Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
Aloitteessa esitetään lukuisia lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia muutoksia, tavoitteenaan edistää lapsen elatuksen varmistamista erityisesti tilanteissa joissa etävanhempi ei kykene huolehtimaan elatusmaksujen maksamisesta tai joissa lähi- ja etävanhemman yhteistyössä on haasteita.
Aloitteessa kuvatut tilanteet voivat olla haasteellisia. Mahdollisia etävanhemman toiminnan aiheuttamia kuormitustekijöitä ovat tunnistetusti voineet pahentaa asioiden pitkät käsittelyajat niin palvelu- kuin oikeusjärjestelmässäkin, mm. koronapandemia kasvatti ruuhkaa lastenvalvojille.
Ehdotetut muutokset ovat melko yksityiskohtaisia ja vaatisivat perusteellisia selvityksiä ennen päätöksentekoa.
Hanna Henriksson, Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri - Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry
Nykymuodossaan, jos lapsi syntyy yksinhuoltajalle, tai lapsen vanhemmat eroavat, jää lähivanhemman vastuulle hakea elatusmaksua etävanhemmalta. Asiasta voidaan sopia ihmisten kesken ilman viranomaista, mutta usein elatusmaksuista sovitaan lastenvalvojan luona. Etävanhemman ei kuitenkaan ole pakollista saapua selvittämään omaa maksukykyään lastenvalvojalle. Mikäli etävanhempi ei saavu paikalle, ei tavoiteta muuta kautta, tai ei suostu lastenvalvojan laskemiin elatusmaksuihin, voi lapsen lähivanhempi hakea oikeusteitse käräjäoikeuden päätöstä lapselle kuuluvaan elatukseen. Jos elatusta ei saada etävanhemmalta, voi lähivanhempi hakea Kelalta elatustukea enintään 198,13e saakka kuukaudessa/ lapsi.
Nykyinen menetelmä on kaikin puolin raskas, kallis, aikaa vievä ja vaatii lähivanhemmalta voimavaroja viedä prosessi läpi saadakseen lapselleen kuuluvan elatuksen. Suuri osa yksinhuoltajaperheiden lähivanhempana on äiti, joka on jo raskaus- ja sen jälkeisen ajan joutunut tekemään työtä sen eteen, ettei syrjäytyisi työmarkkinoilta ja saisi elannon taattua. Mikäli lähivanhempana olevan äidin lapsi jää ilman toisen huoltajan elatusmaksuja, lisää se yhteiskunnassamme epätasa-arvon kasautumista naisille, mutta ennen kaikkea heidän lapsilleen. Tällä on kauaskantoiset seuraukset.
Nykyisellään elatuslaskelmia laskettaessa otetaan huomioon myös etävanhemman elatusvelvollisuus uutta puolisoa kohtaan. Tämä alentaa lasten mahdollisuuksia saada täysipainoinen taloudellinen tuki etävanhemmalta.
Mikäli elatusmaksu riitautetaan käräjäoikeuteen asti, joutuu lähivanhempi ensin odottamaan aikaa lastenvalvojalle noin kolme kuukautta, jossa kuluu oma aikansa. Tämän jälkeen, jos asia ei ratkea, pitää hankkia esimerkiksi oikeusaputoimiston kautta apua saadakseen asian vireille oikeuteen, jossa edelleen kuluu kuukausia. Koko tämän ajan lähivanhemman lapset ovat vailla toisen huoltajan taloudellista tukea, joka näkyy esimerkiksi lapsen harrastusten puuttumisena. Kun asia on oikeudessa käsitelty, on myös yhteiskuntamme varoja, sekä muuta resurssia käytetty eri tasoilla. Ottaen huomioon, että suurin kärsiä on lapsi, joka samaan aikaan kasvaa omine tarpeineen.
Ehdotankin, että nykyjärjestelmää muutetaan seuraavasti:
1. Isyyden tunnustamisen yhteydessä, mikäli lapsi tulee kasvamaan yksinhuoltajaperheessä, tarkastetaan isän ja äidin mahdollinen sen hetkinen elatuskyky. Jatkossa molemmat olisivat velvollisia tarkastuttamaan omat elatuskykynsä vähintään vuoden välein, mutta useammin mikäli tietää tulotason muuttuneen.
2. Tulorekisteri, sekä muut verotiedot olisivat lastenvalvojan käytössä siten, että tiedot näkee suoraan, jonka mukaan maksut määräytyvät. Eli eivät olisi enää pelkkiä laskelmia, vaan pakollisia maksuja, joita pitää sakon uhalla noudattaa. Määrättyihin maksuihin voi erillisesti hakea alennusta, tai vapautusta painavin perustein.
3. Uuden avo- tai aviopuolison tuloja ei oteta huomioon jatkossa elatusmaksuja laskettaessa. Aviopuolison elatus ei myöskään saa jatkossa mennä lapsen elatuksen edelle, vaan jokainen aikuinen ihminen on pääsääntöisesti itse vastuussa elatuksestaan, jolloin etävanhemman on ensisijaisesti elätettävä itsensä lisäksi lapsensa, eikä aviopuolisoa.
4. Mikäli elatusmaksun maksaja ei taloudellisista syistä kykene huolehtimaan lapsen elatuksesta, tulee hänen huolehtia maksatus Kelan kautta. Toiminta olisi velvoitettavaa. Myös lähivanhempi voisi jatkossa etuutta hakea. Menetelmä kuitenkin antaisi mahdollisuuden lähivanhemmalle vapautua toistuvasta taloudellisen avun hakemisesta.
Edellä mainitut muutokset keventäisivät yksinhuoltajan taakkaa kasvavan lapsen kanssa, etenkin lasten lukumäärän lisääntyessä, tai tilanteessa, jossa sisaruksilla on eri isät, jolloin nykymuodossaan äidin pitää hakea useamman kerran elatusmaksuja. Muutosehdotukset parantaisivat yksinhuoltajien ja heidän lastensa asemaa yhteiskunnassa, sekä ehkäisee syrjäytymistä ja epätasa-arvon kumuloitumista. Lisäksi menetelmä keventäisi yhteiskunnallista taloudellista kuluerää, kun elatuksesta olisivat vastuussa nopeammin ja tehokkaammin molemmat vanhemmat ja ensisijaisesti lasten elatus huomioiden ensi tilassa. Menetelmä parantaisi myös naisten taloudellista asemaa yhteiskunnassa, kun eivät joudu yhden palkan varassa lapsiaan elättämään.
Hanna Henriksson, Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri – Egentliga Finlands Socialdemokratiska Distrikt r.y. – Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry esittää, että
nykyjärjestelmää muutetaan seuraavasti:
1.Isyyden tunnustamisen yhteydessä, mikäli lapsi tulee kasvamaan yksinhuoltajaperheessä, tarkastetaan isän ja äidin mahdollinen sen hetkinen elatuskyky. Jatkossa molemmat olisivat velvollisia tarkastuttamaan omat elatuskykynsä vähintään vuoden välein, mutta useammin mikäli tietää tulotason muuttuneen.
2. Tulorekisteri, sekä muut verotiedot olisivat lastenvalvojan käytössä siten, että tiedot näkee suoraan, jonka mukaan maksut määräytyvät. Eli eivät olisi enää pelkkiä laskelmia, vaan pakollisia maksuja, joita pitää sakon uhalla noudattaa. Määrättyihin maksuihin voi erillisesti hakea alennusta, tai vapautusta painavin perustein.
3. Uuden avo- tai aviopuolison tuloja ei oteta huomioon jatkossa elatusmaksuja laskettaessa. Aviopuolison elatus ei myöskään saa jatkossa mennä lapsen elatuksen edelle, vaan jokainen aikuinen ihminen on pääsääntöisesti itse vastuussa elatuksestaan, jolloin etävanhemman on ensisijaisesti elätettävä itsensä lisäksi lapsensa, eikä aviopuolisoa.
4. Mikäli elatusmaksun maksaja ei taloudellisista syistä kykene huolehtimaan lapsen elatuksesta, tulee hänen huolehtia maksatus Kelan kautta. Toiminta olisi velvoitettavaa. Myös lähivanhempi voisi jatkossa etuutta hakea. Menetelmä kuitenkin antaisi mahdollisuuden lähivanhemmalle vapautua toistuvasta taloudellisen avun hakemisesta.