Puoluekokous yhtyy aloitteisiin. Julkista perusterveydenhuoltoa tulee kehittää ja edistää suomalaisen omalääkärimallin käyttöönottoa kaikilla hyvinvointialueilla. Ennaltaehkäisevän sosiaali- ja terveydenhuollon edistämiseen tulee satsata jo tällä vaalikaudella.
Partikongressen omfattar motionerna. Den offentliga primärvården ska utvecklas och införandet av en finländsk husläkarmodell ska främjas i alla välfärdsområden. Det förebyggande social- och hälsovårdsarbetet ska prioriteras redan under pågående valperiod.
Aloitteissa esitetään, että sote-palveluiden painopistettä siirretään määrätietoisesti perusterveydenhuoltoon, kannatetaan omalääkärimallia ja vaikutetaan kansallisen ennaltaehkäisyyn ja terveyteen keskittyvän reformiohjelman käynnistämiseen.
Suomen perusterveydenhuollon ensisijaisena ongelmana on palvelujärjestelmän moninaisuus, jonka seurauksena samanaikaisesti on palvelujen ylitarjonta ja puutetta palvelujen saatavuudessa. Lisäksi hoitojärjestelmän moninaisuudesta ja organisoinnista johtuen hoidon jatkuvuutta ei ole kattavasti turvattu. Hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden puutteiden lisäksi ylihoitamisella ei saavuteta parhaita terveyshyötyjä, eikä myöskään tehokas sairauksien pahenemisen tai puhkeamisen ennaltaehkäisy ole mahdollista.
Suomessa ollaan jo kuluvalla vaalikaudella esittämässä ja oletettavasti hyväksymässä lainsäädäntöä, joka siirtää vaiheittain sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä ennaltaehkäisevään hoitoon ja palveluun. Kyseiset lainsäädäntömuutokset tulevat vaatimaan sopeutumista sekä asiakkailta että palvelujen henkilökunnalta, mitä SDP tulee aktiivisesti tukemaan erityisesti hyvinvointialueilla sekä Helsingin kaupungissa.
SDP tunnistaa ennaltaehkäisevän työn ja lainsäädännön merkityksen. Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden kehittäminen ja kansanterveyden vahvistaminen tulee vaatimaan panostuksia juuri ennaltaehkäisyyn. Toimiva perustaso vapauttaa resursseja myös erikoissairaanhoidon laadun vahvistamiseen ja turvaamiseen. Samalla jatkamme toimivien sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden puolustamista. SDP työskentelee aktiivisesti päätöksenteon jokaisella tasolla palvelujen rahoituksen ja saatavuuden heikentämistä vastaan.
Omalääkärimalliin siirtyminen edellyttää terveyskeskuksiin väestön tarpeita vastaavaa määrää yleislääkäreiden virkoja, mikä tarkoittaa koko maan tasolla merkittävää määrää lisää yleislääkäreitä. SDP:n näkemyksen mukaan ensisijaiset keinot julkisen terveydenhuollon omalääkärien määrän kasvattamiselle ovat lääkärien ja yleislääketieteen erikoislääkärien koulutusmäärien kasvattaminen niin, että lääkärien määrässä asukasta kohden ja lääkärien koulutusmäärissä saavutetaan vähintään EU-maiden keskitaso. Lisäksi tulee tunnistaa ja tehdä toimia, jotka houkuttelevat ja edistävät lääkärien siirtymistä yksityiseltä sektorilta töihin julkiseen perusterveydenhuoltoon.
Edellä mainituista syistä SDP sitoutuu edistämään perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuutta ja kustannusvaikuttavuutta vakiinnuttamalla Suomeen omalääkärimallin. Mallissa keskeisenä elementtinä on potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus, jossa potilaan hoidon tukena on omahoitaja ja tarvittaessa moniammatillisen tiimin muita jäseniä. Omalääkärimallin turvaamisessa voidaan hyödyntää myös ammatinharjoittamallia, mikäli se voidaan kytkeä osaksi hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää niin, ettei se entisestään vahvista monikanavaista terveydenhuoltojärjestelmää ja heikennä julkisen sektorin lääkäreiden saatavuutta.
I motionerna föreslås att tyngdpunkten för tjänsterna inom social- och hälsovården målmedvetet flyttas till primärvården, att husläkarmodellen stöds samt att man verkar för att inleda ett nationellt reformprogram med fokus på förebyggande åtgärder och välmående.
Det främsta problemet inom den finländska primärvården är servicesystemets mångfald, vilket leder till att det samtidigt förekommer både överutbud av tjänster och bristande tillgång till vård. Därtill har vårdens kontinuitet inte kunnat tryggas fullt ut till följd av vårdsystemets mångfald och organisering. Utöver brister i tillgången till och kontinuiteten av vården leder överbehandling inte till bästa möjliga hälsofördelar, och det är inte heller möjligt att effektivt förebygga att sjukdomar förvärras eller uppstår.
I Finland föreslås och sannolikt antas redan under pågående valperiod lagstiftning som stegvis flyttar tyngdpunkten inom social- och hälsovården till förebyggande vård och service. Dessa lagändringar kommer att kräva anpassning både av klienter och av personalen inom tjänsterna, vilket SDP aktivt kommer att stödja särskilt inom välfärdsområdena och i Helsingfors stad.
SDP erkänner betydelsen av förebyggande arbete och lagstiftning. Utvecklingen av social- och hälsovårdens effektivitet och stärkandet av folkhälsan kommer att kräva satsningar på förebyggande insatser. En fungerande primärnivå frigör också resurser för att stärka och trygga kvaliteten inom den specialiserade sjukvården. Samtidigt fortsätter vi att försvara tillgången till fungerande social- och hälsovårdstjänster. SDP arbetar aktivt på alla beslutsnivåer mot försämringar av finansieringen och tillgängligheten av tjänsterna.
En övergång till husläkarmodellen förutsätter att hälsocentralerna har ett antal tjänster för allmänläkare som motsvarar befolkningens behov, vilket på nationell nivå innebär en betydande ökning av antalet allmänläkare. Enligt SDP:s syn är de primära medlen för att öka antalet husläkare inom den offentliga hälso- och sjukvården att höja utbildningsvolymerna för läkare och specialister i allmänmedicin, så att vi i antalet läkare per invånare och utbildningsplatserna för läkare åtminstone når upp till EU-ländernas genomsnittsnivå. Därutöver bör åtgärder identifieras och genomföras som lockar och underlättar för läkare att övergå från den privata sektorn till arbete inom den offentliga primärvården.
Av ovan nämnda skäl förbinder sig SDP till att främja kontinuiteten och kostnadseffektiviteten i primärvården genom att etablera husläkarmodellen i Finland. Inom modellen är kontinuiteten i vårdrelationen mellan patient och läkare ett centralt element, där patientens vård stöds av en egen vårdare och vid behov andra medlemmar i ett multiprofessionellt team. Vid tryggandet av husläkarmodellen kan även en modell med självständig yrkesutövning utnyttjas, förutsatt att den kan kopplas till välfärdsområdenas finansieringssystem på ett sätt som inte ytterligare stärker ett flermodellssystem inom hälso- och sjukvården eller försämrar tillgången till läkare inom den offentliga sektorn.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf – Ingå Socialdemokratiska Förening ry
Alla har rätt till god vård. Vården blir billigast för hela samhället ju längre den kan med egenvård skötas förebyggande. Det talas mycket om förebyggande vård, men den syns inte nämnvärt i praktiken.
Många av välfärdsområdena kämpar med att få pengarna att räcka till och tvingas skära ner och spara. För att minska på kostnader som uppstår inom såväl primär- som specialsjukvård, borde sparåtgärderna inte riktas mot individens möjlighet att idka egenvård.
Några konkreta exempel på vad som inte borde sparas på gällande diabetiker.
Att spara på mätstickor och sensorer är inte vettigt, då patienten själv kan utföra sin noggranna uppföljning av sockerbalansen med sensorering. Subventionerade sensorer borde erbjudas alla diabetiker, även typ 2 diabetiker. Likaså borde fotvård ingå i förebyggande vård av diabetiker, eftersom en betalningsförbindelse till fotvård är i längden billigare än specialgjorda skor. Med liknande exempel i den förebyggande egenvården, kunde välfärdsområdet spara, patienterna vara friskare, bo hemma längre och kanske klara sig utan hemvårdstjänster, eller institutionsplats.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf – Ingå Socialdemokratiska Förening ry föreslår att
partiet i den politik som SDP för inom välfärdsområdenas beslutande organ skulle betona och satsa mer på förebyggande egenvård.
Kaikilla on oikeus hyvään hoitoon. Hoito tulee koko yhteiskunnalle edullisimmaksi, mitä pidemmälle sitä voidaan omahoidolla hoitaa ennaltaehkäisevästi. Ennaltaehkäisevästä hoidosta puhutaan paljon, mutta käytännössä se ei näy merkittävästi.
Monet hyvinvointialueet kamppailevat rahojen riittävyyden kanssa ja joutuvat leikkaamaan ja säästämään. Jotta sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa syntyviä kustannuksia voitaisiin vähentää, säästötoimia ei pitäisi kohdistaa yksilön mahdollisuuksiin harjoittaa omahoitoa.
Muutama konkreettinen esimerkki siitä, mistä ei pitäisi säästää esimerkiksi diabeetikkoihin liittyen.
Säästäminen mittaliuskoista ja sensoreista ei ole järkevää, koska potilas voi sensoreiden avulla tehdä tarkkaa seurantaa omasta sokeritasapainostaan. Tuettuja sensoreita tulisi tarjota kaikille diabeetikoille, myös tyypin 2 diabetesta sairastaville. Samoin jalkahoito tulisi sisällyttää diabeteksen ennaltaehkäisevään hoitoon, sillä maksusitoumus jalkahoitoon on pitkällä aikavälillä edullisempi kuin erikoisvalmisteiset kengät. Vastaavilla esimerkeillä ennaltaehkäisevän omahoidon tukemisesta hyvinvointialue voisi säästää, potilaat voisivat paremmin, voisivat asua kotona pidempään ja mahdollisesti selviytyä ilman kotihoidon palveluja tai laitoshoitopaikkaa.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf – Ingå socialdemokratiska förening esittää, että
SDP:n hyvinvointialueiden päätöksenteossa painotettaisiin ja lisättäisiin panostuksia ennaltaehkäisevään omahoitoon.
Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Rantaperkiön Työväenyhdistys ry
Hyvinvointialueuudistuksen tavoite siirtää sote-palvelujen painopistettä korjaavista palveluista perusterveydenhuoltoon, ennaltaehkäisyyn sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (HYTE) ei ole toteutunut. Perusterveydenhuollon palveluiden saatavuus on eriarvoistunut. HYTE-työn vastuut ovat jääneet epäselväksi hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen välillä. Samanaikaisesti hallituskauden politiikkatoimet mm. toimeentulon heikkeneminen ja asumisen kallistuminen ovat lisänneet hyvinvointi- ja terveyseroja ja kuormittaneet sote-järjestelmää entisestään. Kehityksen suunta uhkaa niin väestön terveyttä kuin julkisen talouden kestävyyttä.
Varhainen tuki ja vahva perusterveydenhuolto parantavat väestön terveyttä, kaventavat hyvinvointieroja ja hillitsevät sote-menojen kasvua ja kalliin erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta pitkällä aikavälillä. Painopisteen siirtäminen edellyttää poliittista tahtoa, selkeää vastuunjakoa ja rakenteisiin kirjattua toimeenpanoa. Ilman velvoittavaa mallia ennaltaehkäisy jää jalkoihin akuutin hoitovelan paineessa. SDP:n tulee näyttää suunta ja rakentaa malli, jossa hyvinvointi ja terveys syntyvät arjessa – ei vasta erikoissairaanhoidon ovella.
Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry – Rantaperkiön Työväenyhdistys ry esittää, että
SDP:n puolueohjelmaan kirjataan, että sote-palveluiden painopistettä siirretään määrätietoisesti perusterveydenhuoltoon sekä laaditaan selkeä ja velvoittava malli hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen yhdyspintatyölle, joka varmistaa ennaltaehkäisevän työn jatkuvuuden, korvamerkityn rahoituksen ja vastuunjaon.
Suvi Suutarinen, Savo-Karjalan Sosialidemokraatit ry – Kuopion Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y.
Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto ei kestä enää mallia, jossa terveyteen puututaan vasta silloin, kun ongelmat ovat jo kärjistyneet. Tarvitsemme kansallisen terveysjärjestelmän uudistuksen, joka siirtää painopisteen korjaamisesta ennakointiin, riskien tunnistamiseen ja terveyden edistämiseen.
Nykyinen järjestelmä perustuu aikaan, jolloin terveysongelmat olivat akuutteja. Nyt valtaosa terveysongelmista kehittyy hitaasti ja huomaamatta, ja ne hoidetaan usein liian myöhään, raskaasti ja kalliisti. Terveyden edistäminen ei saa olla irrallinen tavoite, vaan koko terveyspolitiikan perusta.
Hyvinvointialueilla hoidon tarve kasvaa nopeammin kuin resurssit. Nykyinen reaktiivinen malli kasvattaa kustannuksia, kuormittaa ammattilaisia ja heikentää ihmisten hyvinvointia. Suomi ei selviydy kustannuskriisistä ilman järjestelmän suunnanmuutosta.
1. Ennaltaehkäisyn täysuudistus ja terveyden ennakoiva johtaminen
Aloite esittää, että SDP linjaa selkeästi ennaltaehkäisyn olevan koko terveysjärjestelmän perusta. Ennaltaehkäisy on nostettava järjestelmätasoiseksi kokonaisuudeksi. Se tarkoittaa väestötason terveydenseurannan vahvistamista, digitaalista riskienhallintaa, automaattista reagointia terveysriskeihin, matalan kynnyksen mielenterveyden tukea ja elintapasairauksien varhaista tunnistamista. Uudistuksen tavoitteena on, että hoito kohdistetaan ennen oireiden pahenemista ja ongelmien kriisiytymistä.
Nykyinen malli vastaa palokuntaa, joka kutsutaan paikalle vasta kun talo on jo tulessa. Uudistuksen tavoite on tunnistaa kipinät ennen kuin liekit syttyvät.
2. Digitaalinen terveysreformi ja riskien varhainen tunnistaminen
Ennaltaehkäisy ei toteudu ilman modernia teknologiaa. Aloite esittää, että Suomi rakentaa digitaalisen terveysinfran, joka sisältää elintoimintojen mittaamista, automaattisia hälytyksiä, digitaalisen terveystarkastuksen jokaiselle ikäluokalle, tekoälyn tuottamia yhteenvedoja ammattilaisille sekä kotihoitoa tukevia analytiikkaratkaisuja. Teknologia ei korvaa ammattilaisia, mutta vahvistaa heidän työnsä vaikuttavuutta ja auttaa suuntaamaan hoitoa oikeaan aikaan.
3. Omaishoidon modernisointi ja joustava malli
Nykyinen omaishoidon malli on liian sitova ja jakaa ihmiset kahteen ryhmään: olet joko täysiaikainen omaishoitaja tai et ole omaishoitaja lainkaan. Moni haluaisi auttaa läheistään, mutta pelkää sitoutuvansa ympärivuorokautiseen vastuuseen ja menettävänsä vapaa-aikansa, työnsä tai jaksamisensa.
Aloite esittää uuden joustavan omaishoidon mallin, jossa läheistä voi tukea osa-aikaisesti. Malli sisältää kevyen omaishoidon 5–20 tuntia viikossa, verovähennys- tai kevyen kuukausikorvauksen, digitaalisen tuen omaisille, joustavan vapaa- ja sijaistusmallin sekä valtakunnallisesti yhtenäiset palkkiot. Mallin taakse voidaan koota laaja joukko: omaiset, hoitoala, ikäihmisten järjestöt ja hyvinvointialueet.
Taloudellisesti uudistus on välttämätön. Jokainen uusi omaishoitaja säästää 7000–15000 euroa vuodessa. Jokainen lykätty raskaampi hoito säästää 40000–90000 euroa vuodessa. Terveyden ja hoivan ennaltaehkäisy tuottaa miljardiluokan säästöt pitkällä aikavälillä.
4. Hoivan ja terveyden kokonaiskestävyys hyvinvointivaltion turvaamiseksi
Suomi tarvitsee koko palvelujärjestelmän läpileikkaavan reformin. Tavoitteena on siirtyä reaktiivisesta mallista ennakoivaan, vaikuttavaan ja kustannustehokkaaseen terveydenhuoltoon. Tämä edellyttää riskilähtöisiä hoitopolkuja, teknologian laajaa hyödyntämistä, hoitotyön kuormituksen vähentämistä ja automatisointia siellä, missä se on turvallista.
Hyvinvointivaltion todellinen kriisi ei ole rahoituksen määrä, vaan järjestelmän kyvyttömyys ehkäistä ongelmia ajoissa. Uudistuksen on vahvistettava hoivan laatua, vähennettävä päivystyskuormitusta ja turvattava kotona asumisen mahdollisuus yhä useammalle.
5. SDP:n ohjelmatyö uudistetaan niin, että terveys ja ennaltaehkäisy ovat oma kokonaisuutensa
Terveys ja ennaltaehkäisy eivät saa hukkua yleisen hyvinvoinnin alle. Aloite esittää, että SDP nostaa terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn omaksi politiikkaluvukseen seuraavissa ohjelmaprosesseissa ja perustaa aiheelle oman työryhmän. Tämä selkeyttää puolueen linjaa ja vahvistaa SDP:n roolia hyvinvointivaltion uudistajana.
Yhteenveto
Suomi ei selviä mallista, jossa ongelmiin reagoidaan vasta niiden pahennuttua. Tarvitsemme ennakoivan terveydenhuollon, digitaalisen riskienhallinnan, modernin omaishoidon ja koko järjestelmän läpileikkaavan uudistuksen, joka turvaa hyvinvointivaltion tulevaisuuden.
Suvi Suutarinen, Savo-Karjalan Sosialidemokraatit ry – Kuopion Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y. esittää, että
SDP vaikuttaa siihen, että Suomi käynnistää kansallisen ennaltaehkäisyyn ja terveyteen keskittyvän reformiohjelman, joka sisältää ennakoivan terveydenhuollon vahvistamisen, digitaalisen terveysinfran rakentamisen, joustavan omaishoidon mallin sekä ohjelmatason linjauksen siitä, että terveyden edistäminen nostetaan SDP:n ohjelmatyössä omaksi kokonaisuudekseen. Ohjelman tulee sisältää vaikutusarviot, pilotointi sekä tarvittavat lainsäädäntömuutokset.
Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry – Karhulan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry
Omalääkärimalliin siirtyminen on tahtokysymys ja sosialidemokraattisen puolueen tulee näkyvästi tehdä työtä järjestelmään siirtymiseksi.
Perusteluna potilas-lääkärisuhteen jatkuvuus ja vastaanottoaikojen saatavuus on toimiva perusterveydenhuollon ydin.
Parhaiten hoidon jatkuvuutta, saatavuutta, laatua ja potilastyytyväisyyttä tukee omalääkärijärjestelmä. Potilas-lääkärisuhteen tehokkuus ja hyöty on omiaan parantamaan hoitoa ja tyytyväisyyttä.Pitkän aikavälin kansallinen ratkaisu tulee olla kestävä ja yhdenvertainen, eikä yksityisten tuottamaa palvelua, joka näyttää nyt olevan suunta.
Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry – Karhulan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että
siirrytään omalääkärimalliin ja puolue ottaa selvästi kantaa hyvinvointialueiden perusterveydenhuollon kehittämiseen ja kannattaa julkista omalääkärimallia.