Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen yhtenäisemmästä joukkoliikenteestä, mutta ei näe maakunnan olevan ainoana joukkoliikenteen järjestäjänä paras tapa edetä joukkoliikenteen integraatiossa.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen yhtenäisemmästä joukkoliikenteestä, mutta ei näe maakunnan olevan ainoana joukkoliikenteen järjestäjänä paras tapa edetä joukkoliikenteen integraatiossa.
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen yhtenäisemmästä joukkoliikenteestä, mutta ei näe maakunnan olevan ainoana joukkoliikenteen järjestäjänä paras tapa edetä joukkoliikenteen integraatiossa.
Joukkoliikennealueet ovat tällä hetkellä muodostuneen seutukunnallisen liikenteen ympärille, eikä maakunnan eri puolilla olevien kuntien yhtenäisellä joukkoliikenteellä välttämättä saavuteta etuja. Seutuliikenneyhtiöt ovat kuntien omistamia yhtiöitä, joiden liikennettä jäsenkunnat rahoittavat pääosin itsenäisesti omalla budjettirahoituksellaan. Puoluekokous kannattaa seutuliikennejärjestelmien tiiviimpää yhteistyötä joukkoliikenteen tarjoamiseksi kaikille matkustajille liikennerajoista huolimatta, tässä maakuntahallinnolla on suuri rooli, mikäli Ely-keskuksen liikennetehtävät siirtyvät maakuntahallinnolle.
Keravan Demarit ry
Suomi on siirtymässä maakuntamalliin terveydenhuollossa. Olemme keskustelleet siitä, että maakunnan tehtäviin voisi sisältyä terveydenhuollon lisäksi myös joukkoliikenne. Erityisesti Uudellamaalla tilanne on hankala, kun osa kunnista kuuluu HSL:ään ja osa ei.
Useimmissa muissa Euroopan maissa, myös Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa, joukkoliikenne on maakunnan tai osavaltion päätösvaltaan kuuluva asia. Suomen malli, jossa pienetkin kunnat itse päättävät osallistumisesta joukkoliikenteen järjestämiseen, on kansainvälisesti vertailtuna harvinainen. Joukkoliikenteen hallinnointi maakunnan kokoisina yksikköinä parantaisi joukkoliikenteen toimivuutta ja voisi tuoda myös uusia mahdollisuuksia useiden kuntien alueelle sijoittuvien joukkoliikenneinvestointien rahoitukseen.
Keravan Demarit ry esittää, että
SDP:n ryhtyy toimiin joukkoliikennelain 3. luvun muuttamiseksi siten, että joukkoliikenneasioissa toimivaltainen viranomainen on maakuntahallinto.
Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 239
Heinäkuu 2020
Joukkoliikennettä kehitetään ja yhtenäistetään paremman, nopeamman ja joustavamman liikkumisen mahdollistamiseksi sekä ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi osana tulevaa 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa pääministeri Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti. Raideliikennettä lukuun ottamatta kunnat ja kaupungit toimivat edelleen joukkoliikenteen järjestämisen perustana, eikä joukkoliikenteen järjestämisessä olla siirtymässä maakuntamalliin.
Suurten kaupunkien osalta joukkoliikenteen järjestämisestä sovitaan valtion ja kaupunkien välisissä MAL-sopimuksissa, jotka valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tapaan sovitaan 12 vuodeksi kerrallaan. Valtion tehtävänä on turvata riittävät panostukset joukkoliikenneinvestointeihin. MAL-sopimuksissa priorisoidaan vähäpäästöistä joukkoliikennettä.
Valtion ja Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen välillä on saatu aikaan neuvottelutulokset MAL-sopimuksista vuosille 2020–2031. Sopimukset tulevat voimaan, kun seudut ja valtioneuvosto ovat hyväksyneet ne. Valtio sitoutui MAL-sopimusten yhteydessä investoimaan kestävään kaupunkiliikenteeseen historialliset 755 miljoonaa euroa vuosina 2020–2031 sillä edellytyksellä, että kunnat vastaavasti sitoutuvat sovittuihin hankkeisiin. MAL-sopimusneuvottelutuloksen mukaisesti valtio on varustautunut avustamaan kaupunkeja joukkoliikenteen kehittämisessä ja ilmastoperusteisissa toimissa sekä joukkoliikenteen digitalisaation ja palveluistumisen edistämisessä ja yhteen toimivien lippu- ja maksujärjestelmien kehittämisessä. Neuvotteluja jatketaan myös kolmen uuden kaupunkiseudun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion, kanssa.