Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Puoluekokous katsoo nuorten ikäluokkien koulutustason nostamisen olevan välttämätöntä ikääntyvän Suomen nykyisen tuottavuuskehityksen kääntämiseksi, ja pitää kansallista osaamisohjelmaa hyvänä välineenä tuoda tavoitteen kannalta keskeiset sidosryhmät yhteen viitoittamaan Suomi todellisten kasvutoimien tielle. Niin ikään on selvää, että 25-34-vuotaiden korkeakoulutusasteen nostaminen 50 %:iin vuoteen 2035 mennessä uhkaa jäädä haaveeksi ilman ylihallituskautisia panostuksia korkeakoulusektorille, joten parlamentaarisen sovun tavoitteleminen myös tällä hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta kriittisellä alueella on toivottavaa. Korkeakoulutusasteen nostamisen perimmäinen tavoite piilee paremmassa osaamisessa eikä suoritettujen korkeakoulututkintojen määrässä, jolloin koulutusasteen nostamisen edellyttämät uudet aloituspaikat on kyettävä rahoittamaan.
Muu yhteisö – Sosialidemokraattiset Nuoret ry, Socialdemokratisk Ungdom rf
Suomen talouskasvu laahaa. Talouden tuottavuusloikan saavuttaminen edellyttää sekä innovaatiojärjestelmän vahvistamista että osaamistason merkittävää nostamista. Kansainvälinen vertailu osoittaa, että maat, jotka pystyvät yhdistämään koulutuspolitiikan ja innovaatiopolitiikan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, saavuttavat suurempaa tutkimusintensiteettiä, korkeampaa tuottavuutta ja vahvempaa talouskasvua. Myös Suomen Pankki ja OECD ovat korostaneet, että Suomen kohtalonkysymys on kyky lisätä osaamispohjaa ja nostaa työvoiman kompetenssitasoa.
Tanskasta saadut tutkimusnäytöt vahvistavat, että innovaatiopanostukset ovat taloudellisesti tehokkaimpia silloin, kun ne kytketään koulutuspolitiikkaan, joka mahdollistaa lahjakkuuden täysimääräisen hyödyntämisen. Talouskasvun kannalta kriittistä on, että myös pienituloisista perheistä tulevat lahjakkaat nuoret voivat edetä korkea-asteelle ja tutkimusuralle. Tutkimuksen mallinnusten mukaan korkeakoulutukseen panostaminen tuottaa jopa TKI-tukea suurempia pitkän aikavälin kasvupanoksia, koska se laajentaa potentiaalisten innovaattorien joukkoa ja kasvattaa koko talouden inhimillistä pääomaa.
Kasvututkimus on viime aikoina korostanut ehkä aiempaakin enemmän perustutkimuksen merkitystä talouskasvun moottorina. Akcigit, Hanley ja Serrano-Velarde (2021) osoittavat tutkimuksessaan Back to basics: Basic research spillovers, innovation policy, and growth, että perustutkimus luo merkittäviä sivuvaikutuksia innovaatioihin ja pitkän aikavälin kasvuun. Ilman vahvaa perustutkimusta TKI-panostusten tuottavuus jää vähäisemmäksi, sillä uusien keksintöjen ja teknologioiden syntyminen riippuu tutkimustiedon pohjasta, joka kasvattaa koko innovaatiokapasiteettia.
Suomessa koulutustason pysähtyminen ja korkeakoulujen reaalinen rahoituksen lasku uhkaavat suoraan talouden kasvupotentiaalia. Suomi on jäänyt jälkeen verrokkimaista korkeasti koulutettujen osuuden kasvussa ja tavoite 50 %:n koulutustasosta vuoteen 2035 mennessä ei ole saavutettavissa ilman huomattavia, pysyviä investointeja koulutuskapasiteettiin. Kansainväliset tutkimustulokset tukevat tätä: ilman osaamispohjan kasvua TKI-menojen nousu ei suoraan muutu tuottavuusvaikutuksiksi.
TKI-rahoituksen parlamentaarinen sopu on osoittanut, että pitkäjänteisyys lisää investointivarmuutta ja mahdollistaa tasaisesti kasvavat panostukset. Jotta Suomi voisi saavuttaa 4 % TKI-tavoitteen tuottavuus- ja talousvaikutukset, tarvitaan vastaava koulutuksen rahoituksen pitkäaikainen sopu. Ilman sitä tutkimusjärjestelmä jää ilman osaavaa työvoimaa, yritysten innovaatiovalmiudet heikkenevät ja talouskasvun mahdollisuudet kaventuvat.
Osaaminen, koulutus ja innovaatiot ovat Suomen talouskasvun keskeisiä ajureita. Siksi nämä kokonaisuudet on rakennettava yhden strategisen linjan alle: osaamispolitiikka, TKI-rahoitus ja työelämän uudistuminen muodostavat yhdessä sen taloudellisen perustan, jolla Suomi voi nostaa tuottavuutta, parantaa työllisyyttä ja vahvistaa pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyyttä.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry, Socialdemokratisk Ungdom rf esittää, että
SDP:
1) Edistää kansallisen osaamisohjelman käynnistämistä, joka yhdistää koulutus-, tutkimus-, innovaatio-, osaamis- ja työvoimapolitiikan yhdeksi kestäväksi tuottavuuden kasvun strategiaksi.
2) Vaatii parlamentaarisen työryhmän perustamista koulutustason noston rahoittamiseksi, tavoitteena 50 %:n koulutustaso nuoresta ikäluokasta vuoteen 2035 mennessä.
3) Pitää kiinni siitä, että koulutustason nostoa ei toteuteta koulutuksen laadusta säästämällä ja pitää kiinni tutkimuspolitiikan strategisissa tavoitteissa perustutkimuksen riittävästä roolista.