Partikongressen instämmer i motionens målsättningar om att serviceboende och effektiverat serviceboende samt klientavgifter för tjänster som ges i hemmet bör utvecklas, göras klarare och förtydligas nationellt.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteisiin palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen sekä kotiin vietävien palveluiden asiakasmaksujen kehittämisestä, selkeyttämisestä ja valtakunnallisesta yhtenäistämisestä.
Partikongressen instämmer i motionens målsättningar om att serviceboende och effektiverat serviceboende samt klientavgifter för tjänster som ges i hemmet bör utvecklas, göras klarare och förtydligas nationellt.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteisiin palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen sekä kotiin vietävien palveluiden asiakasmaksujen kehittämisestä, selkeyttämisestä ja valtakunnallisesta yhtenäistämisestä.
Partikongressen instämmer i motionens målsättningar om att serviceboende och effektiverat serviceboende samt klientavgifter för tjänster som ges i hemmet bör utvecklas, göras klarare och förtydligas nationellt.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteisiin palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen sekä kotiin vietävien palveluiden asiakasmaksujen kehittämisestä, selkeyttämisestä ja valtakunnallisesta yhtenäistämisestä.
I motionen föreslås det att det skyddade minimiinkomstbeloppet i varaktig offentlig anstaltsvård (långvård) höjs, dess tillämpning utvidgas till att omfatta serviceboende och att ett tak för matservice införs.
I motionen konstateras att för tillfället bestäms serviceavgiften för en person är i varaktig offentlig anstaltsvård (långvård) enligt personens betalningsförmåga, dock får avgiften uppgå till högst 85 % av personens nettoinkomster per månad. Om en maka eller make med högre inkomster är i anstaltsvård, kan vårdavgiften uppgå till högst 42,5 % av makarnas sammanlagda inkomster. Klienten garanteras ändå ett månatligt nettominimibelopp för personligt bruk. Beloppet är från och med 1.1.2016 minst 107 euro.
Samtidigt som fokus i äldreomsorgen riktigt nog flyttats bort från långvård, är de mycket varierande definitionerna och prissättningspraxisen inom serviceboendet ett allt större problem.
Under förra regeringsperioden försökte man hitta en lösning på frågan med hjälp av den i motionen nämnda arbetsgruppens arbete. Arbetsgruppens förslag kunde ändå inte tas upp till lagstiftningsnivå.
Prislappen för effektiverat serviceboende och hemvård varierar beroende på vårdgivaren och kommunen. Så får det inte vara.
Vi i SDP anser det viktigt att lagstiftningen gällande klientavgifter revideras. Lagen och förordningen om klientavgifter är från 1992, och de har reviderats årligen. Lagstiftningen är till många delar föråldrad och motsvarar inte de förändrade tjänsterna. Den tillämpas också oenhetligt, vilket är problematiskt ur jämlikhetsperspektiv.
I synnerhet förordningar om serviceboende och vård som ges i hemmet bör revideras. Grunderna för hur avgifterna bestäms bör klarläggas och de ska stiftas så att de är enhetliga oberoende av boendekommun. Som underlag i detta arbete kunde man använda den ovan nämnda arbetsgruppens betänkande där man har skrivit bl.a. om minimibeloppet för eget bruk bl.a. i serviceboende och effektiverat serviceboende samt maximibeloppet för måltidtjänsterna. När beloppet räknas ut kan klienten ges till exempel rabatt eller befrielse på avgift utifrån betalningsmån.
Aloitteessa esitetään, että laitoshoidossa turvattua vähimmäiskäyttövaraa nostetaan, sen käyttö laajennetaan palveluasumiseen ja ateriapalvelusta perittävälle maksulle asetetaan katto.
Kuten aloitteessa todetaan, tällä hetkellä pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan asiakkaan palvelumaksu määräytyy hänen maksukykynsä mukaan siten, että se voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan nettokuukausituloista. Jos suurempituloinen puoliso on laitoshoidossa, hoitomaksu voi olla enintään 42,5 % puolisoiden yhteenlasketuista tuloista. Asiakkaalle taataan kuitenkin henkilökohtaiseen käyttöön kuukausittain vähimmäiskäyttövara, joka on vähintään 107 euroa 1.1.2016 lähtien.
Samalla kun vanhustenhoidon painopistettä on aivan aiheellisesti siirretty pois pitkäaikaisesta laitoshoidosta, on palveluasumisen hyvin vaihtelevat määrittelyt ja hinnoittelukäytännöt muodostaneet yhä kasvavan ongelman.
Tätä asiaa pyrittiin ratkomaan viime hallituskaudella juuri aloitteessa mainitun työryhmän työn pohjalta. Työryhmän esitystä ei kuitenkaan pystytty viemään lainsäädäntötasolle.
Tehostetun palveluasumisen ja kotiin vietävien palveluiden hinnoittelu vaihtelee riippuen palvelutuottajasta ja kunnasta. Näin ei saisi olla.
SDP pitää tärkeänä tavoitteena asiakasmaksuja koskevan lainsäädännön uudistamista. Asiakasmaksulaki ja asetus ovat vuodelta 1992 ja niitä on muutettu vuosittain. Lainsäädäntö on monilta osin vanhentunutta, eikä se vastaa muuttuneita palveluja. Lainsäädäntöä sovelletaan epäyhtenäisesti ja se aiheuttaa ongelmia yhdenvertaisuudessa.
Erityisesti palveluasumisen ja kotiin annettavien palveluiden maksuja koskevat säädökset tulee uusia. Maksujen määräytymisperusteita tulee selkeyttää ja säätää ne yhdenmukaisiksi asuinkunnasta riippumatta. Tämän työn pohjana tulisi käyttää em. työryhmämietintöä, jossa on esitetty mm. palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen säädettävää vähimmäiskäyttövaraa sekä ateriapalveluista perittävää enimmäismäärää. Käyttövaraa laskettaessa voitaisiin asiakkaalle esimerkiksi tehdä maksuvaralaskelmaan pohjaava maksualennus tai -vapautus.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf
Då en person är i varaktig offentlig anstaltsvård (långvård) får avgiften som betalas för vården uppgå till högst 85 % av personens inkomster/månad och ifall inkomsterna är låga finns det stadgat i lagen att 105 euro/månad är det nettominimibelopp, som personen måste få ha kvar per månad efter det att långvårdsavgiften är betald.
Social- och hälsovårdsministeriets arbetsgrupp presenterade sina förslag till ändringar i lagstiftningen 30.1.2015, men regeringen hann inte verkställa förslagen. I arbetsgruppens betänkande ”Kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen ja kotiin annettavien palvelujen asiakasmaksut” konstateras att regeringens strukturpolitiska rapport förutsätter att anstaltsvård i fortsättningen bara ska ges på medicinska grunder. I första hand ska man erbjuda hemvård och effektiverat serviceboende.
Arbetsgruppen föreslog en enhetlig inkomstbaserad och timbaserad vård- och serviceavgift för kommunens hemvård, serviceboende och anstaltsvård. Arbetsgruppen föreslog att ett tak på 360 euro/månad införs för matservice. Vidare föreslog arbetsgruppen att det skyddade inkomstbeloppet, som motionsställaren hänvisar till, skulle höjas för ensamstående till 245 euro och makar till 416 euro.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf föreslår
– att det skyddade inkomstbeloppet höjs och ett tak för matservice införs
– att motsvarande praxis med skyddad del av nettoinkomsten skall tillämpas också på kommunala boenden och inom den privata sektorn för personer som redan är i vård/boende på servicehem/serviceboende.
Kun henkilö on pysyvästi julkisessa laitoshoidossa (pitkäaikaishoidossa), saa maksu, joka hoidosta maksetaan, olla korkeintaan 85 % henkilön kuukausituloista, Jos tulot ovat matalat, on lainmukainen miniminettomäärä, joka henkilölle on jäätävä pitkäaikaishoidon maksujen jälkeen, 105 euroa kuukaudessa.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitteli ehdotuksensa lainsäädäntöön tehtäviksi muutoksiksi 30.1.2015, mutta hallitus ei ennättänyt toteuttaa ehdotusta. Työryhmän mietinnössä ”Kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen ja kotiin annettavien palvelujen asiakasmaksut” todetaan, että hallituksen rakennepoliittinen raportti edellyttää, että laitoshoitoa annetaan jatkossa vain lääketietteellisin perustein. Ensikädessä tarjotaan kotihoitoa ja tehostettua palveluasumista.
Työryhmä ehdotti yhtenäistä tuloperusteista ja tuntiperusteista hoito- ja palvelumaksua kunnan kotihoidolle, palveluasumiselle ja laitoshoidolle. Työryhmä ehdotti 360 euron kuukausittaista kattoa ruokapalvelulle. Lisäksi työryhmä ehdotti, että suojattu tulomäärä johon aloitteen laatija viittaa, korotettaisiin yksineläjille 245 euroon ja aviopareille 416 euroon.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf esittää, että
– suojattua tulomäärää korotetaan ja että ateriapalvelulle asetetaan katto
– vastaavanlaista käytäntöä suojatusta nettotulon osasta sovelletaan myös kunnallisessa asumisessa ja yksityisellä sektorilla henkilöille, jotka jo ovat hoidossa tai asuvat palvelutalossa/palveluasunnossa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 148
Heinäkuu 2020
SDP on edistänyt mainittuja aloitteen tavoitteita hallitusneuvotteluissa ja Rinteen ja Marinin hallituksissa. Hallitusohjelman mukaan asiakasmaksulaki uudistetaan tavoitteena hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muu muassa maksuttomuutta laajentamalla ja kohtuullistamalla maksuja. Uudistuksen toteuttamiseen varattiin neuvotteluissa 45 miljoonaa euroa.
Esitys asiakasmaksulain uudistamiseksi on määrä antaa eduskunnalle syksyllä 2020. Esitysluonnoksen mukaan jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun sekä pitkäaikaisten sosiaalihuoltolain nojalla järjestettävien asumispalvelujen asiakasmaksut määräytyisivät yhdenmukaisin perustein. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, pitkäaikaisen laitoshoidon ja pitkäaikaisen perhehoidon asiakasmaksuihin sovellettaisiin niin ikään pitkälti yhdenmukaisia määräytymisperusteita.