinsä, mutta kannattaa esitystä kohtaan 5.5, jossa harrastamisesta puhutaan laajemmin.
Työryhmä ottaa nimiinsä.
Ei ole muutosesitys, työryhmä ei ota nimiinsä.
Työryhmä ottaa nimiinsä.
Työryhmä ei ota nimiinsä. Arvio tehdään järjestöissä ja kolmannella sektorilla, miten toiminta järjestetään.
Työryhmä ottaa nimiinsä.
Työryhmä ei ota nimiinsä, sillä asiaa käsitellään 3.8.
Työryhmä ei ota nimiinsä, sillä tässä kohdassa käsitellään nimenomaan lapsiperheitä. Järjestöjen rahoitusta käsitellään muussa kohdassa.
TYÖRYHMÄ: HylättyVaikka kannatammekin oppilashuollon maksuttomuutta ryhmä ei nähnyt tarpeellisena tästä kirjata ainakaan esitetyssä muodossa, sillä tämä maksuttomuus ei ole edes ollut uhattuna.
TYÖRYHMÄ Hyväksytty ja lisätty lopulliseen muotoiluun, joka viimeisessä vastauksessa.
TYÖRYHMÄ Hyväksytty ja sisällytetty lopussa olevaan työryhmän esitykseen
TYÖRYHMÄ: HYLÄTTYLopullinen muotoiluesitys kappaleelle:
Lasten ja nuorten hyvinvointi on koko yhteiskunnan elinvoiman mittari. Tutkimusten mukaan heidän tyytyväisyytensä ja tulevaisuudenuskonsa ovat heikentyneet selvästi. Lasten ja nuorten toiveikkuuden vahvistaminen on nostettava poliittiseksi painopisteeksi, esimerkiksi uuden sukupolvisopimuksen kautta.
Oppilashuollon palveluita on tarjottava moniammatillisesti ympärivuotisesti ja palvelutarjonnan on vastattava opiskelijoiden todellisia tarpeita. Oppilashuollossa on myös tunnistettava vähemmistöstressi ja opiskelijahuollon on tarjottava palveluita sateenkaarilasten, -nuorten ja -opiskelijoiden tukemiseen.
TYÖRYHMÄ: huomioitu ja tehty lisäys: (Lopullinen muotoilu viimeisesä vastauksessa)Nuorten hyvinvointi on heikentynyt kaikkialla maassa, ja syrjäytymisen riski, joka on usein ylisukupolvista, on lisääntynyt.
TYÖRYHMÄhuomioitu lisäyksellä:
Syrjäytymistä ehkäistään myös tukemalla nuorta erityisesti elämän nivelvaiheissa.
TYÖRYHMÄ HylättyEi nähty tarpeellisena lisäyksenä.
TYÖRYHMÄ HYVÄKSYTTY
TYÖRYHMÄ: HYLÄTTYLopullinen muotoiluesitys:
Nuorten hyvinvointi on heikentynyt kaikkialla maassa, ja syrjäytymisen riski, joka on usein ylisukupolvista, on lisääntynyt. Ikääntyvällä kansakunnalla ei ole varaa menettää yhdenkään ihmisen panosta. Ohjaamon ja vastaavan kaltaisten nuorten ja nuorten aikuisten matalan kynnyksen palvelupisteiden ylläpito saavutettavissa paikoissa on tärkeää, jotta nuoret saavat nopeasti ja oikeasti aikaisesti tarvitsemaansa palveluihin ohjaamista. Syrjäytymistä ehkäistään myös tukemalla nuorta erityisesti elämän nivelvaiheissa.
Tarvitsemme laaja-alaisen nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ohjelman. Ohjelmassa on huomioitava alueelliset erot nuorten syrjäytymisriskissä, minkä vuoksi valtakunnallisen ohjelman resurssien kohdentamisessa alueelliset indikaattorit on otettava huomioon.
TYÖRYHMÄ: HYLÄTTY
TYÖRYHMÄ: HYVÄKSYTTY
TYÖRYHMÄ: HYVÄKSYTTYLopullinen muotoiluesitys:
Erityisen tärkeää on turvata toimintaa, joka vahvistaa nuorten kokemusta tulla nähdyksi ja kuulluksi sekä lisää osallisuutta. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tukevat nuoria. Järjestöillä on keskeinen rooli nuorten tavoittamisessa, ja niiden toimintaedellytykset on turvattava pitkäjänteisesti. Ankkuritoiminnan jatkuvuus ja resurssointi mahdollistavat varhaisen puuttumisen ja nuorten tukemisen kriisitilanteissa. Nuorisotyöhön on panostettava riittävin henkilöstöresurssein ja toimivin tilaratkaisuin. Nuoret tarvitsevat myös vapaa-ajalleen turvallisten aikuisten läsnäoloa, turvallisia ja saavutettavia nuorisotiloja sekä mielekästä tekemistä. Nuorten miesten syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen puututaan voimakkaammin.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Lisätään uusi lause: Puolue tukee kohtuuhintaisten asumisen mallien kehittämistä.
Tämä lause tulisi seuraavaan kappaleeseen lauseen ”Kohtuuhintaisen asumisen tarjoamisessa julkisella vuokra-asuntotuotannolla on tärkeä rooli etenkin suurimmissa kaupungeissa.” jälkeen.
Työryhmä samaa mieltä yleisesti korkeakoulupolitiikan kappaleesta
Työryhmä kannattaa vastuullisuuden lisäämistä kv-opiskelijoiden rekrytointiin/liiketoimintaan.
Työryhmä kannattaa tätä ajatusta siitä, että opiskelija- ja ylioppilaskunnat jollain tavalla mainitaan ohjelmassa.
Ei selkeää muutosehdotusta
Kannatamme ehdotuksen loppuosaa:Kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työllistymismahdollisuuksia parannetaan vahvistamalla korkeakoulujen urapalveluja niin, että kansainvälisille opiskelijoille kyetään rakentamaan polku harjoittelupaikkoihin ja niistä eteenpäin työelämään.
Tärkeä asia, mutta ei tarvetta lisätä ohjelmaan.
Ei tarvetta muutoksille.
Kuuluu korkeakoulujen autonomian piiriin. Ei tarvetta lisäyksille.
Korkeakoulujen sisäistä asiaa. Ei tarvetta lisäykselle ohjelmaan.
Ei tarvetta lisätä ohjelmaan.
Ei tarvetta lisätä ohjelmaan.
Alkuosa ok: Tutkintoon johtavissa opinnoissa pakollisten harjoittelujen on oltava opiskelijoille kuluttomiaTiukka linjaus palkkaukseen voi kuitenkin heikentää paikkojen tarjontaa. Ei kannateta lisättäväksi
Ei tarvetta lisätä.
Ei tarvetta ohjelmaan
Tärkeä asia, mutta toimii jo kohtuu hyvin. Ei tarvetta lisätä.
Tärkeä asia, mutta ei tarvetta lisätä ohjelmaan.
Tätä tehdään jo paljon . Hyvä asia, mutta ei tarvetta lisätä ohjelmaan.
Ei nähdä tarvetta lisätä ohjelmaan.
Ei täysin ymmärrystä mitä tarkoittaisi. Ei siis kannateta lisäystä.
Tärkeä asia. Toteutuu jo hyvin Ei tarvetta lisäykselle.
Yliopistojen autonomian piirissä. Ei tarvetta lisäkselle.
Työryhmä kannattaa ja tämä on tärkeä nostaa yleiseen korkeakoulukappaleeseen.
TYÖRYHMÄ ei
Kuuluu sotu -kappaleeseen.
Tätä kannatetaan
Tästä kanta otettu eduskunnassa. Työryhmä ei näe mahdollisuudeksi ottaa kantaa tähän .
Työryhmä kannattaa järjestelyä, joka kannustaisi työllisytymään suomeen hyvityksen kannustamana lukukausimaksut hyvitetään niille EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille, jotka jäävät Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen.
Ei kannateta lisäystä.
Työryhmä kannatta tätä.
Työryhmä kannattaa tätä, mutta muotoilua voisi miettiä.
Työryhmä kannatta tätä. Myös kytkentä ylläolevaan.
TYÖRYHMÄ ei
Asiasta ei voi olla erimieltä, mutta ohjelmassa otetaan yleisesti kantaa toimeentulon riittävyyteen. Hankala nostaa tietyn ryhmä etuutta ohi toisten.
Tämä hyvä tarkentaa ohjelmaa, että mitä tarkoitetaan tarkalleen.
Mahdollita nyt. Ei lisäys tarvetta.
Työryhmän mielestä erilisia välyliä pitää tukea. Mutta ei välttämättä tarvetta lopua todistusvalinnasta kokonaan.
Työryhmä kannattaa alkuperäistä.
Työryhmä kannattaa kappaletta, joka käsittelisi opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista sekä opiskelijavalinnan kokonaisuutta.
Kirjoitusasu tarkistettava viimeisestä lauseesta.
TYÖRYHMÄ ei
Tärkeitä asioita, mutta ohjelma on muutenkin jo liian pitkä. Teksi ei sisällä selkeitä esityksiä tekstiin.
Työryhmä kannattaa , että koulutuspolun vaihtaminen mahdollistetaan. Keinoja täytyy miettiä tarkemmin. Hankala sanoa, onko tämä paras vaihtoehto.
Määräaikaisten työsuhteiden vähentämisen tavoite on hyvä. Täysremonttia tuskin kuitenkinaan rahotiusmalliin voidaan tehdä.
TYÖRYHMÄN ESITYS (uusi kappale, sisältää kaikki työryhmän nimiin otetut muutosesitykset)
Päihdepolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla päihteiden käytön vähentäminen, ehkäisy ja haittojen minimointi. Ehkäisevän päihdetyön resurssit on varmistettava ja huomioitava etenkin nuorten parissa tehtävä työ.
Päihderiippuvuus on sairaus, johon tulee saada hoitoa. Päihdepalveluiden tarve on viime aikoina kasvanut samalla kun huono-osaisuus ja päihdeongelmat kasautuvat entisestään ja päihteiden käyttö polarisoituu. Päihteet ja riippuvuudet vaikuttavat merkittävästi työelämään ja yhteiskunnan toimintaan. Onnistunut päihdepolitiikka tukee kansanterveyttä, työllisyyttä, työturvallisuutta ja talouden tuottavuutta.
Alkoholihaittojen kasvun ehkäisemiseksi sen saatavuutta ei tule enää lisätä ja alkoholin vähittäismyynnin monopoli tulee säilyttää. Alkoholin kotiinkuljetus tulee kieltää ja markkinointia rajata. Vaikka alkoholin kulutus keskimäärin laskisi, sosiaalisen eriarvoisuuden myötä alkoholihaitat kokonaisuutena lisääntyvät.
Päihdepalveluiden saatavuus ja laatu on turvattava koko maassa. Niissä on myös varmistettava riittävän pitkät ja vaikuttavat hoito- ja kuntoutusjaksot. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden integraatiota on vahvistettava, sillä päihdeongelmat eivät saa estää mielenterveyden hoitoa ja toisin päin. Päihdehoitoa tulee saada silloin kun asiakas on siihen motivoitunut, eikä päihtyneisyys saa olla hoitoon pääsyn este. Palvelujen saatavuutta parantaa osaltaan olemassa olevan lainsäädännön noudattamisen tehokkaampi valvonta. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille on tarjottava koulutusta erilaisten riippuvuuksien kohtaamiseen. Päihdehaittojen kasvaessa ja vaikeutuessa tulee ottaa käyttöön myös uusia päihdehoidon keinoja.
Palveluja kehitettäessä kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvassa tilanteessa elävien lasten tuen ja palvelujen tarpeisiin sekä heille turvallisen lapsuuden varmistamiseen. On turvattava päihteitä käyttävien raskaana olevien varhainen hoitoon pääsy.
Rahapelihaittojen riski kasvaa rahapelien siirtyessä lisenssijärjestelmään ja markkinoinnin lisääntyessä. On säädettävä kaikkia rahapeliyhtiöitä koskeva keskitetty tappioraja, määriteltävä yritysten huolenpitovelvollisuus selkeästi, ja rajoitettava rahapelien markkinointia erityisesti nuorille. Rahapelihaittojen ehkäisyn ja tutkimuksen riittävä rahoitus on turvattava rahapelituotoista.
Tupakka- ja nikotiinituotteissa oleellista on ehkäistä tuotteiden käytön aloittamista kansanterveyssyistä. Siksi tupakka- ja nikotiinituotteiden ostoikäraja tulee nostaa 20 ikävuoteen ja vähentää sekä nikotiinituotteiden sallittua nikotiinimäärää, nikotiinituotteiden houkuttelevuutta, harmaata kauppaa että saatavuutta.
Päihdepoliittinen työryhmä on sisällyttänyt tämän esityksen ytimen omaan muutosesitykseensä päihdepolitiikka-kokonaisuudessa.
Työryhmä: pitää pystyä tukemaan ammatinvaihtoa ja mahdollistetaan aikuiskoulutustuki sdp:n esittämänä.
Työryhmä kannattaa työttömänä opiskelun mahdollisuutta.
Työryhmä pitää ehdotuksen ajatusta tärkeänä.
Työryhmä pitää tärkeänä helpottaa nuorten opintopolkuja.
Ei kannateta lisäystä. t. työryhmä
Otettu huomioon jo aiemmin. t. työryhmä
Tästä tuli puoluekokousaloite myös. Työryhmä ei kannata tätä.
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Työryhmä ei yhdy tähän, vaikka asia on tärkeä. Ei puolueohjelmaan.
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Liittyy korkeakoulujen autonomiaan, heille päätettäväksi.
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Työryhmä pitää tärkeänä selvittää tätä strategista profiloitumista.
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Työryhmä ei kannata lisäystä.
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Työryhmän mukaan ensikertalaisuus- ja todistusvalintakiintöitä ja pääsykoevalintaa sekä siirtohaun kiintiöitä on tarkasteltava ja kehitettävä. Sama vastaus kolmeen seuraavaan.
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Työryhmän mukaan ensikertalaisuus- ja todistusvalintakiintöitä ja pääsykoevalintaa sekä siirtohaun kiintiöitä on tarkasteltava ja kehitettävä.
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Työryhmän mukaan ensikertalaisuus- ja todistusvalintakiintöitä ja pääsykoevalintaa sekä siirtohaun kiintiöitä on tarkasteltava ja kehitettävä.
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Työryhmä pitää tärkeänä alanvaihdon mahdollistamista
Muutosehdotus otettu huomioon työryhmän esityksessä.
Emme kannata lisäystä. t. työryhmä
Työryhmän mielestä soveltuvuuskoe on tärkeä tietyillä aloilla, mutta muotoilua voi vielä miettiä.
Osallistuminen ok, työryhmä pitää tärkeänä mahdollisuutta saada vapaata valintakokeeseen osallistumiseen, ei valmistautumiseen
Emme kannata. t. työryhmä
Työryhmän mielestä tärkeä asia, mutta työvoimapula-alojen ennakointi on hankalaa.
Työryhmän mielestä tummennetun lauseen voi lisätä. Sosialidemokraattisen politiikan mukaisesti itsensä sivistäminen, myös monialaisesti, läpi elämän katsotaan arvokkaaksi. Jokaisen on löydettävä itselleen sopiva polku työelämään ja siksi mahdollisuuksia myös alanvaihtoon on helpotettava.
Työryhmän mukaan ensikertalaisuus- ja todistusvalintakiintöitä ja pääsykoevalintaa sekä siirtohaun kiintiöitä on tarkasteltava ja kehitettävä.
Lisäys on hyvä. t. työryhmä
Tärkeä asia mutta ei mielestämme puolueohjelman asia.
Tärkeä lisäys työryhmän mielestä.
Tärkeä asia. Varmistetaan parhaiten takaamalla riittävät resurssit oppilaitoksille.
*oppilaitoksille koulutukseen.
Työryhmä pitää tärkeänä opiskelijoiden toimeentulon edellytyksiä.
Lisätään kappale opiskelijoiden hyvinvoinnista ja korkeakoulupolitiikasta, tämän voisi lisätä sinne. t. työryhmä
Hyvä lisäys
Työryhmän mielestä lisäys on hyvä.
Opiskelijoiden opinnoissa jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota myös opetuksen järjestämisessä. Tuo lause voidaan lisätä opiskelijoiden hyvinvointia käsittelevään uuteen kappaleeseen, mitä olemme ehdottaneet kommenteissa. Jälkimmäistä kahta lausetta emme suosittele mukaan.
Työryhmän mielestä tämä on oppilaitosten autonomiaa
Työryhmä pitää tärkeänä opettajien mahdollisuutta päivittää osaamistaan.
Kiva, mutta ei kuulu meistä puolueohjelmaan.
Tärkeä asia, muotoilua mietittävä.
Tärkeä asia. Otettu huomioon toisaalla. Harjoittelut oltava maksuttomia.
Työryhmän mielestä asia on tärkeä, on hyvä miettiä kasvipohjaisenruoan tarjoamista ja menekkiä, muotoilua vielä mietittävä. Kappaleen viimeinen lause on hyvä
Opiskelijaruokailussa lisätään ympäristöystävällisemmän ruuan osuutta systemaattisesti.
Työryhmä ei kannata lisäystä.
Osaamisen tunnustamisen kehittäminen on tärkeää.
Kannatamme tummennetun kappaleen lisäystä ehdottamaamme uuteen kappaleeseen kork.kouluopiskelijoiden hyvinvoinnista. Yhteiskunnan rakenteiden on tuettava opiskelijoita laadukkaan koulujärjestelmän lisäksi opiskelijoiden arjessa jaksamisessa, hyvinvoinnissa ja toimeentulossa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Päätöksenteossa ei voida unohtaa, että opiskelijoiden asumisella, liikkumisella, ruokailulla sekä vapaa-ajalla ja yhteisöllisyydellä on vaikutusta myös opinnoissa etenemiseen.
korkeakoulujen rahoitusmallin kehittäminen ja arviointi on tärkeää, mutta emme kannata juuri tätä lisäystä.
työryhmä pitää riittävää korkeakoulutuksen rahoituksen määrää tärkeänä.
Emme kannata. t. työryhmä
Emme kannata.
Kannatamme. t. työryhmä
Tärkeä asia, otettu huomioon muualla?
Työryhmä pitää tärkeänä korkeakoulujen rahoituksen riittävää tasoa.
Ei tarvetta lisätä puolueohjelmaan. t. työryhmä
Kannatamme uuden kappaleen lisäämistä.
Korkeakoulujen autonomiaan liittyvä asia
Ei puolueohjelma-asiaa.
Korkeakoulujen sisäistä asiaa.
Tärkeä asia, puhan arvioitavissa.
Työryhmän mielestä tämä on hyvä tarkennus, kannatamme.
TYÖRYHMÄ:
Yhtyy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:Yhdytään muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:Ei yhdy muutosesitykseen. Investointiavustusta voidaan tälläkin hetkellä myöntää opiskelija-asumiseen.
TYÖRYHMÄ:Yhtyy muutosesitykseen. Tätä samaa lausetta koskee myös Elina Holmin muutosesitys.
Työryhmä ehdottaa, että lause kuuluisi Holmin ja Särkelän muutosesityksen jälkeen seuraavasti: Asuntopolitiikan ytimeen kuuluu lisäksi erityisryhmien, kuten ikääntyvien, senioreiden, vammaisten, opiskelijoiden ja itsenäistyvien nuorien asumisen tukeminen.
TYÖRYHMÄ:Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Esitetään lisättäväksi 2. kappaleen (joka alkaa Tarvitsemme asuntokeinottelua…) uudeksi 5. lauseeksi (lauseen Lisäksi väestöltään hiljenevillä… jälkeen): Uusien investointien myötä myös maaseudulle tarvitaan positiivista kehitystä tukevia toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Lisätään kappaleen loppuun uusi lause: ”Turvataan asumisneuvonnan saatavuus.”.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Lisätään uusi lause kappaleen loppuun: ”Asuntokaupan verotusta voidaan tarkastella suhdanneluonteisesti ensiasunnon ostajien työvoiman liikkuvuuden tukemiseksi.”
TYÖRYHMÄ:Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:Muokataan lausetta ”On ongelmallista, että etenkin kasvukeskusten ulkopuolella asuntojen matalien vakuusarvojen vuoksi pankit eivät myönnä rahoitusta talojen korjauksiin.” muotoon ”On ongelmallista, että etenkin kasvukeskusten ulkopuolella asuntojen matalien vakuusarvojen vuoksi pankit eivät myönnä rahoitusta talojen ostoon eikä korjauksiin.”
TYÖRYHMÄ:Muokataan lausetta: ”Kunnilla on kaavamonopoli ja kaavoitusta tulee tehdä kuntien tarpeet edellä.” muotoon ”Kunnilla on kaavamonopoli ja kaavoitusta tulee tehdä kuntien ja niiden asukkaiden tarpeet edellä.”
Lisäksi lisätään muutetun lauseen ”Kunnilla on kaavamonopoli ja kaavoitusta tulee tehdä kuntien ja niiden asukkaiden tarpeet edellä.” jälkeen uusi lause ”Kuntien on huomioitava rakennetun ympäristön esteettömyys, turvallisuus, viihtyisyys ja viheralueet.”
TYÖRYHMÄ:Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄHylkää esityksen.Peruste: kehitetään olemassaolevia, ei tehdä uusia.
TYÖRYHMÄHylkää esityksen.Peruste: kehitetään olemassaolevia, ei tehdä uusia.
TYÖRYHMÄ:Ei yhdy muutosesitykseen. Työryhmä on jo aiemmin yhtynyt kuntalaisten lisäämiseen lauseeseen, ks. SONKin/Miku Kuuskorven muutosesityksen vastaus tähän kappaleeseen.
TYÖRYHMÄHylkää esityksen.Peruste: kehitetään olemassaolevia, ei tehdä uusia.
TYÖRYHMÄ:
Yhtyy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄOttaa nimiinsä.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄOttaa nimiinsä, mutta lisätään kohtaan 3.4
TYÖRYHMÄ:
Yhdytään ensimmäiseen lisäykseen, jolloin kappaleen toinen lause olisi muodossa ”Vanhan rakennuskannan kunnossapidolla ja tarvittaessa käyttötarkoituksen muutoksilla ylläpidetään yhteiskunnan muistia sekä sosiaalista ja aineellista pääomaa.”.
Muilta työryhmä osin ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄEi ota nimiinsä.Peruste: Ajatus jo tekstissä.
TYÖRYHMÄ:Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:Lisätään kappaleen loppuun uusi lause: ”Asumisviileys on huomioitava rakennuksissa.”.
TYÖRYHMÄEi ota nimiinsä. Peruste: Ei selkeää esitystä.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄEi ota nimiinsä.Peruste: Varhainen puuttuminen tärkeää, mutta tässä liikaa asiaa.
TYÖRYHMÄ Ei ota nimiinsä. Peruste: Vanhempien aseman vahvistaminen, tukeminen kasvatustehtävässä. Huomioitava turvallinen aikuinen.
TYÖRYHMÄ: ottaa nimiinsä
TYÖRYHMÄ LISÄYSEHDOTUS:Lainsäädännössä on otettava lapsivaikutusten arviointi sekä lapsen oikeuksien sopimus kokonaisvaltaisesti huomioon.
TYÖRYHMÄ: tässä ei konkreettisia muutosesityksiä, ei ota nimiinsä
TYÖRYHMÄ: ottaa nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: Muutos: ”Esimerkiksi nuorisobarometrin mukaan kouluun suhtaudutaan aiempaa kielteisemmin, ja usko sattuman merkitykseen koulumenestyksen selittäjänä on kasvanut.
UskomusrakenteenMuutokseen ovat vaikuttaneet…TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä
TYÖRYHMÄEi ota nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: siirretään kappaleeseen 3.4 työryhmän esityksenä
TYÖRYHMÄN ESITYS:Voitontavoittelua ei tule hyväksyä varhaiskasvatuksessa.
TYÖRYHMÄ: tunnistetaan ongelma, mutta psykologeja ei ole nytkään riittävästi, joten ei tule tehdä lakisääteisiä mitoituksia.
TYÖRYHMÄ: ei lakisääteisiä mitoituksia.
TYÖRYHMÄ: ei lakisääteisiä mitoituksia.
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin, asia on ohjelmassa huomioitu.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä, asia huomioitu ohjelmassa jo.
TYÖRYHMÄ: Suomessa on otettava käyttöön opettajarekisteri.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä, asia on jo huomioitu paperissa.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä, ensimmäinen virke jo huomioitu paperissa, toinen liian yksityiskohtainen.
TYÖRYHMÄEnsimmäinen virke otettu nimiinsä (kts. yllä)
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä, aikuiskoulutusmalli vastaa tähän.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä, muut uudistukset ovat korvanneet nuorisotakuun, mm. oppivelvollisuuden laajentaminen.
TYÖRYHMÄ: työryhmä esittää siirrettäväksi kappaleeseen 3.7 ja ottaa nimiinsä siirrolla.
TYÖRYHMÄEsitys: LISÄYS : Kouluttautuminen sekä itsensä sivistäminen tulee tosiasiallisesti mahdollistaa mahdollisimman monelle siten, että oma toimeentulo ei vaarannu. Työelämän vaatiman osaamisen lisäksi muutakin koulutusta tulee olla tarjolla.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä, ajatus sisältyy opettajarekisteriin.
TYÖRYHMÄ: ottaa nimiinsä.
TYÖRYHMÄOttaa nimiinsä
TYÖRYHMÄOttaa nimiinsä viimeisen virkkeen: Tasa-arvotyötä tehdään kaikilla koulutusasteilla säännöllisesti ja suunnitelmallisesti.
TYÖRYHMÄOttaa nimiinsä
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä. Kasvatus yhteiskunnalliseen aktiivisuteen tulee tapahtua ensisijaisesti demokratiakasvatuksen kautta, jota ohjaa opetussuunnitelma.
TYÖRYHMÄOttaa nimiinsä ensimmäinen lause: Laadukas ja terveellinen kouluruoka tukevat oppimista ja ovat osa lasten, nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointia.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä, menee luetteloinniksi.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä, sama asia on myöhemmin paperissa.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä.Peruste: Ei ehdotusta.
TYÖRYHMÄ: oma esitys otsikoksi: laadukas varhaiskasvatus ja esiopetuksen vahvistaminen luovat perustan koulupolulle.
TYÖRYHMÄ: Ei ota nimiinsä, työryhmällä oma esitys
TYÖRYHMÄ: Ei ota nimiinsä, työryhmällä oma esitys
TYÖRYHMÄ: ryhmäkoot tällä hetkellä riittävän pienet. Ei konkreettista muutosesitystä, ei toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ: Ei ota nimiinsä, työryhmällä oma esitys
TYÖRYHMÄ tehnyt oman muutosesityksen. Ei ota nimiinsä
TYÖRYHMÄ: varhaiskasvatuksen osallistumisaste sillä tasolla, johon sen voi realistisesti saada, ei toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä, tämä ajatus sisällytetty työryhmän omaan muutosesitykseen.
TYÖRYHMÄ LISÄYS LAUSEESEEN:Jokaisella lapsella on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuutta on edelleen kasvatettava etenkin vieraskielisten osalta, koska varhaiskasvatus edistää lasten tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia.
TYÖRYHMÄEi ota nimiinsä
TYÖRYHMÄN oma lisäys: Kotihoidontuen jaksoja lyhennetään vähentämällä tukimäärää lapsen iän kasvaessa. Nykyinen kotihoidon tuki vähentää varhaiskasvatukseen osallistumista tukemalla alle 3-vuotiaan kotihoitoa, ja samalla se heikentää naisten työllisyyttä.
TYÖRYHMÄ: ei toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄOttaa nimiinsä
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin
TYÖRYHMÄ: Ei ota nimiinsä
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä.
TYÖRYHMÄ lisäys:Varhaiskasvatuksessa on myös huomioitava haavoittuvassa asemassa olevien lasten määrä ja lasten erityisen tuen tarpeet. varhaiskasvatuksessa.
TYÖRYHMÄ: Ottaa nimiinsä tämän virkkeen: Varhaiskasvatuksen tarjoaminen perustuu lähipäiväkotiperiaateeseen
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä
TYÖRYHMÄ: Ei ota nimiinsä. TES-asiaa.
TYÖRYHMÄ: ei toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: EI ota nimiinsä
TYÖRYHMÄ: ottaa nimiinsä viimeisen virkkeen.
TYÖRYHMÄ:Ottaa nimiinsä. Poistetaan ehdotus.
Työryhmä: Ei toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ: Ei ota nimiinsä
TYÖRYHMÄ:Ei ota nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: Ottaa nimiinsä, poistetaan koko kappale ja muokataan muita kappaleita.
TYÖRYHMÄ: lisäys: Kasvua ja oppimista tukeva varhaiskasvatus ja
maksutonesiopetus on oltava kaikkien saatavilla ja niiden tulee muodostaa saumaton jatkumo perusopetukseen. Uudistetaan esiopetuksen opetussuunnitelma perusopetuksen opetussuunnitelman yhteydessä. Loppu kappaleesta omaksi kappaleekseen.TYÖRYHMÄ: siirretään virke ”2030-luvun aikana on kuljettava kohti maksutonta varhaiskasvatusta maksuja ensin alentaen.” tänne, esim ekan virkkeen jälkeen.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimeensä
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä, opetussuunnitelman sisältö ei ole poliittisen ohjelman tehtävä.
TYÖRYHMÄ: MUUTOSsekä mahdollisuudet ja valmiudet jatko-opintoihin,
TYÖRYHMÄ: MUUTOS: ”Joustavaa kokonaiskoulupäivää, jossa lähikoulu toimii ankkurina päivän aikana tapahtuvalle yhteisölliselle oppimiselle ja harrastusmahdollisuuksille, on kehitettävä.” –> Kokonaiskoulupäivää on kehitettävä siten, että koulupäivä ja sen yhteydessä koululla tarjottavat harrastusmahdollisuudet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.
TYÖRYHMÄ: EI toimenpieitä, työryhmällä oma esitys
TYÖRYHMÄ: ei ota koko muutosta nimiinsä. Lisätään ”ja maksuton” virkkeeseen -> ”jokaiselle lapselle on turvattava laadukas ja maksuton perusopetus,…”
TYÖRYHMÄ: Ei ota nimiinsä, oma ehdotus
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä.
TYÖRYHMÄN OMA muutosesitys: ”Selvitetään kotiopetuksessa olevien lasten oppivelvollisuuden seurannan toimivuus.”
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä, liian yksityiskohtainen.
TYÖRYHMÄ: EI ota nimiinsä, sis. kokonaiskoulupäivään
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä, osaamistakuu valmistelilla hallituksen toimesta.
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: lisäys kappaleen loppuun: ”Varmistetaan oppimisen tuen toimivuus.”
TYÖRYHMÄ: Ottaa nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä, asia mainittu toisaalla.
TYÖRYHMÄ: Ei ota nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: Ei ota nimiinsä. Oma ehdotus
TYÖRYHMÄ LISÄYS/MUUTOS: Paikkakunnilla, joilla väestö vähenee, on syytä vahvistaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja hyödyntää digitalisaation tuomat mahdollisuudet sekä monipuolistaa opetusta kuitenkaan luopumatta mahdollisuudesta lähiopetukseen.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä. Opettajat ehdottomasti vastustavat sanallista arvioita.
TYÖRYHMÄ: Ei ota nimiinsä, osaamistakuu
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä, ei ole syytä tehdä taito- ja taideaineista kakkosluokan oppiaineita.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä, osaamistakuu.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä, osaamistakuu
TYÖRYHMÄ: muutos: ”Opetussuunnitelman uudistamisessa on vastattava lukemisen vähentymiseen ja määriteltävä lukutaitoa parantavia tavoitteita.” –> ”…määriteltävä lukutaitoon täsmälliset tavoitteet”
TYÖRYHMÄ: ei toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ OMA muutos: ”Tavoitteita voisi vuosiluokkaistaa nykyistä konkreettisemmin.” -> ”Muun muassa opetussuunnitelman tavoitteet tulisi vuosiluokkaistaa valtakunnallisesti opinpolkujen yhtenäistämiseksi.”
TYÖRYHMÄ: ottaa nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: Ei ota nimiinsä
TYÖRYHMÄ: ottaa nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: Ei ota nimiinsä
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: Ei ota nimiinsä
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin.
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin.
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin.
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin.
TYÖRYHMÄ: Ei ota nimiinsä
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin.
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin.
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin.
TYÖRYHMÄN esitys 1. virkkeen tilalle:
Tarvitsemme kansallisen laadunarviointijärjestelmän perusopetukseen, samoin kuin on varhaiskasvatuksessa.Koulutuksen riippumattoman arvioinnin kehittämistä on jatkettava. Koulutuksen arvioinnin ei tule muodostaa koulujen ranking-listoja tai kiihdyttää koulujen eriytymistä.TYÖRYHMÄ: otetaan nimiin.
TYÖRYHMÄ esittää poistettavaksi:
Opetuksen vahvistamiseksi opetusryhmille voisi antaa suosituksen opettajamitoituksesta, jossa huomioidaan koulujen erilaisuus muun muassa oppilaiden tuen tarpeessa ja kielitaustassa sekä eri ikäisten oppilaiden opettaminen samassa ryhmässä.Perustelu: ei mitoituksia hyväksytty muissakaan kohdinTYÖRYHMÄ: otetaan nimiin.
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin, ajatus toisaalla lisäysehdotuksessa.
TYÖRYHMÄ: otetaan nimiin.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin.
TYÖRYHMÄ: Ei toimenpiteitä
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin.
TYÖRYHMÄN esitys korvaamaan kapppale: Uskontojen ja elämänkatsomusten ymmärtämisen merkityksen korostuessa ja niiden välisen vuorovaikutuksen lisääntyessä koulun tulee tarjota oppilaille mahdollisuus ymmärtää omaa uskontoaan, elämänkatsomustaan ja kulttuuriaan suhteessa muihin uskontoihin, elämänkatsomuksiin ja kulttuureihin. SDP haluaa uskonnon- ja elämänkatsomustiedon kaikille yhteiseksi katsomusaineeksi. Yhteisessä katsomusaineen opetuksessa oppilailla olisi sama kohtelu uskontokunnista riippumatta, mikä edistäisi opetuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kaikille yhteinen oppiaine helpottaisi opetuksen sirpalemaisuutta ja työjärjestyksen laadintaa, samoin opetussuunnitelmien laatiminen yksinkertaistuisi, kun tarvittaisiin vain yksi opetussuunnitelma. Nykyisenlainen uskonnon- ja elämänkatsomustiedon opetus lopetettaisiin peruskoulussa ja toisella asteella.
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin.
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: Poisto
Meidän on panostettava osaamiseen ja jatkuvaan oppiseen tekoälyn käytössä. Tekoälyn käyttö opetuksessa on sallittava opetuksen tukena, mutta kognitiivisia ja tunneälytaitoja vaarantamatta. Koulutuksen tietoturva on varmistettava ja riippuvuus yksittäisistä teknologiatoimittajista vältettävä. Mediakasvatukseen ja vastuulliseen sisältöpolitiikkaan on panostettava.TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: lisätkää tämä esim. tekoäly-kappalseen 3.11
TYÖRYHMÄ: ei toimenpiteitä
TYÖRYHMÄ: siirtäkää kappaleeseen 3.3 viimeinen kappale.
TYÖRYHMÄ: ottaa nimiinsä
TYÖRYHMÄ: ESITYS kappale Poistettavaksi, kommentit ei toimnenpiteitä
TYÖRYHMÄ: otetaan nimiin.
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin, osa kokonaiskoulupäivää
TYÖRYHMÄ: otetaan nimiin
TYÖRYHMÄ: otetaan nimiin
TYÖRYHMÄ: ei ota nimiinsä. 2. asteella samat velvoitteet kaikilla oppilaitoksilla
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin.
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin
TYÖRYHMÄ: ottaa nimiinsä
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin, ei puututa ops sisältöihin
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin.
TYÖRYHMÄ: otetaan nimiin. Lisähuomio: kaksois- ja kolmoistutkinto ym kehittämiskirjaukset katsottava linjaan tämän kanssa.
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin, liian yksityiskohtainen.
TYÖRYHMÄ: otetaan nimiin.
TYÖRYHMÄ: ei konkreettista muutosesitystä, ei toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ: Ei ota nimiinsä
TYÖRYHMÄ: Ei ota nimiinsä
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin.
TYÖRYHMÄ ESITYS: Kappale poistetaan, ei tarvitse huomioida kommentteja
TYÖRYHMÄ: ei vaadi toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ EI OTA YHTÄÄN KOMMENTTIA tästä huomioon.
TYÖRYHMÄ: otetaan nimiin.
TYÖRYHMÄ: Ei aiheuta toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ: tähän on amispaperi, ei aiheuta toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin
TYÖRYHMÄ: Ei aiheuta toimenpiteitä. tarjotaan jo
TYÖRYHMÄ: Ei aiheuta toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin
TYÖRYHMÄ: ei oteta
TYÖRYHMÄ: ei aiheuta toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ: Ei aiheuta toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ: Ei aiheuta toimenpiteitä. Tässä kappaleessa kehitetään ammatillista.
TYÖRYHMÄ: otetaan nimiin
TYÖRYHMÄ: Ei aiheuta toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ: otetaan nimiin.
TYÖRYHMÄ: ei oteta
TYÖRYHMÄ: ei oteta
TYÖRYHMÄ: Ei aiheuta toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ: ei oteta
TYÖRYHMÄ: ei oteta, tätä on jo muissa kappaleissa.
TYÖRYHMÄ: tämä 3.6 asiaa, hyvä kappale.
TYÖRYHMÄ: ei toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ: ei toimenpiteitä
TYÖRYHMÄ: Ei aiheuta toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ: ei oteta
TYÖRYHMÄ: Ei aiheuta toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ: otetaan nimiin
TYÖRYHMÄ: Ei aiheuta toimenpiteitä.
TYÖRYHMÄ ottaa nimiinsä. Mutta sopiiko 3.6 paremmin?
TYÖRYHMÄ: otetaan tää.
TYÖRYHMÄ: ottaa nimiinsä
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin
TYÖRYHMÄ: ei oteta.
Työryhmä ottaa nimiinsä
TYÖRYHMÄ: ei oteta nimiin
Työryhmä: ottaa nimiinsä.
TYÖRYHMÄ: ei toimenpiteitä
TYÖRYHMÄ: ei oteta
TYÖRYHMÄ: ei toimenpiteitä
TYÖRYHMÄ: Muutos: Vapaa sivistystyö
ja opintokeskukset edistävätedistää yhteiskunnan eheyttä ja tasa-arvoa sekä järjestävät aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta.Persutelu: opintokeskukset osana vapaata sivistystyötäTYÖRYHMÄ: ei oteta, ajatus on jo kappaleessa.
TYÖRYHMÄ: ei toimenpiteitä
TYÖRYHMÄ: ei toimenpiteitä, menisikö kulttuurisetteihin?
TYÖRYHMÄ uusi kappale:Opintotuen takaisinperintä, lakkauttaminen tai tason laskeminen eivät saa johtaa opiskelijoiden velkaantumiseen. Opiskelijoille on tarjottava laajemmin tukipalveluita velkaantumisen hillitsemiseen.
TYÖRYHMÄ
Hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ esittää:
Suomalaisten perinteisesti korkea luottamus julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin on viime vuosina heikentynyt. Luottamus on palautettava ennalleen pitämällä sosiaali- ja terveydenhuoltoa politiikan painopisteenä. Talouden sopeuttamistoimet eivät saa kohdistua palveluihin, jotka turvaavat ihmisen perusoikeudet ja itsenäisen elämän edellytykset.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen, huomioitu toisessa kohdassa.
TYÖRYHMÄ hylkää esityksen, huomioitu toisessa kohdassa.
TYÖRYHMÄN ESITYS (huomioitu edelliset esitykset)
Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava riittäviä, oikein mitoitettuja, oikea-aikaisia ja laadukkaita. Meidän on huolehdittava, että palveluiden yhdenvertaisuus paranee ja jokaisella suomalaisella on yhdenvertainen mahdollisuus saada sosiaali- ja terveyspalveluita ja päästä palveluihin ja hoitoon silloin, kun niitä tarvitsee. Palvelujen saatavuus ja laatu eivät saa riippua asuinpaikasta tai hyvinvointialueen taloustilanteesta.
Sosiaali- ja terveystoimen painopiste on pidettävä laadukkaissa ja toimivissa julkisissa, yhteisesti käytetyissä ja käytettävissä olevissa sekä yhteisesti rahoitetuissa palveluissa. Yksityiset ja kolmannen sektorin tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut täydentävät julkista palvelutuotantoa.
TYÖRYHMÄN esitys esitettyjen muutosten pohjalta:
Sosiaali- ja terveyspalveluissa resursseja on kohdennettava vahvemmin ennaltaehkäisyyn. Tämä tarkoittaa vaikuttavia tekoja hyvinvoinnin ja terveyden puolesta yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, kuten työssä, asumisessa, liikenteessä, koulutuksessa, ympäristössä ja toimeentulossa sekä hyvää yhteistyötä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa ja niiden toimintaedellytysten turvaamista.
TYÖRYHMÄN esitys:
Laadukkaiden palveluiden perusta riittävien resurssien lisäksi on koulutettu ja osaava henkilöstö, jolla on mahdollisuus työskennellä motivoituneena hyvin johdetuissa organisaatioissa. Sosiaali- ja terveydenhoidon koulutusmäärät on suunniteltava pitkäjänteisesti. Koulutuksessa suomen/ruotsinkielen osaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Teknologiaa on kehitettävä ja käytettävä vaikuttavasti hoidon, hoivan ja avunsaannin sujuvoittamiseksi ja asiakkaiden parhaaksi. Tehokkuuden ei tule merkitä palveluiden karsimista tai henkilöstön kiirettä, vaan tarpeenmukaisia palveluja, joihin myös niiden käyttäjät itse voivat vaikuttaa.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen, uusi muotoilu:
Julkisen perusterveydenhuollon ensisijaiset ongelmat…
TYÖRYHMÄN esitys huomioiden esitetyt muutokset:
Hoitoon on päästävä viimeistään kahdessa viikossa ja tavoitteena on pidettävä 7 päivän hoitotakuuta. Hoito on järjestettävä omalääkäri- ja omahoitajamallilla. Omalääkäri- ja omahoitajamallin vakiinnuttamisen yhteydessä on pidettävä huolta siitä, että malli nopeuttaa hoitoon pääsyä, parantaa hoidon jatkuvuutta ja mahdollistaa joustavan ja asiakaslähtöisen asioinnin. Fyysisen hoitokontaktin ohella on kehitettävä helppokäyttöisiä etäpalveluita. Perustason hoitoa on vahvistettava integroimalla tarkoituksenmukaiset erikoissairaanhoidon palvelut ja konsultaatiot perustason palveluihin. Tämä vähentää potilaiden lähettämistä erikseen erikoissairaanhoidon palveluihin ja sujuvoittaa hoidon kokonaisuutta.
Yksityisten terveyspalveluiden käytön tukeminen KELA korvausten kautta on keskitettävä kustannusvaikuttavasti.
TYÖRYHMÄN esitys huomioiden esitetyt muutokset:
Nopealla hoitoon pääsyllä ehkäisemme sairauksien pahenemisen ja vähennämme kalliimpien palveluiden tarvetta. Sairauksien hyvä hoito perustasolla vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta. Sairaaloiden valmiuksia ja työnjakoja on kehitettävä ja vaativinta hoitoa on keskitettävä. Ympärivuorokautinen päivystysvalmius on turvattava koko maassa. Sote-keskuksien joustavia aukioloaikoja ja ilta- ja lauantaikiirevastaanottoja on ylläpidettävä ja lisättävä.
Suun terveydenhuolto jää usein riittämättömäksi, vaikka sen merkitys ihmisen kokonaisterveydelle on merkittävä. Siksi myös suun terveydenhuollossa hoitoon pääsyä on parannettava ja pidemmällä aikavälillä tavoiteltava tiukempaa hoitotakuuta.
Hoidon sujuvuus ja hoidon jatkuvuus edellyttävät, että potilas voi asioida Suomen kansalliskielillä, suomeksi ja ruotsiksi, koko hoitoprosessin ajan. Kielellisten oikeuksien toteutuminen on osa laadukasta ja yhdenvertaista terveydenhuoltoa.
TYÖRYHMÄN esitys muutosesitysten pohjalta:
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestettävä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Rahoituksen tulee perustua verorahoitukseen tai lakisääteiseen sosiaalivakuutukseen ja asiakasmaksujen tulee olla kohtuulliset. Joidenkin palveluiden, kuten kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten, hoitajavastaanottojen ja neuvolapalveluiden, tulee olla maksuttomia. Asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi palveluiden käytölle. Terveydenhuollon maksukaton eli asiakasmaksujen vuosiomavastuun seurantavelvollisuus pitää siirtää hyvinvointialueille. Maksukatot tulee yhtenäistää ja yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi. Lisäksi on kehitettävä asiakasta suojaavia mekanismeja velkaantumisen ehkäisemiseksi, kevennettävä maksujen perimättä jättämisen tai alentamisen käytäntöjä ja laajennettava huojennusmahdollisuus tasamaksuihin.
TYÖRYHMÄN esitys:
Palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitava kaikissa vaiheissa. Vaikeaselkoinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä ei saa muodostua esteeksi sosiaali- ja terveyspalvelujen käytölle.
TYÖRYHMÄN esitys:
Asiakkaiden erityistarpeet on otettava palveluissa huomioon. Kulttuurinen tausta, monikielisyys, vammaisuus, ikä ja muut erityistarpeet otetaan huomioon. Palveluissa on huomioitava sukupuoli ja sen moninaisuus ilman sukupuolistereotypioita. Henkilöstökoulutuksessa on varmistettava, että työntekijöillä on valmiudet kohdata erilaisia asiakkaita yhdenvertaisesti, tunnistaa erilaisten taustojen ja elämäntilanteiden vaikutukset palvelutarpeisiin sekä toimia sensitiivisesti ja syrjimättömästi kaikissa tilanteissa.
Alueellisia ja ihmisryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja on kyettävä vähentämään. Pienituloisilla ja työelämän ulkopuolella olevilla on yli viisi kertaa enemmän menetettyjä elinvuosia kuin hyvätuloisilla. Terveyden tasa-arvon saavuttamiseksi sukupuolten väliset erot on otettava nykyistä paremmin huomioon. Terveydenhuollossa esiintyvä sukupuolivinouma heikentää tyttöjen ja naisten hoitoa ja johtaa viivästyneisiin diagnooseihin, tehottomiin hoitoihin ja ongelmiin hoidon saatavuudessa. Samalla on varmistettava, että myös miesten terveyden erityiskysymyksiin tartutaan. Miesten lyhyempi elinajanodote ja myöhempi hoitoon hakeutuminen edellyttävät kohdennettuja toimia mielenterveyden tuen, sairauksien varhaisen toteamisen ja terveellisten elintapojen vahvistamiseksi.
TYÖRYHMÄN esitys muutosesitysten pohjalta:
Työterveyshuollon painopisteen tulee olla työperäisten sairauksien ehkäisyssä ja terveellisten työolosuhteiden edistämisessä. Työterveyshuollon kustannusten ja sisällön läpinäkyvyyttä on lisättävä. Tavoitteena on oltava palveluiden vaikuttavuus. Tulee selvittää, miten työterveyshuollon sairaanhoito voidaan integroida osaksi julkista perusterveydenhuoltoa esimerkiksi omalääkäri-hoitajamallin avulla. Lisäksi hyvinvointialueiden, työterveyshuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden toimimista sujuvana toisiaan täydentävänä kokonaisuutena pitää parantaa.
TYÖRYHMÄN esitys muutosesitysten pohjalta:
Ikääntyneiden määrän kasvu lisää paineita perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, kotona asumisen tukipalveluissa ja asumispalveluissa, mutta ikääntymisen ei tarvitse automaattisesti tarkoittaa palveluntarpeen ja kustannusten kasvua. Ihmisten hyvinvointia, hyvää terveyttä ja toimintakykyä on ylläpidettävä koko elämänkaaren ajan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ennaltaehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja terveellisten elintapojen edistämiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja liikunnan tukemiseen on panostettava. Tämä koskee myös omaishoitajien jaksamisen tukemista.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄN esitys:
Omaishoitajien jaksamiseen on panostettava. Omaishoito tulee voida sovittaa yhteen työelämän kanssa nykyistä paremmin, jotta omaishoitajat voivat halutessaan jatkaa työssäkäyntiä. Suuri osa omaishoitajista on työikäisiä ja siksi omaishoidon tuen ja palveluiden on mahdollistettava myös työssäkäynti hoitajan elämäntilanteen mukaan. Omaishoitajia on tuettava tärkeässä työssä taloudellisesti, sijaisjärjestelyin ja tukitoimin. Kotiin hankittavia palveluita voidaan tukea myös verohelpotuksilla.
TYÖRYHMÄN esitys muutosesitysten pohjalta:
Terveydentilan, elämäntilanteen ja olosuhteiden niin vaatiessa, on ympärivuorokautisen hoivan palveluita saatava. Kotihoito ei voi olla puuttuvan ympärivuorokautisen hoidon tai yhteisöllisen asumisen korvike. Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen tulee olla kaikissa tilanteissa riittävä ja vastata hoidon tarvetta, jotta hoivan laatu ei heikkene ja työntekijöiden kuormitus kasva.
TYÖRYHMÄN esitys muutosesitysten pohjalta:
Sosiaalityö useiden erityisryhmien keskuudessa vaatii kehittämistä ja resursseja. Monitarpeisten, syrjäytymisriskissä olevien lasten, nuorten ja aikuisten tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy vaativat moniammatillista, saumatonta yhteistyötä. Erityisen tärkeää on kuntien, hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden tiivis yhteistyö. Tuota yhteistyötä haittaavat tiedonsaantiongelmat on poistettava.
Monimutkaistunut ja koventunut yhteiskunta on monille ylipääsemätön esteiden viidakko. Auttamista ja tukemista tarvitaan ja se on sekä yksilöiden että koko yhteiskunnan etu. Meillä ei ole varaa antaa syrjäytymisen lisääntyä.
Lastensuojelussa tulee taata riittävä työntekijäresurssi, jotta voidaan noudattaa asiakasmäärärajoituksia. Tavoitellaan lastensuojelun kustannusten laskua, sekä kodin ulkopuolisten sijoitusten vähenemistä, tämä edellyttää panostusta ja priorisointia matalan kynnyksen palveluihin ja yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa.
TYÖRYHMÄN esitys muutosesitysten pohjalta:
Sote-palveluiden henkilöstö on avainasemassa koko palvelujärjestelmän toimivuudessa ja kehityksessä. Ammattien houkuttelevuus, laadukas koulutus ja monipuoliset uramahdollisuudet tulee turvata. Sote-alan työolosuhteet ja hyvinvointi on otettava nykyistä vahvemmin huomioon työuupumuksen ja henkilöstöpulan ehkäisemiseksi. Kehitetään ja sujuvoitetaan hoito- ja palveluprosesseja tukemaan osaltaan työhyvinvointia ja kustannusvaikuttavuutta. Ilman hyvinvoivaa henkilöstöä ei ole toimivia palveluita.
Työryhmä hyväksyy esitetyt muutokset sosiaali- sanan lisäämiseksi.
Meidän on edistettävä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten…
TYÖRYHMÄN esitys muutosesitysten pohjalta:
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tulee palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon integraation ja kustannusten hillinnän tavoitteiden mukaisesti määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti jatkaa parlamentaarisessa yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä. Hyvinvointialueille on annettava palvelujen kehittämisen ja uudistamisen rauha. Niiden rahoitusjärjestelmää on arvioitava tutkittuun tietoon pohjautuen, nopeita muutoksia välttäen ja huolehtien, että sosiaalipalvelujen tarve tulee kriteeristössä riittävän hyvin tunnistettua.
Arviointitutkimuksen mukaan hyvinvointialueilla palvelujen saatavuus on monin paikoin parantunut, mutta alueiden väliset erot ovat isot. Hyvinvointialueiden yhdistäminen merkitsisi hallinnollisten muutosten käynnistymistä uudelleen palvelujen sisällöllisen kehittämisen sijaan. Sote-uudistuksen rakenteellisten muutosta tarvetta on huolellisesti arvioitava ja mikäli sellaiseen päädyttäisiin, mahdollinen muutos on huolellisesti ja tutkitusti valmisteltava. On varmistettava, ettei käynnistynyt myönteinen kehitys palvelujen saatavuudessa vaarannu. Sote-uudistuksen kansallista ohjausta on kehitettävä ja rakennettava parempi tasapaino taloudellisen ohjauksen ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ohjauksen välille. Hyväksi todetut käytänteet, innovaatiot ja uudet toimintatavat on saatava hyvinvointialueilla nykyistä tehokkaammin käyttöön. Palvelu- ja hoitoprosesseja on uudistettava ja tehostettava, jotta saadaan aikaan vaikuttavia palveluja ja hoitoa. On varmistettava, että ihmisten oikeus riittäviin, yhdenvertaisiin sote-palveluihin toteutuu.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen.
TYÖRYHMÄ on siirtänyt verotuskysymyksen talpo-ryhmälle.
TYÖRYHMÄ hyväksyy esityksen, löytyy 3.2 kappaleen alusta.
TYÖRYHMÄn esitys järjestöjä koskevien muutosesitysten pohjalta:
Julkisten ja yksityisten palveluiden rinnalla toimiva kolmas sektori, erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöt tekevät tärkeää hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä ja tarjoavat ehkäisevää tukea. Järjestöt ja myös seurakunnat toimivat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien parissa, joita julkinen sektori ei tavoita, ja toimivat usein julkista sektoria joustavammin. Järjestöissä yhdistyy ammattilaisten, vertaistukijoiden ja vapaaehtoisten osaaminen. Sote-järjestöjen toimintaedellytyksiä on parannettava ja riittävä rahoitus turvattava, muuten hyvinvointialueiden palvelutarpeet ja kustannukset kasvavat. Pahimmillaan iso määrä ihmisiä jää ilman tarvitsemaansa apua ja ongelmat vaikeutuvat. Valtionavustusta saavat järjestöt raportoivat toiminnastaan, sen tuloksista ja vaikutuksista. Toimintaa tuettaessa tulee samalla toimintaa arvioida ja vaikuttavuutta kehittää.
MONIMUOTOISET PERHEET TYÖRYHMÄN LISÄYS, uusi kappale (toimitettu sähköpostitse pyydetysti, muistiksi myös järjestelmään): Jokaiselle lapsella tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus turvalliseen lapsuuteen, johon kuuluu hyvä arki, laadukas varhaiskasvatus ja koulutus sekä mahdollisuus harrastamiseen ja osallisuuteen. Jokaisella lapsella on oikeus olla oma arvokas itsensä.
Suomen tulee olla kaikkien lasten Suomi, jossa lapsiperheköyhyys vähenee ja lasten välinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on lähtökohtana kaikille toiminnalle. Tätä työtä edistetään kaikilla hallinnontasoilla viemällä eteenpäin kansallista lapsistrategiaa, joka perustuu perus- ja ihmisoikeussopimuksiin. Näin voidaan luoda kestävä, johdonmukainen ja pitkäjänteinen pohja kansalliselle lapsi- ja perhepolitiikalle.
TYÖRYHMÄHyväksyy esityksen osittain. Esitämme, että kappale kirjoitetaan seuraavaan muotoon:Vammaisten palveluja on kehitettävä eri vammaisryhmien tarpeiden mukaisesti. Sekä yleis- että erityispalvelujen taso ja saatavuus on varmistettava. Vammaispalvelulain toimeenpanon ohjaukselle ja seurannalle sekä tarvittaessa lain muuttamiselle tulee varata riittävät resurssit. Uudistettu laki ei saa olla säästölaki. Yksilöllisten palvelujen ja apuvälineiden ohella on tärkeää rakentaa yhteiskuntaa, joka on kaikille esteetön ja saavutettava. Vammaisten tulkkauspalvelun ongelmiin on puututtava.(Perustelu: Lainsäädännön avaaminen ei tarpeellista poliittisessa ohjelmassa. Pysytään linjaamisessa.)
TYÖRYHMÄ (liikenne):
Ei yhdy muutosesitykseen. Ei ole valtion kehyksissä MAL-rahoitusta vaan käyttää samaa pottia kuin muut liikennehankkeet ja esim. Digirata. Lähtökohtaisesti valtion rahoitus osuu valtion infraan kunnan alueella. Kunta vastaa omasta verkosta pl. kaupunkiraidehankkeet, joiden korkeisiin kustannuksiin valtio on osallistunut. Sekä haettavat avustukset esim. Joukkoliikenteen kehitykseen tai kävelyn ja pyöräilyn hankkeisiin.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen. Lisäys vaikuttaa spesifiltä ja erilliseltä, kun pyritty tiiviiseen muotoon.
TYÖRYHMÄ:
Liikenneturvallisuuden esiin nostaminen hyvä.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy mutosesitykseen. Lisäys ei tuone lisäarvoa. Raideliikenteen kehittämisessä huomioidaan kotimaan tarpeet sekä EU:n TEN-T-asetus ja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittäminen. Kotimainen rahoitus kohdistuu Suomen ratainfralle.
TYÖRYHMÄ:
Markkinaehtoisen joukkoliikenteen liput ovat kilpailun myötä laskeneet, edullinen hinta ei takaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen. Kestävän maakuntaliikenteen kehittäminen on tärkeää, mutta alueellisen saavutettavuuden (ml. kolmen tunnin saavutettavuustavoite) turvaamiseksi on perusteltua, että lentoliikenne täydentää muita liikennemuotoja. Erityisesti nykyisessä turvallisuustilanteessa on tärkeää säilyttää olemassa oleva lentokenttäverkosto huomioiden myös tulevaisuuden vähäpäästöisen lentoliikenteen, kuten sähköisen lentämisen tarpeet. SDP on aiemmissa kannanotoissaan aiheesta painottanut, että maakuntalentojen rahoittamiseksi on pidemmällä aikavälillä etsittävä markkinaehtoisia ratkaisuja.
TYÖRYHMÄ:
Suurin osa Suomen raideliikenteestä hoidetaan markkinaehtoisesti ja juuri kilpailu bussiliikenteen hinnoittelua vastaan on tuonut junaliikenteen hintoja alas.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen. Juuri on hyväksytty lakimuutos, joka mahdollistaa kunnille ja alueille halutessaan järjestää henkilöjunaliikennettä alueellaan. Valtio ei voine tasoittaa kuntien koosta johtuvia eroja mahdollisuuksissa tähän. On myös huomioitava, että junaliikenteen kilpailuttaminen vaatii osaamista ja voimavaroja huomioida unionin kilpailuoikeudelliset säännöt.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen. SDP kannattaa raideliikenteen kehittämistä Suomessa eikä ole ottanut puolueena kantaa yksittäisiin liikennehankkeisiin (kts. aloitevastaukset). Yksittäisten liikennehankkeiden paikka ei ole ainakaan poliittisessa ohjelmassa.
TYÖRYHMÄ:
Kts. ruuhkamaksuja koskevan aloitteen vastauspohja.
TYÖRYHMÄ:
Nollapäästöisten autojen (esim. täyssähkö) tuetaan autoveron poistolla omistusjärjestelystä riippumatta.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen. Nykykehityksellä kukaan täysipäinen ei osta enää polttomoottoriautoa 2035 jälleenmyyntiriskin takia.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen. Opiskelija-alennuksen tarjoamisesta päättää liikenteen tarjoaja (esim. HSL lähiliikenne, VR kaukoliikenne, varustamot ja bussifirmat). Valtio ei voi puuttua yhtiöiden toimintaan.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen. Joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset käyvät sidosryhmäyhteistyötä koko ajan, aikatauluista järjestetään kuulemisia. On kuntien etu järjestää joukkoliikenne niin, että se palvelee mahdollisimman monipuolisesti. Myös opiskelijoita.
TYÖRYHMÄ:
Kaupunkipyöräjärjestelmä on kuntien päättämä malli, joka on useimmiten toteutettu alihankkijan kilpailutuksella. Mikäli järjestetään esim. HSL:n tai Fölin kautta, yhtymän kuntien on mahdollista sopia kustannustenjaosta ja laajuudesta. Korkeakoulukaupunki on outo rajaus, ehkä puolue voisi kannustaa kuntia yleisesti kaupunkipyörien käyttöönottamisessa?
TYÖRYHMÄ:
Mitä tarkoittaa yhdenvertaisesti? Euromääräisesti? Miljoonalla saa pätkän ajotietä, paljon enemmän jalkakäytävää, kymmeniä senttejä metrotunnelia. Pelkästään sen mittaaminen, onko esim. tiehankkeesta hyötynyt kuka ja miten paljon on täysin teoreettinen. Yksityisliikenne, tavaraliikenne ja joukkoliikenne voivat kaikki olla voittajia, samoin kävely ja pyöräily, jotka laitettu remontin yhteydessä kuntoon.
TYÖRYHMÄ:
Ei yhdy muutosesitykseen. Biokaasu- ja etanoliautot käyttävät flexifuel-tekniikkaa, eli niitä voidaan tankata sekä fossiilisella polttoaineella sekä biopohjaisella polttoaineella. Tästä syystä fossiilinen tulee huomioida verotuksessa, varsinkin kun näiden autojen myynti lähes lakannut ja uudet autot perustuvat muunnossarjoihin.
TYÖRYHMÄN esitys muutosesitysten pohjalta. Verotusasiat siirretty talpo-ryhmälle:Gynekologista osaamista perusterveydenhuollossa on vahvistettava. Julkisessa terveydenhuollossa on huomioitava myös synnyttäneiden palvelut ja vaihdevuosioireiden hoito. Keskenmenon kohdanneiden apua ja tukea on parannettava. Toivottuun lapsilukuun pääsemiseksi lisätään lapsettomuushoitojen saatavuutta ja saavutettavuutta. Hedelmöityshoitojen on oltava yhdenvertaisesti saatavilla kaikille perhemuodoille. Julkisen sektorin hedelmöityshoitoihin on lisättävä resursseja jonojen lyhentämiseksi. Alle 25-vuotiaille nuorille on turvattava maksuton ehkäisy osana laadukkaita seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita.
TYÖRYHMÄN EHDOTUS:
Tekoälyn yleistyminen voi johtaa merkittävästi kasvavaan työttömyyteen, jos asiantuntijatyötä katoaa automatisaation myötä. Murros työelämässä voi olla hyvin nopea ja laaja-alainen. Muutos koskee todennäköisesti myös sellaisia ammatteja, jotka ovat aiemmin olleet suojattuja työelämän rakennemuutoksilta. Tämä asettaa vaikeasti ennakoitavan haasteen poliittiseen päätöksentekoon. Suomalaisen yhteiskunnan on kyettävä vastaamaan teknologisen kehityksen luomiin haasteisiin työmarkkinoilla. Jotta Suomi ja suomalaiset selviävät teknologisen murroksen tuomista haasteista ja jotta murroksen luomat mahdollisuudet voidaan hyödyntää, on politiikassa priorisoitava koulutusta ja osaamisen päivittämistä, sekä kiinnitettävä erityistä huomiota työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen.
TYÖRYHMÄN EHDOTUS:
Yhdistetään tämä ja edellinen yhden lauseen kappale, sekä tehdään lisäyksiä:
Kansalaisten luottamus digitaalisiin palveluihin ja datan hallintaan on yhteiskunnan perusta. Tekoälyn kehittämisessä on korostettava eettisyyttä, läpinäkyvyyttä ja inhimillisiä arvoja, tekoälyn käytön lisääntyessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tasa-arvon toteutumiseen ja syrjinnän ehkäisemiseen. Kansalaisten tietosuojaa ja oman datan hallintaa on vahvistettava. Tekoälyn käyttö arjessa korostaa tarvetta läpinäkyvyydelle ja digilukutaidolle.
TYÖRYHMÄN EHDOTUS:
Kansainvälinen verkkokauppa ja tekoälyyn perustuvat palvelut lisäävät kuluttajien altistumista epäselville vastuusuhteille. Kuluttajan on usein vaikea saada oikeutta EU:n ulkopuolisissa ostoissa. Suurten verkkokauppa-alustojen vastuuta tuotteistaan on lisättävä EU-tasolla. Tekoälyjärjestelmien virheisiin ja syrjiviin käytäntöihin on luotava toimiva valitusmekanismi.
TYÖRYHMÄN EHDOTUS:
Tekoälyagenttien yleistyessä julkisella sektorilla on huolehdittava siitä, että päätöksenteko säilyy julkisen vallan käsissä, ja että päätöksenteon läpinäkyvyys ja kansalaisten oikeusturva ei heikenny. Tavoitteena on reaaliaikainen hallinto, joka rakentuu kansalaisten elämäntilanteiden ympärille ja tekee yhteiskunnan päätöksenteosta ajantasaisempaa hyödyntämällä vanhojen tilastojen sijaan uusinta tietoa. Kansallisesti kriittiset julkiset data-aineistot ja tietokannat on säilytettävä Suomessa tai EU:ssa, viranomaisdatan tulisi olla suomalaisissa palvelimissa turvallisuus- ja liiketoimintasyistä. Julkisen sektorin on pyrittävä lähtökohtaisesti käyttämään digitaalisia palveluja, joissa tietoja hallinnoidaan, tallennetaan ja käsitellään EU:ssa ja EU:n oikeusjärjestelmän alaisuudessa. Julkiset hankinnat on toteutettava siten, että kansalaisten henkilötiedot kuuluvat EU:n tietosuojalainsäädännön ja oikeusturvan piiriin. Näin vahvistetaan yksityisyyden suojaa, digitaalista suvereniteettia sekä Euroopan omaa teknologista kehityskykyä.
TYÖRYHMÄN EHDOTUS:
Poistetaan tämä kappale, on siirretty kohtaan 2.7