| nro | Aloitteet |
|---|---|
| 43 | Työelämän kehittäminen |
Puoluekokous pitää perusteltuna, että työelämää kehitetään päivittämällä yhteistoimintalaki uudelle käytännönläheisemmälle tasolle työyhteisöjen kehittämiseksi ja työnsisältöjen rikastamiseksi.
Puoluekokous velvoittaa yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa, jonka kautta edistetään työntekijöiden laajempaa mukaan ottamista mm. yritysten toiminnan kehittämiseen ja uusien palvelu-, tuotanto- ja tuoteinnovaatioiden tekemiseen.
Työelämän kehittämiseksi tulee etsiä aktiivisesti myös uusia keinoja.
Samalla yhteistoimintalaki tulee muuttaa vastaamaan nykypäivän työelämää ja sen globaaleja haasteita yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yhteistoimintalain epäkohtiin, joita käytetään työelämässä väärin.
Puoluekokous pitää perusteltuna, että työelämää kehitetään päivittämällä yhteistoimintalaki uudelle käytännönläheisemmälle tasolle työyhteisöjen kehittämiseksi ja työnsisältöjen rikastamiseksi.
Puoluekokous velvoittaa yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa, jonka kautta edistetään työntekijöiden laajempaa mukaan ottamista mm. yritysten toiminnan kehittämiseen ja uusien palvelu-, tuotanto- ja tuoteinnovaatioiden tekemiseen.
Työelämän kehittämiseksi tulee etsiä aktiivisesti myös uusia keinoja.
Samalla yhteistoimintalaki tulee muuttaa vastaamaan nykypäivän työelämää ja sen globaaleja haasteita yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yhteistoimintalain epäkohtiin, joita käytetään työelämässä väärin.
Puoluekokous pitää perusteltuna, että työelämää kehitetään päivittämällä yhteistoimintalaki uudelle käytännönläheisemmälle tasolle työyhteisöjen kehittämiseksi ja työnsisältöjen rikastamiseksi.
Aloitteessa esitetään työelämän kehittämistä ja yhteistoimintalain päivittämistä palkansaajien kannalta järkevillä tavoilla sekä uudenlaista osallistavaa ja innostavaa johtamista kaikille aloille.
Aloite on linjauksiltaan ja työelämän laadun sekä tuottavuuden parantamisen näkökulmista aivan SDP:n tavoitteiden mukainen. Tosin yksittäisten työantajien johtamisjärjestelmiin on lainsäädännölläkään vaikea puuttua ja saada tuloksia aikaiseksi, el-leivät omistajat sisäistä toimintaa kokonaisuutena, jossa henkilöstö on voimavara. Erilaisilla johtajuutta ja työelämää kehittävillä toimilla tavoitteeseen voidaan edetä.
Hamarin ja Gammelbackan demarit HTY ry – Hammars och Gammelbacka socialdemokrater HAF rf
Tuottavuuden nosto ei edellytä kiky-sopimuksen kaltaisia lisätyötunteja ilman palkkaa tai kriisilausekkeita, vaan aitoa yhteistyötä ja hyvää johtamista. Käytännössä SDP voisi laatia esimerkiksi ohjelman työelämän parantamiseksi, ottaa johtamisen käytännöt ja aidon yhteistyön työpaikoilla esille, kun seuraavan kerran neuvotellaan työmarkkinaratkaisuista ja vaatia yhteistoiminnan edistämistä lainsäädännön ja koulutuksen keinoin.
Laki yhteistoiminnasta yrityksissä tulee päivittää uudelle käytännön läheisemmälle tasolle ottaen esimerkkejä kehittyneimmistä työyhteisöistä.
A. Johtaminen, erityisesti ihmisten johtaminen – ihmisten osallistaminen aidosti työyhteisön kehittämiseen, on käytännössä olematonta. Sitoutumista voi syntyä vain osallistumisen kautta ja se edellyttää, että esimiehet ja johto osaavat osallistamisen taidon, mutta näin ei ole. Tämä johtaa työnsisältöjen kapenemiseen ja itsemääräämisoikeuden mitätöimiseen. Todellista sitoutumista ja kehittämishalua ei ole koska on ”ihan sama mitä täällä tekee, kun saman palkan saa kuitenkin”. Sosialidemokraattien tulee vaatia uudenlaista osallistavaa ja innostavaa johtamista kaikilla aloille, teollisuudesta ja palveluammateista julkiselle sektorille.
B. Työnsisältöjen rikastaminen. – On panostettava osaamisen kehittämiseen ja työnsisältöjen laajentamiseen joka myös pakottaa kehittämään johtamista koska huippuosaajat lähtevät, ellei heitä johdeta kunnolla. Olemme osittain palaamassa Taylorismin tielle, ellei jotain tehdä.
Hamarin ja Gammelbackan demarit HTY ry – Hammars och Gammelbacka socialdemokrater HAF rf esittää, että
SDP toimissaan edistää työelämän kehittämistä edellä mainituilla palkansaajien kannalta järkevillä tavoilla.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 81
Heinäkuu 2020
Hallitusohjelmassa todetaan: ”Yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan rakenteellisesti ja sisällöllisesti työnantajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantamiseksi. Yhteistoimintalakia uudistetaan tukemaan paremmin työpaikkojen yhteistoimintaa ja turvaamaan mielekäs, turvallinen ja tuottava työelämä. Uudistuksen tavoitteena ovat riittävät oikeudet henkilöstön tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, jatkuvaan vuoropuheluun, työhyvinvoinnin edistämiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Työelämän luottamuksen ja työpaikkojen yhteistoiminnan vahvistamiseksi parannetaan henkilöstön osallisuutta ja asemaa sekä yt-menettelyssä että muutoin yritysten päätöksenteossa. Siirretään hallintoedustuslain henkilöstön edustusta koskevat säännökset yhteistoimintalakiin. Arvioidaan nykyisen hallintoedustuslain soveltamisrajaa ottaen huomioon pk-yritysten toiminnan erityispiirteet.”
Kolmikantainen yt-lakityöryhmä jatkaa työtään syyskuun loppuun. Valmisteilla olevassa paketissa on kolme keskeistä kokonaisuutta:
Jatkuva vuoropuhelu on korvaisi vanhan lain neuvottelu- ja tiedonantovelvoitteet (nykyisen lain 3-5 luvut). Muutosneuvotteluissa on parannettu henkilöstön edustajan vaikutusmahdollisuuksia.
Palkansaajapuolella keskeiset kysymykset liittyvät tietojensaantiin ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksiin. Työnantajapuolella keskeiset kysymykset liittyvät neuvotteluaikoihin, seuraamuksiin ja hallinnolliseen taakkaan. Keskeiset erimielisyydet koskevat ennen kaikkea soveltamisalakynnystä, annettavien tietojen laajuutta, neuvotteluaikoja ja hyvitysseuraamusta. Työryhmän toimikausi päättyy 30.9., minkä jälkeen esitys lähtee lausunnolle. Esitys annettaneen eduskunnalle kevättalvella 2021.