SDP yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja toimii yksin elävien ongelmien ratkaisemiseksi ja aseman vahvistamiseksi aiemman vaaliohjelman linjausten mukaisesti. Ohjelmatyön osalta puoluekokous viittaa aloitteen 208 vastaukseen poliittisesta ohjelmasta.
SDP yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja toimii yksin elävien ongelmien ratkaisemiseksi ja aseman vahvistamiseksi aiemman vaaliohjelman linjausten mukaisesti. Ohjelmatyön osalta puoluekokous viittaa aloitteen 208 vastaukseen poliittisesta ohjelmasta.
SDP yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja toimii yksin elävien ongelmien ratkaisemiseksi ja aseman vahvistamiseksi aiemman vaaliohjelman linjausten mukaisesti. Ohjelmatyön osalta puoluekokous viittaa aloitteen 208 vastaukseen poliittisesta ohjelmasta.
Aloitteessa esitetään, että SDP ryhtyy toimiin yksin elävien aseman ja epäkohtien selvittämiseksi ja laatii sitovan toimenpideohjelman epäkohtien korjaamiseksi. Edelleen esitetään, että teema ja konkreettiset esitykset nostetaan yhdeksi kärkitavoitteeksi tulevissa kunta- ja eduskuntavaaleissa etenkin suurimmissa kaupungeissa.
Vuoden 2015 eduskuntavaalien ohjelmassamme yhtenä tavoitteenamme oli puuttua yksin asuvien ongelmiin. Vaaliohjelmassa todettiin: ”Parannamme yksin asuvien ja yksinhuoltajaperheiden asemaa. Päivähoitopalveluissa ja -maksuissa on huomioitava nykyistä paremmin yh-perheiden tarpeet. Kotitalousvähennystä on kehitettävä yksin asuvien näkökulmasta sekä mahdollistettava sen soveltaminen nykyistä paremmin ikääntyvien kotona asumisen tukemiseen.”
Toimenpiteet ovat edelleen ajankohtaisia ja ne tulee ottaa tavoitteiksi myös tulevissa kunta- ja eduskuntavaaleissa.
Myös SDP:n vaaliohjelman 2015 tausta-aineistoiden mukaan yksin asuvilla menee useimmilla hyvinvoinnin mittareilla mitattuna keskimäärin muuta väestöä huonommin. Hyvinvointierot yksin asuvien välillä ovat toisaalta suuret ja ne liittyvät ikään, sukupuoleen ja työllisyyteen. Esimerkiksi elinolot ovat puutteellisimmat työttömillä ja eläkeläisillä ja toisaalta nuorimmilla ja vanhimmilla yksin asuvilla. Keski-ikäiset yksin asuvat miehet voivat naisia huonommin.
Yksin asuvia yhdistää kuitenkin kaksi tekijää. He ovat haavoittuvia erilaisille sosiaalisille riskeille kuten sairastumiselle tai työttömäksi joutumiselle. Lisäksi yksin asuvat eivät hyödy taloudenpidossaan ’mittakaavaedusta’ suurempien kotitalouksien tapaan, vaan joutuvat hankkimaan henkilöä kohti enemmän esimerkiksi kestokulutustavaroita.
Yksin asuminen on yleisintä eläkeikäisillä; yli kolmannes yksin asuvista on 65 vuotta täyttäneitä. Toimintakyvyn heiketessä kotona asumista tukevien palvelujen saaminen voi ehkäistä laitoshoidon tarvetta yksin asuvilla vanhuksilla. Myös kohtuuhintaiset pienasunnot ovat tärkeä keino edistää yksin asuvien hyvinvointia. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota keski-ikäisiin yksin eläviin miehiin sekä yksinasuviin vanhuksiin, joiden määrä edelleen lisääntyy, vaikka positiivista on, että myös pariskuntien yhteiset elinvuodet ovat kasvussa miesten eliniän pidentyessä.
SDP:n on tähdättävä aidosti yhdenvertaisempaan yhteiskuntaan, jossa ihmisten välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja vastaan toimitaan systemaattisesti ja huomioidaan yksinelävien erityiset kysymykset.
Kallion Sosialidemokraatit ry:n jäsen Timo Kärkkäinen
SDP:n puheenjohtaja, silloinen varapääministeri ja valtiovarainministeri Antti Rinne ja koko sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä nostivat syksyllä 2014 voimakkaasti esiin yksinelävien aseman Suomessa ja vaativat selvittämistä pikaisesti.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/663248/Sdp+haluaa+selvityksen+yksinelajien+tilanteesta
Myös muut puolueet vaativat yksinelävien aseman epäoikeudenmukaisuuksien selvittämistä. Mm. Keskusta esitti ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja jopa yksityiskohtaisen toimenpideohjelman yksin elävien aseman parantamiseksi. Ohjelman laatimista johti nykyisen keskustajohtoisen hallituksen peruspalveluministeri Juha Rehula.
Suomessa on yli miljoona yksin elävää ihmistä. Suurissa kaupungeissa heidän määränsä on kasvanut vauhdilla. Esimerkiksi Helsingissä selvä enemmistö 60 prosenttia eli selvä talouksista on yksin elävien talouksia.
Yksin elävien asema ei kuitenkaan heidän osuutensa voimakkaasta kasvusta huolimatta näy käytännössä lainkaan puolueiden poliittisella agendalla. Ei ainakaan poliittisilla teoilla mitattuna. Niin SDP:ssä kuin muissa puolueissa suurin huomio vaaleissa ja vaalien välissä kohdistuu perheellisen ja perheiden asemaan. Perheiden etuudet ja edut korostuvat selkeästi myös puolueiden kaikessa poliittisessa puheessa. Myös SDP:n kohdalla.
Yksinelävien aseman epäkohdat kärjistyvät suurissa kaupungeissa, joissa SDP:llä on niin seuraavissa kunnallis- kuin eduskuntavaaleissa edessään kova taistelu nykyisistä asemistaan, mutta myös valtava potentiaali kasvattaa ääniosuuttaan yksin elävien keskuudessa, mikäli toimimme oikein.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1471398469196
Esitän, että
SDP tarttuu syksyllä 2014 antamaansa, mutta tässä välillä unohtamaansa poliittiseen lupaukseen ja ryhtyy todellisiin toimiin sen lunastamiseksi! Välittömästi vuoden 2017 puoluekokouksen jälkeen SDP laatii perusteellisen analyysin yksin elävien asemasta ja heidän asemansa epäkohdista Suomessa.
Siihen liitetään yksityiskohtainen ja kattava ja puolueen kaikkia toimijoita sitova poliittinen toimenpideohjelma epäkohtien korjaamiseksi. Analyysi ja ohjelma on viestittävä tehokkaasti valtakunnallisesti, mutta erityisesti suurissa kaupungeissa.
SDP nostaa seuraavissa kunta- ja eduskuntavaaleissa yhdeksi kärkitavoitteekseen yksin elävien asemassa havaittujen epäkohtien korjaamisen ja tekee vaalitavoitteissaan konkreettisia esityksiä niiden korjaamiseksi. Seuraavissa kunnallisvaaleissa SDP ja sen paikalliset toimijat nostavat yksin elävien asemassa havaittujen epäkohtien poistamisen tärkeimmäksi tavoitteekseen ja vaalilupauksekseen Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Turussa sekä muissa suurissa kaupungeissa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 184
Heinäkuu 2020
Poliittinen ohjelma käsitellään puoluekokouksessa elokuussa 2020 Tampereella.