Puoluekokous toteaa, että aloite esittää näkökohtia eri kehityspolitiikan osa-alueisiin, joista aktiivisen keskustelun käyminen puolueen sisällä on tärkeää. Puoluekokous pitää edelleen tärkeänä, että valtio tavoittelee YK:n asettamaa kehitysavun määrärahan rajaa 0.7 % bruttokansantuotteesta. Aloitteessa mainittuihin ongelmiin kiinnitetään huomiota ja analyysia jatketaan kaikki asiaan vaikuttavat tekijät laajasti huomioiden. EU:n yhteistä kehitysyhteistyötä on käytettävä vahvemmin sen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tueksi ja YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Puoluekokous toteaa, että aloite esittää näkökohtia eri kehityspolitiikan osa-alueisiin, joista aktiivisen keskustelun käyminen puolueen sisällä on tärkeää. Aloitteessa mainittuihin ongelmiin kiinnitetään huomiota ja analyysia jatketaan kaikki asiaan vaikuttavat tekijät laajasti huomioiden.

Aloitteessa esitetään, että SDP:n tulee toimia kaikin mahdollisin tavoin sen puolesta, että aloitteessa mainittuja ongelmia aletaan korjata. Aloitteessa mainittuja ongelmia ovat muun muassa väestönkasvu lieveilmiöineen sekä Euroopan turvapaikkapolitiikka.

Väestön määrän kasvun 1900-luvulla käynnisti eri yhteiskuntien teollistuminen sekä ihmisten hyvinvoinnin lisääntyminen. Väestön määrän kasvu tulee kuitenkin ymmärtää osana historiallista kontekstia ja väestöllistä muuntumista.

Agraariyhteiskunnassa sekä syntyvyys että kuolleisuus olivat korkeita. Teollistuminen taas johti keskimääräisten elinikien pidentymisiin eri yhteiskunnissa. Syntyvyyden lasku seuraa kuolleisuuden laskua viiveellä. Väestönkasvu jatkuu yhä, mutta hedelmällisyyden huippu on ohitettu. Kokonaishedelmällisyysluku ilmoittaa keskimääräisen lapsiluvun naista kohden, ja tämä luku on puolittunut 2000-luvulle tultaessa. Esimerkiksi 1960-luvulla hedelmällisyysluku oli keskimäärin 5 lasta naista kohden, ja vuoden 2100 kokonaishedelmällisyysluku on arviolta 1,9.

Väestönkasvu jatkuu hedelmällisyysluvusta huolimatta, sillä korkea syntyvyys ja matala kuolleisuus vaikuttavat tilanteeseen, sillä niiden aikana on syntynyt historiallisen suuria sukupolvia. Ihmiset kuitenkin saavat vuosi vuodelta vähemmän lapsia, mikä puolestaan hidastaa väestönkasvua. Aloitteessa mainittu skenaario on siis osittain virheellinen.

Muuttoliikkeen juurisyyt taas ovat moninaisia ja niitä on hankalaa ennakoida. Joitakin esimerkkejä ovat esimerkiksi työttömyys, heikko hallinto tai konfliktit, ilmastonmuutos ja humanitaariset kriisit. Jo nykyisellään ylivoimaisesti suurin osa muuttoliikkeistä tapahtuu kehittyvien maiden sisällä, ja niissä elääkin 80 prosenttia maailman pakolaisista.

Väestönkasvuun liittyy myös lukuisia ongelmia, joihin pyritään vaikuttamaan juurisyihin puuttumalla. Väestönkasvuun vaikuttavia tekijöitä ovat erityisesti naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja seksuaalioikeuksien toteutuminen sekä mahdollisuudet koulutuksen hankkimiseen.

143 Painajaismainen väestönkasvuennuste

Turun Sosialidemokraattinen Yhdistys Valpas ry:n jäsen Ari Kallio

Miljardi ihmistä elää kuivilla alueilla, joita on 40 prosenttia maailman maa-alasta. Aavikoituminen on uhkana erityisesti Keski-Aasiassa ja Afrikassa, josta jopa yli puolet on vaarassa aavikoitua. Syynä ilmastonmuutos, väärät maanviljelystavat ja väestönkasvu.

Kun lämpötila kohoaa, haihtuminenkin lisääntyy. Suuri vaikutus on myös nopeasta väestönkasvusta johtuvilla liiallisilla metsänhakkuilla, jotka lisäävät eroosiota. Tuhon täydentää karja, joka syö kaiken maasta versoavan. Tämänkin syynä nopeasti lisääntyvä väestö. Saharassa aavikko eteneekin monin paikoin 6–7 kilometriä vuodessa.

Saharan eteläpuolisella alueella syntyvyys onkin maailman nopeinta, 5–6 lasta naista kohti. Koko Afrikassakin 4,7.

YK:n väestöennusteen mukaan Afrikan väestö kasvaa nykyisestä miljardista neljään miljardiin 2100 mennessä! Afrikan väkirikkaimman valtion Nigerian väkiluku nousee 900 miljoonaan, siitä tulee maailman kolmanneksi väkirikkain maa.

Afrikka vastaa suurimmalta osalta koko maailman väestökasvusta.

Koko maailman väestön ennustetaan lisääntyvän 2100 mennessä 7,4:stä 11 miljardiin. Euroopan väestö kuitenkin vähenee hieman.

Nopea väestönkasvu aiheuttaa aavikoitumisen edetessä ja ravinnon vähetessä kaikkialla aseellisia konflikteja ja pakolaisuutta. Esimerkkeinä vaikka Nigeria ja Boko Haram ja Somalia ja al Shabaab. Somalian syntyvyys on maailman toiseksi korkein, 6,6 lasta naista kohti. Syyriankin sisällissodan alkujuuret johtuu poikkeuksellisen ankaraan viljasatoja tuhonneeseen kuivuuskauteen.

Ongelmien taustalla kaikkialla on liian suuri syntyvyys. Se johtuu siitä, että ehkäisyä ei juuri tunneta tai lapsia tehdään tavan takia paljon. Vanhemmat tekevät paljon lapsia myös vanhuuden turvaksi, jos kansaneläkejärjestelmää ei ole. Kansaneläkejärjestelmä tulisikin kehittää kehitysapuna köyhiin kehitysmaihin.

Yhtä tärkeää olisi lukutaidon lisääminen väheneehän lapsimäärä koulutustason noustessa. Ehkäisyvalistusta tulisi myös lisätä. Esimerkiksi Bangladeshin syntyvyys on saatu kansalaisjärjestöjen aktiivisen valistuskampanjan avulla laskemaan vuoden 1977 6,6 lapsesta nykyiseen 2,4:ään!

Painetta maahanmuuttoon lisää myös työttömyys, Afrikan teollistumista tulisikin nykyistä enemmän tukea. Myös kestävään maatalouteen tulee panostaa paljon nykyistä enemmän aavikoitumisen ehkäisemiseksi.

EU:n ulkopuolelta tulleilta poistettiin ilmainen opiskeluoikeus. Se tulisi palauttaa kehitysmaista tulleille pienituloisille kehitysapuna. Paluu takaisin valmistumisen jälkeen toteutuu varmasti, jos tutkintotodistusta ei saa, ennen kuin on ollut vaikka vuoden töissä kotimaassaan. Sen jälkeen ei tulisi olla enää paluuta EU-maihin. Tarkoituksena että jäätäisiin rakentamaan omaa kotimaata, onhan aivovuoto kehitysmaissa suurena ongelmana haitaten huomattavasti niiden kehitystä.

Väestönkasvu pitää pysäyttää nopeasti muuten saamme pian alkaa syödä jopa hyönteisiä. Vaikka niitä riittäisikin, luonnolle ei jää riittävästi tilaa. Eläin- ja kasvilajit kuolevatkin sukupuuttoon kiihtyvällä vauhdilla.

Jos Afrikan syntyvyyttä ei saada pian laskemaan seurauksena on viime syksyäkin monin verroin suurempi maahanmuuttotulva, jos tänne pyrkijöiden tuloa ei pystytä estämään. Tämän invaasion seurauksena jäisimme vähitellen varmasti vähemmistöön omassa maanosassamme mikä vaarantaisi koko eurooppalaisen kulttuurin olemassaolon.

Kehitysapua tulisikin lisätä huomattavasti. Rahaa siihen saataisiin vähentämällä maahanmuuttoa pieneen osaan nykyisestä. Työvoimareserviä on Euroopan työttömissä riittävästi joksikin aikaa ja kiihtyvä automaatio vähentää työvoimatarvetta. Lapsiperheiden tukia lisäämällä ja lapsiperheiden vanhempien työaikaa lyhentämällä saadaan syntyvyys nousemaan vähitellen riittävän korkeaksi.

Väestönkasvua ei EU-maissa tule tavoitella edes talouskasvun nostamisen nimissä onhan maailmassa jo nyt liikaa ihmisiä.

Mutta yksin raha ei riitä, sillä monet Afrikan maat ovat pahasti korruptoituneita. Vaikka monissa maissa siellä on hyvää talouskasvua, sen hedelmät menevät usein harvojen taskuihin. Tähänkin tulee puuttua myös kehitysavun ehtona.

Pohjois-Afrikan rannikon maiden kanssa tulisi pyrkiä saamaan aikaan nopeasti vastaavanlainen sopimus kuin on EU:n ja Turkin välillä turvapaikan hakijoiden palauttamisesta.

Turvapaikkojen määrää tulisi kuitenkin lisätä. Mieluummin mahdollisimman lähelle lähtijöiden kotimaata oman kulttuurin pariin, mikä helpottaa sopeutumista. Pääsääntöisesti kaikki turvapaikan saaneet tulisi kuitenkin palauttaa takaisin kotimaihinsa niiden olojen rauhoituttua, myös EU:sta. EU:n tulisi kuitenkin rahoittaa lisää turvapaikan saaneiden aiheuttamia kustannuksia myös ulkomailla.

Jos Eurooppaan pysyvästi muuttavien määrää ei vähennetä pieneen osaan nykyisestä, se on samalla viesti Afrikalle jatkaa lastentekoa nykyiseen malliin, pääseehän liikaväestö muuttamaan pois. Jos EU pysäyttää maahanmuuton on lapsikatraita suorastaan pakko pienentää, jotta kaikille riittäisi ravintoa.

Afrikan väestönkasvu ei todellakaan ole vain sen perheiden yksityisasia, kyse on koko ihmiskunnan eloon jäämisestä. Afrikan syntyvyyden nopea laskeminen kestävälle tasolle ehkäisi osaltaan ehkä koko ihmiskunnan tuhoon johtavan ekokatastrofin yhdessä ilmastosopimuksen kanssa.

Esitän,

että puolue toimii kaikin mahdollisin tavoin sen puolesta, että aloitteessa mainittuja ongelmia aletaan korjata.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 267

  • Heinäkuu 2020

    Kehityspolitiikan tulevaisuudesta on käyty runsasta keskustelua niin puolueen sisällä kuin julkisuudessakin. Suunnitelma kehitysyhteistyön määrärahojen nostamisesta 0,7 % bruttokansantuotteesta on kirjattu hallitusohjelmaan, tiekartta tavoitteen aikatauluttamiseksi valmistellaan erikseen.


Kommentoi

Tietosuoja