Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen rangaistusten pelon vaikutuksista tarvittavaan hoitoon hakeutumiselle. Tämän estämiseksi on vahvistettava käytäntöä luopua tapauskohtaisesti rangaistuksesta lievissä käyttörikoksissa ja tehtävä tästä menettelystä pääsääntö silloin, kun se tukee hoitoon hakeutumista. Puoluekokous korostaa, että päihdepalveluissa on panostettava toimivampaan hoitojärjestelmään ja hoitoonohjaukseen, jotta kaikki apua tarvitsevat saavat riittävästi tarvitsemiaan palveluita oikea-aikaisesti. Samalla tulee myös panostaa ennaltaehkäisevään päihdetyöhön ja samanaikaiseen psykiatriseen ja päihdehoitoon.
Puoluekokous toteaa myös, että päihdepolitiikan kehittämiseksi on selvitettävä, mitkä ovat avuntarvitsijoiden yleisimmät esteet palveluiden piiriin hakeutumiselle ja mitkä ovat vaikuttavimmat keinot purkaa näitä esteitä, jotta jokainen saisi tarvitsemaansa hoitoa.
Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen rangaistusten pelon vaikutuksista tarvittavaan hoitoon hakeutumiselle. Tämän estämiseksi on vahvistettava käytäntöä luopua tapauskohtaisesti rangaistuksesta lievissä käyttörikoksissa ja tehtävä tästä menettelystä pääsääntö silloin, kun se tukee hoitoon hakeutumista. Puoluekokous korostaa, että päihdepalveluissa on panostettava toimivampaan hoitojärjestelmään ja hoitoonohjaukseen, jotta kaikki apua tarvitsevat saavat riittävästi tarvitsemiaan palveluita oikea-aikaisesti. Samalla tulee myös panostaa ennaltaehkäisevään päihdetyöhön, ja samanaikaiseen psykiatriseen ja päihdehoitoon.
Puoluekokous toteaa myös, että päihdepolitiikan kehittämiseksi on selvitettävä, mitkä ovat avuntarvitsijoiden yleisimmät esteet palveluiden piiriin hakeutumiselle ja mitkä ovat vaikuttavimmat keinot purkaa näitä esteitä, jotta jokainen saisi tarvitsemaansa hoitoa.
Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen rangaistusten pelon vaikutuksista tarvittavaan hoitoon hakeutumiselle. Tämän estämiseksi on vahvistettava käytäntöä luopua tapauskohtaisesti rangaistuksesta lievissä käyttörikoksissa ja tehtävä tästä menettelystä pääsääntö silloin, kun se tukee hoitoon hakeutumista. Puoluekokous korostaa, että päihdepalveluissa on panostettava toimivampaan hoitojärjestelmään ja hoitoonohjaukseen, jotta kaikki apua tarvitsevat saavat riittävästi tarvitsemiaan palveluita oikea-aikaisesti. Samalla tulee myös panostaa ennaltaehkäisevään päihdetyöhön.
Puoluekokous yhtyy aloitteseen. Puoluekokous korostaa, että samalla päihdepalveluissa on panostettava toimivampaan hoitojärjestelmään, hoitoonohjaukseen ja hoidon jatkuvuuteen, jotta kaikki apua tarvitsevat saavat riittävästi tarvitsemiaan palveluita oikea-aikaisesti. Samalla tulee myös panostaa ennaltaehkäisevään päihdetyöhön.
Lisäys muutosesitykseen: ”Lisäksi tulisi edistää kansallisen naloksoniohjelman käyttöönottoa yliannostuskuolemien ehkäisemiseksi.”
Esitän, että puoluekokous linjaa, että miedot huumeet dekriminalisoidaan. Moni Suomen kaltainen eurooppalainen sivistys- ja hyvinvointivaltio on ottanut käyttöön liberaalin huumepolitiikan. Näissä maissa nähdään, että kannabis on haitoiltaan huomattavasti vähemmän vaarallinen päihde kuin tuttu tappajamme Kuningas Alkoholi. Meillä Suomessa sen sijaan ei onnistuta edes dekriminalisoimaan mietoja huumeita vaikka sen toimenpiteen hyödyt on helppo nähdä ihan riippumatta siitä mitä mieltä on kannabiksesta. Tästä aiheutuu yhteiskuntaamme legitimiteettiristiriita: mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei saata olla lakikaan – laki ei voi pitemmän päälle olla ristiriidassa yhteiskunnan arkiarvojen kanssa.
Suomen huumepolitiikka perustuu tällä hetkellä niin sanottuun kokonaiskieltopolitiikkaan, jossa huumeiden valmistuksen, myynnin ja salakuljetuksen lisäksi hallussapito ja käyttö on laitonta. Toisaalta Suomessa mahdollistetaan myös huumeita käyttävien hoito sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa asiakasta suojaa alan ammattilaisten vaitiolovelvollisuus.
Huumeiden, erityisesti kannabiksen, käyttö on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana ja myös huumehaitat ovat lisääntyneet. Viime vuosina muun muassa huumekuolemien määrä on lisääntynyt ja erityisesti nuorten huumekuolemien määrän kasvu on erittäin huolestuttavaa. Vuonna 2021 Suomessa todettiin enemmän huumekuolemia, kuin koskaan ennen mittaushistorian aikana ja Suomi on nuorten huumekuolematilastoissa EU:n kärkimaa. Valittu huumepolitiikan linja ei ole siis onnistunut tavoitteissaan.
Päihdepolitiikan tulee perustua entistä vahvemmin sosiaali- ja terveyspoliittisiin tavoitteisiin. Tavoitteina on oltava mahdollisimman toimivat ja saavutettavat päihdepalvelut sekä huumehaittojen, kuten tartuntatautiriskin ja huumekuolemien, estäminen. On ilmeistä, että rangaistuksen pelko voi lisätä ihmisten kynnystä hakeutua hoitoon. Vuoden 2020 puoluekokous linjasi, että rangaistukset eivät saa olla esteenä yhdenkään ihmisen hoitoon hakeutumiselle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on katsonut, että tutkimusten mukaan perinteinen rikoslainsäädäntöön perustuva huumepolitiikka syventää sosiaalista eriarvoisuutta sekä lisää kansanterveysongelmia ja sosiaalisia kustannuksia. THL:n tekemän tutkimuskatsauksen mukaan rangaistuspolitiikan sijaan toimivampia ovat sosiaali- ja terveyspoliittiset toimet. Samaa linjaa edustaa myös YK:n kansainvälinen terveysjärjestö WHO. Ratkaisuksi THL on esittänyt nimenomaan huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista ja huumepolitiikan painopisteen siirtämistä palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Rangaistavuuden poistaminen yksin ei ratkaisisi ongelmia, vaan samalla tarvitaan palveluiden ja käytön ennaltaehkäisyn kehittämistä sekä näihin panostamista. Pidemmällä aikavälillä panostukset palveluihin toisivat myös kustannussäästöjä, kun ihmiset saavat tarvitsemansa avun nopeammin ja paremmin.
Huumeiden käytön ja hallussapidon kieltoa perustellaan erityisesti huumeiden käyttöä vähentävällä vaikutuksella. Rangaistavuuden poistamista vastustetaan, koska sen pelätään lisäävän huumeiden käyttöä. Poliisi on katsonut, että rangaistavuuden poistaminen vaikeuttaisi huumeiden aiheuttamiin ongelmiin puuttumista. On huomattava, että läheskään kaikki laittomia huumausaineita käyttävät eivät koe käyttöään ongelmaksi, eivätkä näe tarvetta hoitoonohjaukseen. Nykyinen rikoslaki ei sulje pois hoitoonohjauksen mahdollisuutta, vaan käyttörikoksista ja pienien määrien hallussapidosta on yleensä seurauksena sakko, josta voidaan luopua jos henkilö hakeutuu hoitoon. Tätä mahdollisuutta käytetään ja poliisi toimii tällä hetkellä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa niin valtakunnallisesti kuin paikallistasollakin.
Puoluehallitus katsoo, että kyse on hyvin monisyisestä asiasta, jossa viranomaisyhteistyö on avainasemassa sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Puoluehallituksen käsityksen mukaan huumeiden käytön rangaistavuudesta ei nykytilanteessa ole perusteltua kokonaan luopua. Myös muiden kuin huumeiden käyttäjän itsensä turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaaminen voi tietyissä tilanteissa edellyttää poliisille riittäviä keinoja puuttua huumeiden käyttämiseen. Samalla puoluehallitus kuitenkin korostaa vuoden 2020 puoluekokouksen linjausta ja katsoo, että hoidon ja palveluiden tulee aina olla ensisijainen vaihtoehto ja käyttörikoksen rangaistuksesta luopumisesta tulisi tehdä johdonmukainen linja silloin, kun henkilö valitsee hakeutua hoitoon tai muuten aidosti pyrkii hakemaan apua.
Eurooppademarit-Tähti ry
Kieltolaki ei ole onnistunut vähentämään huumeiden käyttöä merkittävästi, päinvastoin huumekuolemat ovat Suomessa jatkuvassa kasvussa. Suomessa huumeisiin kuollaan myös verrattain nuorempina kuin muissa Euroopan maissa. Dekriminalisoinnista on hyviä kokemuksia muualta Euroopasta kuten Sveitsistä ja Portugalista.
Nykyjärjestelmä on paitsi leimaava, sillä on heikot vaikutukset eritoten voimakkaasti riippuvaisiin ja syrjäytyneisiin käyttäjiin. Dekriminalisointi siirtää resursseja valvonnasta hoitoon ja haittojen ehkäisyyn: palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen sekä riippuvaisten tavoittamiseen. Se mahdollistaa myös käyttöhuoneiden käyttöönoton, jotka tutkitusti lisäävät päihderiippuvaisten tavoitettavuutta ja huumeiden käyttöturvallisuutta.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden niukat resurssit eivät saa olla syy sysätä päihderiippuvaisia kontrollin piiriin, se ei ratkaise ongelmaa, vaan vie sen ainoastaan pois näkyvistä. Dekriminalisoinnin puolella on myös tiede: useat tutkijat, rikosoikeuden professorit, päihderiippuvaisten etujärjestöt sekä WHO ja THL.
Eurooppademarit-Tähti ry esittää, että
Huumausaineiden käytön ja pienien määrien hallussapito on dekriminalisoitava. Päihderiippuvuus on vakava sairaus, johon jokainen meistä ansaitsee apua ja hoitoa ilman rangaistusten pelkoa. Pelko rangaistuksista on liian usein este hoitoon hakeutumiselle. Pelko h-merkinnästä johtaa pahimmassa tapauksessa yliannostuskuolemaan.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 109
… hoitojärjestelmään, hoitoonohjaukseen ja hoidon jatkuvuuteen, jotta kaikki… ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Puoluekokous toteaa myös, että päihdepolitiikan kehittämiseksi on selvitettävä, mitkä ovat avuntarvitsijoiden yleisimmät esteet palveluiden piiriin hakeutumiselle ja mitkä ovat vaikuttavimmat keinot purkaa näitä esteitä, jotta jokainen saisi tarvitsemaansa hoitoa.