Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin eläkeläisköyhyyden vähentämisestä. Tähän tulee pyrkiä mm. korottamalla pienimpiä eläkkeitä. Puoluekokous ei yhdy ehdotuksiin indeksijärjestelmien muuttamisesta.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 81-82

Aloitteissa kannetaan huolta työeläkkeiden kehityksestä ja esitetään, että SDP toimisi taitetun indeksin poistamiseksi ja eläkkeiden verotuksen kohtuullistamiseksi.

Puoluehallitus viittaa 2017 puoluehallituksen perusteelliseen lausuntoon koskien aloitteita 50-62. Osassa kyseisiä aloitteita esitettiin työeläkeindeksijärjestelmän uudistamista. Puoluekokous yhtyi aloitteiden huoleen eläkeläisköyhyydestä ja eläkeläisten toimeentulon turvaamisesta, mutta ei katsonut taitetun indeksin poistamisen olevan tarkoituksenmukaista tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Puoluekokous päätti sen sijaan velvoittaa puoluehallitusta laatimaan toimenpideohjelman eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi kiinnittäen erityistä huomiota ikääntyneiden naisten ja pieniä työeläkkeitä saavien asemaan.

Eläketoimenpideohjelma julkaistiin vuonna 2018. Sen jälkeen SDP on hallitusneuvotteluissa ja hallituksessa vaikuttanut siihen, että eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi takuueläkkeeseen ja kansaneläkkeeseen tehtiin merkittävät tasokorotukset vuoden 2020 alusta. Korotukset paransivat myös pientä työeläkettä saavien toimeentuloa.

81 Eläkkeiden korotuslaskelmassa taitetun indeksin poistaminen

Kuusankosken Sosialidemokraatit ry

 

Nykyisin käytössä oleva työeläkejärjestelmästä päätettiin 1962 eduskunnassa. Silloisessa päätöksessä päätettiin työeläkkeiden tason kehittymistä niin, että työeläkkeet seuraavat palkkojen kehitystä. Keskustalaisen pääministerin Martti Miettusen vähemmistöhallitus päätti vuoden 1977 alusta puoliväli indeksistä. Puoliväli indeksi vaikutti työeläkkeiden kehitykseen huomattavaa heikennystä suhteessa palkkojen kehitykseen. Puoliväli indeksissä hinta- ja ansiotason muutosten paino oli 50 prosenttia. Paavo Lipposen hallitus päätti taitetusta indeksin vuoden 1996 alusta. Taitetussa indeksissä hintatason muutoksen painoarvo oli 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen paino 20 prosenttia.

Vuoden 2005 alusta tuli voimaan laaja työeläkeuudistus, jossa myös indeksiturvaa koskeneet säännökset muuttuivat. Kaikkia maksussa olevia eläkkeitä eläkkeensaajan iästä ja eläkkeen alkamisajasta riippumatta alettiin tarkistaa työeläkeindeksillä, joka määräytyy samoin kuin edellä mainittu taitettu indeksi.

2005 alusta tullut työeläkeuudistus ei kuitenkaan poistanut palkkojen ja eläkkeiden kehityksen epäsuhdetta, sovitusta poiketen palkkojen kehitys on ollut 96 prosenttia, kun eläkkeiden kehitys jää 46 prosenttiin. Taitetun indeksin poistaminen ei vaikuta valtion talouteen negatiivisesti, vaan päinvastoin, valtiolle palautuisi verotuloina yli miljardi euroa.

Taitetun indeksin mahdollinen poistaminen ei lähitulevaisuudessa heikentäisi eläkerahastojen pääomaa, vaan työeläkkeet, että noin 2,3 miljardin työeläkkeiden korjaaminen voidaan rahoittaa eläkerahastojen tuotolla. Työeläkkeiden keskimääräinen taso on noin 1500 euroa, joten taitetun indeksin poistaminen auttaisi myös kuntien taloutta sosiaalitoimen osalta.

Taitetun indeksin poistaminen olisi oikeudenmukainen teko sosialidemokraateilta työeläkkeellä olevia kohtaan, koska taitettu indeksi piti olla väliaikainen ratkaisu, jota jälkikäteen arvioituna ei olisi tarvinnut tehdä. Eläkerahastot ilman taitettua indeksiä olisi kasvanut laskelmien mukaan 168 miljardin, kun ne ovat nyt reilut 202 miljardia, joista on sijoitettu ulkomaille 82 prosenttia.

Keskustapuolueen ollessa pääministerinä päätettiin puoliväli-indeksistä, sosialidemokratian ollessa hallitusvastuussa päätettiin taitetusta indeksistä. Kokoomus ei hallitusvastuussa ollessaan ole leikannut työeläkkeitä, joten poliittisesti asia olisi tärkeää korjata.

Kuusankosken Sosialidemokraatit ry esittää, että

kun Eläkeuudistuksessa työntekijän eläkemaksu yhtenäistetään siirtymäajan kuluttua 1.1.2025 alkaen. Jolloin lakia muutetaan siten, että palkansaajien työeläkemaksu ei enää vähennä eläkkeen perusteena olevaa ansiota. Joka palvelisi myös sukupolvien välistä oikeudenmukaisuuden toteutumista.

SDP toimisi ns. taitetun indeksin poistamiseksi ja eläkkeiden verotuksen kohtuullistamiseksi.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 165

82 Eläketurvan uudistaminen eläkeläisköyhyyden poistamiseksi

Suur-Leppävaaran Demarit ry

 

PERUSTELU

Eläkeläisköyhyyttä voidaan poistaa, jos ymmärrystä ja halua siihen on.

Eläkeläisten köyhyyttä voidaan poistaa kansaneläkkeen tuntuvalla korottamisella ja kansaneläkkeen korotuksen ansiosta myös pienimpiin kokonaiseläkkeisiin korotuksen aikaansaamalla.

Lisäksi eläkkeiden nykyistä indeksitarkistusmenettelyä tulee uudistaa pienimpien eläkkeiden indeksikorotuksen oikeudenmukaistamiseksi.

Eläkeläisköyhyyden poistaminen itse eläkejärjestelmän korjauksilla vähentäisi myös eläkeläisten tarvetta hakea toimeentuloonsa apua muusta sosiaaliturvasta, kuten eläkeläisten asumistukea ja toimeentulotukea. Tämä tarve on tällä hetkellä sadoilla tuhansilla eläkeläisillä koska eläkkeen antama perusturva on täysin riittämätön heille.

Näiden Kansaneläkelaitoksesta haettavien sosiaaliturvaetuuksien saamisen ehdot ovat myös niin tiukat, että niiden saamisen jälkeenkään eivät kymmenet tuhannet pientä eläkettä saavat ihmiset selviydy vaikeuksista elämässään.

On häpeällistä pakottaa hyvinvointivaltio Suomessa vanhukset ja työkyvyttömät hakemaan apua taloudelliseen hätäänsä hyväntekeväisyysorganisaatioilta ja esimerkiksi ruoka-apua jonottamalla leipäjonoista. On myös mahdotonta hyväksyä sitä, että eläkeläisen rahat eivät riitä hänen sairauteensa hoidoksi määrättyjen lääkkeiden ostamiseen tai niiden käyttämiseen lääkärinmääräyksen mukaisesti.

Erityisen suuren toimeentulo-ongelman eläkeläisille aiheuttavat kohtuuttoman korkeiksi nousseet asumiskustannukset. Näin on käynyt erityisesti suurissa asutuskeskuksissa ja muuttovoittopaikkakunnilla. Asumiskustannukset vievät pienestä eläkkeestä valtaosan. Pienenkin asunnon vuokra, osakehuoneiston hoito- ja pääomavastikkeet tai omakotitalon asumiskulut ovat aivan liian korkeita suhteessa nykyisiin pieniin eläkkeisiin.

Toinen eläkeläisten kielteisesti viime vuosina kokemana menolisäys on ollut sairauden hoitokustannusten omavastuuosuuden suuri nousu. Ikääntynyt väestö sairastaa kahta tai useampaa pitkäaikaissairautta, joista aiheutuvat lääke-, laboratoriotutkimus- ja sairaanhoitokulut muodostuvat jo liian monelle ylipääsemättömän suuriksi omavastuun nousun johdosta.

Eläkejärjestelmän kehittämisellä voidaan Suomessa poistaa sadoilta tuhansilta eläkeläisiltä taloudellista hätää, parantaa heidän maksukykyään ja vähentää näin velkaneuvonnan tarpeessa ja maksuvaikeuksissa olevien eläkeläisten määrää.

Näin voidaan poistaa myös vanhusten aliravitsemuksesta syntyviä vakavia seuraamuksia, parantaa vanhusten elämänlaatua sekä kohentaa ikääntyneen väestön terveyttä.

Toimeentulovaikeuksien vähetessä myös vanhusväestön laajasti kokema yksinäisyyden tunne ja sen aiheuttamat kielteiset vaikutukset terveyteen ja toimintakykyyn vähenevät sosiaalisten kontaktimahdollisuuksien parantuessa.

Kansantaloudelle sekä valtiolle ja kunnille eläkeläisköyhyyden vaikuttava väheneminen merkitsisi myönteistä vaikutusta eikä suinkaan kansantalouden kehityksen hidastumista eikä julkisen hallinnon velkaantumista.

Esitämme, että

eläketurvaa uudistetaan eläkeköyhyyden poistamiseksi seuraavasti:

Kansaneläkkeen korottaminen ja kansaneläkeindeksin laskennan uudistaminen

  • Sekä yksin asuvien että parisuhteessa olevien täyden kansaneläkkeen euromäärää tulee korottaa 200 euroa eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi.
  • Kansaneläkkeen ja muun perusturvan jatkuvan jälkeen jäämisen estämiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi sekä toistuvien tasokorotustarpeiden poistamiseksi myös kansaneläkeindeksin laskenta tulee muuttaa seuraamaan osin myös ansiokehitystä kuten työeläkeindeksin laskenta.

Takuueläkkeen korottaminen

  • Takuueläkettä tulee korottaa 100 euroa.

Työeläkeindeksikorotusten toteuttamisen uudistaminen

  • Työeläkkeiden indeksikorotusten toteuttaminen uudistetaan eläkeläisten tuloerojen kasvun hillitsemiseksi ja naisia kaltoin kohtelevan nykyisen indeksikorotustavan muuttamiseksi.
  • Nykyinen indeksikorotusten toteutustapa antaa naisille keskimäärin vuosittain vain noin 80 % siitä euromääräisestä indeksikorotuksesta mitä miehet saavat keskimäärin. Näin eläkkeellä olevien naisten keskimääräinen eläketurva euromääräisesti alenee vuosi vuoden jälkeen suhteessa eläkkeellä olevien miesten keskimäärin saamiin eläkkeisiin.
  • Samaa lisääntyvää euromääräistä kasvavaa jälkeen jäämistä tapahtuu yleensäkin keskimääräistä pienempää työeläkettä saavien henkilöiden työeläketurvalle niiden henkilöiden eläkkeiden ostovoimaan nähden, jotka saavat huomattavasti keskimääräistä suurempia eläkkeitä.

Esitys työeläkeindeksikorotusten uudeksi toteutustavaksi

  • Keskisuurta työeläkettä korotetaan indeksilaskennan mukaisella prosenttimäärällä. Keskisuurta eläkettä suurempaa työeläkettä saavien eläkkeitä korotetaan samalla prosenttimäärällä, mutta indeksikorotuksella on katto, joka on kaksi kertaa keskisuuren eläkkeen indeksikorotus euroina.
  • Sitä suurempaa indeksikorotusta ei työeläkkeisiin tehdä.
  • Keskisuurta pienempiä työeläkkeitä korotetaan samalla euromäärällä, jolla keskisuuri työeläke euromääräisesti nousee.

Perhe-eläkkeen indeksikorotus

  • Perhe-eläkkeen indeksitarkistus toteutetaan työeläkeindeksillä lasketun indeksin mukaisena prosenttikorotuksena.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 166


Kommentoi

Tietosuoja