Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn tarpeeseen kehittää sisävesiliikennettä ottaen huomioon myös Saimaan-kanavan sulkujen pidentämisen ja Saimaan ja Päijänteen yhdistämisen kanavalla.
Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn tarpeeseen kehittää sisävesiliikennettä ottaen huomioon myös Saimaan-kanavan sulkujen pidentämisen ja Saimaan ja Päijänteen yhdistämisen kanavalla.
Partikongressen instämmer i behovet att utveckla insjöfarten.
Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn tarpeeseen kehittää sisävesiliikennettä.
Det behövs nya lösningar för att utveckla insjötrafiken och som kan öka insjöfartens effektivitet och lönsamhet jämfört med konkurrerande transportsätt. För att utöka insjötrafikens attraktionskraft måste hanteringen av frakt på insjöfartyg bli snabbare samtidigt som tonnaget ska förnyas. Medel riktade till insjöfartens uppehåll bör hållas minst på nuvarande nivå.
Sisävesiliikenteen lisäämiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka lisäävät sisävesiliikenteen tehokkuutta ja taloudellisuutta verrattuna kilpaileviin kuljetusmuotoihin. Houkuttelevuuden lisäämiseksi sisävesialusten rahdin käsittelyä on nopeutettava kalustoa uusittaessa. Vesiväylien ylläpitoon osoitettujen määrärahojen suuruus on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla.
Vanda Svenska Socialdemokrater rf:s medlem Sven-Erik Nylund
Sjöfarten på insjöarna med finska fartyg har lämnats därhän. Riksdagen och i synnerhet sittande regering har satsat enbart på landsvägs- och järnvägstrafik, helt emot EU:s trafikstrategi. Enligt EU:s trafikpolitiska strategi skall man sträva till att överföra så mycket som möjligt av trafiken från landsvägarna till järnväg och insjötrafik på sjöar, floder och kanaler för befordrande av massgods. Sjötransporter är bevisligen förmånligare än landsvägstransporter och förorsakar mindre utsläpp, dvs. är miljövänligare.
I Sverige har man genomfört dessa principer på ett helt annat sätt än hos oss och där har man ett effektivt fungerande kanal- och insjösystem. Finland har ett av världens bästa nät av sjöar och älvar. Endast Saima-kanal har genomförts, men största delen av sjötransporterna genom Saima-kanal sköts av utländska fartyg. Det är endast turisttrafiken som omhänderhas av finska fartyg och en stor del av detta tonnage är redan föråldrat och måste förnyas inom en snar framtid.
Kanalsystemet från Saimen till Päijänne och vidare västerut kanske rent av ända till Bottenhavet borde snarligen utredas och eventuellt byggas ut. Det finns redan utarbetade planer för framtida, effektiva fartygstyper som kan gå i åretrunt trafik på insjöarna. Statsmakten har hittills inte verkat intresserad. I stället har man höjt kapaciteten för långtradare och byggt ut landsvägsnätet, i vilket ingår förstärkande av broar och slopande av färjställen.
Däremot har en utredning om byggandet av en järnvägstunnel mellan Helsingfors och Tallinn inletts. Alternativt kunde man istället satsa på fartygstrafik med järnvägsfärjor inledningsvis för att se hurudant behovet är för järnvägstransporter till kontinenten via Tallinn och Östeuropa. En del av denna trafik kunde likväl skötas av lämpliga fartyg direkt från fabriker vid våra insjöar till Europas inre delar via där redan befintliga floder och kanaler.
Jag föreslår att
vårt parti tar upp dessa frågor inför nästa riksdagsval. En förändring av logistiken för exportvaror genom att använda fartygstransporter via vårt ypperliga insjösystem skulle ge det centrala Finland en injektionsspruta i form av arbete för många, förbättra logistiken för exportindustrin och dessutom minska utsläppen från landsvägstrafiken och belastningen av våra vägar. För detta ändamål behövs en fullständig parlamentarisk utredning med användande av all tillgänglig expertis.
Merenkulku sisävesillä suomalaisilla aluksilla on tähän asti jätetty huomiotta. Eduskunta ja erityisesti tämänhetkinen hallitus ovat täysin EU:n liikennestrategian vastaisesti panostaneet pelkästään maantie- ja rautatieliikenteeseen. EU:n liikennepoliittisen strategian mukaan pitää tähdätä siihen, että massatavarakuljetukset siirrettäisiin maanteiltä rautateille ja sisävesiliikenteeksi järviä, jokia ja kanavia pitkin niin suurissa määrin kuin mahdollista. Merenkulku on todistetusti edullisempaa kuin maantieliikenne ja aiheuttaa vähemmän päästöjä eli se on ympäristöystävällisempää.
Ruotsissa nämä periaatteet on otettu käyttöön aivan eri tavalla kuin meillä ja siellä on tehokkaasti toimiva kanava- ja sisävesijärjestelmä. Suomessa on yksi maailman parhaista järvi- ja jokiverkostoista. Pelkästään Saimaan kanava on otettu käyttöön, mutta suurin osa Saimaan kanavan kautta kulkevasta meriliikenteestä liikennöidään ulkomaisilla aluksilla. Ainoastaan turistiliikenteessä käytetään suomalaisia aluksia ja suuri osa tästä kalustosta on jo vanhentunutta ja pitää uusia lähitulevaisuudessa.
Kanavajärjestelmä Saimaalta Päijänteelle ja siitä edelleen länteen, ehkä jopa Pohjanmerelle saakka pitäisi piakkoin selvittää ja mahdollisesti rakentaa. On jo tehty suunnitelmia tulevista, tehokkaista alustyypeistä, jotka voivat liikennöidä sisävesillä vuoden ympäri. Valtiovalta ei ole tähän mennessä vaikuttanut olevan kiinnostunut. Sen sijaan on korotettu rekkojen kapasiteettia ja rakennettu maantieverkostoa, mihin sisältyy siltojen vahvistaminen ja lauttapaikkojen lopettaminen.
Lisäksi on alettu tekemään selvitystä Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin rakentamisesta. Vaihtoehtoisesti voisi tämän sijaan aluksi panostaa laivaliikenteeseen ja rautatielauttoihin, jotta nähtäisiin, millainen tarve rautatiekuljetuksille Tallinnaan ja Itä-Eurooppaan on. Osa tästä liikenteestä voitaisiin liikennöidä sopivilla aluksilla suoraan sisävesien äärellä sijaitsevilta tehtailta Euroopan sisempiin osiin jokia ja kanavia pitkin.
Esitän, että
puolueemme ottaa esille nämä kysymykset ensi eduskuntavaalien kynnyksellä. Vientitavaroiden logistiikan muutos loistavaa sisävesiverkostomme käyttäen antaisi Keski-Suomelle piristysruiskeen useiden työpaikkojen muodossa. Lisäksi vientiteollisuuden logistiikka parantuisi, maantieliikenteen päästöt vähenisivät ja teiden rasitus vähenisi. Tätä tarkoitusta varten tarvitaan perusteellinen parlamentaarinen selvitys, jonka laatimisessa käytetään kaikkea saatavilla olevaa asiantuntemusta.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 239
Heinäkuu 2020
Sisävesiliikenteen kehittämisestä on saatu hallitusohjelmakirjaus, jonka mukaan liikennettä sisävesillä kehitetään ottaen huomioon elinkeinoelämän ja vesiensuojelun kannalta parhaat kohteet. Sisävesiliikenteen kehittäminen on linjassa EU:n tavoitteiden kanssa, ja se nähdään eräänä keinona liikenteen päästöjen vähentämiseen.
Hallitusohjelmaan on kirjattu myös Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen EU-rahoitusta hyödyntämällä. Sisävesiliikenteen kehittäminen tulee osaksi ensimmäistä 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jonka on tarkoitus valmistua keväällä 2021. Vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa päätettiin 5 miljoonan euron rahoituksesta Saimaan kanavan vedenpinnan nostoon. Hankkeen tavoitteena on edistää Saimaan kanavan ja Saimaan järvialueen tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä ja alentaa kuljetuskustannuksia mahdollistamalla suurempi kulkusyvyys Saimaan kanavalla ja syväväyläverkolla Varkauden ja Joensuun satamiin saakka. Saimaan sulkujen pidentämiseen suurempien aluksien mahdollistamiseksi palataan lisätalousarviossa sovitun mukaisesti vuoden 2021 talousarvion käsittelyn yhteydessä syksyllä 2020.