Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Aloitteessa esitetään, että SDP sitoutuu edistämään hoivavastuun tasaisempaa jakautumista kaikilla politiikkalohkoilla esimerkiksi omaishoitajien asemaa ja tukipalveluja parantamalla, vanhempainvapaajärjestelmää entisestään kehittämällä ja turvaamalla ikääntyneiden palvelujen resurssit. Puoluekokous on vuonna 2020 sitoutunut tavoitteisiin parantaa omaishoitajien asemaa ja yhdenvertaisuutta. Myös vuoden 2023 puoluekokous on yhtynyt tavoitteeseen parantaa omaishoitajien asemaa määrätietoisesti.
Hoivavastuun epätasaiseen jakautumiseen vaikuttavat kulttuuriset ja historialliset syyt, jotka määrittävät sukupuolirooleja. SDP ymmärtää myös, että omaishoitajat eivät ole yhtenäinen joukko, sillä osa haluaa toimia omaishoitajina ja osa joutuu toimimaan omaishoitajana, koska palveluverkot ikääntyvien omaisten hoitamiseen eivät toimi.
SDP pitää erityisen kannattavana tavoitetta, että puolue sitoutuu tekemään sukupuolivaikutusten arvioinnin kaikissa omais- ja läheishoidon sekä hoivapolitiikan uudistuksissa. Palkaton hoivatyö kasautuu yhteiskunnassa edelleen korostaen naisille, minkä vuoksi sukupuolivaikutusten arviointi hoivapolitiikan uudistuksissa on välttämätöntä.
Perhevapaauudistus toteutettiin Rinteen-Marinin hallituskauden aikana. Tästä huolimatta perhevapaiden osalta on kehitettävää, että se huomioisi moninaiset perhetilanteet entistä paremmin.
Muu yhteisö – Sosialidemokraattiset Naiset - Socialdemokratiska Kvinnor
Suomalaisessa arjessa hoivavastuu jakautuu edelleen epätasaisesti, painottuen naisten vastuulle. Sukupolvibarometri 2025:n mukaan lähes kolmannes suomalaisista pitää naisten suurempaa hoivavastuuta perheissä ”luontevana”. Hoivavastuun sukupuolittuneisuus johtaa urakatkoksiin, osa-aikatyöhön ja pienempiin eläkkeisiin. Naisilla hoivavastuu kasautuu, kun samaan aikaan huolehditaan sekä lapsista että ikääntyvistä vanhemmista. Palkaton hoivatyö on ”ansa naiselle”, joka lisää stressiä, heikentää työmarkkina-asemaa ja aiheuttaa pitkän aikavälin taloudellista eriarvoisuutta.
Tutkimusten mukaan miehet käyttävät viikostaan tunnin enemmän palkkatyöhön, kun taas naiset käyttävät merkittävästi enemmän aikaa palkattomaan hoivaan ja kotityöhön. Hyvinvointialueilla ja kunnissa tehdyt leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluista siirtävät hoivavastuuta tyypillisesti naisille. Hoivavastuun kasvu on ristiriidassa työllisyystavoitteiden kanssa: naisia halutaan tasa-arvon nimissä työelämään, mutta samaan aikaan naisten odotetaan ottavan hoivavastuuta kotona. Omaishoitajaliiton mukaan Suomessa on noin 350 000 omais- ja läheishoitajaa, joista 50 000 toimii sopimusomaishoitajina kunnan kanssa. Näistä jopa 70 % on naisia.
Nykyinen malli ylläpitää sukupuolittuneita rakenteita, jotka heikentävät yhdenvertaisuutta ja lisäävät eriarvoisuutta työelämässä ja sosiaaliturvassa. Yhteiskunnalla tulee olla keinoja hoivavastuun tasaisempaan jakautumiseen. Tavoitteena tulee olla Suomi, jossa hoivavastuu jakautuu tasapuolisesti, naisten urakehitys ja toimeentulo eivät kärsi hoivatyön vuoksi. Samaan aikaan tulee turvata vapaaehtoisesti omaishoitajana toimivien asema.
Sosialidemokraattiset Naiset – Socialdemokratiska Kvinnor esittää, että
SDP sitoutuu edistämään hoivavastuun tasaisempaa jakautumista kaikilla politiikkalohkoilla. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi omaishoitajien aseman parantamista, vanhempainvapaajärjestelmän kehittämistä ja ikääntyneiden palveluihin panostamista. SDP sitoutuu myös vaatimaan, että kaikissa omais- ja läheishoidon sekä hoivapolitiikan uudistuksissa tehdään sukupuolivaikutusten arviointi. Hoivapolitiikan uudistuksissa sukupuolivaikutusten arviointi on välttämätöntä, jotta vältetään syrjivät vaikutukset ja edistetään tasa-arvoa.