Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja edellyttää, että lainsäädännöllä turvataan oikeus jokaiselle hyvään saattohoitoon.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja edellyttää, että lainsäädännöllä turvataan oikeus jokaiselle hyvään saattohoitoon.
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja edellyttää, että lainsäädännöllä turvataan oikeus jokaiselle hyvään saattohoitoon.
Saattohoito on hoitoa ja tukea sairauden loppuvaiheessa. Saattohoidossa on keskeistä potilaan oireiden ja kärsimyksen lievitys. Vuonna 2012 arvioitiin, että saattohoitopaikkoja olisi n. 60 % tarpeesta. Tämän jälkeen on saattohoitoyksiköiden määrä lisääntynyt, kotisairaalatoimintaa on lisätty ja saattohoitoon ja palliatiiviseen hoitoon osallistuvan henkilöstön koulutusta on tehostettu. Saattohoidon järjestäminen mahdollisimman kattavasti edellyttää monen toimijan yhteistyötä, ja 2000-luvulla saattohoitoa on kehitetty voimakkaasti moniammatilliseen suuntaan ja annettu myös potilaiden kotona (nk. kotisairaalat) heidän sitä toivoessaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi v. 2010 saattohoitosuositukset. Kuntaliitto on ohjeistanut kuntia saattohoidon järjestämiseksi. Terveydenhuoltolain mukaan kunta on vastuussa terveydenhuollon, siis myös saattohoidon järjestämisestä (ThL 4§). Saattohoidon kokonaisuuden suunnittelu on siirtynyt tällä vuosituhannella pääsääntöisesti sairaanhoitopiirien vastuulle. Saattohoitosuunnittelun tavoitteena on, että kuolemaa lähestyvä potilas ja hänen omaisensa tietävät, miten ja missä hoito järjestetään ja että potilas saa ammattitaitoisen hoidon ja avun. Kivun hoitoon on alueellisissa saattohoitosuunnitelmissa kiinnitetty enenevästi huomiota. Tavoitteena on saattohoidon järjestäminen kaikille sitä tarvitseville.
Saattohoito on kuolevan kokonaisvaltaista hoitoa. Tähän kuuluu omaisten ja läheisten tukeminen. Erityisesti kotisaattohoidossa omaiset ja läheiset ottavat varsin ison käytännön vastuun kuolevan oireenmukaisesta hoidosta. Tärkeää on osoittaa, etteivät omaiset ole yksin, vaan heillä on mahdollisuus ottaa yhteys kotisairaalan tai kotipalvelun henkilöstöön aina tarvittaessa.
Jos saattohoito ja palliatiivinen hoito on toteutettu suunnitelmallisesti, potilas säästyy turhilta siirroilta ja toimenpiteiltä. Paitsi että suunnitelmallinen ja oikea-aikainen hoito vähentävät potilaiden kärsimystä, on saattohoito oikein toteutettuna kustannustehokasta. Ohjaamalla potilaat oikeaan hoitopaikkaan oikea-aikaisesti voidaan sairaalasijat, tutkimukset ja hoitoajat kohdentaa niitä tarvitseville potilaille. Toiminnan sisältö ja käytännön toteutus ovat ratkaisevia tekijöitä niin inhimilliseltä kuin kustannustenkin kannalta.
Viime vuosina on kehitetty alueellisia yksityiskohtaisia palvelusuunnitelmia, joiden pitäisi taata jokaiselle saattohoitoa tarvitsevalle tarpeen mukaisen hoidon. Kehitystä on tarpeen seurata huolellisesti. Oletettavasti kuitenkin laki saattohoidosta tasaisi paremmin/nopeammin eriarvoisuutta hoidon saatavuudessa.
Sosialidemokraattiset opiskelijat - SONK ry
Suomessa noin 15 000 ihmistä tarvitsee vuosittain saattohoitoa. Kyse on parantumattomasti sairaista ihmisistä, joista jokainen joutuu valmistautumaan kuolemaan. Saattohoidon laadussa on monesti puutteita, eikä siinä aidosti toteudu potilaiden tasa-arvo, vaan hoidon taso vaihtelee esimerkiksi alueittain. Samoin puutteellisesti huomioidaan se, että saattohoitoa tarvitsevat eivät muodosta homogeenistä ryhmää: vaikka useimmat heistä ovat iäkkäitä, kaikki eivät sitä kuitenkaan ole. Yhteiskuntaa voidaan joko moittia tai kiittää sen perusteella, kuinka se kohtelee heikoimmassa asemassa olevia jäseniään. Kuolevat lukeutuvat epäilemättä niihin kaikkein heikoimpiin, joiden ääni kuuluu valitettavan hiljaa myös Suomessa, ja joiden puolesta kaikki eivät ole halukkaita puhumaan. Siksi SDP:n on oltava valmis ottamaan vielä aiempaakin enemmän vastuuta myös heidän hyvinvoinnistaan. On myös muistettava, että lähes kuka tahansa saattaa lopulta päätyä tarvitsemaan saattohoitoa, joten asia todella koskettaa jokaista.
Ihmisarvo ei saa päättyä vakavaan sairastumiseen tai siihen, että sairaus etenee vaiheeseen, josta ei enää ole paluuta. Ihmisoikeudet koskevat kaikkia, ja yhteiskunnalla on velvollisuus sitoutua myös kuolevien tukemiseen ja auttamiseen. Siksi sosialidemokraattien on pyrittävä varmistamaan, että Suomessa asianmukainen saattohoito taataan lailla jokaiselle, ja että tuon hoidon riittävä taso määritellään samoin lailla. Saattohoidosta on annettu kattavia suosituksia ja ohjeita, mutta esimerkiksi niiden vastaista kohtuutonta potilaiden siirtelyä paikasta toiseen kuolemaan johtavien viikkojen aikana tapahtuu edelleen. Laki saattohoidosta pakottaisi kunnat takaamaan kaikille asiallisen saattohoidon, ja nostaisi aiheen tärkeyden yleiseen tietoisuuteen tavalla, joka olisi omiaan herättämään keskustelua yleisestä suhtautumisesta parantumattomasti sairaiden ihmisarvoon. Sitä taas ei koskaan saa pitää millään tavoin alentuneena tai muuhun väestöön verrattuna vähäisempänä. Saattohoitolaista on järjestetty aiemmin kansalaisaloite, joka ei ole saavuttanut suurta julkisuutta saati johtanut asian käsittelyyn eduskunnassa, mutta SDP:n sitoutuminen saattohoitolain säätämiseen olisi väkevä todiste puolueen sitoutumisesta ihmisarvon kunnioittamiseen ja vastuun kantamiseen tavallisista ihmisistä.
Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry esittää, että
SDP sitoutuu saattohoitolain laatimiseen. Laissa on määriteltävä, mitä voidaan pitää hyvänä saattohoitona, sekä taattava, että saattohoitoa on tarjolla jokaiselle sitä tarvitsevalle. Saattohoitolaki edistäisi potilaiden yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia, ja lakia tarvitaan, sillä tällä hetkellä potilaiden yhdenvertaisuus ei saattohoidossa toteudu. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut, joten on luontevaa velvoittaa kunnat järjestämään myös saattohoitoa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 180
Heinäkuu 2020
Hallitusohjelmaan on kirjattu suunnitelma palliatiivisen hoidon, kivunhoidon ja saattohoidon kehittämisestä vuosina 2020 – 2022. Keskeisimmät käytäntöjen vahvistamisen tarpeet kohdistuvat mm. perustasolla kotiin vietävien palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palvelujen valtakunnallisen kattavuuden lisäämiseen, palliatiiviseen hoitoon ja kivunhoitoon erikoistuneiden tiimien perustamiseen ja erilaisten konsultaatiopalvelujen järjestämiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettamana työskennellyt asiantuntijatyöryhmä on määritellyt palliatiivista hoitoa koskevat laatukriteerit, jotka voivat osaltaan parantaa mahdollisuuksia arvioida palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laadun toteutumista yhdenvertaisesti. Asiantuntijaryhmän asettaman säädöstyöryhmän ehdotukset tarvittaviksi säädösmuutoksiksi valmistuvat alustavan arvion mukaan kesän 2020 loppuun mennessä, jonka jälkeen asiantuntijatyöryhmä käsittelee ehdotukset ja päättää jatkotyöstä. Asiantuntijatyöryhmän toimikausi päättyy 30.6.2021. Saattohoidon laadun ja saatavuuden turvaavat lainsäädäntömuutokset on tarkoitus arvioida terveydenhuoltolain kokonaisuudistuksen yhteydessä.