Puoluekokous yhtyy aloitteissa esitettyyn tarpeeseen muuttaa eräitä Sipilän hallituksen tekemiä epäoikeudenmukaisia maahanmuuttopoliittisia linjauksia. SDP:n tavoitteena on hallittu ja sosiaalisesti oikeudenmukainen maahanmuuttopolitiikka. Puoluekokous edellyttää, että maahanmuuttopolitiikka sisällytetään aloitteen 208 mukaiseen poliittiseen ohjelmaan.
Puoluekokous yhtyy aloitteissa esitettyyn tarpeeseen muuttaa eräitä Sipilän hallituksen tekemiä epäoikeudenmukaisia maahanmuuttopoliittisia linjauksia. SDP:n tavoitteena on hallittu ja sosiaalisesti oikeudenmukainen maahanmuuttopolitiikka. Puoluekokous edellyttää, että maahanmuuttopolitiikka sisällytetään aloitteen 208 mukaiseen poliittiseen ohjelmaan.
Puoluekokous yhtyy aloitteissa esitettyyn tarpeeseen muuttaa eräitä Sipilän hallituksen tekemiä epäoikeudenmukaisia maahanmuuttopoliittisia linjauksia. SDP:n tavoitteena on hallittu ja sosiaalisesti oikeudenmukainen maahanmuuttopolitiikka. Puoluekokous edellyttää, että maahanmuuttopolitiikka otetaan huomioon laadittaessa aloitteen 208 mukaista poliittista ohjelmaa.
Partikongressen instämmer i det behov som beskrivs i motionerna om att vissa orättvisa invandringspolitiska riktlinjer som Sipiläs regering har fattat beslut om bör ses över. SDP:s mål är en kontrollerad och socialt rättvis invandringspolitik. Partikongressen förutsätter att invandringspolitik beaktas i utarbetandet av det politiska programmet i enlighet med motion 208.
Aloitteissa esitetään SDP:n maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen linjan kirkastamista sekä hallituksen tekemien maahanmuuttopoliittisten päätösten muuttamista aloitteissa esitetyllä tavalla. Lisäksi esitetään, että puolueelle laadittaisiin uusi maahanmuuttopoliittinen ohjelma selventämään SDP:n linjaa.
Puoluehallitus toteaa, että maailmassa on tällä hetkellä pakolaisia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Siksi maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan uudelleenarviointi vastaamaan ajan tasaista tilannetta on paikallaan. Eri arvioiden mukaan maailmassa on yli 60 miljoonaa pakolaista, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotimaistaan sotaa, köyhyyttä ja luonnonkatastrofeja.
Suurimman vastuun pakolaisuudesta kantavat konfliktialueiden naapurimaat. Suurin osa esimerkiksi Lähi-idän konflikteja pakenevista ihmisistä ei koskaan pyri tai päädy Eurooppaan. Puoluehallitus korostaa, että on tärkeää nähdä pakolaisuus osana laajempaa globaalia liikehdintää, joka kohdistuu vain osin Eurooppaan.
Eurooppaan saapui vuoden 2015 aikana yli miljoona pakolaista. Suomeen turvapaikkahakemuksia tuli vuonna 2015 noin 32 000 ja ilman huoltajaa olevia alaikäisiä heistä on noin 3 000. Tuhannet turvapaikanhakijat ovat myös peruuttaneet turvapaikkahakemuksensa. Vuonna 2017 Suomeen arvioidaan saapuvan noin 10 000 – 15 000 turvapaikanhakijaa.
Humanitaarista maahanmuuttoa ohjaavat ensikädessä Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteet. Näihin SDP on sitoutunut maahanmuuttopolitiikassaan.
Puhuttaessa humanitaarisesta maahanmuutosta on tärkeää muistaa, että oleskeluluvan voi saada kolmella perusteella: pakolaisstatus, toissijainen suojelu sekä tilapäinen suojelu, jos kriteerit täyttyvät. Puoluehallitus muistuttaa, että SDP on korostanut tarvetta etsiä näille käytänteille yhteiset Pohjoismaiset ja eurooppalaiset kriteerit.
Puoluehallitus korostaa, että keskeistä pakolaiskriisin ratkaisemisessa on kansainvälinen yhteistyö. YK:n ja Euroopan unionin puitteissa on löydettävä keinoja, joilla pakolaisuuden välittömien vaikutusten lisäksi puututaan pakolaisuuden juurisyihin. Tärkeää on myös tukea lähtömaiden lähialueita, jotka kantavat suurimman vastuun pakolaisuudesta.
SDP on aikaisemmin juurevan kotoutumisen ohjelmassa ja puoluehallituksen kannantoissa sekä eduskuntaryhmän työskentelyssä linjannut periaatteensa pakolaiskriisiin. SDP pitää tärkeänä EU:n yhteisiä keinoja, joilla vastuu maanosaan saapuvista pakolaisista saadaan jaettua. Tämä tarkoittaa käytännössä yhteisiä pelisääntöjä sekä pakolaisten sijoittamista unionin jäsenmaihin pysyvällä menettelyllä.
Lailliset maahantuloreitit, pakolaiskiintiöt ja perheenyhdistäminen ovat keinoja vähentää ihmissalakuljetusta kriisialueilta. Lisäksi on tärkeää, että EU:n rajaviranomaisen Frontexin resurssit turvataan, jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa parannetaan ja parhaita käytänteitä levitetään nykyistä enemmän valtioiden kesken. Humanitäärisen avun tarjoamista pakolaisuuden lähtömaiden lähialueille on myös lisättävä.
Puoluehallitus toteaa, että pyrkimyksenä on oltava Suomen pakolaiskiintiön nostaminen hallitusti. Kiintiön nosto vastaa samaan tarpeeseen, kuin mihin humanitaarisella viisumilla pyritään. Tältä osin puoluehallitus ei näe humanitaarisen viisumin käyttöönottoa tarpeellisena.
Puoluehallitus viittaa SDP:n juurevan kotoutumisen ohjelmaan ja toteaa, että SDP:n tavoitteena on reilu ja hallittu maahanmuutto. Turvapaikka tulee myöntää kaikille niille, jotka täyttävät myönteisen turvapaikkapäätöksen edellyttämät kriteerit. Heidät, jotka eivät kriteerejä täytä, on palautettava takaisin lähtömaihin.
Turvapaikkajärjestelmää kehitettäessä on korostettava ylikansallisten toimenpiteiden merkitystä. Samalla on huolehdittava, ettei oleskeluluvan saaneille luoda erillistä sosiaaliturvaa, vaan lainsäädäntö kohtelee tasapuolisesti kaikkia. Keskeistä turvapaikkapäätöksen jälkeen on kotoutumisen onnistuminen, johon tulee panostaa SDP:n kotouttamisohjelmassa linjatuilla tavoilla.
I motionerna föreslås det att SDP:s invandrings- och flyktingpolitiska linje förtydligas samt att regeringens invandringspolitiska beslut ändras på det sätt som framförs i motionerna. Dessutom föreslås det att SDP utarbetar ett nytt invandringspolitiskt program som bidrar till att förtydliga SDP:s linje i frågan.
Partistyrelsen konstaterar att det idag finns fler flyktingar i världen än någonsin tidigare. Därför är det skäl att omvärdera invandrings- och flyktingpolitiken så att den motsvarar nuläget. Enligt olika uppskattningar finns det mer än 60 miljoner flyktingar globalt. De har varit tvungna att fly från sina hemländer på grund av krig, fattigdom och naturkatastrofer.
Det största ansvaret för flyktingskapet bärs av grannländer till de konfliktdrabbade områdena. Största delen av till exempel de människor som flyr konflikterna i Mellanöstern söker sig aldrig till Europa. Partistyrelsen understryker att det är viktigt att se fenomenet som en del av en mer omfattande, global rörelse som endast delvis är riktad mot Europa.
Över en miljon flyktingar anlände till Europa under 2015. Finland mottog cirka 32 000 asylansökningar 2015, och av dessa var antalet minderåriga som kom utan vårdnadshavare cirka 3 000. Tusentals asylansökande har också dragit tillbaka sin asylansökan. År 2017 anländer det uppskattningsvis 10 000–15 000 asylansökande till Finland.
Humanitär invandring styrs i första hand av de internationella konventioner som Finland har förbundit sig till samt principen om respekt för de mänskliga rättigheterna. SDP har i sin invandringspolitik förbundit sig till dessa.
Då vi talar om humanitär invandring är det viktigt att komma ihåg att uppehållstillstånd kan beviljas på tre grunder: flyktingstatus, sekundärt skydd samt tillfälligt skydd, om kriterierna uppfylls. Partistyrelsen påminner om att SDP framhållit vikten av att finna gemensamma nordiska och europeiska kriterier för dessa.
Partistyrelsen understryker att det internationella samarbetet har nyckelroll då vi vill finna en lösning till flyktingkrisen. Vi måste inom ramen för FN och Europeiska unionen identifiera sätt genom vilka det är möjligt att utöver de direkta effekterna av fenomenet även ta itu med de grundläggande orsakerna till att människor är tvungna att fly. Det är också viktigt att stödja närområdena kring utgångsländerna som bär det största ansvaret för situationen.
SDP har tidigare i sitt program om väl förankrad integration samt i partistyrelsens ställningstaganden och i riksdagsgruppens arbete redogjort för sina principer gällande flyktingkrisen. SDP anser att EU:s gemensamma verktyg som innebär ett gemensamt ansvar för de flyktingar som kommer till Europa är viktigt. I praktiken är det fråga om gemensamma spelregler samt att flyktingar får en permanent plats i unionens medlemsländer.
Lagliga rutter, flyktingkvoter och familjeåterförening bidrar till att minska på trafficking från krisdrabbade områden. Dessutom är det viktigt att EU:s gemensamma byrå för gränskontroll Frontex resurser tryggas, informationsutbyte mellan medlemsländerna förbättras och att bästa praxis sprids i ännu högre grad mellan länderna. Mer humanitär hjälp behövs i närområdena kring utgångsländerna.
Partistyrelsen konstaterar att Finland bör sträva efter en kontrollerad höjning av flyktingkvoten. Det svarar på samma behov som utfärdandet av humanitära visum. Till denna del anser partistyrelsen inte att utfärdandet av humanitära visum är nödvändigt.
Partistyrelsen hänvisar till partiets program som handlar om väl förankrad integration och konstaterar att SDP:s mål är en rättvis och kontrollerad invandring. Alla de som uppfyller kriterierna för ett positivt beslut på sin asylansökan bör beviljas asyl. De som inte uppfyller kriterierna, ska återvändas till sina utgångsländer.
Då asylsystemet utvecklas är det skäl att poängtera betydelsen av övernationella åtgärder. Samtidigt måste vi se till att det inte skapas ett separat socialskydd för de som fått uppehållstillstånd utan att alla behandlas jämbördigt i lagstiftningen. Det mest centrala efter ett positivt beslut är en lyckad integration som man bör satsa på enligt det som slås fast i SDP:s integrationsprogram.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf
Krig, oroligheter och fattigdomen i Syrien, Irak, Afghanistan och norra Afrika har tvingat miljontals människor på flykt. Den största bördan bärs av dessa länders grannländer, men ju längre konflikterna pågår och ju sämre förhållandena och framtidsutsikterna är i flyktingförläggningarna utanför Europa, desto större del av flyktingarna söker sig till EU.
Redan under första hälften av 2016 har 2500 – kvinnor och barn bland dem – drunknat i Medelhavet i desperata försök att nå Europa. EU måste skapa trygga vägar in i Europa för flyktingar, så att de inte tvingas ty sig till människosmugglare. Finland bör dels ta i bruk ett humanitärt visum, som innebär att personen kan ansöka om asyl på Finlands ambassad i det land hen vistas i och dels öka flyktingkvoten.
32476 personer sökte asyl i Finland år 2015. En stor del av dem kommer att beviljas asyl. Det innebär i sin tur en utmaning för integrationspolitiken, utbildningsväsendet och bostadsplaneringen. I slutändan innebär det stora antalet nyfinländare ändå en oerhörd möjlighet om personerna integreras i samhället och får jobb.
32 476 personer sökte asyl i Finland år 2015. En stor del av dem kommer att beviljas asyl. Det innebär i sin tur en utmaning för integrationspolitiken, utbildningsväsendet och bostadsplaneringen. I slutändan innebär det stora antalet nyfinländare ändå en oerhörd möjlighet om personerna integreras i samhället och får jobb.
De som beviljas uppehållstillstånd måste å sin sida få den hjälp de behöver för att komma tillrätta med vardagen i ett för dem främmande samhälle. Den här hjälpen bör de i första hand få av sakkunnig, avlönad personal, men även frivilliga och sk. vänverksamhet behövs i anpassningsprocessen.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf yrkar på att
SDP, dess riksdagsledamöter och europarlamentariker aktivt jobbar för att
Sota, levottomuudet ja köyhyys Syyriassa, Irakissa, Afganistanissa ja Pohjois-Afrikassa ovat pakottaneet miljoonat ihmiset pakenemaan. Näiden maiden naapurimaat kantavat suurimman taakan, mutta mitä kauemmin konfliktit jatkuvat ja mitä huonommat olosuhteet ja tulevaisuuden näkymät vastaanottokeskuksissa Euroopan ulkopuolella ovat, sitä suurempi osa pakolaisista hakeutuu EU:n alueelle.
Jo vuoden 2016 ensimmäisen puoliskon aikana 2500 ihmistä –joiden joukossa naisia ja lapsia- on hukkunut Välimereen yrittäessään epätoivoisesti päästä Eurooppaan. EU:n on luotava pakolaisille turvallisia reittejä Eurooppaan, jotta heidän ei tarvitse kääntyä ihmissalakuljettajien puoleen. Suomen pitää ottaa käyttöön humanitäärinen viisumi, joka tarkoittaa, että henkilö voi anoa turvapaikkaa siinä maassa jossa hän oleskelee, sekä lisätä pakolaiskiintiötä.
32476 henkilöä haki Suomesta turvapaikkaa vuonna 2015. Suurelle osalle heistä myönnetään turvapaikka. Se tarkoittaa vuorostaan haastetta integraatiopolitiikalle, koulutusjärjestelmälle ja asuntosuunnittelulle. Loppujen lopuksi suuri uussuomalaisten määrä on kuitenkin suuri mahdollisuus, jos henkilöt integroidaan yhteiskuntaan ja jos he saavat työtä.
Oleskeluluvan saaneiden henkilöiden täytyy puolestaan saada apua, jota he tarvitsevat selvitäkseen arkipäivästä vieraassa yhteiskunnassa. Tätä apua heidän on saatava ensi kädessä asiantuntevalta ja palkatulta henkilökunnalta, mutta myös vapaaehtoisia ja nk. ystävätoimintaa tarvitaan sopeutumisprosessissa.
Finlands Svenska Socialdemokrater rf vaatii, että
SDP sekä sen kansanedustajat ja europarlamentaarikot työskentelevät aktiivisesti, jotta
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 300
Vanda Svenska Socialdemokrater rf
Vanda Svenska Socialdemokrater rf motsätter sig Finlands skärpta lagstiftning och praxis, när det gäller beviljande av asyl och att utföra utvisningar. Vi anser att dessa strider mot mänskliga rättigheter och hänvisar till Finlands grundlag och Artikel 19 i EU:s stadga .(Skydd vid avlägsnande, utvisning och utlämning i Europeiska Unionens Stadga om de grundläggande rättigheterna (2010/C 83/02):
Satu Vasantola skriver i en artikel (HS 26.8.2016) om flera utvisningsbeslut i Finland som kränker mänskliga rättigheter. Besluten har blivit ofattbara och godtyckliga. Om man jämför andelen avslagna ansökningar om uppehållstillstånd i Sverige och Finland ser man tydliga spår av en politisk linjedragning hos oss. Av dem som kommit från Irak har 50 % beviljats uppehållstillstånd i Sverige, medan endast 10 % beviljats uppehållstillstånd i Finland efter att ändringen av utlänningslagen trädde ikraft. Beslutet att avskaffa möjligheten till humanitärt skydd har gjort vår asylpolitik rentav omänsklig. Prövning av ändringens enlighet med grundlagen borde utföras.
”Ingen får avlägsnas, utvisas eller utlämnas till en stat där han eller hon löper en allvarlig risk att utsättas för dödsstraff, tortyr eller andra former av omänsklig eller förnedrande bestraffning eller behandling,” står det i EU:s stadga om de grundläggande rättigheterna. Migrationsverkets linjedragning beträffande trygga områden i Irak och Somalia bygger inte på säkra uppgifter på fältet. Många fall av utvisning till livshotande omständigheter har rapporterats i media under sommaren 2016. Domstolarnas olika instanser borde pröva om Migrationsverkets tjänstemän har överskridit sina befogenheter.
Vanda Svenska Socialdemokrater rf förslår att
SDP vidtar nödvändiga åtgärder för att rätta till den rådande politik Finlands regering bedriver gällande både beviljande av asyl och beslut om utvisning. Vårt parti i opposition bör göra sitt yttersta för att med det snaraste avlägsna de rådande missförhållandena.
Vanda Svenska Socialdemokrater rf vastustaa Suomen kiristettyä lainsäädäntöä ja käytäntöä sekä myönnettäessä turvapaikkaa että turvapaikanhakijaa karkottaessa. Mielestämme käytäntömme ei noudata ihmisoikeuksia, ja viittaamme Suomen perustuslakiin sekä EU-oikeuden 19. artiklaan (Suoja palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa koskien EU:n ihmisoikeussäädöksiä ( 2010/C 83/02).
Satu Vasantola kirjoittaa artikkelissaan (HS 26.8.2016) useasta Suomessa tehdystä karkotuspäätöksestä, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia. Päätöksistä on tullut käsittämättömiä sekä sattumanvaraisia. Kun vertailee Suomessa ja Ruotsissa tehtyjä karkotuspäätöksiä havaitsee selvän poliittisen linjanmuutoksen meillä. Noin 50 % Irakista tulleille turvapaikanhakijoille on Ruotsissa myönnetty turvapaikka, mutta vastaava luku on Suomessa, ulkomaalaislain muutoksien astuttua voimaan, vain 10 %. Päätös poistaa mahdollisuuden saada humanitääristä suojaa on muuttanut turvapaikkapolitiikkamme jopa epäinhimilliseksi. On syytä myös tutkia, mikäli nykypäätökset ovat perustuslain mukaisia.
Ihmisoikeuksista EU:n perussäädöksistä on luettavissa: ”Ketään ei saa palauttaa, karkottaa tai luovuttaa sellaiseen maahan, jossa häntä vakavasti uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu.” Maahanmuuttoviraston linjanvedot koskien turvallisia alueita Irakissa ja Somaliassa eivät perustu todellisuudesta saatuihin varmoihin tietoihin. Mediassa olemme kesällä 2016 saaneet lukea monista karkotuksista elämää uhkaaviin olosuhteisiin. Tuomioistuimien olisi syytä tutkia, ovatko Maahanmuuttoviraston virkamiehet ylittäneet valtuuksiansa.
Vanda Svenska Socialdemokrater rf esittää, että
SDP ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin muuttaakseen Suomen nykyhallituksen harjoittamaa politiikkaa koskien sekä turvapaikan myöntämistä että Suomesta karkotusta. Oppositiossa olevan puolueemme on mahdollisimman pian tehtävä kaikkensa poistaakseen vallitsevat epäkohdat tässä asiassa.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 302
Eurooppademarit - Tähti ry ja Nuorsosialidemokraatit NUS ry
Maahanmuutto ja koko Eurooppaa koskettava muuttoliike on kasvanut ja monimuotoistunut huomattavasti 2010-luvulla. SDP:n tulee päivittää vuonna 2010 tehty Reilu ja hallittu maahanmuutto -raportti ja muodostaa selkeä maahanmuuttopoliittinen linja. SDP:n maahanmuuttopoliittinen linja on nykyisellään sekava.
Eurooppademarit – Tähti ry ja Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittävät, että
hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen laatimaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jossa puolueen linja selvitetään.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 303
Heinäkuu 2020
SDP:n maahanmuuttopolitiikan linjat näkyvät kattavasti eduskuntavaaliohjelmassa ja poliittisessa ohjelmassa. Hallitusvastuussa SDP on tehnyt töitä kestävän ja hallitun maahanmuuton eteen. Hallitusohjelmaan on kirjattu monia oikeudenmukaisuutta lisääviä muutoksia maahanmuuttopolitiikkaan. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että Sipilän hallituksen kaudella ulkomaalaislakiin tehtyjen lukuisten erillisten lakimuutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään.
Tähän liittyvä tutkimushanke, jossa tuotetaan myös konkreettisia toimenpidesuosituksia, aloitettiin toukokuussa 2020 ja sen tulosten on tarkoitus valmistua tammikuuhun 2021 mennessä.
Eduskuntavaaliohjelma
Eduskuntavaaliohjelmassa todetaan, että pakolaisuuden juurisyihin on vaikutettava globaalisti ja lähtömaissa, ja pakolaisten auttamisessa on panostettava niihin maihin, joissa pakolaisten enemmistö on. Vaaliohjelmassa linjataan, että oikeus suojeluun on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus ja se on myönnettävä sitä tarvitseville. SDP:lle ihmisarvo on jakamaton ja hädässä olevia ihmisiä on autettava. EU:n tasolla jäsenmaiden on kannettava solidaarisuuden hengessä velvoitteensa pakolaiskysymyksessä siten, että toimet ovat oikeudenmukaiset kaikille jäsenmaille.
Maksuttoman oikeusavun rajaaminen turvapaikanhakijan kuulemisessa oli Sipilän hallitukselta huono päätös. Sen tuomat välittömät kustannussäästötkin ovat olleet pienet, ja se on vastaavasti aiheuttanut ylimääräisiä lisäkuluja ja ongelmia prosessin myöhemmissä vaiheissa. Turvapaikanhakijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että hän saa ammattitaitoista apua heti prosessin alusta lähtien. Siksi SDP haluaa palauttaa turvapaikanhakijan maksuttoman oikeusavun.
Turvapaikkaprosessi voi toimia vain, jos myös kielteisiä päätöksiä voidaan antaa. Tällöin oikeusprosessin päätöksenä on todettu, ettei henkilöllä ole oikeutta turvapaikkaan Suomessa. Kielteisillä päätöksillä taas on merkitystä vain, jos ne voidaan myös panna toimeen. Kielteisen päätöksen saaneita henkilöitä palautettaessa tulee olla varmuus, ettei ihmisiä palauteta kansainvälisten sopimusten palautuskiellon tarkoittamiin olosuhteisiin.
SDP katsoo, että kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden perheenyhdistämistä koskevia määräyksiä on kohtuullistettava ja kansainvälistä suojelua saavat alaikäiset perheenkokoajat vapautettava toimeentulovaatimuksesta kokonaan. Toimeentuloedellytykseen on aina myös sovellettava tapauskohtaista harkintaa ja siitä on voitava poiketa inhimillisillä perusteilla. Perheenyhdistämistä koskevan hakemuksen vireille laittamisen käytännön ongelmia on ratkottava yhteisen Pohjoismaisen ja eurooppalaisen linjan pohjalta niin, että perheenyhdistäminen on käytännössä mahdollista.
Poliittinen ohjelma
SDP:n poliittisen ohjelman tuoreimmassa luonnosversiossa maahanmuuttopolitiikka on esillä hyvin kattavasti. Ohjelmassa todetaan, että maahanmuuttopolitiikkaa on kehitettävä osana yleistä yhteiskuntapolitiikkaa ja maahanmuuton tulee olla hallittua, oikeudenmukaista sekä kansalaisten hyväksymää. Sitoutuminen kansainvälisiin sopimuksiin, ihmisoikeuksien ja ihmisarvon periaatteen kunnioittamiseen muodostavat perustan maahanmuuttopolitiikalle.
Maahanmuuton pitäminen hallittuna edellyttää sitä, että maahanmuuttopolitiikka perustuu toimivaan lainsäädäntöön, on ennakoitua ja ottaa taloudellisen kantokykymme huomioon. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa puolestaan syrjimättömyyttä, yhdenvertaista kohtelua ja inhimillisyyttä. Jokaisen on noudatettava yhteisesti sovittuja sääntöjä. Kaikkien oleskeluluvan saaneiden on päästävä nopeasti tasa-arvoisina ja aktiivisina toimijoina osaksi yhteiskuntaa. Maahanmuuttopolitiikan tulee olla sellaista, että se tukee osaltaan yhteiskunnan vakautta ja turvallisuutta.
Hallitusohjelma
Hallitusohjelman mukaan selvitetään ulkomaalaislakiin tehtyjen lukuisten erillisten lakimuutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan.
Hallitusohjelman mukaan kiintiöpakolaisten määrä nostetaan vuonna 2020 vähintään 850 tasolle. Tämän jälkeen arvioidaan vuosittain kiintiöpakolaisten määrä välille 850–1 050 ottaen huomioon turvapaikanhakijoiden määrä.
Hallitusohjelman mukaan selvitetään perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia sekä kansainvälistä suojaa saavien perheenkokoajiin sovellettavien tulorajojen kohtuullisuutta ottaen huomioon perhe-elämän suoja, lapsen edun toteutuminen ja muissa Pohjoismaissa sovellettavien toimeentuloedellytysten taso ja käytännöt. Toimeentuloedellytyksen soveltaminen kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneisiin alaikäisiin perheenkokoajiin lopetetaan.
Hallitusohjelman mukaan selvitetään viime vuosina tehtyjen ulkomaalaislain muutosten vaikutukset. Parannetaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa pidentämällä valitusaikaa turvapaikkapäätöksestä. Hallitusohjelman mukaan turvapaikanhakijoiden kotouttamisen on käynnistyttävä jatkossa entistä aikaisemmin, jo vastaanottokeskuksessa. Varmistetaan maahanmuuttajanaisten mahdollisuus osallistua kotoutumis- ja kielikoulutukseen. Rakennetaan yhden luukun moniammatillisten kotouttamis- ja osaamiskeskuksia ja edistetään parhaiden käytäntöjen valtakunnallista levittämistä. Vahvistetaan maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista, ohjausta ja osaamiskeskustoimintaa.