Puoluekokous yhtyy aloitteissa esitettyihin vaatimuksiin varmistaa turvakotipalveluille riittävä rahoitus ja täyttää Istanbulin sopimuksen kansalliset velvoitteet. Tämän keskeisen kotimaisen ihmisoikeusongelman torjumiseksi ohjataan sopimuksen edellyttämään, väkivallan vastaiseen työhön tarvittavat resurssit.

Puoluekokous yhtyy aloitteissa esitettyihin vaatimuksiin varmistaa turvakotipalveluille riittävä rahoitus ja täyttää Istanbulin sopimuksen kansalliset velvoitteet.  Istanbulin sopimuksen kattama väkivalta tulee ottaa Suomessa vakavasti. Tämän keskeisen kotimaisen ihmisoikeusongelman torjumiseksi ohjataan sopimuksen edellyttämään, väkivallan vastaiseen työhön tarvittavat resurssit.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 77-78

Vaikka Istanbulin sopimus on ollut Suomessa voimassa jo yli kaksi vuotta, on sen kansallinen toimenpano edelleen kesken. Sosiaali- ja terveysministeriön tulee pikimmiten perustaa sopimuksen edellyttämä toimikunta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan suunnitelmalliseksi torjumiseksi. Toimikunnan tulisi laatia uskottava ja kattava toimeenpanosuunnitelma. Laadittavan suunnitelman toimenpiteille on turvattava riittävä rahoitus seuraaville vuosille.

Lukuisa joukko ihmisoikeusasiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjä ovat keväällä 2016 laatimassaan Istanbulin sopimuksen varjotoimeenpano-ohjelmassa korostaneet kolmen tason toimenpiteiden kiireellisyyttä Suomen velvoitteiden toimeenpanemisessa. Ensiksi tulisi väkivallan torjumiseksi saattaa kotimaiset väkivallan vastaisen toiminnan rakenteet kuntoon: Väkivallan vähentäminen ja siihen puuttuminen vaatii suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä. Sopimuksen edellyttämät toimenpiteet vaativat uskottavaa resursointia seuraaville vuosille ja selkeän poikkihallinnollisen koordinaation.

Toiseksi tulisi kotimainen palveluverkosto systematisoida: Suomessa on seuraavien vuosien aikana tehtävä useita toimenpiteitä, jotta väkivaltaa kokeneille suunnatut palvelut saadaan sopimuksen edellyttämälle tasolle. Suomeen tarvitaan maan kattava, esteetön turvakotiverkosto ja toimiva palveluketju seksuaalista väkivaltaa kokeneille, ml. ympärivuorokautinen puhelinpalvelu sekä matalan kynnyksen tukikeskuksia, joilla on yhteys kansalaisjärjestöjen tarjoamiin matalan kynnyksen tukipalveluihin.

Kolmanneksi olisi saatava lainsäädäntö kuntoon: Istanbulin sopimus sisältää huomattavan määrän lainsäädäntöön liittyviä vaatimuksia, joiden osalta kansallista lainsäädäntöämme tulisi vielä avoimesti tarkastella, ja arvioida niihin liittyvät, sopimuksen vaatimat muutostarpeet. Sopimus sisältää muun muassa seksuaalirikoslainsäädäntöön, rikoksista saatujen rangaistusten koventamisperusteisiin, henkiseen väkivaltaan, pakkoavioliittoihin ja lasten huolto- ja tapaamisoikeuteen liittyviä kirjauksia, jotka eivät toistaiseksi ole johtaneet lainsäädäntömuutoksiin.

Turvakotipalvelujen osalta turvakotipaikkojen tämänhetkinen määrä, yhteensä 118 perhepaikkaa, jää selvästi alle suositellun 500 paikan. Erityisen ruuhkautunut tilanne on suuremmissa kaupungeissa ja aivan erityisesti pääkaupunkiseudulla. On myönteistä, että hallitus päätti viime vuonna varata turvakotitoimintaan kohdennettuun noin 13,5 miljoonan euron suuruiseen määrärahaan 4 miljoonan euron korotuksen turvakotipaikkojen lisäämiseksi (VNS 1/2015 vp). Päätös on tärkeä askel väkivallan vastaisessa työssä, vaikkakaan määräraha ei riitä paikkojen lisäämiseen lähellekään suositeltua tasoa. Suositustason saavuttaminen edellyttää huomattavasti tuntuvampaa määrärahan korotusta (HE 186/2014). Tulevaisuudessa turvakotipaikkamäärän kasvattaminen erityisesti pääkaupunkiseudulla sekä saavutettavuuden parantaminen syrjäseuduilla on ensiarvoisen tärkeää väkivallan aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen sekä yhteiskunnallisten kustannusten lievittämiseksi.

77 Riittävä rahoitus turvakodeille

Turun Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry

Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta eli ns. Istanbulin sopimus astui Suomessa voimaan elokuussa 2015. Sopimus on ensimmäinen eurooppalainen naisten oikeuksiin keskittyvä ihmisoikeussopimus. Sen tavoitteena on luoda yhtenäiset ja kattavat toimintaperiaatteet naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja poistamiseksi, väkivallan uhrien suojelemiseksi sekä väkivallan tekijöiden edesvastuuseen saattamiseksi. Istanbulin sopimuksen mukaan Suomessa pitäisi olla yli 500 turvakotipaikkaa maantieteellisesti kattavasti.

Vuonna 2015 tuli myös voimaan uusi turvakotilaki ja turvakotipalvelut pääsivät valtion rahoituksen piiriin.  Tämä rahoitus ei kuitenkaan riitä. Turvakotipaikkoihin ei ole budjetoitu tarpeeksi rahaa ja niitä ei riitä läheskään kaikille tarvitseville. THL arvioi, että kattavaa turvakotiverkostoa varten tarvittaisiin vuosittain 40 miljoonan euron rahoitus. Rahoitusta on kuitenkin varattu tulevillekin vuosille alle 20 miljoonaa euroa.

Turvakotiverkosto ei ole myöskään maantieteellisesti kattava: joillakin paikkakunnilla lähin turvakoti voi olla satojen kilometrien päässä ja esimerkiksi Satakunta on kokonaan ilman turvakotia. Suomesta puuttuu myös ns. matalan kynnyksen apu lähisuhdeväkivaltaa kokeneille sekä riittävä apu lähisuhdeväkivallan tekijöille. Niin turvakodit kuin matalan kynnyksen palvelutkin maksaisivat itsensä helposti takaisin, puhumattakaan väkivallasta aiheutuneista kärsimyksistä niin lapsille kuin aikuisillekin.

Turun Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry esittää, että

SDP sitoutuu toimimaan niin kuntien kuin valtion tasolla lähisuhdeväkivallan vastaisen työn rahoituksen lisäämiseksi sen tarvitsemalle tasolle.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 165

78 Istanbulin sopimuksen askelmerkit täytettävä

Sosialidemokraattiset Nuoret ry

Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen yksi Suomen vakavimmista ihmisoikeusongelmista. Joka kolmas suomalainen nainen on kokenut kumppaninsa tekemää väkivaltaa. Kynnys hakea apua on korkea ja suuri osa väkivaltaa ja häirintää kokeneista jää ilman tarvitsemaansa tukea ja apua. Avun ollessa kaukana tai saavuttamattomissa tilanteet usein vaikeutuvat entisestään. Oikea-aikaisilla tukitoimilla voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää pitkittyneiden tilanteiden määrää. Suomen turvakotiverkosto ei ole maantieteellisesti kattava, joten lähimpään turvakotiin matkaa saattaa joiltain paikkakunnilta kertyä satoja kilometrejä.

Suomessa Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta – eli niin kutsuttu Istanbulin sopimus, on astunut voimaan 1.8.2014. Suomessa turvakotipaikkoja on alle 120, kun riittävä turvakotipaikkojen määrä pitäisi olla vähintään 500. Viime vuonna 1200 turvakotiin yhteyttä ottanutta jäi ilman paikkaa. Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan yli 55 000 suomalaisnaista oli kokenut seksuaalista väkivaltaa kuluneen vuoden aikana. Seksuaalista väkivaltaa kokeneille suunnatut palvelut ovat kuitenkin täysin riittämättömät. Varsinaisia raiskauskriisikeskuksia on yksi, vaikka niitä tarvittaisiin 13.

Sopimus velvoittaa Suomea kiinnittämään huomiota väkivallan ennaltaehkäisyyn sekä matalankynnyksen palveluihin. Tällä hetkellä turvakotien ylläpitoon varattu määräraha on täysin riittämätön turvaamaan tarvittavat palvelut. Euroopan tasa-arvoinstituutin arvion mukaan naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa Suomelle runsaat 2 miljardin kustannukset.

Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

SDP sitoutuu tavoitteeseen nostaa turvakotien määrä vähintään 500 turvakotipaikkaan. Puoluekokous velvoittaa puoluejohtoa sitoutumaan Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoon ja sitoutumaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseen ja ehkäisemiseen. Istanbulin sopimuksen toimeenpano kunnianhimoisesti vaatii selkeän toiminta- ja rahoitussuunnitelman ja toimintaa tulee seurata ja arvioida.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 166

  • Heinäkuu 2020

    Pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomessa lisätään turvakotipalveluiden saatavuutta kohti Istanbulin sopimuksen mukaista tasoa. Vuodesta 2015 vuoteen 2019 turvakotien määrä on kasvanut 19 turvakodista 28 turvakotiin ja turvakotien perhepaikkoja on lisätty 114 perhepaikasta 202 perhepaikkaan. Viimeisimpinä vuonna 2019 avattiin uusi yksikkö Äänekoskelle Keski-Suomeen sekä lisättiin perhepaikkoja Jyväskylässä sekä muualla Suomessa Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla.

     

    Tällä hetkellä Suomen jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi turvakoti, samoin kaikissa Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa on vähintään yksi turvakoti. Suomessa on alueita, joilla maantieteellinen etäisyys lähimpään turvakotiin on liian pitkä. Katvealueita on tällä hetkellä etenkin Pohjois-Suomessa. Myönteinen asia on, että Suomen turvakodeissa on vuoden jokaisena päivänä vapaita turvakotipaikkoja, vuonna 2017 lukumäärä oli keskimäärin 49 vapaata paikkaa vuorokaudessa. Vapaita turvakotipaikkoja täytyykin olla jatkuvasti saatavilla, sillä turvakotipalvelu on kriisipalvelua, johon asiakkaan ei kuulu joutua jonottamaan paikan vapautumista.

     

    Turvakotien rahoitus on noussut vuoden 2016 11,55, miljoonasta €:sta vuoden 2019 19,55 milj €:oon. Tähän päälle on kehyksessä sovittu, että rahoitus nousee tulevina vuosina seuraavasti:

    2020 +3 milj. (22,6 milj.)

    2021 + 2 milj. (24,6 milj.)

    2022 +1 milj. (25,6 milj.)

     

    Kahden vuoden vuosittaisella lisämäärärahalla voidaan turvakotipaikkojen määrää lisätä hallitusti kohti riittävää tasoa.


Kommentoi

Tietosuoja