Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous katsoo, että työttömyysturvan ja työllisyyspalvelujen työnjakoa tulee kehittää vaiheittain ja seurantatietoon perustuen osana laajempaa työllisyyspalvelujen arviointia.
Aloitteessa esitetään, että kunnallisten työllisyysalueiden virkailijat vapautetaan työttömyysturvaan liittyvistä tehtävistä ja että etuusoikeuden arviointi siirretään Kelalle ja työttömyyskassoille, jotta virkailijoiden työpanosta voitaisiin kohdentaa paremmin asiakkaiden ohjaukseen ja työnvälitykseen.
Puoluehallitus tunnistaa tarpeen vahvistaa henkilökohtaista palvelua ja työnvälitystä. Työllisyyspalveluissa on kuitenkin parhaillaan käynnissä mittava rakenteellinen uudistus, jonka vaikutuksista ei vielä ole riittävää seurantatietoa. Tässä tilanteessa laajojen ja pysyvien tehtäväsiirtojen tekeminen olisi ennenaikaista.
On myös tärkeää, etteivät työllisyyspalvelut korvaa sosiaalipalveluja. Samalla on huolehdittava siitä, että työnhakijan palveluprosessi säilyy selkeänä ja kokonaisvaltaisena. Työttömyysturvan ja palveluiden täydellinen eriyttäminen voi heikentää kokonaiskuvaa asiakkaan tilanteesta ja vähentää palvelujen vaikuttavuutta.
Timo Kärkkäinen, Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Helsinginniemen Sosialidemokraatit ry
Suomen työttömyys on korkeimmalla tasolla 10 vuoteen Tilastokeskuksen työttömyyden trendilukujen perusteella. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoinnin mukaan työttömyysasteemme on tänä ja ensi vuonna keskimäärin noin 9,5 %:n tasolla. 16 000 toimeentulotukea nykyisin saavan arvioidaan siirtyvän työttömiksi työnhakijoiksi ensi vuoden aikana sosiaaliturvamuutoksista aiheutuen. Lokakuun 2025 lopussa yli vuoden työttömänä olleita oli 30 %:a enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli kaksi vuotta työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 25 %:a enemmän kuin vuosi sitten.
Pitkäaikaistyöttömänä on nyt 130 000 kansalaista ja määrän ennustetaan nousevan 140 000 kansalaiseen vuonna 2026. Työttömyyden toivotaan kääntyvän laskuun vuonna 2027.
Erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamien työnhakijoiden auttaminen edellyttää, että heitä kuntien työllisyyspalveluissa palvelevat työntekijät voivat panostaa ja heillä on riittävästi aikaa perehtyä asiakkaidensa tilanteeseen ja ohjata näitä työllistymistä edistäviin palveluihin sekä keskittyä työn välittämiseen. Tätä työtä murentaa, että työttömiä palvelevien virkailijoiden työajasta suuri osa valuu työttömyysturvan byrokratian pyörittämiseen.
Sanna Marinin hallituksen käyttöön ottaman niin sanotun pohjoismaisen työvoimapalvelumallin tavoitteena oli työttömien työnhakijoiden kontaktoimisen sekä yhteydenpidon lisääminen. Tämä on onnistunut huonosti. Työ- ja elinkoinoministeriön vuonna 2024 tekemän asiakaspalvelumallin mukaisten asiakastapaamisten analysoinnin mukaan alkuhaastattelujen ja työnhakukeskustelujen toimeenpanon toteuma uudistuksen edellyttämästä tasosta oli 67 %:a. Täydentävien työnhakukeskustelujen kohdalla luku oli vain 22 %:a. Kokonaisuudessaan asiakaspalveluprosessin toimeenpanon toteuma suhteessa uudistuksen edellyttämään tasoon oli 44 %:a.
Työttömiä palvelevia virkailijoita rasittava asiakkaiden työttömyysturvan hallinnointi ryöstää heiltä aikaa varsinaiselta asiakkaiden palvelemiselta ja auttamiselta. Vuonna 2023 työvoimaviranomaiset joutuivat katkaisemaan asiakkaan työnhaun laiminlyömisten vuoksi 4100 kertaa ja tekemään 200 000 muistutusta asiakkaille laiminlyöntien vuoksi. Vuonna 2024 asiakkaita palvelevat työntekijät joutuivat käsittelemään arviolta yli 80 000 selvittelyä vaativaa asiakkaan laiminlyöntiä, joilla oli tai saattoi olla karenssiseuraamuksia asiakkaiden työttömyysturvan saannille. Edellä mainitut arviot sisältyvät hallituksen esitykseen eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 108/2025 vp).
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työttömyysturvan työnjakotyöryhmä esitti jo liki 10 vuotta sitten (15.12.2016) mietinnössään (TEM raportteja 41/2016), että suurin osa työttömyysturvaan liittyvistä viranomaistehtävistä siirretään Kansaneläkelaitoksen (Kela) ja työttömyyskassojen vastuulle siten, että työvoimaviranomaiset (aiemmin te-toimistot, nyttemmin kuntien työllisyyspalvelut) vapautetaan työttömyysetuuden maksajalle (Kela ja kassat) annettavien (asiakkaan työttömyysturvaoikeutta koskevien) niin sanottujen työvoimapoliittisten lausuntojen käsittelystä. Työryhmässä oli kaikkien asianosaisten organisaatioiden edustus: työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Kela, te-toimistot sekä Työttömyyskassojen yhteisjärjestö. Etuuden maksajat (Kela ja Työttömyyskassojen yhteisjärjestö työttömyyskassojen osalta) ilmoittivat, että Kela ja työttömyyskassat ovat valmiita ottamaan uusia tehtäviä.
Työryhmä näki tätä tehtävien siirtoa puoltavina asioina, että:
– ”TE-palveluissa on pitkään koettu työvoimapalvelujen tarjoamisesta ja työttömyysturvatehtävistä seuraavan palvelun ja kontrollin ristiriitaa” (sama työntekijä sekä palvelee ja auttaa asiakasta että joutuu kontrolloimaan häntä),
– ”nykytilassa työtön työnhakija asioi työttömyysturva-asiassaan sekä TE-toimiston että työttömyysetuuden maksajan kanssa. Hän kohtaa tällöin ”jaetusta hallinnosta” seuraavia ongelmia: käytännössä työttömyysetuutta hakevan henkilön saattaa olla vaikea hahmottaa eri viranomaisten roolit työttömyysturvaprosessissa”,
– ”Työvoimapoliittisten edellytysten osoittaminen ja työttömyysetuuden hakeminen ovat erillisiä asiakasprosesseja, joiden yhdistäminen vähentäisi riskiä työttömän työnhakijan oikeudenmenetyksiin (esimerkiksi etuus jää hakuajassa hakematta esteettömästä työvoimapoliittisesta lausunnosta huolimatta)” ja
– ”Sitova lausunto on otettu käyttöön vuoden 1984 työttömyysturvauudistuksen yhteydessä. Toimintaympäristö on sen jälkeen tiedonvälityksessä ja –saannissa, säännöksissä ja oikeuskäytännössä olennaisesti muuttunut. Toimivaltaa on lainmuutoksilla useaan otteeseen siirretty TE-toimistoilta ja –toimikunnilta.”
Työryhmä päätyi johtopäätökseen, että työvoimaviranomaisen antamasta sitovasta työvoimapoliittisesta lausunnosta voidaan luopua. Samoin työttömyysturvaan liittyvät informaatiotehtävät voidaan siirtää etuuden maksajille. Ja että tehtävien siirtäminen on edellä esitetyillä perusteilla tarkoituksenmukaista.
Työryhmä esitti, että ”Kansaneläkelaitos tutkisi vastaisuudessa kaikkien peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saamisedellytysten täyttymisen”.
Työryhmä esitti, että ”Selkein ja tarkoituksenmukaisin ratkaisu työttömyyskassan osalta olisi, että myös se tutkisi itsenäisesti kaikki ansiopäivärahan saamisedellytykset. Vaihtoehtoinen ratkaisu olisi, että työttömyyskassa tutkii muut työvoimapoliittiset edellytykset kuin karenssi- ja työssäolovelvoiteasiat. Niistä työttömyyskassan tulisi pyytää lausunto Kansaneläkelaitokselta tai lausunnon antaminen olisi maakunnalle kuuluva hallintotehtävä. Työttömyyskassa antaisi edelleen päätöksen oikeudesta ansioturvaan.”
Työryhmä esitti, että niin sanotun omaehtoisen opiskelun (tutkintoon tähtäävä opiskelu työttömyysetuudella) ”opintojen päätoimisuuden arviointi ja opintojen etenemisen seuranta, siirretään työttömyysetuuden maksajan hoidettavaksi”.
Työryhmä piti selkeänä, ettei työllisyysviranomaisten nyt tekemän työvoimapoliittisten edellytysten tutkimisen siirtäminen työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Työryhmän mukaan: ”Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka kuuluu välilliseen valtionhallintoon. Kansaneläkelaitokselle voidaan uskoa myös sellaisia hallintotehtäviä, joihin liittyy merkittävän julkisen vallan käyttöä. Siten peruspäivärahan ja työmarkkinatuen työvoimapoliittisten edellytysten tutkiminen voidaan kaikilta osin uskoa Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi; Työttömyyskassalle voidaan uskoa ”tavallisen” julkisen vallan käyttöä edellyttäviä hallintotehtäviä.”
Mainittakoon, että työryhmän mietinnön jälkeen työttömyysturvan edellytysten tutkimista ja toimivaltaa siirrettiin jo laieilla kunnille vuonna 2024 päättyneessä niin sanotussa kuntakokeilussa.
Timo Kärkkäinen, Helsingin Sosialidemokraatit-Helsingfors Socialdemokrater ry – Helsinginniemen Sosialidemokraatit ry esittää, että
SDP toimii niin, että eduskuntavaalikaudella 2027 – 2031 selvitetään mahdollisuus siirtää kaikki peruspäivärahan, työmarkkinatuen ja ansiopäivärahan saamisedellytysten tutkiminen sekä omaehtoisten opintojen päätoimisuuden arviointi ja opintojen etenemisen seuranta Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille kunnallisilta työllisyysalueilta sekä mahdollisuuksien mukaan myös Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskukselta eli KEHA-keskukselta. Tavoitteena on tarkoituksenmukaisempi työttömyysturvan työnjako hallinnossa vuonna 2016 mietintönsä jättäneen työttömyysturvan työnjakotyöryhmän näkemysten pohjalta. Erityisenä tavoitteena on kunnallisilla työllisyysalueilla asiakkaita palvelevien virkailijoiden asiakkaan työttömyysturvaan liittyvän asiakkaan kontrolloinnin ja etuusoikeuden sekä laiminlyöntien selvittämisen minimointi siten, että heidän resurssejaan vapautetaan asiakkaiden ohjaamiseen sekä työnvälitykseen.