Aloite 74

Aloitteessa viitataan vuoden 2020 puoluekokouspäätökseen, jossa edellytettiin SDP:n toimivan sen puolesta, että lääkkeiden saatavuushäiriöitä pystyttäisiin ennaltaehkäisemään ja niihin pystyttäisiin varautumaan paremmin kansalaisten terveyden turvaamiseksi.

Lääkkeiden saatavuusongelmissa on kyse globaalista ilmiöstä, joka on myös vuosien mittaan markkinoiden keskittyessä vähitellen pahentunut. Lääkkeiden ja niiden raaka-aineiden tuotanto on keskittynyt erityisesti Aasiaan, eri tuotantovaiheet on pilkottu useille eri toimijoille ja tuotantoketjut ovat pitkiä. Viime vuosina mm. koronapandemia ja Kiinan ankarat toimet sen torjumiseksi ovat osaltaan vaikeuttaneet raaka-aineiden saatavuutta ja kuljetuksia. Myös inflaatiokehitys ja energiakriisi ovat vaikuttaneet tiukaksi viritettyyn markkinaan Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan.

Kansallisilla toimilla lääkkeiden saatavuuteen voidaan vaikuttaa vain osittain. Heinäkuussa 2020 lääkelakiin, lääkkeiden velvoitevarastoinnista annettuun lakiin ja tartuntatautilakiin säädettiin muutoksia, joilla pyritään lääkkeiden saatavuuden ja riittävyyden turvaamiseen kaikissa tilanteissa. Muutoksilla luotiin uusia välineitä viranomaisille ja toisaalta uusia velvoitteita lääkejakeluketjun toimijoille lääkkeiden saatavuuden turvaamiseksi, mm. ilmoitusvelvollisuuksia tiukentamalla, tiedonkulkua parantamalla ja velvoitevarastointia täsmentämällä. Sosiaali- ja terveysministeriö voi saatavuushäiriötilanteessa tai sen todennäköisesti uhatessa rajoittaa tai kohdentaa lääkevalmisteiden jakelua ja myyntiä määräaikaisesti.  STM:n päätöksellä voidaan esimerkiksi kohdentaa niukkoja lääkevarastoja yhdenvertaisesti mahdollisimman monelle niitä tarvitsevalle järkevän lääkehoidon periaatteen mukaisesti.

Suomi tukee EU:n yhteisen valmiuden vahvistamista rajat ylittäviin terveysuhkiin. Unionin tason toimenpiteet mahdollistavat tehokkaan valmiuden ja yhteistyön jäsenvaltioiden ja eri toimijoiden välillä. Tämä on avainasemassa kansanterveysuhkien ennakoinnissa ja niihin liittyvissä toimissa.

EU-tasolla hyväksyttiin marraskuussa 2020 lääkestrategia, jonka tavoitteena on mm. torjua lääkepulaa ja varmistaa lääkkeiden toimitusvarmuus Euroopassa. Uudistuksessa edellytetään niin viranomaisilta kuin yrityksiltä nykyistä enemmän toimia eurooppalaisen lääkepulan ehkäisemiseksi. Unionitasolla voidaan myös esimerkiksi yhteisillä hankinnoilla parantaa lääkkeiden saatavuutta ja tehostaa myös kansallisten hankintojen toimivuutta.

EU:n lääkestrategia on tärkeä myös EU:n strategisen autonomian vahvistamisen näkökulmasta. Terveyssektorilla olennaista on mm. lääketieteellisten vastatoimien kuten lääkkeiden ja rokotteiden saatavuuden varmistaminen. EU:n omaa tuotantokapasiteettia on vahvistettava kriittisissä materiaaleissa, kuten rokotteissa, lääkkeissä ja lääkinnällisissä laitteissa.

Keskinäisten riippuvuuksien maailmassa EU:n erottaminen globaaleista tuotantoketjuista ei ole realistista eikä toivottavaa. Avoin strateginen autonomia edellyttää kuitenkin riippuvuuksien kriittistä tarkastelua. Haitallisten riippuvuuksien vähentäminen on keskeistä toimitusketjujen ja kriisinsietokyvyn vahvistamisessa erityisesti kriittisimmillä aloilla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi meidän on vahvistettava olemassa olevia EU-kumppanuuksia ja luotava uusia. Globaalia keskinäistä riippuvuutta tulisi tarkastella kattavasti EU:ssa myös vastuullisuuden näkökulmasta.