Puoluekokous ei yhdy aloitteiseen, mutta velvoittaa puolueen toimimaan sen eteen, että yksityishenkilön mahdollisuus saada tietoja henkilötietojensa käsittelystä ja mahdollisuus tosiasiallisesti kontrolloida tietojensa luovuttamista paranisi.
Puoluekokous ei yhdy aloitteiseen, mutta velvoittaa puolueen toimimaan sen eteen, että yksityishenkilön mahdollisuus saada tietoja henkilötietojensa käsittelystä ja mahdollisuus tosiasiallisesti kontrolloida tietojensa luovuttamista paranisi.
Puoluekokous ei yhdy aloitteiseen, mutta velvoittaa puolueen toimimaan sen eteen, että yksityishenkilön mahdollisuus saada tietoja henkilötietojensa käsittelystä ja mahdollisuus tosiasiallisesti kontrolloida tietojensa luovuttamista paranisi.
Aloitteessa esitetään, että henkilöön liittyvien tietojen hallinnointi keskitettäisiin laajaan kansalliseen tietojärjestelmään. Lisäksi jokaiselle kansalaiselle vahvistettaisiin omistusoikeus omiin tietoihinsa.
Puoluehallitus yhtyy aloitteessa esitettyyn käsitykseen, että tiedon merkitys ja arvo kasvavat kiihtyvästi. Viranomaiset keräävät paljon tietoa yksityishenkilöistä viranomaistehtäviensä hoitamista varten. Yksityisille yrityksille tieto esimerkiksi kuluttajien ostoskäyttäytymisestä on arvokasta. Teknologinen kehitys on tehnyt suurten tietomäärien käsittelystä ja analysoimisesta huomattavan helppoa ja tätä kautta tiedon hyödynnettävyys on lisääntynyt.
Aloitteen esitysosassa puhutaan omiin tietoihinsa kohdistuvasta omistusoikeudesta. Näiltä osin puoluehallitus katsoo, että termiä omistusoikeus tulee tässä yhteydessä välttää. Yksityisen omistusoikeuden ei katsota nykyisin voivan kohdistuva pelkkään tietoon, eikä kehitystä yksityisen omistusoikeuden alaa tällä tavalla laajentavaan suuntaan tule tukea.
Omistusoikeuden sijaan oikeutta kerätä, tallentaa, yhdistellä ja käyttää yksityishenkilöitä koskevaa tietoa rajoittaa henkilötietolainsäädäntö. Näistä laissa asetetuista rajoituksista suurin osa on kuitenkin tahdonvaltaisia, eli henkilö voi itse myöntää luvan tietojen käsittelyyn.
Viranomaisten oikeus kerätä ja käsitellä henkilötietoja perustuu yleensä suoraan lainsäädäntöön. Tietojen keräämisen ja käsittelyn tulee olla tarpeen ja perusteltua viranomaisen tehtävän kannalta.
Yksityisten yritysten harjoittama henkilötietojen kerääminen taas voi perustua henkilötietolaissa olevaan valtuutukseen, kun tiedon käsittely liittyy suoraan esimerkiksi yrityksen henkilölle suorittamaan palveluun. Laajemmalle menevä tietojen kerääminen kuitenkin perustuu henkilön itsensä antamaan suostumukseen. Hyväksyessään tietokoneohjelman käyttöehdot tai ottaessaan käyttöön bonuskortin henkilö antaa sen käyttöehdoissa suostumuksensa tietojensa tallentamiseen ja käyttämiseen määrätyssä laajuudessa.
Henkilötietolain mukaan jokaisella on oikeus saada tieto itseään koskevista henkilörekisteriin liitetyistä tiedoista. Käytännössä tämän oikeuden käyttäminen on hyvin vaikeaa, koska yksilön on haastavaa seurata mihin kaikkialle hänestä tietoa kerätään.
Puoluehallitus katsoo, että jo nykyinen lainsäädäntö turvaa periaatteessa yksilölle melko pitkälle menevän päätösvallan siitä, mitä hänen henkilötietojaan hyödynnetään esimerkiksi yksityisessä elinkeinotoiminnassa. Tämän oikeuden käyttäminen on kuitenkin käytännössä vaikeaa, koska yksilön on hyvin haastavaa seurata, mihin kaikkialle hänen tietojaan on tallennettu ja miten niitä käytetään.
Yksilön tietosuojan ja henkilötietoja koskevan itsemääräämisoikeuden kehittäminen on perusteltua henkilötietojen hyödynnettävyyden lisääntyessä. Aloitteessa esitetty keskitetty järjestelmä tietojen hallinnoimiseen on yksi mahdollinen malli. Asia vaatii kuitenkin laajaa valmistelua ja selvittämistä, eikä puolueen ole puoluehallituksen käsityksen mukaan tässä vaiheessa perusteltua sitoutua yhteen tiettyyn toimintatapaan tai malliin asian edistämiseksi.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry
Tieto on tulevaisuuden arvokkainta pääomaa. Suuret kauppaketjut keräävät yhä tarkempia tietoja asiakkaidensa ostoskäyttäytymisestä. Myös hyvinvointivaltio kerää ja säilyttää jokaisesta kansalaisesta valtavan määrän tietoa.
Harvalla kansalaisella on kokonaiskuvaa kaikista tiedoista, joita viranomaiset ja yksityiset keräävät. Kaikkien omien tietojensa tarkastaminen ja hallinnointi on käytännössä mahdotonta. Digitalisaation myötä tietojen kerääminen ja jakaminen helpottuu ja lisääntyy kiihtyvästi.
Suomi on tietosuojan edelläkävijä ja voi olla sitä myös tulevaisuudessa. Valtion on rakennettava sähköinen tilipalvelu, jossa jokainen suomalaisen henkilötunnuksen omistava voi hallita omia tietojaan ja päättää, millä viranomaisilla (tai yksityisillä) on oikeus tietojen käyttöön. Tietoturva varmistetaan rakentamalla järjestelmä erilaisista yhteensopivista osista, joista kaikki on suojattu erikseen.
Suomi.fi-palvelussa kansalainen voisi hallita esimerkiksi henkilö-, terveys-, tulo- ja omistus-, koulutus- ja ostosrekisteritietojaan. Pääsääntö on ihmisen oma päätösvalta siitä, kenellä on pääsy tietoihin, mutta osa tiedoista on lakien nojalla oltava viranomaisten käytössä.
Kaikki yritysten keräämät tiedot on pitkällä aikavälillä liitettävä osaksi järjestelmää, jotta kansalainen saa itse päättää, mitkä hänestä kerätyt tiedot ovat yritysten käytössä ja hän voi halutessaan pyytää tiedoistaan hinnan, jonka yritys maksaa.
Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että
SDP toimii sen puolesta, että jokaisella kansalaisella on perusoikeus omistaa omat tietonsa. Pitkällä aikavälillä omien tietojen hallinnointi on järjestettävä henkilökeskeisessä kansallisessa tietojärjestelmässä.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 289
Heinäkuu 2020
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että henkilötietojen suojaa kehitetään määrätietoisesti sekä edistetään Pohjoismaiden neuvoston yhteispohjoismaista sähköistä identiteettiä koskevaa hanketta.