Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta toteaa että poliittisen ohjelman linjausten mukaisesti lapsiperheköyhyyteen on kyettävä puuttumaan ja että harrastamisen Suomen mallia on edelleen kehitettävä.
Aloitteessa esitetään toimenpideohjelman laatimista lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi ja lasten harrastamis- ja osallistumismahdollisuuksien varmistamista.
Kuten aloitteen perusteluissa todetaan, Orpon hallituksen tekemien päätösten vuoksi lapsiperheköyhyys on lisääntynyt merkittävästi ja tulee vielä lisääntymään ennen hallituskauden päättymistä sosiaaliturva- ja asumisleikkausten tullessa voimaan. Lapsiperheköyhyyden kääntämisen jälleen laskuun tulee olla yksi seuraavan hallituksen tärkeistä tehtävistä. Harrastamisen ja osallisuuden ohella on luonnollisesti tarkasteltava esimerkiksi sosiaaliturvaetuuksien tasoa ja koulujen ja varhaiskasvatuksen valmiuksia torjua ylisukupolvisen syrjäytymisen vaikutuksia.
Sanna Marinin hallituskaudella tehty kansallisessa lapsistrategiassa sitoudutaan vähentämään lapsiperheköyhyyttä määrätietoisin toimin läpi yhteiskunnan. Marinin hallituksen aikana Suomessa käynnistettiin myös Eurooppalainen lapsitakuu projekti, jossa Suomi on mukana. Sen eteenpäin vieminen on myös tapa vähentää lapsiperheköyhyyttä Suomessa.
Sosiaaliturvan leikkaukset ovat kohdistuneet ja vaikuttaneet erityisesti köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin. Lapsiperheköyhyys ei ole yksittäisten perheiden vaan yhteiskunnan rakenteiden aiheuttama tilanne, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä.
Puolueessa on vuodesta 2020 alkaen noudatettu käytäntöä, että erillisiä sektoripoliittisia ohjelmia ei tehtäisi, vaan keskeiset linjaukset tehdään poliittisessa ohjelmassa. Puoluehallituksen kenttäkierrokselle lähettämässä poliittisessa ohjelmassa vaaditaankin laajaa puuttumista lapsiperheköyhyyteen. Toimenpiteille muodostaa osaltaan luontevan pohjan Marinin hallituksen aikana parlamentaarisesti hyväksytty kansallinen lapsistrategia.
Marinin hallituksen aikana käynnistettiin keskeisenä aloitteena myös maksutonta harrastustoimintaa tukeva harrastamisen Suomen malli, joka perustuu Islannissa saatuihin hyviin kokemuksiin harrastustoiminnan positiivisista vaikutuksista. Mallin mukainen toiminta on eri kunnissa onnistunut vaihtelevasti: yleisesti voidaan todeta mallin kärsineen tarjolla olevan rahoituksen vähäisyydestä sekä vähäisestä valtakunnallisesta ohjauksesta. On johdonmukaista jatkaa harrastustoiminnan tukemista pitkäjänteisesti, valitun linjan pohjalta.
Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry – Lappeenrannan Työväenyhdistys ry
Sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat suoraan perheiden arkeen. Nykyiset päätökset voivat pudottaa jopa 31 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle (YLE 2025). Sosiaalipsykologian näkökulmasta tämä on vakava uhka lasten tulevaisuudelle: varhain koettu köyhyys heijastuu usein aikuisuuteen ja lisää syrjäytymisen riskiä.
Köyhyys aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta, ja lapsi voi alkaa uskoa, ettei ansaitse samoja mahdollisuuksia kuin muut. Lapset muovautuvat oman ympäristönsä mukaan ja ovat usein valmiita tinkimään omasta turvallisuuden tunteestaan, jos se helpottaa vanhempien huolia. Pitkällä aikavälillä tämä voi heikentää itsetuntoa ja luottamusta omaan arvoon.
Negatiivisia vaikutuksia voidaan kuitenkin ehkäistä lisäämällä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus harrastaa, riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta. Harrastukset tarjoavat turvaa, ystävyyssuhteita ja onnistumisen kokemuksia.
Järjestöt ovat tässä työssä avainasemassa, mutta niiltä leikkaamalla joudutaan karsimaan juuri niitä palveluja, jotka tukevat lapsia ja perheitä. Kun jokainen lapsi kokee olevansa osa jotain hyvää, vähenee riski syrjäytymiseen, jengiytymiseen ja rikollisuuteen.
Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry – Lappeenrannan Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP laatii toimenpideohjelman, jolla lapsiperheköyhyyttä vähennetään ja varmistetaan että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus harrastamiseen ja osallisuuteen. Varmistetaan tuki järjestöille ja seuroille.