Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen siitä, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden tarkoituksenmukaista ja toimivaa työnjakoa kehitetään ja toteaa, että työnjaon kehittäminen on tarpeen myös sosiaalihuollossa sekä näiden ammattiryhmien kesken. Työn vaativuuden kasvu tulee huomioida tehtäväkohtaisissa palkoissa.
Puoluekokous pitää myös tärkeänä, että työnjaon kehittämisessä huomioidaan palveluita käyttävien potilaiden/asiakkaiden näkemykset ja tarpeet.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen siitä, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden tarkoituksenmukaista ja toimivaa työnjakoa kehitetään ja toteaa, että työnjaon kehittäminen on tarpeen myös sosiaalihuollossa sekä näiden ammattiryhmien kesken. Työn vaativuuden kasvu tulee huomioida tehtäväkohtaisissa palkoissa.
Puoluekokous pitää myös tärkeänä, että työnjaon kehittämisessä huomioidaan palveluita käyttävien potilaiden/asiakkaiden näkemykset ja tarpeet.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen siitä, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden tarkoituksenmukaista ja toimivaa työnjakoa kehitetään ja toteaa, että työnjaon kehittäminen on tarpeen myös sosiaalihuollossa sekä näiden ammattiryhmien kesken. Työn vaativuuden kasvu tulee huomioida tehtäväkohtaisissa palkoissa.
Puoluekokous pitää myös tärkeänä, että työnjaon kehittämisessä huomioidaan palveluita käyttävien potilaiden/asiakkaiden näkemykset ja tarpeet.
Aloitteessa viitataan valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukseen (1/2016) ja todetaan, että järkevä työnjako lääkäreiden ja muiden laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden välillä lyhentää hoitojonoja ja vähentää kustannuksia. Lisäksi aloitteessa todetaan, että työnjakoa muuttamalla voidaan parantaa palvelujen sujuvuutta ja asiakaslähtöisyyttä.
Tarkastuskertomuksen mukaan valtakunnallista ohjausta vaikeuttaa se, että kunnat ovat työnjaon kehittämisessä hyvin eri vaiheissa. Syyt työnjaon kehittämiseen ovat vaihdelleet, mutta käytännössä työnjaon kehittäminen on lähtenyt liikkeelle resurssipulasta ja tarpeesta tehostaa toimintaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö mahdollistaisi nykyistä tarkoituksenmukaisemman ja joustavamman henkilöstörakenteen ja työnjaon. Tarkastuksen perusteella vahvempi ohjaus sosiaali- ja terveysministeriön taholta olisi tarpeen työnjakoa koskevien valtakunnallisten säästötavoitteiden saavuttamiseksi. Myös kunnat kokivat ohjauksen liian vähäiseksi.
Tarkastuksen perusteella ongelmana erityisesti sosiaalipalveluissa on se, etteivät työnantajat ole riittävän tietoisia lainsäädännön mahdollistamista joustoista.
Kustannussäästöjä tulee ensisijaisesti hakea sellaisista toimista, joilla ei vaaranneta sosiaali- ja terveydenhuollon laatua ja kattavuutta. Työnjaon kehittämisessä tulee tavoitella sitä, että palveluihin pääsy nopeutuu ja ammattilaisten osaamista kehitetään ja hyödynnetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Samalla on huolehdittava, ettei työnjakojen kehittäminen vaaranna potilas- tai asiakasturvallisuutta eikä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön korkeaa osaamista.
Arvioitaessa työnjaon ja tehtäväkuvien tarkastelun myötä saavutettavia kustannussäästöjä, on huomioitava sote-henkilöstön täydennyskoulutuksesta ja muusta osaamisen kehittämisestä aiheutuvat kustannukset. Mikäli työtehtävät muuttuvat selvästi vaativammiksi, on se perusteltua ottaa huomioon myös tehtäväkohtaisessa palkassa.
Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastuskertomuksessaan (1/2016) nostanut esille työnjaon, jotta tulevaisuudessa pystytään tarjoamaan riittävät palvelut kaikille kansalaisille.
Tulevaisuudessa osa lääkärien vastaanottokäynneistä korvataan muiden laillistettujen ammattihenkilöiden vastaanotoilla, kuten erilaisilla hoitajavastaanotoilla, jolloin hoitajien itsenäinen vastaanottotoiminta lisääntyy. Hoitajavetoisten terveysasemien määrä lisääntyy ja mm. asiakasvastaava-mallia hyödynnetään monisairaiden ja moniongelmaisten potilaiden hoidossa.
Järkevä työnjako lääkäreiden ja muiden laillistettujen ammattihenkilöiden välillä lyhentää hoitojonoja ja vähentää kustannuksia. Työjakoa muuttamalla voidaan myös parantaa palvelujen sujuvuutta ja asiakaslähtöisyyttä.
Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavista sairaanhoitajista sekä fysioterapeuttien suoravastaanotoista on hyviä kokemuksia. Reseptihoitajat toimivat pääsääntöisesti terveysasemilla ja virka-ajan ulkopuolisessa yleislääkäripäivystyksessä tai pitävät omaa pitkäaikaissairaiden vastaanottoa esimerkiksi astma-, diabetes-, reuma- tai verisuonisairauksia kroonisesti sairastaville. Terveysasemilla heillä voi olla oma itsenäinen ajanvarausvastaanotto. Perhesuunnittelu- ja äitiysneuvoloissa reseptihoitajat tekevät synnytyksen jälkitarkastuksia ja voivat kirjoittaa ehkäisyn aloittamiseen tarvittavan lääkereseptin. Reseptihoitajilla on mahdollisuus lääkärin konsultointiin ja potilaan siirtoon lääkärivastaanotolle. Työnjakoa on tarkoitus kehittää myös suun terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa.
Työnkuvien laajentaminen ja tehtävien siirtäminen ammattiryhmältä toiselle edellyttää lisä- ja täydennyskoulutusta sekä osaamisen varmistamista potilasturvallisuuden takaamiseksi. STM:n työryhmän arvion mukaan perusterveydenhuollon hoitajavastaanottojen lisääminen nykyisestä 47 %:sta 55 %:iin vastaanottojen kokonaismäärästä toisi huomattavia kustannussäästöjä: potentiaaliset kustannussäästöt olisivat noin sata miljoonaa euroa vuosittain.
Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää, että
puoluekokous edellyttää puoluetta edistämään lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoa niin, että kansalaisille voidaan hoidon saatavuutta parantamalla turvata yhdenvertainen hoitoonpääsy. Tämä on mahdollista siirtämällä osa lääkärien tehtävistä muulle terveydenhoidon ammattihenkilöstölle.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 168
Heinäkuu 2020
Hallitusohjelman todetun mukaisesti tavoitteena on varmistaa, että perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat jokaisen saavutettavissa oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. 2020 vuoden aikana käynnistetään tulevaisuuden sote-keskusten kehittämisohjelma, joka nivoutuu yhteen myös sote-rakenneuudistuksen valmistelun ja toimeenpanon kanssa.
Osana kehittämisohjelmaa uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoa ja toimintatapoja. Tehtäviä on tarkoitus jakaa yhä laajemmin eri ammattiryhmien välillä painottaen myös sosiaalihuollon ammattihenkilöstön roolia. Moniammatillisten tiimien käyttö ja työnjaon kehittäminen takaavat hoidon jatkuvuuden ja vaikuttavuuden, palvelujen sujuvuuden ja kustannusten hallinnan.
Sairaanhoitajat voivat määrätä lääkkeitä potilaille rajatusti, ja vuoden 2020 alusta alkaen rajattua lääkevalikoimaa laajennetaan asetuksen muutoksella. Jatkossa sairaanhoitajien määrättävissä on lääkevalikoima, jota käytetään yleisesti heidän vastaanotolleen ohjattavien potilasryhmien hoidossa. Muutos nopeuttaa potilaiden hoitoon pääsyä ja hoidon aloittamista sekä antaa mahdollisuuksia organisoida toimintayksikön toimintaa joustavammin. Rajattu lääkkeenmäärääminen koskee myös sairaanhoitajana laillistettua terveydenhoitajaa ja kätilöä.