Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, mutta edellyttää, että jatkossakin raskaudenkeskeytystä haluavan kokonaisvaltaisen terveydentilan arvioinnin ja mahdollisen jatkoehkäisytarpeen selvittämisen tekee terveydenhuollon ammattihenkilö.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, mutta edellyttää, että jatkossakin raskaudenkeskeytystä haluavan kokonaisvaltaisen terveydentilan arvioinnin ja mahdollisen jatkoehkäisytarpeen selvittämisen tekee terveydenhuollon ammattihenkilö.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
Mikäli raskaus alkaa, mutta se ei ole haluttu, voidaan raskaus keskeyttää Suomen lainsäädännön mukaisten perusteiden täyttyessä. Kuten aloitteessa todetaan, voidaan raskaus ennen 12. raskausviikon täyttymistä keskeyttää kahden lääkärin suostumuksella. Jos raskaus halutaan keskeyttää 12. raskausviikon jälkeen, tarvitaan siihen Valviran lupa.
Raskaudenkeskeytys oikein suoritettuna on yleisesti erittäin turvallinen toimenpide, joka tulisi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan tehdä raskauden mahdollisimman aikaisessa vaiheessa toimenpiteen kuormittavuuden vähentämiseksi. Nykyisin Suomessa valtaosa keskeytyksistä tehdään lääkkeellisesti.
Päätökseen vaikuttavia tekijöitä on monenlaisia. Siihen voivat vaikuttaa muun muassa henkilökohtaiset elämänarvot ja suunnitelmat, ikä, terveys, perhe- ja parisuhdetilanne, sekä myös läheisten ja ympäristön oletetut tai todelliset toiveet, odotukset tai vaatimukset, julkisen keskustelun luomat normit ja paineet, sikiön vointi sekä lukuisat muut asiat.
Raskaudenkeskeytys voi olla toisille psyykkisesti kuormittavaa, mutta kaikilla aborttiin ei liity psyykkisiä myllerryksiä ennen tai jälkeen toimenpiteen. Naisella on oikeus olla valintaansa tyytyväinen ja tunteet saavat olla positiivisiakin. Terveydenhuollon ammattilaisten syyllistävä tai moralisoiva asenne voi kuitenkin aiheuttaa ahdistusta ja psyykkisiä oireita myös sellaisissa tilanteissa, joissa nainen on varma päätöksestään keskeyttää raskaus.
Asiakkaalla on lain mukaan oikeus laadultaan hoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Raskauden keskeyttämiseen liittyvä lainsäädäntö ei tue tätä oikeutta.
Sosialidemokraattiset Naiset
Laki raskauden keskeyttämisestä eli abortista tuli Suomessa voimaan v. 1970. Mikäli raskaus alkaa, mutta se ei ole haluttu, voidaan abortti tehdä Suomen lainsäädännön mukaisten perusteiden täyttyessä. Ennen 12. raskausviikon täyttymistä aborttia varten vaaditaan kahden lääkärin suostumus. Ensimmäinen lääkäri toimii lausunnon antajana ja toinen suorittajana. Jos raskaus halutaan keskeyttää 12. raskausviikon jälkeen, tarvitaan siihen Valviran lupa.
Käytännössä jo nyt kaikki, joiden raskaus on kestänyt vähemmän kuin 12 viikkoa, ovat halutessaan saaneet aborttiluvan. Toinen näistä luvista saadaan perusterveydenhuollosta ja toinen erikoissairaanhoidosta. Valtaosa aborteista tehdään itsenäisesti lääkärin määräämien lääkkeiden avulla kotona ilman ”suorittajalääkäriä”. Kirurgiset raskauden keskeytykset suoritetaan erikoissairaanhoidossa nyt ja jatkossa. Keskeistä aborttien vähentämisessä on ehkäisyneuvonta ja ehkäisyn tarjoaminen.
Sosialidemokraattiset Naiset esittää, että
Suomen lainsäädäntöä raskauden keskeyttämisestä muutetaan siten, että raskaana oleva saa pyytäessään keskeytyksen alle 12 raskausviikkoa kestäneeseen raskauteen. Toimenpiteen edellytyksistä poistetaan kaikki ennakkoehdot, samoin vaatimus kahden lääkärin erillisestä lausunnosta.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 321
Lakia muutettiin vuonna 2022 Oma tahto -kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyn yhteydessä siten, että raskauden keskeytyksen saa yksin raskaana olevan omaan pyyntöön perustuen kahdennentoista raskausviikon loppuun saakka. Muutos tulee voimaan 1.9.2023. Lausumassaan eduskunta myös edellytti, että valtioneuvosto käynnistää välittömästi valmistelun raskauden keskeyttämisestä annetun lain laajemmasta kokonaisuudistuksesta tavalla, joka edelleen vahvistaa raskaana olevan itsemääräämisoikeutta.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, mutta edellyttää, että jatkossakin raskaudenkeskeytystä haluavan kokonaisvaltaisen terveydentilan arvioinnin ja mahdollisen jatkoehkäisytarpeen selvittämisen tekee terveydenhuollon ammattihenkilö.