Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Aloitteessa kuvataan luontokatoa kriisinä ja perustellaan, miksi tarvitaan kansallinen, ilmastolain kaltainen sitova luotolaki vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta.
Aloitteessa ehdotetaan, että luontolaki on ilmastolain kaltainen ohjaava puitelaki ja, että se sisältää sitovan päätavoitteen lisäksi ohjausvaikutuksen viranomaisille ja yksityisille toimijoille etenkin alueidenkäytössä ja luonnonvarojen hyödyntämisessä. Omaisuuden suojan turvaamiseksi aloitteessa ehdotetaan perustettavan julkisesti hallinnoitu rahasto, josta korvataan maanomistajille kohtuulliseksi määritellyn omavastuuosuuden ylittävät kustannukset.
Puoluehallitus toteaa, että SDP on esittänyt luontolain säätämistä sekä vaaliohjelmassaan 2023, sekä jokaisessa vaihtoehtobudjetissaan vuosina 2023, 2024 ja 2025. Puolue on näin jo sitoutunut vahvasti luontolain säätämiseen ja tunnistaa sen tarpeen. SDP ei ole ottanut sen sijaan kantaa yksityiskohtiin, miten ja millaisin reunaehdoin luontolaki tulisi säätää. Laki tulee valmistella asiantuntija-arvioihin perustuen ministeriössä ja tehdä tarvittavat vaikutusarvioinnit erilaisista tavoista säätää laki.
Asiasta on tehty valtioneuvoston kattava esiselvitys vuonna 2023, jossa todetaan, että luonnon turvaksi säädetyt sektorilait ovat osin puutteellisia, hajanaisia, sääntelyssä on aukkoja eikä sääntely ole tarpeeksi velvoittavaa. Lakeja tulisi vahvistaa sekä säätää lisäksi kokonaan uusi luontolaki. Selvityksessä on useampi vaihtoehto, miten nämä tulisi toteuttaa. Sääntelyaukot nykylainsäädännössä koskevat erityisesti luonnon kunnostamista ja ennallistamista; tällä hetkellä tähän liittyviä velvoitteita ei kansallisessa lainsäädännössä juuri ole.
Luontolakiin olisi mahdollista kirjata esimerkiksi tavoite luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisestä, johon Suomi on kansainvälisillä sopimuksilla ja EU-tasolla sitoutunut. Lisäksi eduskunnan tiedonsaantioikeus vahvistuisi luontolakiin ilmastolain tavoin sisältyvän suunnittelu-, seuranta- ja raportointivelvoitteiden kautta.
Luontokadon hillintää tulee ohjata vaikuttavammin lainsäädännöllä. Olennaista on vahvistaa sektorilakeja luontolain säätämisen lisäksi tarvittavan vahvemman ohjausvaikutuksen saamiseksi. Sektorilaeilla tarkoitetaan tässä luonnon- ja luonnonvarojen käyttöön eniten vaikuttavia lakeja kuten esimerkiksi maankäyttö- ja rakentamislakia, metsälakia, vesilakia ja ympäristönsuojelulakia.
Muu yhteisö – Sosialidemokraattiset Nuoret ry, Socialdemokratisk Ungdom rf
Suomalaisen luonnon tila on hälyttävä: joka yhdeksäs laji ja joka toinen luontotyyppi on uhanalainen. Luontokato uhkaa ihmisten hyvinvointia, tulevien sukupolvien oikeutta elinvoimaiseen ympäristöön ja taloudellista turvallisuutta. Myös elinkeinoelämä on todennut luontokadon muodostavan merkittäviä riskejä taloudelle ja investoinneille tulevaisuudessa.
Luontolaki lisäisi ympäristö- ja elinkeinopolitiikan ennakoitavuutta ja vähentäisi taloudellista epävarmuutta. Luontolaki voidaan rakentaa ilmastolain kaltaiseksi rakenteelliseksi lainsäädännöksi, joka asettaa sitovan päätavoitteen ja varmistaa sen toteutumisen osaksi kaikkea alueiden- ja luonnonvarojen käyttöä koskevaa ohjausta ja päätöksentekoa.
Luontolain tavoitteena tulee olla, että luonnon monimuotoisuus ei enää heikkene, vaan vahvistuu. Lain tulee sisältää velvoittavia säännöksiä, jotka ohjaavat sekä viranomaisten että yksityisten toimijoiden toimintaa kokonaisvaltaisesti alueidenkäytössä ja luonnonvarojen hyödyntämisessä. Päätökset ja hankkeet eivät saa olla ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kanssa.
Velvoitteiden toteutumista tulee ohjata lieventämishierarkialla, jonka mukaan ekosysteemeille aiheutuva haitta tulee ensisijaisesti välttää, toissijaisesti minimoida ja viime kädessä korvata tai ennallistaa. Ympäristöluvituksessa luvanhakijalle tulee säätää velvollisuus osoittaa lieventämishierarkian noudattaminen ja se, ettei toiminta heikennä monimuotoisuutta tai estä luontoa parantavia toimenpiteitä. Poikkeukset olisivat mahdollisia vain tarkkarajaisesti ja erityisen painavista syistä, kuten maanpuolustuksen tai yhteiskunnan kannalta keskeisen infrastruktuurin rakentamisen vuoksi.
Laki tulee rakentaa siten, että se ei kohtuuttomasti heikennä omaisuudensuojaa. Tämän varmistamiseksi tulee perustaa julkisesti hallinnoitu rahasto, josta korvataan maanomistajille kohtuulliseksi määritellyn omavastuuosuuden ylittävät kustannukset.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry, Socialdemokratisk Ungdom rf esittää, että
puolue ryhtyy edistämään luontokadon pysäyttämistä ja suomalaisen luonnon tilan parantamista säätämällä sitovan ja ohjaavan luontolain, joka luo oikeudellisen velvoitteen saavuttaa luontopositiivisuus vuoteen 2035 mennessä.