Puoluekokous yhtyy aloitteisiin.
Aloitteissa esitetään, että sijaissynnytyksestä tulee säätää Suomessa. Suomen hedelmöityshoitolaki kieltää hedelmöityshoidot, joiden seurauksena syntynyt lapsi annetaan adoptoitavaksi. Tästä syystä Suomessa ei ole mahdollista toteuttaa sijaissynnytysjärjestelyjä.
Vakavin ongelma tällä hetkellä sijaissynnytysjärjestelyssä on sääntelyn puute. SDP edistää yhdenvertaisten lapsitoiveiden toteutumista. On perusteltua, että sijaissynnytysjärjestelyjen yhdenvertaista lainsäädäntöä sekä palvelujärjestelmän tukea edistetään, jotta kaikkien osapuolten asema on turvattu. Aloitteiden päätösesityksen mukainen kanta sisältyy vuonna 2023 puoluekokouksessa hyväksyttyyn poliittiseen ohjelmaan.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Nuorsosialidemokraatit NUS ry
Sijaissynnytysjärjestelyt ovat osalle suomalaisista ainoa keino saada lapsi. Sijaissynnytysjärjestelyssä henkilö (sijaissynnyttäjä) saatetaan raskaaksi ja hän luovuttaa lapsen synnytyksen jälkeen toisen henkilön tai pariskunnan (aiotut vanhemmat) kasvatettavaksi.
Jokaisella on oikeus toivoa lasta riippumatta terveystilanteesta, parisuhdetilanteesta, seksuaalisuudesta, sukupuolesta tai elämäntilanteesta.
Sijaissynnytys mahdollistaisi lapsiperheellistymisen muun muassa ilman kohtua syntyneille tai kohdun menettäneille, itsellisille miehille, miespareille, transtaustaisille ja toistuvia keskenmenoja kokeville.
Sijaissynnytyksestä on säädettävä Suomessa. Suomen hedelmöityshoitolaki kieltää hedelmöityshoidot, joiden seurauksena syntynyt lapsi annetaan adoptoitavaksi. Tästä syystä Suomessa ei ole mahdollista toteuttaa sijaissynnytysjärjestelyjä.
Sijaissynnytysjärjestelyissä ulkomailla käyminen ei ole laitonta, mutta epäviralliset ja ulkomaiset järjestelyt aiheuttavat riskejä kaikille osapuolille. Vuosittain kymmeniä suomalaisia lapsiperheellistyy ulkomailla toteutettujen sijaissynnytysjärjestelyjen avulla. Näihin järjestelyihin heillä kuluu rahaa 80 000 € – 200 000 €.
Ulkomailla sijaissynnytysjärjestelyillä syntyneen lapsen oikeuksien, kuten kansalaisuuden saamisen, toteutuminen Suomessa vaatii vanhemmalta tai vanhemmilta merkittävän suurta ja haastavaa selvitystyötä. Suomessa säädettävä ei-kaupallinen sijaissynnytys toisi perheiden tueksi lainsäädännön sekä palvelujärjestelmän.
Sijaissynnytyksen sääntelemisessä tarvitaan kaikkien osapuolten suojelua ja useiden näkökulmien yhteensovittamista. Sääntely ei ole yksinkertaista, mutta se on mahdollista.
Oikeusministeriön selvitykseen (2023) annetuista 48:sta asiantuntijalausuntopalautteesta vain kaksi lausuntoa vastusti sääntelyn luomista.
Sääntelemättä jättäminen on huonoin vaihtoehto. Suomen kaltainen oikeusvaltio voi omalla esimerkillään luoda myös polkua kohti kansainvälisoikeudellista sääntelyä, jota kaivataan kipeästi.
SDP:n tulee edistää yhdenvertaisten lapsitoiveiden toteutumista sekä kaikkien osapuolten suojelemista lainsäädännössä ja palvelujärjestelmässä.
Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että
puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmiä toimimaan siten, että sijaissynnytysjärjestelyille luotaisiin yhdenvertainen lainsäädäntö ja palvelujärjestelmän tuki, jotka turvaavat kaikkien osapuolten aseman.
Muu yhteisö – Sosialidemokraattiset Naiset - Socialdemokratiska Kvinnor
Jokaisella on oikeus toivoa lasta riippumatta terveystilanteesta, läheissuhdetilanteesta, seksuaalisuudesta, sukupuolesta tai elämäntilanteesta. Sijaissynnytysjärjestelyt ovat osalle suomalaisista ainoa keino saada lapsi. Sijaissynnytysjärjestelyssä henkilö (sijaissynnyttäjä) saatetaan raskaaksi ja hän luovuttaa lapsen synnytyksen jälkeen toisen henkilön tai pariskunnan (aiotut vanhemmat) kasvatettavaksi. Sijaissynnytys mahdollistaisi lapsiperheellistymisen muun muassa ilman kohtua syntyneille tai kohdun menettäneille, itsellisille miehille, miespareille, transtaustaisille ja toistuvia keskenmenoja kokeneille.
Suomen hedelmöityshoitolaki kieltää hedelmöityshoidot, joiden seurauksena syntynyt lapsi annetaan adoptoitavaksi. Tästä syystä Suomessa ei ole mahdollista toteuttaa sijaissynnytysjärjestelyjä. Sijaissynnytysjärjestelyissä ulkomailla käyminen ei ole laitonta, mutta epäviralliset ja ulkomaiset järjestelyt aiheuttavat riskejä kaikille osapuolille. Vuosittain kymmenet suomalaiset saavat lapsen ulkomailla toteutettujen sijaissynnytysjärjestelyjen avulla. Näihin järjestelyihin heillä kuluu rahaa 80 000 € – 200 000 €. Ulkomailla sijaissynnytysjärjestelyillä syntyneen lapsen oikeuksien, kuten kansalaisuuden saamisen, toteutuminen Suomessa vaatii vanhemmalta tai vanhemmilta merkittävän suurta ja haastavaa selvitystyötä.
Suomessa säädettävä ei-kaupallinen sijaissynnytys toisi perheiden tueksi lainsäädännön ja palvelujärjestelmän. Sijaissynnytyksen sääntelemisessä tarvitaan kaikkien osapuolten suojelua ja useiden näkökulmien yhteensovittamista. Sääntely ei ole yksinkertaista, mutta se on mahdollista. Oikeusministeriön selvitykseen (2023) annetuista 48 asiantuntijalausuntopalautteesta vain kaksi lausuntoa vastusti sääntelyn luomista.
Sosialidemokraattiset Naiset – Socialdemokratiska Kvinnor esittää, että
SDP edistää ei-kaupallisten sijaissynnytysjärjestelyjen sallimista. Puolue toimii niin, että sijaissynnytysjärjestelyille luodaan yhdenvertainen lainsäädäntö ja palvelujärjestelmän tuki, jotka turvaavat kaikkien osapuolten aseman.