Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Aloitteessa esitetään, että puolueen varapuheenjohtajien valintatapaa muutettaisiin siten, että varapuheenjohtajat valittaisiin jatkossa kukin erillisessä vaalissa puolueen puheenjohtajan valintaa vastaavalla tavalla. Aloitteen tavoitteena on vahvistaa harkintaa, puoluejohdon monipuolisuutta sekä puoluekokousedustajien vaikutusmahdollisuuksia varapuheenjohtajavalinnoissa.
Puoluehallitus tunnistaa aloitteen tekijän esiin nostamat huolet puoluejohdon edustavuudesta ja puoluekokousedustajien vaikutusmahdollisuuksista. Näitä tavoitteita puoluehallitus pitää lähtökohtaisesti perusteltuina ja tärkeinä. Aloitetta on arvioitu puolueen sääntöjen, vakiintuneiden käytäntöjen sekä sosialidemokraattisen järjestödemokratian periaatteiden näkökulmasta.
Nykyinen puolueen sääntöihin kirjattu varapuheenjohtajien valintamalli tukee puolueen sisäistä edustuksellisuutta ja poliittista moninaisuutta. Yhdessä toimitettava vaali, johon sisältyy mahdollisuus henkilökohtaiseen suhteelliseen vaalitapaan, mahdollistaa myös vähemmistöasemassa olevien näkemysten ja ryhmien edustuksen puolueen ylimmässä johdossa. Tämä vastaa sosialidemokraattista käsitystä demokratiasta, jossa enemmistöpäätöksenteko yhdistyy vähemmistöjen pysyvään osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin.
Aloitteessa esitetty erillisiin vaaleihin perustuva malli painottaisi yksittäisten enemmistöpäätösten merkitystä varapuheenjohtajavalinnoissa. Nykyinen vaalitapa puolestaan rakentuu lähtökohdalle, jossa puoluejohdon kokoonpano muodostuu laajemman edustuksellisuuden pohjalta ja jossa myös määrävähemmistöjen vaikutusmahdollisuudet turvataan. Tämä ei ole ristiriidassa enemmistöperiaatteen kanssa, vaan tukee sitä: järjestelmä, joka huomioi myös vähemmistöt, vahvistaa puoluekokouksen päätösten legitimiteettiä ja enemmistön mandaattia. Nykyisessä mallissa kaikkien varapuheenjohtajapaikkojen saavuttaminen edellyttää laajaa kannatusta, samalla kun vähemmistöillä säilyy todellinen mahdollisuus tulla edustetuksi. Tällainen ratkaisu on puolueen arvojen mukainen ja tuottaa monimuotoisen, puoluekokouksen kokonaisuutta heijastavan puoluejohdon.
Puolueen varapuheenjohtajat toimivat osana kollektiivista puoluejohtoa. Heidän tehtävänsä perustuu puoluekokouksen antamaan luottamukseen ja vastuuseen osallistua puolue-elinten yhteiseen päätöksentekoon. Puolueen poliittinen linja muodostuu sääntömääräisissä elimissä, ja puoluejohto vastaa sen toteuttamisesta kokonaisuutena puoluekokoukselle.
Puoluehallitus toteaa lisäksi, että aloitteessa esitetty muutos ei ole ollut osa puolueen sääntömuutosten valmisteluprosessia. Asia ei ole noussut esille puoluejärjestöille suunnatuissa kyselyissä tai sääntöuudista ohjaavan työryhmän työskentelyssä. Puoluekokouksen tulee päätöksenteossaan huomioida kokouksessa hyväksytyt säännöt ja niiden muodostama kokonaisuus.
Puoluehallitus katsoo, että nykyinen varapuheenjohtajien valintatapa toteuttaa tasapainoisesti edustuksellista demokratiaa, puolueen sisäistä moninaisuutta ja kollektiivista johtamisvastuuta. Näin ollen puoluehallitus ei pidä perusteltuna muuttaa puolueen sääntöjä esitetyllä tavalla.
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri - Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Raision Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys Voima I ry
SDP:n 46. puoluekokouksessa Tampereella 22.8.2020 hyväksyttyjen puolueen sääntöjen 41 §:n mukaan puolueen varapuheenjohtajat valitaan yhdessä vaalissa enemmistövaalitapaa ja vaadittaessa suljettua lippuäänestystä käyttäen. Mikäli vähintään 1/5 äänioikeutetuista puoluekokousedustajista sitä vaatii, on varapuheenjohtajat valittava henkilökohtaista suhteellista vaalitapaa käyttäen. Vaalissa eniten ääniä saanut on nimettävä ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ja toiseksi eniten ääniä saanut toiseksi varapuheenjohtajaksi ja kolmanneksi eniten ääniä saanut kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.
Enemmistövaalitapa johtaa siihen, etteivät puoluekokousedusedustajat voi ottaa kantaa suoranaisesti puolueen varapuheenjohtajiston sisäiseen järjestykseen ja kokoonpano saattaa olla erilainen kuin äänestettäessä kustakin erikseen. Äänestettäessä kukin varapuheenjohtajan paikka erikseen on mahdollista varmistaa paitsi puoluejohdon monipuolisuus, myös säätää henkilövalintoja sen mukaan, ketkä ovat tulleet jo valituiksi. Ensimmäinen varapuheenjohtaja saa myös vahvimman mandaatin, jolloin seuraavat voidaan valita tietoisesti täydentämään kokonaisuutta. Enemmistövaalitapa yhdessä vaalissa on nopeampi ja yksinkertaisempi, mutta erilliset vaalit tuottavat monipuolisemman ja harkitumman lopputuloksen. Erilliset vaalit pakottavat keskusteluun jokaisesta tehtävästä erikseen, ei vain “kolmen kärjestä”. Tällöin myös kynnys asettua ehdolle esimerkiksi 3. varapuheenjohtajan tehtävään voi olla huomattavasti matalampi, kuin asettua ehdolle yleisesti puolueen varapuheenjohtajistoon. Samoin tämä madaltaa kynnystä äänestää esimerkiksi uusia tulokkaita puoluejohtoon. Nykyisellä sähköisellä äänestyksellä ei myöskään useamman ”kierroksen” järjestäminen hankaloittaisi määräänsä enempää puoluekokouksen työskentelyä.
On myös mahdollista, että nykykäytännöllä puolueen puheenjohtaja, ja hänen ”sijaisensa”, eli puolueen 1. varapuheenjohtaja, ovat eri mieltä puolueen sisällä keskeisistä tehtävistä avauksista tai käsiteltävistä lakihankkeista. Tällöin on mahdollista, että puolueen yhdenmukainen viesti, poliittinen eheys tai iskunkestävyys esimerkiksi mediassa voi heikentyä puolueen varapuheenjohtajan sijaistaessa puolueen puheenjohtajaa, mikäli hän on jo linjannut aiemmin näkyvästi vastoin puolueen tai eduskuntaryhmän virallista kantaa.
Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri – Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Raision Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys Voima I ry esittää, että
SDP:n varapuheenjohtajien valintatapaa muutetaan puolueen sääntöihin siten, että jatkossa puolueen varapuheenjohtajat valitaan kukin erillisellä äänestyksellä puolueen puheenjohtajan valintamekanismia vastaavalla käytännöllä.