Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, vaan päinvastoin kannustaa kehittämään järjestelmää niin, että kunnilla on jatkossa riittävät taloudelliset edellytykset ja henkilöstöresurssit ja toimivalta vaikuttaa kuntansa vaikeimmin työllistyvien tilanteeseen niin, että työttömyyden alenemisen myötä myös kunnan työmarkkinaosuus pienenee. Työllisyyden hoidossa korostuu lähipalvelun merkitys, esimerkiksi kuntouttava työtoiminta sekä työkyvyn ja työllistymismahdollisuuksien arviointi. Kuntia tulee kannustaa etsimään monialaisia toimintamalleja ja yhteistyötä muiden kuntien tai kuntayhtymän kanssa. Myös kuntien tiedonsaantioikeuksia tulee parantaa.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, vaan päinvastoin kannustaa kehittämään järjestelmää niin, että kunnilla on jatkossa riittävät taloudelliset edellytykset ja henkilöstöresurssit ja toimivalta vaikuttaa kuntansa vaikeimmin työllistyvien tilanteeseen niin, että työttömyyden alenemisen myötä myös kunnan työmarkkinaosuus pienenee. Työllisyyden hoidossa korostuu lähipalvelun merkitys, esimerkiksi kuntouttava työtoiminta sekä työkyvyn ja työllistymismahdollisuuksien arviointi. Kuntia tulee kannustaa etsimään monialaisia toimintamalleja ja yhteistyötä muiden kuntien tai kuntayhtymän kanssa. Myös kuntien tiedonsaantioikeuksia tulee parantaa.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, vaan päinvastoin kannustaa kehittämään järjestelmää niin, että kunnilla on jatkossa riittävät resurssit ja toimivalta vaikuttaa kuntansa vaikeimmin työllistyvien tilanteeseen niin, että työttömyyden alenemisen myötä myös kunnan työmarkkinatuki osuus pienenee.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, vaan sitoutuu kehittämään järjestelmää. Kunnilla on jatkossa oltava riittävät resurssit ja toimintavalta vaikuttaa kuntansa vaikeimmin työllistyvien tilanteeseen sisällöltään vaikuttavilla, kuntouttavilla sekä monialaisilla toimintamalleilla. Lähtökohtana on oltava työllisyydenhoito vaikeimmin työllistyvien osalta kunnan, tai kuntien yhteistyöllä, julkisena lähipalveluna. Työttömyyden alenemisen myötä kunnan työmarkkinatuen osuus pienenee.
Puoluekokous edellyttää, että työllisyyden hoidossa kartoitetaan tehokkaammin vaikeimmin työllistyvien osalta työkyky ja valmius työelämään. Näin saadaan vaikeimmin työllistyvät ohjautumaan oikeaan paikkaan, esim. eläkkeelle, ja näin pienennettyä kuntien taakkaa.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Järjestelmää tulee kehittää niin, että kunnilla on jatkossa riittävät resurssit ja toimivalta vaikuttaa kuntansa työllisyyden hoitoon erityisesti vaikeimmin työllistyvien osalta. Tämä edellyttää myös kuntien tiedonsaantioikeuden laajentamista työmarkkinatukea saavista niin, että tarvittavat tiedot ovat käytettävissä jo varhaisessa vaiheessa, jotta työttömän tilanteeseen voidaan puuttua ennen kuin työttömyys on jatkunut kohtuuttoman pitkään. Tämä luo kunnille kannusteen ja mahdollisuuden alentaa pitkäaikaistyöttömyyttä ja samalla pienentää kunnan työmarkkinatukiosuutta.
Aloitteessa esitetään, että SDP:n tulisi ryhtyä toimenpiteisiin pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvien sakkojen poistamiseksi kunnilta. Pitkäaikaistyöttömyys on varsinkin ikääntyneitä ja matalan koulutustason työttömiä koskeva ongelma. Pitkään jatkuessaan työttömyys johtaa työttömän ammattitaidon rapistumiseen ja riski syrjäytymiseen työmarkkinoilta kasvaa.
Työttömyyden alentaminen on tärkeätä myös niin valtiolle kuin kunnille. SDP on kannattanut kuntien kasvavaa vastuuta erityisesti vaikeimmin työllistyvistä. Työllisyyden parantuminen kasvattaa kunnan verotuloja ja pienentää kunnan palvelumenoja. Työmarkkinatuen kuntaosuutta (ns. kunnan sakkomaksu) on kehitetty kannustamaan kuntia aktiivisiin toimiin työttömyyden ja siten myös työmarkkinatuen kuntaosuuden alentamiseksi. Kehittämistyö on kuitenkin kesken, eikä kunnilla toistaiseksi ole ollut riittävästi resursseja ja toimivaltaa vaikuttaa omilla toimillaan vaikeasti työllistyvien asemaan. Kuntaosuus koetaankin monin paikoin, ja erityisesti teollisuuspaikkakunnilla, suoranaiseksi rangaistukseksi.
Sanna Marinin hallituksen työllisyyden kuntakokeiluissa toimivaltaa siirretään kuntiin, lähemmäksi työtöntä kuntalaista tavoitteena entistä parempi ja tehokkaampi järjestelmä, jossa kuntien työmarkkinaosuus pienenee työttömyyden alenemisen kautta. Tässä toiminnassa kunnilla on jatkossa entistäkin keskeisempi rooli. Kuntien velvoitteet ja vastuut on oltava tasapainossa työllisyyden hoitamisessa.
Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry ja Karhulan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry
Pitkäaikaistyöttömyyden sakkomaksut ovat kohdistuneet erityisen ankarina niihin kuntiin, joista isot teolliset työpaikat ovat kadonneet aiheuttaen laajamittaista työttömyyttä. Kuntiin on kohdistunut kaksinkertainen menoerä asetettujen sakkomaksujen ja jäämättä saaneiden tuloverojen johdosta. Sakkomaksut eivät tehokkaasti toimi työpaikkojen lisääntymisessä, mutta kurjistavat kuntien taloutta.
Sakkomaksut koetaan erittäin epäoikeudenmukaisena. Kunnat eivät ole syyllisiä työpaikkojen häviämiseen eikä kunnilta perittävä sakkomaksu ole ratkaisu. Kuntien mahdollisuudet luoda korvaavia, todellista palkkatuloa tarjoavia työpaikkoja ovat erittäin vähäiset. Sakkomaksun poistaminen olisi kädenojennus kunnille ja loisi lisää toimintamahdollisuuksia erityisesti eniten sakkoja maksaville kunnille, joissa pitkäaikaistyöttömien määrät ovat suurimmat.
Tilastojen mukaan Suomessa pitkäaikaistyöttömien osuus alueen työvoimasta on 2,3 % koko maassa. Kuudessa maakunnassa osuus on tätä suurempi, suurimmillaan Pohjois-Karjalassa 3,3 % ja Kymenlaaksossa 3 %.
Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry ja Karhulan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittävät, että
SDP ryhtyy toimenpiteisiin pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvien sakkojen poistamiseksi kunnilta.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 251
Kesäkuu 2023
Työllisyyspalvelujen kuntasiirron yhteydessä huolehdittiin rahoituksen mallista ja sen toimivuudesta. Koulutetaan päättäjiä ja aktiiveja lisäämällä tietoa ja ymmärrystä eri tilaisuuksissa, mahd. tietopaketti aiheesta. Uudistuksen yhteydessä säädettiin lailla kuntien tiedonsaannista liittyen alueensa työttömiin.
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. SDP sitoutuu kehittämään järjestelmää niin, että kunnilla on jatkossa riittävät taloudelliset edellytykset, henkilöstöresurssit ja toimivalta …