Puoluekokous toteaa, että SDP:n kanta eutanasiaan on neutraali. Puoluekokous myös velvoittaa puolueen toimimaan määrätietoisesti palliatiivisen ja saattohoidon saatavuuden ja laadun sekä sen valvonnan parantamiseksi sekä seuraamaan tarvetta lainsäädäntömuutoksille itsemääräämisoikeusperiaate ja käynnissä oleva STM:n laajapohjainen asiantuntijatyöryhmän työ huomioon ottaen.
Puoluekokous toteaa, että SDP:n kanta eutanasiaan on neutraali. Puoluekokous myös velvoittaa puolueen toimimaan määrätietoisesti palliatiivisen ja saattohoidon saatavuuden ja laadun sekä sen valvonnan parantamiseksi sekä seuraamaan tarvetta lainsäädäntömuutoksille itsemääräämisoikeusperiaate ja käynnissä oleva STM:n laajapohjainen asiantuntijatyöryhmän työ huomioon ottaen
Puoluekokous toteaa, että SDP:n kanta eutanasiaan on neutraali. Puoluekokous myös velvoittaa puolueen toimimaan määrätietoisesti palliatiivisen ja saattohoidon saatavuuden ja laadun parantamiseksi sekä seuraamaan tarvetta lainsäädäntömuutoksille itsemääräämisoikeusperiaate ja käynnissä oleva STM:n laajapohjainen asiantuntijatyöryhmän työ huomioon ottaen.
Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 165 ja 248
SDP:n kanta eutanasiaan on viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana muuttunut kielteisestä neutraaliin. Vuonna 2008 puoluekokous ei ollut kannattanut eutanasian laillistamista, mutta vuoden 2017 puoluekokous otti asiaan uuden kannan käsitellessään aloitetta, jossa esitettiin puolueen kannan muuttamista eutanasiaan neutraaliksi. Puoluekokouksen 2017 päätös oli seuraava: ”Puoluekokous yhtyy aloitteeseen muuttaa SDP:n kanta eutanasiaan neutraaliksi. Mielipiteen muodostuksen tueksi Suomessa tarvitaan yhteiskunnallista, eutanasiaa koskevaa keskustelua eri näkökulmista. Samalla puoluekokous viittaa saattohoitolain aikaansaamista koskevan aloitteen 87 vastaukseen ja toteaa lisäksi, että on tarve lisätä kansalaisten tietoisuutta hoitotahdon ilmaisemisesta.”
Ihmisen itsemääräämisoikeuden ja oikeuden kivuttomaan kuolemaan tulee olla etusijalla suhteessa sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmän vallitseviin käytäntöihin. Tällä hetkellä potilaan itsemääräämisoikeudesta on säädetty laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Potilasta on lain mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos potilaan tahdosta ei saada selvitystä, on potilasta hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. Itsemääräämisoikeus rajoittuu potilaan suostumiseen tai hoidosta kieltäytymiseen. Potilas ei voi vaatia itselleen hoitoa, jota ei katsota hänen sairautensa tarkoituksenmukaiseksi hoidoksi.
Hoitotahdon selvittäminen on ehdottoman tärkeää, mutta samalla tulee huomioida jokaisen ihmisen oikeus muuttaa mielipidettään. Potilaalla tulee olla oikeus keskustella myös kuolemasta ja esittää kuolemaan liittyviä toiveita.
Eutanasian sallivissa maissa (Hollanti, Luxemburg, Belgia, Kolumbia, Kanada) kärsimys katsotaan keskeiseksi eutanasiaan oikeuttavaksi syyksi. Eutanasia ei ole rangaistava teko, mikäli noudatetaan sovittuja menettelyohjeita. Maissa, joissa on mahdollista saada lääkäriapua itsemurhan tekoon, on painotettu potilaan itsemääräämisoikeutta ja valinnan vapautta.
Eutanasiaa tulee tarkastella paitsi eettisenä myös lääketieteellisenä ja oikeudellisena kysymyksenä. Suomessa tarvitaan omaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, millainen olisi suomalaiseen oikeusjärjestelmään istuva, eutanasian salliva lainsäädäntö.
Palliatiiviseen hoitoon sekä saattohoitoon on muutaman viime vuoden aikana panostettu, mutta ammattimaiseen saattohoitoon tulisi jatkossakin panostaa.
Toukokuussa 2018 eduskunta hylkäsi eutanasian eli kuolinavun sallivan kansalaisaloitteen hyväksyen samassa yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön sisältyneen , jossa edellytettiin hallitukselta laajapohjaisen asiantuntijaryhmän asettamista selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa. Valiokunnan mukaan lisäselvityksissä on käytävä läpi myös eutanasian eli kuolinavun mahdollinen käyttöönotto Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita. Työryhmä työskentelee kesän 2021 puoliväliin asti.
Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry
Siivikkalan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että
Sosialidemokraattisen Puolueen on laillistettava inhimillinen eutanasia. Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus päättää omasta elämästään ja sen päättämisestä esimerkiksi hoitotestamentilla. Eutanasia on mahdollistettava hoitomuodoksi Suomessa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 313
Salpausselän Demarit ry
Ihmisen elämän loppu on joillekin armoton. Kuolema on tulossa, mutta sitä ennen voi joutua kohtaamaan kovia kipuja tai kärsimään muuten elämästä, joka ei enää ole ihmisarvon mukaista. Keskeistä on kysymys, saako ihminen päättää oman elämänsä lopusta?
Suomessa oman elämän lopettaminen ei ole rikos, mutta siihen liittyvät monet asiat ovat epäselviä. Tarvittaisiin selkeitä säädöksiä ja tahoja, jotka voisivat auttaa ihmistä tässä tilanteessa. Nyt tilanne on se, että osa tällaista apua haluavista ihmisistä matkustaa niihin maihin, joissa nämä asiat on järjestetty, osa päättää elämänsä varsin kyseenalaisin keinoin ja osa kärsii lopun aikansa.
Tähän asiaan tarvitaan muutos. Kun ihminen on heikoimmillaan, niin hänen ihmisoikeuteensa kuuluu saada haluamaansa apua. Ihmisen ollessa oikeustoimikelpoinen, tulee hänen voida päättää elämästään ja kuolemastaan. Ihmisen halutessa kuolla, hänen tulee voida toteuttaa oma tahtonsa turvallisesti joko itse tai avustettuna. Avustajan tulee toimia vapaaehtoisesti ja hänellä tulee olla toimiinsa lupa ja suoja. Esimerkkejä hyvistä järjestelyistä löytyy jo useista maista.
Esitämme, että
Sosialidemokraattisen puolueen tulee viedä eteenpäin ihmisen oikeutta päättää halutessaan elämänsä turvallisesti. Tämä vaatii niin lainsäädäntöä kuin myös muita käytännön toimenpiteitä.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi vuonna 2022 uuden laatusuosituksen tukemaan hyvinvointialueita ja yksiköitä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laadun parantamisessa. Suositukseen on koottu asiat, joista hyvä elämän loppuvaiheen hoito muodostuu. Lisäksi iäkkäiden ihmisten palveluihin on tehty laatukäsikirja, joka tukee yksiköitä elämän loppuvaiheen hoidon kehittämisessä. Laatusuositus ja käsikirja tehtiin osana sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja THL:n Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatutieto -projektia, ja ne ovat jatkoa STM:n aiemmille palliatiivisen hoidon järjestämissuosituksille.
… saattohoidon saatavuuden ja laadun sekä sen valvonnan parantamiseksi….
Kannattajat